Lämpöässä VS8 uuteen lattialämmitystaloon

[GTP]

Kuvasta puuttuu tulistinvaihtimen kiertopumppu mutta tulistinvaihtimella kuumentunut vesi menee erillisvaraajan kierukkaan,jäähtyy siellä ja palaa takaisin tulistinvaihtimelle.

Tuo putkiyhteys ylävaraajan alaosasta tulistinvaihtimelle ja erillisvaraajan kierukalle tarvitaan täyttöä ja paisuntayhteyttä varten.

Eli tulistinvaihtimen vesi kiertää vain erillisvaraajan kierukassa.

Eli tuo tulistinvaihtimella lämmennyt vesi johdetaan vain erillisvaraajan kierukkaan sulkemalla tuo pumpun sisällä oleva venttiili (kuvassani b:stä kello yhteen), jonka kautta vesi menisi normaalisti ylävaraajan yläosaan?

[GTP]

Tuolla lisävaraajan kierukassa oli ilmaa jota ei meinannut saada pois, siksi tulistinkierron lämmöt vaihteli. Kierukka menee varaajaan alakautta, eli ilmaa jää helposti. Tein tänään vielä vähän muutoksia ja sain kierukasta ilmat pois.

Tuosta kuvasta näkyy miten putket on nyt liitetty. http://aijaa.com/QqGrnq

Lauhduttimelta alavaraajaan menevästä putkesta otin haaran ylävaraajan alaosaan menevään putkeen.

Linkki lainaukseen http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg59720#msg59720

En nyt viitsi useampaan kertaan kuvia enää linkitellä suoraan viestiin, mutta kyllä tuo viimeinen lause tukee kytkentäkuvaa, eli mikkoVS6:lla ala- ja ylävaraajan yhdistys on fyysinen kytkentä. Varmasti tarpeellinen, jonka tarkoitusta tällainen "maallikko" ei ymmärrä

[Matias]

Eli tuo tulistinvaihtimella lämmennyt vesi johdetaan vain erillisvaraajan kierukkaan sulkemalla tuo pumpun sisällä oleva venttiili (kuvassani b:stä kello yhteen), jonka kautta vesi menisi normaalisti ylävaraajan yläosaan?

Voisi toimia noinkin mutta silloin ylävaraajan yläosaa ei lämmittäisi mikään.
Kannattaa liittää ylävaraajan yläosaan menevä putki yhteen alavaraajan yläosaan menevän (lauhdutin) putken kanssa niin silloin ylävaraajan yläosaan menee lauhduttimelta saman lämpöinen vesi kuin mikä menee alavaraajan yläosaan.
Tämä tehostaa käyttöveden esilämmitystä koska käyttövesikierukka on ala- ja ylävaraajassa

Jotenkin noin....
Vs erillisvaraajalla 2

[GTP]

Minä kun ajattelin, että tuo "varaaja ei yhtä puuttuvaa putkiliitäntää kaipaisi", vai miten se sanonta meni täytyy tutkia miten tuo olisi vielä toteutettavissa, koska pitää vielä sovitella Pollucom-kytkentäkin (tulistinvaihtimen yli) ja tila tulee varmasti putkimuutosten vuoksi olemaan hieman kortilla.

[Matias]

Ilmeisesti "konehuone" on suht ahdas ja jos joudutte selvittelemään mikä putki menee minnekin niin sellainen varoitus että tulistin- ja lauhdutinlämmönvaihtimilla on myös kylmäaineputket ja mahdollisesti samannäköisiä kuin vesiputket.

Noissa kylmäaineputkissa on 5-7bar paineessa kylmäaine vaikka pumpusta on sähköt pois ja jos vahingossa avaa tuon kylmäaineliittimen niin sieltä purkautuva kylmäainekaasu voi aiheuttaa vakavankin tapaturman koska kylmäainesuihku jäädyttää hetkessä sille altistuvan kehon osan,esim kädet,kasvot,silmät jne

pitää vielä sovitella Pollucom-kytkentäkin (tulistinvaihtimen yli) ja tila tulee varmasti putkimuutosten vuoksi olemaan hieman kortilla.

Pollucomin voi laittaa myös lisävaraajan lähistölle,periaatteessa voi olla missä kohtaa tahansa tulistinvaihtimen ja lisävaraajan välisessä paluuputkessa... ja irtoanturi sen menoputkeen

[MikkoVs6]

Omaa ajatusta sotki/sotkee yhä edelleen tuo, että kierukan vesi palaa osittain tulistinvaihtimelle ja ylävaraajan alaosaan. Vai onko tuo piirrosteknisesti noin vai todellinen putkikytkentä? Jos kytkentä niin mistä mihin?

Tulistinkierrossa vesi kiertää vain tulistimessa ja erillisvaraajan kierukassa. Kutan Matias tuossa totesi, tuo liitäntä lä:n varaajaan on täytön/paisunnan takia ja että ilma poistuu tulistinkierrosta. Tuo liitäntä on ylävaraajan yläosaan menevään putkeen (ei alaosaan kuten olen aiemmin virheellisesti kertonut).

Toinen on tuo, että lauhduttimella lämmennyt vesi johdetaan alavaraajan yläosan lisäksi myös ylävaraajan yläosaan? Tämä ilmeisesti todellinen putkikytkentä, joten miten toteutettu?

Tuo lisäkytkentä on oikeasti ylävaraajan alaosaan. Putkikytkennät on tehty LÄ:n sisällä ja oli hieman ahdasta. Lauhduttimelta varaajan ala-ja yläosaan jaon tein siksi että lämmin vesi kerrostuisi paremmin (pienempi virtaus varaajassa). Olen kuristanut varaajan alaosaan menevää venttiiliä. Tulistimelta kv-varaajaan menevät putket koneen kylkipellistä läpi. Laitan valokuvia kytkennästä.

Eli tuo tulistinvaihtimella lämmennyt vesi johdetaan vain erillisvaraajan kierukkaan sulkemalla tuo pumpun sisällä oleva venttiili (kuvassani b:stä kello yhteen), jonka kautta vesi menisi normaalisti ylävaraajan yläosaan?

Ei tuota venttiiliä tarvitse sulkea. Vesi ei kierrä Lä:n varaajassa koska sinne menee vain yksi yhteys tulistinkierrosta. Vesi kiertää siis vain tulistimen ja erillisvaraajan välillä.

http://aijaa.com/R85E6w (vaihdoin kuvan kun oli tekstit vähän väärin)
http://aijaa.com/HrGhAs

[Matias]

Melkoista akrobatiaa

http://aijaa.com/R85E6w

[GTP]

Tulistinkierrossa vesi kiertää vain tulistimessa ja erillisvaraajan kierukassa. Kutan Matias tuossa totesi, tuo liitäntä lä:n varaajaan on täytön/paisunnan takia ja että ilma poistuu tulistinkierrosta. Tuo liitäntä on ylävaraajan yläosaan menevään putkeen (ei alaosaan kuten olen aiemmin virheellisesti kertonut). Tuo lisäkytkentä on oikeasti ylävaraajan alaosaan. Putkikytkennät on tehty LÄ:n sisällä ja oli hieman ahdasta. Lauhduttimelta varaajan ala-ja yläosaan jaon tein siksi että lämmin vesi kerrostuisi paremmin (pienempi virtaus varaajassa). Olen kuristanut varaajan alaosaan menevää venttiiliä. Tulistimelta kv-varaajaan menevät putket koneen kylkipellistä läpi. Laitan valokuvia kytkennästä.Ei tuota venttiiliä tarvitse sulkea. Vesi ei kierrä Lä:n varaajassa koska sinne menee vain yksi yhteys tulistinkierrosta. Vesi kiertää siis vain tulistimen ja erillisvaraajan välillä.

http://aijaa.com/R85E6w (vaihdoin kuvan kun oli tekstit vähän väärin)
http://aijaa.com/HrGhAs

Kytkentäkuvat ovat periaatteeltaan siis samanlaiset. Tuo minun alunperin tänne laittama kuva  (edelleen http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg72149#msg72149)on piirretty Lämpöässän kytkentäkuvan pohjalle, eli tulistinpumpulle tuleva vesi tulee ylävaraajan alaosasta. Taasen tuossa sinun kytkärissä, ja kuten kerroitkin, niin vesi pumpulle tulee ylävaraajan yläosasta. Eli alkuperäiseen kytkentään verraten tuo on käännetty toisin päin?

Kuinka suuri vaikutus lämpötiloihin tuolla ala- ja ylävaraajan yhdistyksellä käytännössä on?

[GTP]

Tätä kytkentää vatvoessa huomasin, että viestiin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg74038#msg74038 lisäämäni liite oli virheellinen! Pahoittelut tästä

Tässä viestissä sama kuva mutta korjatulla teksteillä. Kuva siis sisältää pumpun sisällä olevat liitännät ja selosteen mihin yhteet menevät. Toivottavasti nyt meni oikein

[MikkoVs6]

Kytkentäkuvat ovat periaatteeltaan siis samanlaiset. Tuo minun alunperin tänne laittama kuva  (edelleen http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg72149#msg72149)on piirretty Lämpöässän kytkentäkuvan pohjalle, eli tulistinpumpulle tuleva vesi tulee ylävaraajan alaosasta. Taasen tuossa sinun kytkärissä, ja kuten kerroitkin, niin vesi pumpulle tulee ylävaraajan yläosasta. Eli alkuperäiseen kytkentään verraten tuo on käännetty toisin päin?

Jep näin on, mutta ei sillä ei ole merkitystä kumpaan tuo on liitetty.

Kuinka suuri vaikutus lämpötiloihin tuolla ala- ja ylävaraajan yhdistyksellä käytännössä on?

En muista vaikutusta, mutta laitan nyt 18.3.2015 klo 15:30 kierron pelkästään alavaraajaan. Tuolta voi seurata seuraavien käyntijaksojen aikana vaikuttaako mitään. http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/trend.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-2.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-3.jpg

[MikkoVs6]

Melkoista akrobatiaa

http://aijaa.com/R85E6w

Jep. Mutta toimii!

[GTP]

En muista vaikutusta, mutta laitan nyt 18.3.2015 klo 15:30 kierron pelkästään alavaraajaan. Tuolta voi seurata seuraavien käyntijaksojen aikana vaikuttaako mitään. http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/trend.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-2.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-3.jpg

Oletkos ehtinyt analysoimaan muutoksen vaikutusta? Omaan silmääni näyttäisi, että tuolla "Lauhduttimelta varaajan ala-ja yläosaan"-kytkennällä ei ole suurta vaikutusta.

Edit: Otin kaksi kuvakaappausta kun seurasin vaikutusta, molemmat liitteenä. 18.3 käyntijaksot siis  ennen kierron muutosta ja 19.3 käyntijaksot uudella kierrolla.

[MikkoVs6]

Oletkos ehtinyt analysoimaan muutoksen vaikutusta? Omaan silmääni näyttäisi, että tuolla "Lauhduttimelta varaajan ala-ja yläosaan"-kytkennällä ei ole suurta vaikutusta.

Ei juuri mitään vaikutusta. Ehkä varaajan yläosan lämpötila jäi vähän alemmas ja kuumakaasun lämpötila nousi jakson lopussa hiukan ylemmäs. Erot ovat niin pieniä että ei taida olla merkitystä.

[Nibe1145]

Itse en hevillä lähtisi suorasähköllä lämmittämään maalämpötalossa yhtikäs mitään. Lattialämmityksestä levylämmönvaihtimella esilämmitys olisi mun ratkaisu. Sillä saa huonossakin tapauksessa kylmän veden 20 asteiseksi. Samalla kun uudisrakennusta tekee niin ottaisin samasta haarasta ehkäpä pyykinpesukoneellekkin esilämmitetyn veden?

Mielenkiintoinen idea, tässäpä pääsiäispyhiksi pohdittavaa ja vaihtimen paikan katsomista. Astianpesukoneelle kävisi esilämmitetty vesi myös hyvin, se vain vaatisi oman pexin vetoa ja erillistä pesukoneventtiiliä.

[Roori]

Mielenkiintoinen idea, tässäpä pääsiäispyhiksi pohdittavaa ja vaihtimen paikan katsomista. Astianpesukoneelle kävisi esilämmitetty vesi myös hyvin, se vain vaatisi oman pexin vetoa ja erillistä pesukoneventtiiliä.

kannattaa miettiä myös kuinka paljon siellä lämmityspiirissä (eli levarin ensiössä) milloinkin virtaa sitä tavaraa...jos vesi ei virtaa tai on pieni virtaus niin ei se levarikaan mitään siirrä...eli se toteuma ja tarve/halu
tulis kohdata että tuosta olis jotain hyötyä.

[GTP]

Väliaikainen sähkölämmitin sai väistyä Lapualaisen tieltä. Lauhdutinpiiri on nyt kytketty, mutta tulistinpiiri odottaa kytkentää erillisvaraajaan, joten tulistus menee normaaliin tapaan ylävaraajaan.

Tehdasasetukset VaraaajaYläMin:55-ero:6, VaraajaAlaMin:45 ja -ero:6 olen korvannut asetuksilla VaraaajaYläMin:42, -ero:8, VaraajaAlaMin:30 ja -ero:8

Muuten mennään tehdasasetuksissa, eli lauhdutinpiirin pumppu nopeus 3 tulistuspiirin pumppu nopeus 1, lämmönjakopiirien pumput molemmat nopeus 3. Tulistuspiirin säädön tasoa en ole tutkinut.

Säätö aloitetaan kun tulistinpuoli on kytketty, mutta saa toki nytkin vinkkejä antaa

Omaan silmään ei oikein vakuuta, mutta tällaista oli odotettavissakin, kai . Ala- ja ylävaraajan lämpötilaero käynnin lopussa vain 2 astetta. Tehdasasetuksilla oli aivan sama juttu. Käyntijaksot vain n.30min, mutta OpationMod varmasti muuttaa tilanteen tulevaisuudessa.

Lauhdutinpiirissä on Pollucom kytkettynä ja neljän päivän laskennallinen COP on luokkaa 2,5. Sen enempää en ole hetkellisiä kulutuksia ehtinyt katsomaan, mutta seuraavat luvut ovat jääneet mieleen virtaus luokkaa 1,25m^3/h ja lämpötilaero lauhduttimen yli 5,5. Jäsen Seppaant aikanaan laskeskeli tässä ketjussa seuraavaa

Vs8 antoteho on 8,9kW, josta n. 20% on tulistimen osuus.
Lauhdutin 7,1 kW
Tulistin 1,8 kW
Latauspumpun Dt 6C arvolla laskettuna virtaus on 0,28 l/s (1,0 m3/h)
Tulistuspumpun Dt 20C arvolla laskettuna virtaus on 0,021 l/s (0,07m3/h)

ATS

Pitää tutkiskella arvoja tarkemmn kun sattuu käyntijakson aikaan koneelle.

Pitkiä käyntijaksoja ei siis ole siunaantunut, mutta ensivaikutelma kaivosta on hyvä. Kaivon tulo käynyt alimmillaan 4,5. Liitteessä näkyy kaivon lämmöt viimeisen käyntijakson
aikana. Noin 15.13 pistin maapiirin pumpun pyörimään manuaalisesti lopputrendin ajaksi.


http://aijaa.com/jLPaV4
http://aijaa.com/66snx1

[Nibe1145]

kannattaa miettiä myös kuinka paljon siellä lämmityspiirissä (eli levarin ensiössä) milloinkin virtaa sitä tavaraa...jos vesi ei virtaa tai on pieni virtaus niin ei se levarikaan mitään siirrä...eli se toteuma ja tarve/halu
tulis kohdata että tuosta olis jotain hyötyä.

Joo, tässä on kyllä järkeä. Omassa kytkennässä esilämmitystä voisi ottaa myös varaajan alaosan kierukoilta, joko aurinkokierukan kautta (kerääjiä ei käytössä, eli kierukka vapaana) tai suoraan kv-esilämmityskierukan jälkeen. Sitten tuleekin mielenkiintoinen laskelma, kun pesukoneelle syötetään lämpöpumpulla esilämmitetty 20-30 asteinen vesi, joka pesuvaiheessa tietenkin vähentää suoran sähkölämmityksen tarvetta, mutta huuhteluissa käyttää esilämmitettyä vettä kylmän asemesta ja näin hukkaa energiaa.

[GTP]

Pumppu on nyt ollut Trendin perässä 11vrk ja tasaisesti ollaan menty tahdilla 25-30min käyntiä ja tauot 3-4h. Asetusarvot ovat samat kuin yllä ja käyrän olen asettanut molempiin piireihin niin, että menoveden pyynti on tasaisesti 23, jonka ansiosta sisällä on +18-21.

Muutaman kerran olen ollut lähettyvillä niin, että pumppu on juuri käynnistymässä, niin olen uhrannut vajaat puolituntia tieteelle raksauksen sijaan ja ottanut minuutin välein arvoja talteen. Noista Excelin kuvakaappaus liitteenä.

Virtausta en ole taulukoinut, koska se tuntuu olevan aina 1250l/h, eli 0,35l/s. Lauhdutinpiirin COP on käyntijaksolle keskimäärin 2,88.

Kunhan tuo tulistinpiiri saadaan kytkettyä, niin kaippa se Opation mod pitää kytkäistä, jotta pääsee testaamaan miten tuo maapiirin tulo käyttäytyy. Alin arvo maastatulevalle liuokselle on ollut 4,8. Anturi on http://www.produal.fi/FI/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6tilan%20mittaus/NTC%2010/TEPK%20NTC%2010 (kupari)putken pinnalla ja päällä 19mm armaflex, joten kaippa tuota mittaustulosta voi aika luotettavana pitää. Mittaus on kytketty Oumannin mittaus 6:een.

1-wire mittausverkon rakentelu kyllä houkuttaisi niin saisi kaikki arvot samaan kuvaajaan. Anturoinnille ei hirveästi hintaa tule, joten ainakin seuraavat arvot on käynyt mielessä

• kaivon meno/-paluu
• kuumakaasu
• tulistimen meno/paluu
• lauhduttimen meno/paluu
• varaajien lämpötilat
• lämmönjakopiirien Dt

[GTP]

Tulistinpiiri on ollut kytkettynä noin viikon ajan. Erillisvaraajan käyttäytyminen trendin käyrämuotojen suhteen hyvinkin yhtenevä MikkoVs6:n kanssa. Tosin itsellä ylälämmön asetus on korkeammalla, jotta saisin seurattua kauemmin tulistuksen toimivuutta.

Alla hieman tarinaa omista kokeiluista. Kysymykset välissä boldattuna josko joku aivoituksiani ymmärtäisi sekä osaisi vastata ja auttaa? 

Ensimmäisellä kerralla Pollua katsoessa virtaus oli luokkaa 0,04 kuutiota tunnissa. Arvoja seuraillessa homma ei oikein vakuuttanut (eli Pollun teholukemat olivat mielestäni alhaiset), mutta annoin asia olla, koska ei ollut aikaa jäädä seuraamaan pumpun toimintaa. Trendistä kuitenkin jälkeenpäin näki, että käyntijakso oli luokkaa 45min ja seurailin arvoja 30min käynnin jälkeen.

Seuraavalla kerralla säädin virtauksen 0,07-0,075 välille, koska ajatuksena oli ”täyden tehon” saavuttaminen n. dT20:llä. Käynnin alkaessa varaajan lämpö oli n. 46,7 ja 5min käynnin jälkeen otin Pollun arvoja (teho, varaajan paluu ja lämpötilaero) ylös n.30min ajan. jolloin Pollu näytti tehoa 1,5kW, meno varaajaan (siis tulistimelta) 68,2 paluu varaajalta (siis tulistemelle) 50,3 ja lämpötilaero 17,9. Valitettavasti en huomannut seurata erillisvaraajan lämpöjä käynnin aikana, mutta käynnin lopussa 51.5, eli nousua 4,7 astetta.

Välissä oli muutamia seurailuja, mutta nyt aamulla ehdin seuraamaan koko käyntijakson. Nyt virtauksena 0,085-0,088, koska mielestäni aina virtausta kasvattaessa ovat tulokset parantuneet. Tästä kuvaajat liitteenä, koska skaalasta johtuen lämpötehon nousua on hankala todeta niin tuosta myös oma käppyrä. Omat testailut ovat osoittaneet (ainakin minulle), että tulokset paranevat kun varaajan lämpötilan ja tulistimelle menevän veden välinen lämpötilaero pienenee. Tämä lienee loogista ja näin sen kuuluukin mennä (vaihtimelle menee viilein mahdollinen menovesi mitä mahdollista, eli vain hieman yli varaajan)? Lämpötilaeroa on 1-1,5 astetta, joten säätöpotentiaalia on vieläkin?

Kuten lämpötehosta voidaan todeta, niin lämpöteho ylittää tuon 20% max. lämpötehosta (8,9kW) noin 30 min käynnin kohdalla. Onko syytä epäillä Pollun virtausta (lämpötilojen uskon olevan oikeat) vai voiko uskoa tuon olevan ”todellinen” teho? Mikäli on todellinen, niin tulistus siis ”haukkaa” tehoa lauhdutinpuolen tehoista (valitettavasti en ole seurannut lauhduttimen pollua kun olen keskittynyt tulistinpiiriin, joten konkreettisia lukemia ei ole laittaa)? Onko tästä jotain haittaa mikäli näin on?

Onko nuo päätelmät ja kokeilut menneet aivan "metsään"? Miten tulistus tulisi säätää jotta saataisiin kokonaisuuden kannalta paras lopputulos?

[Matias]

Meillä on erillinen tulistinvaraaja Ekowellin pumpussa ja käyttöveden riittäväisyyden kannalta olen pitänyt tulisnvaihtimen ja -varaajan välistä virtausta 570l/h ja dt n 2K.
Tulistinvaraajan vesitilavuus on 160l ja ideana että varaajan ylä-ja alaosan välinen lämpötilaero n 2K niin saa eniten ladattua lämpötehoa käyntijakson aikana.
Pollucomin mukaan tässä tulistinvaihtimen lämmitysteho on 1,2kw eikä juurikaan muutu jos virtaus muuttuu,sittenkun virtaus laskee alle 100l/h alkaa lämpötehokin alenemaan.

Nämät lämpöpumput ei varmaan ole kovinkaan vertailukelpoisia mutta ehkä sellainen kannattaa kokeilla että muuttuuko tulistinvaihtimen lämmitysteho jollain virtausasetuksella.

[GTP]

Meillä on erillinen tulistinvaraaja Ekowellin pumpussa ja käyttöveden riittäväisyyden kannalta olen pitänyt tulisnvaihtimen ja -varaajan välistä virtausta 570l/h ja dt n 2K.
Tulistinvaraajan vesitilavuus on 160l ja ideana että varaajan ylä-ja alaosan välinen lämpötilaero n 2K niin saa eniten ladattua lämpötehoa käyntijakson aikana.
Pollucomin mukaan tässä tulistinvaihtimen lämmitysteho on 1,2kw eikä juurikaan muutu jos virtaus muuttuu,sittenkun virtaus laskee alle 100l/h alkaa lämpötehokin alenemaan.

Nämät lämpöpumput ei varmaan ole kovinkaan vertailukelpoisia mutta ehkä sellainen kannattaa kokeilla että muuttuuko tulistinvaihtimen lämmitysteho jollain virtausasetuksella.

Eikö tuo tulispiirin teho olekaan "vakio" 20% nimellistehosta vai miksi pollusi näyttää 1,2kW vaikka pumppu on 9kW? Millainen Pollu sinulla on tulistinpiirissä? Meillä on 0,6 nimellisvirtauksella oleva. Vai liittyykö tämä juuri tuohon 2K lämpötilaeroon? Eli vaikka teho onkin alhaisempi, niin lopputulos LKV:n riittävyyden suhteen on parempi.

Meillä varaajan koko siis 150l. Itse mittaan vain yhdestä pisteestä joka on anturiputkessa arviolta 25cm varaajan ”katosta” alaspäin. Tuossa siis on eristeet mukana, eli ylälämpöä mittaa.

Huomattavat erot meillä on virtauksissa. Tänään aamulla tein uuden mittauksen ja nostin virtausta 10l/h eli 100l/h. Mittausolosuhteiden piti olla vakiot, eli varaajan aloituslämpöjen samat, mutta sekoitin edellisen mittauksen alku- ja loppulämmöt kun edellinen mittauspöytäkirja oli kotona Nyt siis aloitettiin 42 asteesta ja mittaustulokset liitteenä. Tuossa kuvaajassa jossa on pelkkä lämpöteho näkyy vertailuna tuon edellisen mittauksen lämpöteho (siis tuo sininen käyrä). Täytyy nyt pitää tuo virtaus vakiona ja tehdä mittauksia eri varaajan lämpötiloilla ennen kuin tästä voi vetää jotain pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Nyt seurailin myös lauhdutinpiirin tehoa sekä ottotehoa ja ”normaaleilta” arvot vaikuttivat. Tällä ”normaalilla” tarkoitan sitä, että arvot seuraavat niitä arvoja mitä olen kirjannut ylös kun tulistinpiiriä ei oltu vielä kytketty. Mitattujen arvojen (28kpl) COP-keskiarvo oli 3,3. Pitää muistaa, että nytkin alalämmöt oli kompressorin pysähtyessä 49 ja ylä 46, joten korkea lämpötaso vaikuttaa alentavasti COPpiin.

[Matias]

Eikö tuo tulispiirin teho olekaan "vakio" 20% nimellistehosta vai miksi pollusi näyttää 1,2kW vaikka pumppu on 9kW?

Tässä meidän koneessa on koaksiaalitulistinvaihdin ja eipä siitä enempää lämpötehoa irtoa.Levylämmönvaihtimella saa varmaan korkeamman tulistustehon,luulisin.

Huomattavat erot meillä on virtauksissa. Tänään aamulla tein uuden mittauksen ja nostin virtausta 10l/h eli 100l/h.

Jos sinulla on tehokas levylämmönvaihdin tulistuksenpoistovaihtimena niin kannattaa harkiten suurentaa vesivirtausta,jos kaasu jäähtyy liikaa tulistinvaihtimessa niin siellä alkaa tapahtua lauhtumista ja tämä sitten heikentää varsinaisen lauhduttimen antotehoa.Tämän pitäisi näkyä lauhduttimen Pollucom mittarista.

Millainen Pollu sinulla on tulistinpiirissä? Meillä on 0,6 nimellisvirtauksella oleva.

Meillä on ilmeisesti ihan samanlainen Pollucom Qn0,6

sittenkun virtaus laskee alle 100l/h alkaa lämpötehokin alenemaan.

Kokeilinpa tuonkin eilen niin virtauksella 100l/h on tulistinvaihtimen lämmitysteho 0,65kw,kun nostin virtauksen 150l/min niin tulistustehoa tulee 1,2kw

Ehkä foorumin jäsen ego osaisi paremmin selittää näitä tulistinvaihtimien ominaisuuksia ja eroja,meillä tulistinvaihtimelle menevän kuumakaasun lämpötila on nyt 97,8C ja kaasu jäähtyy tulistinvaihtimessa 32,4 astetta joten lauhduttimelle menevän kaasun lämpötila on 65,4C

[GTP]

Jos sinulla on tehokas levylämmönvaihdin tulistuksenpoistovaihtimena niin kannattaa harkiten suurentaa vesivirtausta,jos kaasu jäähtyy liikaa tulistinvaihtimessa niin siellä alkaa tapahtua lauhtumista ja tämä sitten heikentää varsinaisen lauhduttimen antotehoa.Tämän pitäisi näkyä lauhduttimen Pollucom mittarista.

Tuota boldattua osuutta olen itsekin miettinyt, mutta siltä kantilta, että voiko tuo kuumakaasun liika lauhtuminen tulistinvaihtimessa aiheuttaa jotain ”vahinkoa” kylmäaineprosessille? Tämä juolahti mieleen, koska tuossa ensimmäisessä kokeilussa 44min käyntijaksosta 20min ajan tuo tulistinpiirin antoteho oli pollucomin mukaan yli 1,8kW.

Vai onko lopputuloksena yksinkertaisesti se, kuten itsekin tuossa viestissäsi mietit, että lauhdutinpiirin antoteho kärsii, eli toisin sanoen tehoa vain siirretään taskusta toiseen? Mikäli näin, niin itselleni se kävisi, koska näin priorisoitaisiin käyttöveden tuotantoa mahdollisimman paljon, tietenkin lämmityksen kustannuksella. Oletuksena nimittäin on, että taloomme riittäisi 6kW tehoinen pumppu jolloin nykyinen olisi ylitehoinen.

Hemmetti kun olisi aikaa rakennella 1-wire verkko ja viritellä se toimintaan. Nuo kuumakaasujen lämpötilat ovat nimittäin listalla, niin olisi helppo todeta lämpötilat ennen ja jälkeen tulistinvaihtimen sekä lauhduttimen jälkeen.

[GTP]

Eilen yritin taistella L2-piirin menoveden lämpötilaa trendiin, mutta ei onnistunut sitten niin millään

Googlettelin apuja niin foorumilla on asiaa ennenkin pohdittu ja eteeni osui esim. seuraava viesti

Etsi Oumanin xml-kansio, esim. C:\Program Files\Ouman Trend\xml

Nimeä EH-203T.xml uudella nimellä esim EH-203Tö.xml
Muuta EH-203G.xml nimeksi EH-203T.xml

Tuota on siis koitettu ja ei toimi. Muistaakseni kansiossa on 3kpl 203-tiedostoja, eli 203.xml, 203T.xml ja 203G.xml. Ainoastaan tuossa 203 tiedostossa on viitteitä L2:sta kun sen avaa notepadilla, muissa ei mitään. Luonnollisesti vaihdoin myös tuon tiedoston nimeksi 203T:ksi, mutta ei lähtenyt toimimaan. Lisäksi käytin koneesta virtoja pois päältä, otin L2-piirin pois käytöstä starttitoiminta valikosta ja laitoin takaisin, mutta mikään ei tuonut L2:sta trendiin.

Olisiko foorumilaisilla ideoita/apuja?

[GTP]

Erillisvaraajakokeilut jatkuivat. Ruuvasin trimmiventtiilin täysin auki (Muutosloki on teknisessä tilassa, mutta muistaakseni kiinni-auki väli oli n. 5 kierrosta), tulistinpiirin pumppu kolmosasentoon ja tuloksena oli virtaus 450l/h. Aloituslämpö erillisvaraajassa oli muistaakseni luokkaa 42 ja tulistin meno/-paluu lämpötilaero 50min käyntijaksolla oli n. 1,5-2,1. Itse arvoja en ottanut ylös kun keskityin vain tuohon lämpötilaeron seuraamiseen raksailun ohella.

Tuosta kun laskeskelee tehoa esimerkiksi 2 asteen lämpötilaerolla, niin eikös lopputulos ole (450/3600)x2x0,99x4,187= 1,04kW. Noihin edellisiin viesteihini ja aikaisempiin kokeiluihin nähden tuo on melkoinen pudotus. Eikö siis virtausta nyt kuitenkin kannattaisi laskea, jotta saadaan isompi lämpötilaero ja sitä kautta enemmän tehoa, tietenkin tulistinvaihtimen rajat huomioiden (taas tuo 20% pumpun kokonaislämpötehosta)?

Vai pitääkö tätä miettiä niin, että suurempi (vaikkakin matalalämpöisempi) virtaus vie enemmän tehoa varaajaan kuin pienempi (mutta korkealämpöinen) virtaus? Vai onko tulos plusmiinusnolla?

MikkoVS6: vertailupohjan saamiseksi millaisilla ylä-/ala-lämmöillä ja –eroilla ajelet pumppuasi? Entä missä asennossa sinulla on laudutin- ja tulistinpiirin pumput? Vanhemmista posteista olen ymmärtänyt, että mitään varaajaan meneviä tai tulevia sulkuja ei ole kuristettu ja trimmi on täysin auki?

[Matias]

Meillä tulistimen ja lauhduttimen arvot tuollaisia 1h käynnin jälkeen.
Tulistinvaihtimen virtaus 575l/h
Lauhduttimen virtaus 1585l/h


Lämpötilamittaukset
                Anturi                      Arvo    
Kuumakaasu kompressorilta       96,5C    
Kuumakaasu tulistimen jälkeen    63,4C         
Tulistin menovesi                        52,4C     
Tulistinvaraaja 160l keskeltä       51,8C    
Tulistinvaraaja 160l "katto"         50,9C    
Tulistinvaraaja paluuvesi             49,9C
Lauhdutin (nestelinja).                35,8C    
Lauhdutin menovesi                    34,6C    
Lauhdutin paluuvesi                    29,6C

[MikkoVs6]

MikkoVS6: vertailupohjan saamiseksi millaisilla ylä-/ala-lämmöillä ja –eroilla ajelet pumppuasi? Entä missä asennossa sinulla on laudutin- ja tulistinpiirin pumput? Vanhemmista posteista olen ymmärtänyt, että mitään varaajaan meneviä tai tulevia sulkuja ei ole kuristettu ja trimmi on täysin auki?

VaraajaYläMin 30 VaraajaYläEro 4 (eli käytännössä ylävaraajan lämmöt eivät ohjaa)
VaraajaAlaMin 30 VaraajaAlaEro 8

Tulistinkiertopumppu on 1-nopeudella ja trimmi täysin auki.
Lauhdutinkiertopumppu on 2-nopeudella, varaajaan menevä on muutettu niin että menee sekä alavaraajan yläosaan että ylävaraajaan.

[mistofeles]

Juuri näin, vielä niin, että liittäisi vapaisiin NTC-mittauksiin maapiirin tulon- ja paluun. Mittaus 6 on vapaa (tulo tähän) ja LV kiertovettä ei ole tulossa niin eikös mittauksen 8 voi ottaa käyttöön (paluu)?

Vaikuttaako nuo tulo-ja menoputken lämpötilat säätöihin, vai ovatko vain näytillä ?
Itsellä on tällä hetkellä DS18S20-anturit noissa putkissa ja talon järjestelmä piirtää graafeja webbisivulle.
Mittausjärjestelmä on vielä kesken, mutta onhan noita hauska katsella.

Entä vaikuttaako säätöihin, jos pistää sisälämpötilan mittauslinjaan NTC:n vai onko sekin vain 'nice-to-know' ?

Itsellä on Vsi8

[GTP]

Vaikuttaako nuo tulo-ja menoputken lämpötilat säätöihin, vai ovatko vain näytillä ?
Itsellä on tällä hetkellä DS18S20-anturit noissa putkissa ja talon järjestelmä piirtää graafeja webbisivulle.
Mittausjärjestelmä on vielä kesken, mutta onhan noita hauska katsella.

Entä vaikuttaako säätöihin, jos pistää sisälämpötilan mittauslinjaan NTC:n vai onko sekin vain 'nice-to-know' ?

Itsellä on Vsi8

Minulla on anturi vain kaivosta palaavassa putkessa. Tämän anturin miitausasrvot eivät vaikuta Oumannin kautta tapahtuvaan säätöön mitenkään. Eikä vaikuttaisi siinäkään tapauksessa jos kaivoon palaavassa liuosputkessa olisi anturi sillä maapiirin pumppu ei ole kierrosohjattu, joten tuota lämpötilaeroa ei voi optimoida. Sisälämpötila-anturin asentamalla on mahdollista kompensoida sisälämpötilaa asettamalla "huonekompesoinnin" suhde. Tuosta löytyy tietoa Oumanin käyttöohjeen sivulta 7

Itse asiassa tuossa Oumannissa on "oikeasti" vain yksi vapaa mittaus käytettävissä. Tuo paluu pitäisi laittaa esim. LKV:n mittaukseen (käsittääkseni tuo on mahdollista), mutta mitattava lämpötila pitää olla plussan puolella. Mittaus 6:n lämpötila-arvo taas voi olla miinusmerkkinen.

Nyt kun olen kaivon lämpöjä seuraillut niin minulla kaivosta tulevan liuoksen lämpötila on alimmillaan ollut 3,5-4 kun käyntijakson pituus oli 80 minuuttia. Tuo käyntijakso ei ole "normaalipituinen" (nyt säätämisen tuloksena käyntiaika on 40min) vaan kokeilun tulos. Sammutin pumpun ja annoin varaajan jäähtyä alle 30 asteen jotta sain keinotekoisesti pidemmän käyntijakson.

Myös itsellä on tarkoitus rakennella 1-wire mittaukset. Mielestäni järjestelmällä saatava tieto on eräänlaista "ennakoivaa kunnossapiota". Tällä hetkellä Oumanin trendiä katsellessa lähes kaikki käyntijaksot ovat identtisiä. Mikäli jokin yllätten muuttuu/on muuttunut niin sopii epäillä, että joku on huonosti ja trendin pohjalta on helpompi lähteä etsimään syytä käynnin muutokselle.

Itsellä on tällä hetkellä DS18S20-anturit noissa putkissa ja talon järjestelmä piirtää graafeja webbisivulle.

Millainen ja miten tuo "talon järjestelmä" on sinulla toteutettu?

[GTP]

VaraajaYläMin 30 VaraajaYläEro 4 (eli käytännössä ylävaraajan lämmöt eivät ohjaa)
VaraajaAlaMin 30 VaraajaAlaEro 8

Tulistinkiertopumppu on 1-nopeudella ja trimmi täysin auki.
Lauhdutinkiertopumppu on 2-nopeudella, varaajaan menevä on muutettu niin että menee sekä alavaraajan yläosaan että ylävaraajaan.

Kiitos vertailuarvoista Vielä kysymys alkuun ettei huku muun tekstin joukkoon. Opation-ero lienee sinulla 4 astetta? Kuinka paljon olet kompensoinut tuota lämpökäyrässä?

En ajatellutkaan tuota, että käyntiä ohjaustuisi täysin alavaraajan mukaan. Kokeilin tuota, mutta alalämpö saavutettiin liian pian ja ylälämöt jäivät turhan alas. Varaajan väliset lämpötilaerot varmasti korjautuisivat jos tekisi tuon alavaraajan ja ylävaraajan yhdistyksen. Pienillä korjauksilla jätin nyt seuraavat arvot koneeseen

VaraajaYläMin 35 VaraajaYläEro 8
VaraajaAlaMin 30 VaraajaAlaEro 10

Trendiä ei nyt ole laittaa näytille, mutta käyntijaksot menevät nyt niin, että ylävaraaja pysäyttää käynnin, jolloin alalämmöt ovat 41. Käyntiaika on 40min. Nämä nyt eivät ole vertailukelpoisia arvoja, koska lämpökäyrän olen asettanut joka pisteessä 23 asteeseen jotta sisälämpötila pysyy 20:ssä

Erillisvaraajan lämpö on noussut nyt 58 asteeseen, koska LKV:n kulutusta ei ole. Pitäisi varmaan laskea tuolta vettä pois, jotta voisi hieman katsoa lämpötilojen käyttäytymistä.

Edelleen minua vaivaa tuo tulistinpiirin tehottomuus. Viikonloppuna otin vuorokauden tuotetut lämpöenergiat ylös 25h ajanjaksolta, jonka aikana oli 7 n.40 min käyntikasoa, ja tulos oli seuraava

Lauhdutin 31kWh
Tulistin 3kWh

Pollu ei näytä kuin kWh:n tarkkuudella, niin epätarkkuutta tuossa on. Jos kuitenkin ajateltaisiin arvoiksi esim. 4 ja 31, niin kokonaisenergiasta 12% olisi tuotettu tulistinpiiristä ja yhden jakson aikana tuotetaan keskimäärin 0,57kWh. Jos arvot olisivat 3 ja 34, niin se tekisi 9%. Varaajan lämpötila oli tuolloin kyllä jo korkea, eli 55 astetta. Trimmi täysin auki ja pumppu kolmosella jolloin virtausta on se n. 450l/h.

Vertaan tätä erääseen käyntijakson mittaukseen, jolloin varaajan alkulämpö oli 42 ja lopussa 47,5. Jos käyntijaksoin arvoista laskee keskiarvon, niin tehoa tuotettu 1.6kWh. Tällöin Trimmi kuristettu niin, että virtausta oli n. 100l/h.

[MikkoVs6]

Kiitos vertailuarvoista Vielä kysymys alkuun ettei huku muun tekstin joukkoon. Opation-ero lienee sinulla 4 astetta? Kuinka paljon olet kompensoinut tuota lämpökäyrässä?

Opation -ero on tosiaan 4 näyttää olevan 3 astetta. Lämpökäyrää olen korjaillut useamman kerran, enkä muista mikä tilanne oli ennen tuota modausta. Sellainen muistikuva on että muutos -20 kohdalla olis +1 aste, 0 kohdalla +2 astetta ja +20 kohdalla +3 astetta.

Edelleen minua vaivaa tuo tulistinpiirin tehottomuus. Viikonloppuna otin vuorokauden tuotetut lämpöenergiat ylös 25h ajanjaksolta, jonka aikana oli 7 n.40 min käyntikasoa, ja tulos oli seuraava

Lauhdutin 31kWh
Tulistin 3kWh

Kyllä sieltä tulistinkierrosta tehoja löytyy kun erillisvaraajan lämpötila laskee.

Kun tulistinvaraajan läpötila nousee, tulistinpiiristä irtoaa vähemmän lämpöä. Jos meillä tulistinvaraajan lämpötila on kovan vedenkäytön jälkeen 40 astetta, tulistimelta varaajaan menevän kierron dt on 2,8 - 3,2 astetta ja varaajan lämpö nousee jyrkästi. Kun taas 58 asteiseen varaajaan dt on 1 - 1,5 astetta ja lämpötila nousee hitaasti, eli teho pienenee reilusti?

Katselin tulistinvarajan lämpötiloja taaksepäin maaliskuun alkuun asti, ja korkein lämpötila oli ollut 59,7 astetta.

[Matias]

Tuossa joku aika sitten pähkäiltiin GTP:n kanssa käyttövesivaraajan erilaisia virtauksia niin eipä huomattu että meillähän onkin erilaiset varaajat toimintaperiaatteiltaan.

Ilmeisesti silloin kun varaajan vesi lämmitetään kierukalla onkin suurempi dt ja hitaampi virtaus tehokkaampi lämmönsiirtymisen kannalta ja niinhän GTP mittauksetkin osoittaa

Käyttövesivaraajia on erilaisia ja käyttöveden riittävyyden kannalta paras varaajamalli on just tuollainen kuin Mikolla ja mitä GTP suunnittelee.

Eli varaajasäiliö on täynnä käyttövettä ja sitä lämmitetään kierukalla jolloin suht kaikki varaajassa oleva vesi on käytettävissä kuuman käyttöveden tarpeisiin.Tähän tosin tarvitaan ns legionella kuumennus tietyin välein.

Meillä on tämä(alempi) systeemi käyttövesivaraajassa ja näyttää siltä että suurella virtauksella ja pienellä dt:llä saadaan suurempi teho

Toinen varsin yleinen mutta käyttöveden riittävyyden kannalta heikompi varaajamalli on sellainen jossa varaajasäiliö on täynnä lämmitysverkon vettä käyttövesi lämpiää varaajan vesitilassa olevan kierukan välityksellä.
Tässä varaajamallissa käyttökelpoisen kuuman käyttöveden määrä on pienempi.Tässä varaajamallissa ei tarvita legionellakuumennusta.

[GTP]

Ilmeisesti silloin kun varaajan vesi lämmitetään kierukalla onkin suurempi dt ja hitaampi virtaus tehokkaampi lämmönsiirtymisen kannalta ja niinhän GTP mittauksetkin osoittaa

Mittauksia on toistaiseksi vielä vähän, mutta näin se tällä hetkellä näyttäisi olevan. Nyt olisi oivallinen aika tehdä testejä kun LKV:n käyttöä ei ole. Ainostaan erillisvaraajan alkulämpötila pitäisi saada aina samaksi ennen mittauksia jolloin ainoa muuttuva tekijä olisi tulistinpiirin virtaus.

Nyt kun laskeskelin kuuden päivän COP:n niin tulos näytti 3.25. Pollujen mukaan tuottojakauma oli seuraavanlainen

Lauhdutin 144
Tulistin 13

Eli tulistinpiiri on tuottanut vain n. 8% kokonaisenergiasta  Virtaus on ollut täysillä, eli trimmi auki ja pumppu kolmosella, 450l/h

Erillisvaraajan lämmöt ovat olleet koko ajan min. 54 astetta, koska ainoa kulutus on lämpöhäviöt. Ylä/ala asetusarvoja en nyt muista, mutta ylä/alalämmöt käynnin loputtua ovat suht korkeat 41/39 (pumppu siis pysähtyy ylämin 39 astetta ohjaamana), koska olen yrittänyt saada mahdollisimman pitkät käyntiajat. Ajat ovat 40-44min ja pidempää ei näillä keleillä saa, vaikka OpationMod on käytössä kolmen asteen pudotuksella. Trendiäkin olisi tikulla, mutta tällä koneella ei nyt satu olemaan Oumannin ohjelmaa asennettuna, joten en saa sitä purettua

Korkeat lämpötilat lienevät siis syy tuohon huonoon tuottoon (kuten jo aiemmin epäilin)? Vai pitääkö tämä kääntää niin, että tulos on olosuhteisiin nähden yllättävän hyvä 

[GTP]

Jos meillä tulistinvaraajan lämpötila on kovan vedenkäytön jälkeen 40 astetta, tulistimelta varaajaan menevän kierron dt on 2,8 - 3,2 astetta ja varaajan lämpö nousee jyrkästi. Kun taas 58 asteiseen varaajaan dt on 1 - 1,5 astetta ja lämpötila nousee hitaasti, eli teho pienenee reilusti?

Näinhän se taitaa olla. Meillä on nyt se eri kierrossa, että sinulla on pumppu kakkosella ja osa lauhduttimen paluusta ohjautuu ylävaraajaan, joten noiden vaikutus jää arvailujen varaan. Edellisen viestin asetuksilla minulla dt on n.2 käynnin lopussa.

Katselin tulistinvarajan lämpötiloja taaksepäin maaliskuun alkuun asti, ja korkein lämpötila oli ollut 59,7 astetta.

Itse en ole päässyt muistaakseni koskaan 59 alkuisiin lukemiin ja tätä ihmetellessä muistin erään oleellisen eron. Sinullahan on 100l varaaja ja kun minulla taas tilavuutta on 50% enemmän eli 150l