Lämpöässä VS8 uuteen lattialämmitystaloon

[GTP]

Hieman taustaa tapahtuneelle.

Asioin aivan muissa merkeissä paikallisessa rautakaupassa ja myyjän palvellessa toista asiakasta tuli tutkailtua esittelykäytössä olevaa VS8:aa. Asioiden hoidon lomassa myyjä kauppasi pumppua, mutta totesin, että ”kiitos, ei kiitos”. Kauppamiehenä myyjä kuitenkin ilmoitti mihin hintaan tuo lähtisi. Tämän jälkeen oli pakko tehdä pikainen Googletus ja hakea referenssiksi seuraava http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1245-8-kw/LVI-5361535/dp?openGroup=267. Tarjouksiakin on tullut pyydeltyä (Nibe ja Viessmann) ja noihin nähden hinta oli edullinen, samoin edelliseen referenssiin. Pienen tinkailun jälkeen hinta putosi vielä 20% ja saman päivän aikana kaupat. Hintaa pumpulle jäi 4000 euroa ja takuu 5 vuotta.

VS8 ei varmastikaan ole se optimaalisin vaihtoehto kohteeseemme, mutta hinta (toivottavasti!) kompensoi tuota puutetta. Viessmann todennäköisesti pääseen parempiin COPpeihin. Energiatodistuksessa talomme tarkemmat speksit threadissa http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5120.0) laskennallinen kulutus on n. 15kWh. Jos Viessmann toimisi COP 5:llä, niin pumppu kuluttaisi 3000kWh. Jos Lämpö-Ässä puolestaan toimisi COP 3,5:llä, niin pumppu kuluttaisi n.4300kWh. Eroa siis 1300kWh ja rahassa 195 euroa. Saamani tarjouksen pohjalta hintaerolla Viessmann maksaisi itsensä takaisin 15 vuodessa.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.0 thread on silmäilty läpi hieman ristiriitaisin tuntein. Käyttäjän Opation pumppu ei tunnu toimivan odotetusti kun taas esimerkiksi käyttäjän VS8 toimii ”normaalisti”. Eräs epäilyn aihe oli se, että onkohan vuonna 2011 valmistetuissa pumpuissa jokin rakenteellinen muutos suhteessa vanhempiin Onko näin, tuohon en löytänyt vastausta?

Asia kiinnostaa siksi, että tyyppikilvessä valmistusvuosi on juurikin 2011 ja papereissa 25.1. Pumppua minulla ei vielä ole, mutta kaupassa kompuran suojaa raottaessa kyljessä luki Mitsubishi. Voiko tuosta päätellä mitään? Jos ei, niin mahdollisia muita eroja?

[sailor]

Jos tuo on sillä Ouman säätimellä niin ei muuta kuin Opation modaus kehiin niin ihan hyvin toiminee. Neljään tonniin hyvä sijoitus.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.100

[GTP]

On Oumanilla,eli säädin on 203 GT.

[sailor]

On Oumanilla,eli säädin on 203 GT.

Sitten TREND kanssa pyörimään johonkin rs-portilliseen läppäriin sen verran että saat asetukset kuntoon.

[GTP]

On Oumanilla,eli säädin on 203 GT.

Sitten TREND kanssa pyörimään johonkin rs-portilliseen läppäriin sen verran että saat asetukset kuntoon.

Juuri näin, vielä niin, että liittäisi vapaisiin NTC-mittauksiin maapiirin tulon- ja paluun. Mittaus 6 on vapaa (tulo tähän) ja LV kiertovettä ei ole tulossa niin eikös mittauksen 8 voi ottaa käyttöön (paluu)?

Antureiksi +25/10kOhm NTC-vastukset, olisiko suosituksia tällä hetkellä? Vanhoja threadejä selaillessa kävi ilmi, että tuollaiset voi ostaa Oumannilta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4374.msg63969#msg63969). En tiedä millaiset anturit nuo ovat, mutta kovin tuntuu hinnta suolaiselta suhteessa siihen, että moisen NTC:n saa varmasti alle eurolla kappale.

[tomppeli]

Antureiksi +25/10kOhm NTC-vastukset, olisiko suosituksia tällä hetkellä?

Tässä olisi yksi anturi....VEKOY:llä 

[GTP]

Antureiksi +25/10kOhm NTC-vastukset, olisiko suosituksia tällä hetkellä?

Tässä olisi yksi anturi....VEKOY:llä 

Äkkiseltään vastuksen tarkkuus +/- 10%:n vaikuttaa epätarkalta. Esimerkiksi http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=49_959_2415&products_id=6764 resoluutio on +/- 5%.

Mikäli putkarin puheet oikein ymmärsin, niin kaivolta tuleva eristetty vaakaputki on tarkoitus muuttaa kupariksi joihon pumpun mukana tulleet teräspunosletkut taas liitetään. Kuparit kun eristetään, niin ajatukseni on ollut laittaa NTC:t eristeen alle. Tuottaako tuo lisää epätarkkuutta mittaukseen vai olisiko syytä asentaa toisin?

[Akku]

Alla yksi toimivaksi havaittu anturivaihtoehto.
http://www.produal.fi/FI/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6tilan%20mittaus/NTC%2010/TEPK%20NTC%2010

[Matias]

Kuparit kun eristetään, niin ajatukseni on ollut laittaa NTC:t eristeen alle. Tuottaako tuo lisää epätarkkuutta mittaukseen vai olisiko syytä asentaa toisin?

Periaatteessa noin,kannattaa kuitenkin lisätä piitahnaa tms lämmönjohtavuutta parantavaa ainetta anturin ja kupariputken väliin.
Anturi pitää olla suht tiukasti kupariputkessa kiinni ,löyhä kiinnitys voi antaa vääriä mittausarvoja.

Tuossa liitteessä meikäläisen anturin kiinnitys kupariputkeen klemmarilla

[GTP]

Vielä ei hetkeen olla siinä tilanteessa, että vs8 lämmittää taloa, saatikka tuottaisi lämmintä käyttövettä suihkutarpeisiin. Tekninen tila tulee seuraavaksi työn alle, jotta pumppu saadaan mahdollisimman pian haalattua sisälle ja sitten päästäänkin putkitöihin.

Tähän mennessä on tullut asuttua vain suorasähkö- ja kaukolämpölämmitteisissä taloissa ja kertaakaan ei ole tarvinut kylmässä suihkussa käydä. Varsinkin allekirjoittanut pitää hieman lämpimämmistä ja normaalia pidemmistä suihkuista, joten ennen vs:n hankintaakin on mielessä käynyt LKV:n riittävyys maalämpötalossa. Muistaakseni rivariaikaan sähkövaraajamme koko oli 200L ja termostaatti oli välillä 65-70, joten kylpyveden riittoisuudesta ei tarvinnut murehtia. Tämän vuoksi foorumia, etenkin aloitusviestissä mainitsemaani ketjua, lukiessa päässä pyörii ajatus LKV-lisävaraajan tarpellisuudesta.

Mikäli varaaja tulisi, niin otetaanpa nyt referensiksi vaikka OSO:n 150L SC (http://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/kayttovesivaraajat/oso/kayttovesivaraaja-oso-sc-150l-3kw-0-8m2-kierukalla-detail).

Miten tämä kannattaisi kytkeä. Seuraavassa 3 esimerkkiä foorumilta. MikkoVS6:n kytkentä (tai ainakin joskus käytössä ollut kytkentä) http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg59720#msg59720, käyttäjän Seppaant ehdotus http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4496.msg51504#msg51504 ja käyttäjän Opation löytö Lämpöässän sivuilta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4496.msg51641#msg51641.

Mielelläni lukisin MikkoVS6:n ja Opationin tämän hetkisiä kommentteja järjestelmänne toimivuudesta. Mikä osa-alue toimii ja missä olisi parantamisen varaa? Tai mitä tekisitte toisin jos lähtisitte puhtaalta pöydältä kytkentää tekemään?

[MikkoVs6]

Mielelläni lukisin MikkoVS6:n ja Opationin tämän hetkisiä kommentteja järjestelmänne toimivuudesta. Mikä osa-alue toimii ja missä olisi parantamisen varaa? Tai mitä tekisitte toisin jos lähtisitte puhtaalta pöydältä kytkentää tekemään?

Hyvin tuo on toiminut. En keksi mitään jonka tekisin nyt erilailla.

Erillisen käyttövesivaraajan 2 kW vastuksen olen laittanut kelloajastimella siten että se menee tarvittaessa päälle talvella vain öisin ja kesällä myös illalla (spot-sähkö tuntikohtaisella veloituksella).

Talvella tulistus riitti pitämään kv-varaajan lämpimänä eikä vastus montaa kertaa päälle mennyt.

Kesällä ja nyt syksyllä kun lämmitystarvetta ei juurikaan ole ollut, on vastus päällä 15 - 45 minuuttia/vrk.

[Matias]

Kesällä ja nyt syksyllä kun lämmitystarvetta ei juurikaan ole ollut, on vastus päällä 15 - 45 minuuttia/vrk

Millaisia lämpötiloja Mikon alavaraajassa on näin kesäaikaan?

Siis ala_min asetus?

[Roori]

Ääni tommoselle 'MikkoVs6' tavalle tehdä toi homma, se tulistusjuttu varmaan tökkii hiukan kesällä ja siksi ajattelen asian niin että laittaisin PV paneeleita sähkön leikkaamiseen yleisesti ja sitten dumppaisin PV 'liikatehot' siihen OSO:n 3x1kW vastuksiin (oletus), eli joko 1kW tai 2kW tai 3kW portaissa. Kesällä siis PV hoitais sen tulistuksen kun MLP ei sitä tee kun ei ole lämmitystarvetta ja siinä sivussa se PV leikkais taloussähkökulutusta.
Ajatusta siihen malliin että kun PV teho on yli esmes 1kW niin 1 vastus OSO:ssa lämmitykseen ja jos tilanne jatkuu muutaman tunnin niin OSO on ladattu, 5h*1kW=~30C nousu 150L varaajassa.

[MikkoVs6]

Kesällä ja nyt syksyllä kun lämmitystarvetta ei juurikaan ole ollut, on vastus päällä 15 - 45 minuuttia/vrk

Millaisia lämpötiloja Mikon alavaraajassa on näin kesäaikaan?

Siis ala_min asetus?

VaraajaAlaMin asetus on aina 30, VaraajaAlaEro on kesällä 10, nyt 8 ja kylmänä aikana talvella 6

Eli kesällä LÄ käynnistyy 30 -> sammuu 40 asteessa. VaraajaYläMin on muistaakseni 32 eli alavaraaja ohjaa...

[GTP]

Kiitos vastauksesta!

Tekemäsi kierukka on siis ollut riittävä. Speksit näytti olevan 6-7m 12mm kupariputkea, joten eikös tuosta tule pinta-alaksi n. 0,25 neliötä? OSO:n kierukan riittävyys on epäilyttänyt, mutta edelliseen verraten luulisi 0,8 neliötä riittävän. Materiaali ei oletettavasti ole kuparia ja vs8:n tulistusteho on suurempi, mutta luulisi 3x pinta-alan kompensoivan tuota.

Onko Mikolla uudesta käyttövesivaraajasta kulutukseen lähtevässä putkessa termostaatti tms venttiili joka ottaa varaajalta lähtevän kuuman veden sekaan jostain kylmempää?

Tuossa erillisessä varaajassa on sekoitusventtiiliryhmä jonka olen säätänyt antamaan noin 50 asteista vettä, eli Lä:n kierukasta tulee 33-36 asteinen vesi sekaan.

Edellinen on lainaus VS8 säätöjä ketjusta. Ymmärsinkö oikein, että Jäspiltä lähtevään veteen sekoitetaan integroidun varaajan vettä? Mikäli näin, niin foorumilta löytyvässä "COP-laskuri"-laskentapohjassa olevalla käyttövesilaskurilla voidaan laskea seuraavilla spekseillä

Varaajan tilavuus: 150L
Varaajan lämpötila: 50 astetta
Haluttu veden lmpötila: 40 astetta
Kylmän vesijohtoveden lämpötila: 30 astetta (tämä siis integroidulta varaajalta tulevan veden oletettu lämpötila)

, että 40 asteista kylpyvettä saadaan 300L? Mikäli ajatus meni oikein, niin tuo on kyllä riittävä meidän käyttötottumuksiin. 45 asteisella varaajallakin saataisiin vielä 225 litraa. OSO:ssa tuo sekoitusryhmä on käsittääkseni vakiona mukana.

[MikkoVs6]

Kiitos vastauksesta!

... Tekemäsi kierukka on siis ollut riittävä. Speksit näytti olevan 6-7m 12mm kupariputkea, joten eikös tuosta tule pinta-alaksi n. 0,25 neliötä?...
... Ymmärsinkö oikein, että Jäspiltä lähtevään veteen sekoitetaan integroidun varaajan vettä? ...

1. Kierukka on ollut riittävä.
2. Oikein ymmärsit, sekoitusryhmän "kymävesi"-liitäntään tulee vesi LÄ:n kierukasta. Eli KV-varaajalle menee 30 - 40 asteinen vesi tilanteesta riippuen.

[peki]

Onko tulistimen tukkeutuminen saatu kuriin? MIten?

[Matias]

Varaajan tilavuus: 150L
Varaajan lämpötila: 50 astetta
Haluttu veden lmpötila: 40 astetta
Kylmän vesijohtoveden lämpötila: 30 astetta (tämä siis integroidulta varaajalta tulevan veden oletettu lämpötila)

, että 40 asteista kylpyvettä saadaan 300L? Mikäli ajatus meni oikein, niin tuo on kyllä riittävä meidän käyttötottumuksiin. 45 asteisella varaajallakin saataisiin vielä 225 litraa. OSO:ssa tuo sekoitusryhmä on käsittääkseni vakiona mukana.

Käyttövesivaraajia on erilaisia ja käyttöveden riittävyyden kannalta paras varaajamalli on just tuollainen kuin Mikolla ja mitä GTP suunnittelee.

Eli varaajasäiliö on täynnä käyttövettä ja sitä lämmitetään kierukalla jolloin suht kaikki varaajassa oleva vesi on käytettävissä kuuman käyttöveden tarpeisiin.Tähän tosin tarvitaan ns legionella kuumennus tietyin välein.

Toinen varsin yleinen mutta käyttöveden riittävyyden kannalta heikompi varaajamalli on sellainen jossa varaajasäiliö on täynnä lämmitysverkon vettä käyttövesi lämpiää varaajan vesitilassa olevan kierukan välityksellä.
Tässä varaajamallissa käyttökelpoisen kuuman käyttöveden määrä on pienempi.Tässä varaajamallissa ei tarvita legionellakuumennusta.

Tuossa viestiketjussa on seppaantin havannollinen esimerkki ja laskelma käyttöveden riittävyyksistä näiden varaajamallien osalta ja muuta asiaan liittyvää tietoa

http://aijaa.com/ZFZgMN

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4598.0

[sailor]

Itse en hevillä lähtisi suorasähköllä lämmittämään maalämpötalossa yhtikäs mitään. Lattialämmityksestä levylämmönvaihtimella esilämmitys olisi mun ratkaisu. Sillä saa huonossakin tapauksessa kylmän veden 20 asteiseksi. Samalla kun uudisrakennusta tekee niin ottaisin samasta haarasta ehkäpä pyykinpesukoneellekkin esilämmitetyn veden?

[Tipi]

Luultavasti lämmin vesi riittää ihan hyvin normaalikäyttöön, kun pitää alamin. arvon hieman korkeammalla. Uudessa talossa sähkönkulutus on kuitenkin niin vähäinen, että pieni COP:n alenema sähkölaskussa on lähes huomaamaton. Mikäli veden kulutus on poikkeuksellisen suurta, niin silloin lisävaraaja tai esilämmitys puoltaa paikkaansa.

[MikkoVs6]

Peki: Tulistimen lämmönvaihdin näyttäis toimivan ihan ok eli ei ole tukkeutunut. Mitään erityistä en ole sille tehnyt.

Sailor: Sähköä näyttää menevän lisä-kv-varaajassa kesällä keskimäärin noin 1 kw/vuorokausi. Kesäyön aikana halvalla spot-sähköllä tuo ei paljon maksa. Ei tuossa varmaan kovinkaan paljoa tule lisäkustannusta siihen verrattuna jos vaihtoehtoisesti pitäisi MLP:n varaajan kuumempana. Ehkä + - muutama euro.

Tipi: Meillä riitti lämmin vesi normaalikäytössä ennen tuota kv-lisävaraajaa. Nyt kuitenkin tällä järjestelyllä LÄ Vs6:n tulistus saatiin hyötykäyttöön. Pystyn pitämään LÄ:n varaajan lämmöt alempana josta toivottavasti seuraa säästöä ja pitempi kestoikä kompressorille.



12.5.2013 - 11.5.2014 välisenä aikana MLP kulutti sähköä 4697kw, mukana lämmönjaon kv-pumput. Talo rakennettu 1980-1981, lämmintä tilaa 110m2. Lattialämmitys koko talossa + Valmet kotilämpö ilmalämmitys.

[sailor]

Sailor: Sähköä näyttää menevän lisä-kv-varaajassa kesällä keskimäärin noin 1 kw/vuorokausi. Kesäyön aikana halvalla spot-sähköllä tuo ei paljon maksa. Ei tuossa varmaan kovinkaan paljoa tule lisäkustannusta siihen verrattuna jos vaihtoehtoisesti pitäisi MLP:n varaajan kuumempana. Ehkä + - muutama euro.

Lisäksi mietin tila ja rakennuskustannuspuolta levari vs. varaaja vaihtoehdoissa. Asennuskustannukset lienevät about samat, jolloin levari maksaa 100-150€ ja 60€ pääsee jo melkein samaan.

[GTP]

Sailor: Sähköä näyttää menevän lisä-kv-varaajassa kesällä keskimäärin noin 1 kw/vuorokausi. Kesäyön aikana halvalla spot-sähköllä tuo ei paljon maksa. Ei tuossa varmaan kovinkaan paljoa tule lisäkustannusta siihen verrattuna jos vaihtoehtoisesti pitäisi MLP:n varaajan kuumempana. Ehkä + - muutama euro.

Mielestäni tuo on todella vähäinen kulutus suhteutettuna siihen, että esim. OSO:n arvioima lämpöhäviö varaajalle muistaakseni on 1,44kW/24h.

Seuraavassa asiaan liittyvästä ketjusta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4496.0) lainaus

Tuo maksaa 100 litraisena 650,- + kulut. Jos pumppu toimii nyt tyydyttävästi alaminimillä 38 ja erolla 6, eli noin 8 astetta lämpimämpänä kuin on tavoite, paljonko menee aikaa takaisinmaksuun? Energiankulutus on pumpun osalta noin 4000-4500kWh vuodessa. Jos tuohon arvioi tuon COP:in huononemisen, niin ei taida 10 vuotta riittää varaajan takaisinmaksuun?

Minä olen saanut omilla testeillä V9:ssä 5 asteen erolle noin 250W ottotehossa, eli 50W/ aste. Olisiko vs8 mallissa hieman pienempi ero kun on pienempi kompura, vai isompi, en tiedä. Minulla voisi ajatella silloin, että 8 astetta olisi 400W. Jos pumppu kävisi 2000h vuodessa, tekisi se 800 kWh, jolle voisi arpoa vaikka hinnan 100e.

Tämän lainauksen laitoin tukemaan Mikko Vs6:n toteamuksia "Ei tuossa varmaan kovinkaan paljoa tule lisäkustannusta siihen verrattuna jos vaihtoehtoisesti pitäisi MLP:n varaajan kuumempana. Ehkä + - muutama euro" ja "Pystyn pitämään LÄ:n varaajan lämmöt alempana josta toivottavasti seuraa säästöä ja pitempi kestoikä kompressorille". Vuositasolla puhutaan varmasti marginaalisista eroista. Itselle vaakakupissa painaa enemmän asumismukavuus, eli se, että ei perheen tarvitse kärvistellä kylmässä suihkussa.

Itse en hevillä lähtisi suorasähköllä lämmittämään maalämpötalossa yhtikäs mitään. Lattialämmityksestä levylämmönvaihtimella esilämmitys olisi mun ratkaisu. Sillä saa huonossakin tapauksessa kylmän veden 20 asteiseksi. Samalla kun uudisrakennusta tekee niin ottaisin samasta haarasta ehkäpä pyykinpesukoneellekkin esilämmitetyn veden?

Uutta kun rakennetaan, niin eri foorumeita lukiessa tämän suuntaiset ajatukset ovat jääneet pääkoppaan pyörimään. Kuitenkin omat resurssit tällaisten LVI-järjestelmiin liittyvien "viritysten" toteutukseen on rajalliset, joka laskee kynnystä niiden toteutukseen. Tarkoitit ilmeisesti LL-paluupuolelle asennettavaa levaria, joka esilämmittäisi vesijohtoverkostosta tulevaa vettä ennen kuin se johdetaan VS:n tankkiin?

Olisiko heittää linkkiä ensisijaisesti suomesta saatavaan, tarkoitukseen sopivaan, levariin? Entäpä linkkiä esim. Ebay:hin, näkisi hieman hintaeroa?

"Virityksistä" puheen ollen sähköpuolen asiat ovat paremmin hallussa. Käyttäjä Roori esitti erittäin hyviä ideoita erillisvaraajan hyödyntämisestä PV-tekniikalla. Tuollekin jäisi mahdollisuus kunhan ensiksi talo, talli, terassit, piha ja mitä vielä saadaan valmiiksi 

[Roori]

Se levari LL paluupuolella ei kesäksi paljoa apuja tuo kun ei liene kiertovettä olemassa paljoakaan, eli senkin hyvyys painottuu lämmityskaudelle kun lattiakiertoa on olemassa, mutta lämmityskaudellahan se VS tulistuskin on isompi, eli jos pelkällä VS:llä kesällä aikoo pärjätä niin sittenhän sen lämpötila pitää nostaa ylemmäs...perinteiseen tapaan. 

PV saanto taas painottuu siihen aikaan kun sitä tulistusta ei niin paljoa tule.

[Opation]

Nyt en kovin tarkkaa analyysiä ehdi tekemään mutta jos ei ole aikaa harrastaa (rakentajalla ei varmasti ole) niin on helpointa, varminta ja ehkä ihan järkevän hintaistakin laittaa suorasähkövaraaja Lämpöässän perään. Itse laitoin 100 litraa, mutta 60 litrainen olisi riittänyt koska varaajan voi pitää kuumempana. Meillä se on 60 asteinen ja sekoittajalta lähtee 45-50 astetta hanoille. Yli 300 litraa on lotrattu kerralla, toki pumppu on tahkonnut lisää kokoajan. Kulutus on mitä on mutta ei paljoa, näyttää menevän noin 12000kWh:n paikkeille ja sähköä ei säästetä, olohuoneen lämmityslaitteena on 50" plasma (koko illan yleensä) ja pihavaloja on 120W edestä aina kun on pimeää. Varastossakin on nykyään 18 astetta lämmintä ja konvektori hoitaa viilennyksen. Veden vuosikulutus on jo noussut 135m3:n /vuosi.

Lässän asetukset on:

Alamin 34
Alaero 8
Ylämin 44
Yläero 6

Kesällä käynnistyy alaminimin mukaan ja sammuu yläminimin ja talvella siirtyy alaohjaukselle.

Lämpöässän Vs (Vsi) on edelleen susip***a, mutta kyllä sen kanssa tulee toimeen.

Ps. Sitten kun on aikaa harrastaa niin sitten kierukkavaraaja tulistimen kiertoon. Eli vaikkapa tuo OSO voisi olla hyvä siihen, alkuun sähköllä niin pääsee jatkamaan seinien tasoitusta... 

[sailor]

Se levari LL paluupuolella ei kesäksi paljoa apuja tuo kun ei liene kiertovettä olemassa paljoakaan, eli senkin hyvyys painottuu lämmityskaudelle kun lattiakiertoa on olemassa, mutta lämmityskaudellahan se VS tulistuskin on isompi, eli jos pelkällä VS:llä kesällä aikoo pärjätä niin sittenhän sen lämpötila pitää nostaa ylemmäs...perinteiseen tapaan. 

PV saanto taas painottuu siihen aikaan kun sitä tulistusta ei niin paljoa tule.

Levari kytketään tietty menopuolelle, muutoinhan Ouman nostaa menoveden lämpötilaa. Ainahan siellä kierto on ellei kesäksi sammuta kiertovesipumppua. Kesäsulku sulkee shuntin asetetussa lämpötilassa, mutta kierto jatkuu. Lämmmintä käyttövettä tehtäessä kesäsulun ollessa päällä saadaan samalla viilennettyä lattiaa, joka on positiivinen asia.

ebay.de

http://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_sacat=0&_sop=15&_nkw=plattenw%C3%A4rmetauscher&rt=nc&LH_BIN=1

Suomen hintoja voi googlailla

Onko Opation sulla erillistä kWh-mittausta LÄ:lle?

[Opation]

Onko Opation sulla erillistä kWh-mittausta LÄ:lle?

Ei ole mutta veikataan että kovin paljoa yli 5000 ei voi olla. Tasan kahden vuoden kompuratunnit on 3300, tosin eka vuosi oli ilman erillisvaraajaa. Sähkövaraaja vie vuodessa arviolta 1000kwh. Muita sähkösyöppöjä on niin paljon että perustan arvioni siihen. Mielenkiintoista olisi toki todeta tuo joskus mittarilla.

[Roori]

Levari kytketään tietty menopuolelle, muutoinhan Ouman nostaa menoveden lämpötilaa. Ainahan siellä kierto on ellei kesäksi sammuta kiertovesipumppua. Kesäsulku sulkee shuntin asetetussa lämpötilassa, mutta kierto jatkuu. Lämmmintä käyttövettä tehtäessä kesäsulun ollessa päällä saadaan samalla viilennettyä lattiaa, joka on positiivinen asia.

Jos on paluupuolella niin ei se menoveden lämpö minnekään nouse, siitähän pitää Ouman huolen että pysyy tavoitteessa, pikemminkin se hetkellisesti notkahtaa koska muutos paluuvedessä on iso, normisti tulee takasi vaikka 20C (kesä) ja sitten äkisti tulee pudotus johonkin 10C:hen.
Paluuveden määrä riippuu tietty siitä kuinka lämpöpiirit toteutetaan 1 vai 2 piirisesti, jos kesällä on vain pesutilat kierrossa niin kovin vähän on tarjolla kiertovettä ja siten levarilla hyötyä...

Lattiat saa viileiksi (ainakin kiven) kun lopettaa pumpun käynnin, kivilattioilla ei kyllä ole mukava tepastella jos ne on viilennetty käyttövesi esilämmityksellä...ei kyllä kuuluisi omaan viilennysvalikoimaan tuo lattia viilennys. 

En nyt oikein usko että tämä levarisysteemi riittää siihen mitä GTP tavoittelee...no hän sen kertonee.

[sailor]

Jos on paluupuolella niin ei se menoveden lämpö minnekään nouse, siitähän pitää Ouman huolen että pysyy tavoitteessa, pikemminkin se hetkellisesti notkahtaa koska muutos paluuvedessä on iso, normisti tulee takasi vaikka 20C (kesä) ja sitten äkisti tulee pudotus johonkin 10C:hen.
Paluuveden määrä riippuu tietty siitä kuinka lämpöpiirit toteutetaan 1 vai 2 piirisesti, jos kesällä on vain pesutilat kierrossa niin kovin vähän on tarjolla kiertovettä ja siten levarilla hyötyä...

Lattiat saa viileiksi (ainakin kiven) kun lopettaa pumpun käynnin, kivilattioilla ei kyllä ole mukava tepastella jos ne on viilennetty käyttövesi esilämmityksellä...ei kyllä kuuluisi omaan viilennysvalikoimaan tuo lattia viilennys. 

En nyt oikein usko että tämä levarisysteemi riittää siihen mitä GTP tavoittelee...no hän sen kertonee.

Höpsis

Kiertoveden määrällä ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa kun puhutaan lattilämmityskohteesta, siellä on tonnikaupalla betonia joka hoitaa varausta. Käytä foorumin vesilaskuria ja toteat että esilämmityksellä nyt ei saada mitään lattioita kylmäksi normi veden kulutuksilla. Levari kiertovesipumpun ja shuntin jälkeen, muutoinhan Ouman avaa shunttia ja lämpimän käyttöveden tekeminen hidastuu kun energia lähtee käyttöveden sijaan lattioihin.

Itse perustan mielipiteeni aurinkojärjestelmän kahden levarin toiminnan mittauksiin. Nämä ei ole uskon asioita, eikä mutua.

[Roori]

Höpsis

Kiertoveden määrällä ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa kun puhutaan lattilämmityskohteesta, siellä on tonnikaupalla betonia joka hoitaa varausta. Käytä foorumin vesilaskuria ja toteat että esilämmityksellä nyt ei saada mitään lattioita kylmäksi normi veden kulutuksilla. Levari kiertovesipumpun ja shuntin jälkeen, muutoinhan Ouman avaa shunttia ja lämpimän käyttöveden tekeminen hidastuu kun energia lähtee käyttöveden sijaan lattioihin.

Itse perustan mielipiteeni aurinkojärjestelmän kahden levarin toiminnan mittauksiin. Nämä ei ole uskon asioita, eikä mutua.

Kiertoveden määrällä on paljonkin tekemistä kun puhutaan levarin läpi siirtyvästä tehosta, olematon on siirtyminen jos levarin ensiövirtaus on niukka. 

[peki]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5310.msg66487#new
Tuossa jäsen Xargon toteutettu käyttöveden esilämmitys laatasta.

[sailor]

Kiertoveden määrällä on paljonkin tekemistä kun puhutaan levarin läpi siirtyvästä tehosta, olematon on siirtyminen jos levarin ensiövirtaus on niukka. 

Kiertoveden määrä on litroja. Jos kirjoitat kiertoveden määrästä niin se on lattialämmitysputkiston sisältämä vesimäärä. Jos tarkoitat sillä virtaamaa niin sitten puhutaan samasta asiasta.

Levarissa riittää että lattiakierron pitää ykkösellä kesällä ja lämmityskaudellahan se kannattaa pitää yleensä täysillä. Jos on oikein umpipihi niin laittaa sen pistorasiaan kytketyn ajastimen (joka on auton pistokkeesta kesälomalla) siihen lattiakierron kiertovesipumppuun ja käyttää sitä vain hereilläoloaikana, tai saunapäivinä 

[GTP]

Raksa on nyt siinä pisteessä, että pumppu kytketään (toivottavasti) vielä tämän vuoden puolella ja eilen pidettiin putkarin kanssa palaveria asian tiimoilta. Edelleenkin erillisvaraajan mahdollisuus säilytetään, mutta tällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto on, että näin raksavaiheessa varaajalle on tilavaraus ja se ostetaan/kytketään vasta kun LKV:lle on normaali käyttötarve (=talossa asutaan). Näin myös  kulutustottumuksien kautta nähdään onko varaajalle tarvetta. Kytkentä toteutettaisiin niin, että sulkujen avulla on valittavissa joko VS:n ”normaalikäyttö” tai VS+erillisvaraaja. Kytkentäkuva on (toivottavasti) tekeillä ja voisinpa sen tännekin laittaa kunhan se saadaan.

Putkari kuitenkin myös pohti tuota KV:n esilämmitystä levarilla ennen kuin se johdetaan VS:n kierukoihin. Esilämmitys siis otettaisiin lattiapiiristä ja menopuolelta. Tästäkin on foorumilla, ja tässäkin ketjussa, kahta mielipidettä, siis meno- vai paluu.

Oletetaan, että KV on +5, niin jaksaako levari lämmittää sen +25? Referenssinä olkoon http://www.ebay.de/itm/Plattenwarmetauscher-Isolation-Isolierschale-B3-32-50-/130543054920?pt=L%C3%BCftungs_Klimatechnik&hash=item1e64f8f048. Onkohan edellinen muuten sama kuin tämä http://www.greenes.fi/verkkokauppa/product/view/18/97. Mikäli on, niin mikä selittää hintaeron?

Takaisin aiheeseen, eli jos pystyy, niin alavaraajan kierukka varmasti pystyy lämmittämään tuon +25:n niin lämpimäksi kuin alavaraajassa oleva vesi on? Ylävaraajan tehtävä siis jää priimata vesi suihkulämpöiseksi.

Muuttuuko tilanne merkittävästi ilman esilämmitystä, eli pystyykö alavaraajan kierukka lämmittämään +5 veden niin lämpimäksi kuin alavaraajan vesi on? Mikäli ei, niin silloinhan esilämmityksestä on hyötyä kun ylävaraajan tehoa ei syödä ”turhaan”.

Tietenkin se esilämmityksen haukkaama teho on jostain pois, eli alavaraajasta. Aiheuttaako tämä jotain ongelmia pumpun/alavaraajan toimintaan? Itselle tuli ”VS8 säätö”-ketjua lukeneena mieleen, että palaako vesi lattiasta paljon  viileämpänä kuin normaalisti jos menopuolelle kytketään esilämmitys? Em. ketjussahan on pohdittu mm. sitä, että lämmityspiirin paluu jäähdyttää varaajaa. Mikäli lattiasta palaa viileämpi vesi niin eikö varaaja viilene entisestään?

Kuten aiemmin olen todennut, niin pumppu on 203GT-säätimellä, mutta mielestäni pesutiloja ei välttämättä tarvitse laittaa omalle piirilleen. Näin ollen onko siinä mitään järkeä, että toinen piiri olisi esilämmitystä varten ja näin sille olisi oma säätönsä/oma käyränsä

Onkohan näissä maallikon pohdinnoista nyt mitään järkeä... 

[GTP]

Taas on edetty askel eteenpäin, eli pumppu haalattu ja asennettu paikalleen. kWh-mittari on myös tilattu ja kun tuo saapuu niin seuraavaksi pitäisi saada pumppu sähköistettyä. Toivottavasti putkimies ehtisi myös ensi viikolla liittämään liuospiirin pumppuun ja saataisiin piiri ilmattua kun pumppu tuota varten on jo paikalla.

Varauksena tulen kytkemään pumpun niin, että myös osatehoinen maalämmitys on mahdollista. Nurkista löytyy 6mm^2 kaapelia, joten syöttö tuolla ja keskukseen C20:n automaatti (kuten ohjeissa). Jotenkin manuaalia lukiessa olen ymmärtänyt väärin, että virranvalvontareleet kuuluvat toimitukseen, mutta ei 

Kompressori ottaa 7,5A ja vastukset 8,5A (muistaakseni, manuaali on raksalla) eli yhteensä 16A. Jos kiuas olisi 6kW, niin lasketaan samalla kuin pumpun vastukset, jolloin yhteenlaskettu virta on 24,5A (pääsulakkeet 25A). Onko tuosta osatehomoodista mitään iloa ilman virranvalvontareleitä taisatu omistamaan 32A:n liittymää? Mielestäni ei. Pitää selvitellä mitä nuo releet maksavat, mutta ilmeisesti Alv0% kappalehinta on 100-150€. Kalliiksi tulisi nuokin

Oumannissa on päälläololaskuri sähkövastuksille, joten tuosta on helppo laskea kulutuksen kWh:na. Oumannin Relelähtö 1 vedättää tarvittaessa vaihekohtaisia apureleitä K3.1-K3.3 ja jokin sisäinen laskuri käynnistyy tuon ohjauksen ajaksi. Mikäli virranvalvontareleet otetaan käyttöön, jotka pudottavat vastuksen vaiheita pois asetteluarvojen mukaan, niin eihän Ouman tuota voi mitenkään ymmärtää?

[Matias]

Jos kiuas olisi 6kW, niin lasketaan samalla kuin pumpun vastukset, jolloin yhteenlaskettu virta on 24,5A (pääsulakkeet 25A). Onko tuosta osatehomoodista mitään iloa ilman virranvalvontareleitä taisatu omistamaan 32A:n liittymää? Mielestäni ei. Pitää selvitellä mitä nuo releet maksavat, mutta ilmeisesti Alv0% kappalehinta on 100-150€. Kalliiksi tulisi nuokin

Vakiokiukaissa on valmiina tehovuorottelutoiminto joka voi pudottaa muuta kuormaa pois siksiaikaa kun kiukaan vastukset on päällä.
Sillä voi ohjata LÄ:n vastukset pois päältä  kun kiukaan vastukset on päällä.
Sähkäri kyllä tietää

[GTP]

Niinpä tietysti! Eipä käynyt mielessä, että onhan sitä ennenkin suorasähkötaloissa tehonpudotusta harrastettu ja harrastetaan edelleen Eli apureleen kosketin (NC) vastuksen apureleiden ohjauspiiriin.

Olisiko jollain tietoa tuosta sähkövastuksen laskurista? Nimittäin (mielestäni) noissa apureleissä ei ole mitään takaisinkytkentää, eli pumppu ei tiedä onko vastus päällä vai ei. Eli miten laskuri on toteutettu, ilmeisesti niin, että se laskee niin kauan kuin vastusten ohjaus on päällä?

Siirrytäänpä pesutiloista kyökin puolelle. Muutama referenssi kodinkonetarjouksista on tullut pyydettyä ja erään tarjouksen erillisuunin liitäntäteho on 3,65kW (1~ kytkentä). Saman valmistajan induktiotason liitäntäteho on ilmoitettu hassusti. Liitäntäteho 7,2kW ja tarvittava sulake 31,3A. Eli yksivaihekytkentää vastaava virta, mutta kytkentä tietenkin 3-vaiheisesti. Yhteenlaskettu teho siis 13,85kW. Näitä tehoja ei paljon pudotella muuten kuin olla kokkaamatta kun pumppu käy ja vastukset ovat mukana.

Toki vastukset eivät ole pitkään päällä, eikä liesitaso/uunikaan koko aikaa ota täyttä tehoreservia ja pääsulakkeetkin kestävät aika pitkäänkin (olisiko ollut jopa tunnin?) yli 30A:n vaihekohtaista kuormitusta (1,25xnimellisvirta?)

[GTP]

Lämmönsäätimen käsikirjan (http://www.lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/lampoassa-saadin_203gt.pdf) sivulla 10 käsitellään mittauksia. Vapaita mittauksia siis ovat mittaus 6 ja 11? Mikäli haluaisi trendiä sekä kaivosta tulevan että palaavan liuoksen lämpötilasta, niin tämä ei välttämättä onnistu, koska mittaus 11:n mittausalue on "vain" +0...+130?

Käyttäjä "Matias" taannoin heitti ilmoille ajatuksen VS8:n käytöstä vaihtoventtiilikoneena  (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49607#msg49607 ja http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49624#msg49624)

Onnistuuko tämä varaajan puolesta, eli onkohan integroitu varaaja esim. rosteria jolloin käyttöveden suora säiliöinti olisi mahdollista?

[sailor]

Lämmönsäätimen käsikirjan (http://www.lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/lampoassa-saadin_203gt.pdf) sivulla 10 käsitellään mittauksia. Vapaita mittauksia siis ovat mittaus 6 ja 11? Mikäli haluaisi trendiä sekä kaivosta tulevan että palaavan liuoksen lämpötilasta, niin tämä ei välttämättä onnistu, koska mittaus 11:n mittausalue on "vain" +0...+130?

Käyttäjä "Matias" taannoin heitti ilmoille ajatuksen VS8:n käytöstä vaihtoventtiilikoneena  (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49607#msg49607 ja http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49624#msg49624)

Onnistuuko tämä varaajan puolesta, eli onkohan integroitu varaaja esim. rosteria jolloin käyttöveden suora säiliöinti olisi mahdollista?

Mulla taitaa olla tuo mittaus 11 kytketty aurinkopiirin mittaamiseen. Kun se menee nollan alapuolelle niin heittää lukemaksi jonkun jäätävän pakkaslukeman. Näin muistelen.

Tuolla sun kokooonpanolla saa pumpun käymään varmaan Opation modaustakin paremmin kun asettaa lämpökäyrät ja -erot kohdalleen ja kytkee menovesianturin lattialämmitysveden paluupuolelle. Tällöin käyntijaksosta tulee pitkä ja tulistusta piisaa myös välikeleillä. Itse olisin tehnyt jo aikoja sitten ellei pumppu olisi niin "ylitehokas" (=20kW).

[GTP]

[Mulla taitaa olla tuo mittaus 11 kytketty aurinkopiirin mittaamiseen. Kun se menee nollan alapuolelle niin heittää lukemaksi jonkun jäätävän pakkaslukeman. Näin muistelen.

Tuo mittaus 11 ei siis ole kuumakaasumittauskäytössä? Manuaalissa kun tuo em. mitaus on myös 11, niin tuon vuoksi mietin asiaa?

Tuolla sun kokooonpanolla saa pumpun käymään varmaan Opation modaustakin paremmin kun asettaa lämpökäyrät ja -erot kohdalleen ja kytkee menovesianturin lattialämmitysveden paluupuolelle. Tällöin käyntijaksosta tulee pitkä ja tulistusta piisaa myös välikeleillä. Itse olisin tehnyt jo aikoja sitten ellei pumppu olisi niin "ylitehokas" (=20kW).

Tarkoitatko "sun kokoonpanolla" ihan vakiopumppua vai niin, että käyttövesi olisi erillisvaraajassa jota tulistinpiiri lämmittää?

[sailor]

Piti käydä oikein tarkastamassa:

Lisätyt mittaukset ja anturit:

- mittaus 6 = maapiirin tulo
- mittaus LV mittaus = aurinkopiirin lämpötila, joka siis menee sekaisin jos menee miinukselle. Eli ylimääräisiä mittauksia läytyy ainakin se mitt 6 ja käyttöveden mittaus (ehkä), joihin voi laittaa anturit kiinni.

Tämä on ihan vakiopumppu eli wanha V15-malli, joka ei ole enää tuotannossa. Nykyiset ovat erilaisia rakenteeltaan. Nyt taas TRENDikin toimii...