Lämpöässä VS8 uuteen lattialämmitystaloon

[GTP]

Sain eilen pumpun sähköistettyä ja samassa kytkin ulkolämpötila-anturin.

Kytkemättömiä mittauksia ovat 6; vapaa mittaus, 7; LV menovesianturi ja 8; LV kiertovesianturi (ennakointi). Mit.11 on siis kytketty ja käytössä kuumakaasumittaukseen. Em. mittausta ei ilmeisesti aina kytketä, koska sivulla 9 on seuraava lause "Mikäli mittausta 11 ei ole varattu kompressorin yläosan kuumakaasun lämpötilamittaukseen, voidaan mittausta 11 käyttää info-tyyppisenä lämpötilamittauksena, joka on nimettävissä".

Ilmeisesti tuo mit.7 olisi myös käyttöönotettavissa, mutta ei uudelleennimettävissä, koska en mielestäni tee tuolla LV:n lämpötilatiedolla mitään. LV-kiertoa ei ole tulossa.

Entäpä tuo mit. 8, tuolla on sivulla 10 seuraavanlainen kuvaus "Käyttöveden paluuveden lämpötilan mittaus.(Lämpötilan muutoksiin perustuva ennakointitoiminto, ks. s. 21, ennakointi). Sivulta 21 ei löydy selitystä tuolle, mutta sivulla 20 ennakoinnille on selitys "Nopeuttaa säätöä käyttöveden kulutusmuutoksissa käyttämällä kiertovesianturin mittaustietoa" ja huom kohdassa tarkennus "Kulutusmuutoksiin reagointi pienenee, kun ennakointiarvoa kasvatetaan". Asetusarvoa voi muuttaa välillä 50...250 astetta ja tehdasasetus on 100 astetta. Em. mittauksen mitta-alue on -10...+80, joten tuohon saisi esim. kaivolle menevän liuoksen lämpötilamittaksen, mutta osaako joku avata miten tuo vaikuttaa LV:n käyttöön?

[GTP]

Raksa on joulutauolla ja jälkikasvun ollessa päikkäreillä on ollut aikaa selailla mm. foorumin viestihistoriaa. Silmiini osui (taas kerran) vanha kunnon VS8 säätöä ketju ja tuolta seuraava viesti http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49624#msg49624 eli

Tuo Matiaksen ehdotus vaihtovenasta kannattaisi kyllä tutkiskella syvemmin. Laatta varaa ja pönttö kv ajoon.

Tämähän lopettaisi kaikki tulistin/vaihtoventtiili sodat

Olisiko tuo ylipäätään mahdollista, eli soveltuuko VS:n varaaja käyttövedelle? En ole mistään löytänyt mainintaa varaajan materiaalista.

Kaikki em. viestiketjun lukeneet tietävät, että ainakin käyttäjä MikkoVs6 on onnistuneesti ohjannut tulistinvaihtimen lämmön erillisvaraajaan käyttöveden lämmitystä varten http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg59720#msg59720

Kummallista lämpötilan vaihtelua tuli tulistinkiertoon kun avasin trim-venttiilin täysin auki. Muutin nyt niin että trimmi on 3 kierrosta auki, näyttää paremmalta.
http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/day-3.jpg

Tuolla lisävaraajan kierukassa oli ilmaa jota ei meinannut saada pois, siksi tulistinkierron lämmöt vaihteli. Kierukka menee varaajaan alakautta, eli ilmaa jää helposti. Tein tänään vielä vähän muutoksia ja sain kierukasta ilmat pois.

Tuosta kuvasta näkyy miten putket on nyt liitetty. http://aijaa.com/QqGrnq

Lauhduttimelta alavaraajaan menevästä putkesta otin haaran ylävaraajan alaosaan menevään putkeen.

Mitä jos kaksi edellistä ideaa yhdistäisi ja ohjaisi vaihtoventtiilin avulla lauhduttimen lämmön erillisvaraajaan?

Entäpä jos unohdetaan vaihtoventtiili ja käännettäisiin lauhduttimen kierto ensiksi erillisvaraajaan kierukalle ja siitä VS:n varaajaan?

[Tipi]

VS:n varaajan materiaali ei ole ruostumatonta terästä, eli se ei sovellu käyttövedelle.

[GTP]

VS:n varaajan materiaali ei ole ruostumatonta terästä, eli se ei sovellu käyttövedelle.

Sitä itsekin epäilin, koska käyttövesi tuotetaan kierukalla.

Mahtoi tuo pohdintanini lauhdutin --> erillisvaraajan kierukka --> Vs:n varaaja, vaihtoventtiilillä tai ilman, olla niin utopistinen, että ilmeisesti "ei jatkoon"? 

Edellisessä viestissä oli MikkoVs6:n esitekuvan pohjalle piirtämä kuva erillisvaraajan kytkennälle. Liitteenä kytkentäkaavion pohjalle tehty kuva. Onko tuo nyt oikein esitetty?

[MikkoVs6]

Edellisessä viestissä oli MikkoVs6:n esitekuvan pohjalle piirtämä kuva erillisvaraajan kytkennälle. Liitteenä kytkentäkaavion pohjalle tehty kuva. Onko tuo nyt oikein esitetty?

Käyttövesivaraajaan tulee esilämmitetty vesi Lämpöässän kierukalta. KV-varaajan yhteydessä on termostaattinen sekoitusventtiiliryhmä, jossa kuumaan käyttöveteen sekoitetaan LÄ:n kierukalta tulevaa lämmintä 30-38 asteista vettä. Termostaatilla on lämmin käyttövesi säädetty noin 45-50 asteen lämpöiseksi.

Trendit löytyvät nyt osoitteista:

http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/trend.jpg

http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day.jpg
- Lauhduttimelta varaajaan
- Varaajasta lauhduttimelle
- Kylmäaine lauhduttimen jälkeen

http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-2.jpg
- Kuumakaasu tulistimen ja lauhduttimen välissä
- Tulistimelta KV-varaajaan
- KV-varaajasta tulistimelle
- Käyttövesivaraaja
- Käyttöveden lämpötila LÄ:n kierukan ja KV-varaajan välissä

http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-3.jpg
- L1 paluu
- L2 paluu
- Maapiiri tulo maasta
- Maapiiri meno

[GTP]

Käyttövesivaraajaan tulee esilämmitetty vesi Lämpöässän kierukalta. KV-varaajan yhteydessä on termostaattinen sekoitusventtiiliryhmä, jossa kuumaan käyttöveteen sekoitetaan LÄ:n kierukalta tulevaa lämmintä 30-38 asteista vettä. Termostaatilla on lämmin käyttövesi säädetty noin 45-50 asteen lämpöiseksi.

Tuo on muuten unohtunut tuosta kuvasta, mutta tehtävälistalla se on ollut.

Vielä putkikytkennöistä. Onko kytkennät edelleen kuten seuraavassa viestilainauksessa VS8 säätöketjusta vai oletko tehnyt muutoksia?

> Mielenkiintoinen testi,tarkoitatko että tulistinvaihtimelle menevä vesi tulee nyt ainoastaan lauhduttimen kuumalta puolelta eikä ylävaraajan alaosasta?
v. Kyllä

>Jos virtaus on tosiaan noin että tulistinvaihtimelle menee vesi ainoastaan lauhduttimen kuumasta putkesta niin silloinhan kaikki paluuvesi tulee alavaraajan alaosasta lauhduttimelle(?)
v. Näin on
>Onko siis ylävaraajan alaosasta tuleva putki suljettu?Siis se josta normaalisti menee vesi tulistinvaihtimelle.
v. On

Silloinhan ylävaraajan alaosasta paluuvirtaus menee alavaraajan kautta (vrt Geopro "aktiivinen tulistus")
ja kannattaa testailla tulistinvaihtimen virtauksia uudestaan,myös hitaimmilla virtauksilla.
Tuolla ylävaraajan virtausmuutoksella estetään isommat lämpötilaerot ylä- ja alavaraajan välipellin kohdalla koska ylävaraajasta tulee vesi pellin aukosta alavaraajan puolelle.

edit:Onko virtaukset jotenkin noin?
v. On

[MikkoVs6]

Vielä putkikytkennöistä. Onko kytkennät edelleen kuten seuraavassa viestilainauksessa VS8 säätöketjusta vai oletko tehnyt muutoksia?

Ei ole, vaan ovat kuten tuossa kuvassa http://aijaa.com/QqGrnq (kuvasta puuttuu sekoitusventtiiliryhmä)

[GTP]

Vielä putkikytkennöistä. Onko kytkennät edelleen kuten seuraavassa viestilainauksessa VS8 säätöketjusta vai oletko tehnyt muutoksia?

Ei ole, vaan ovat kuten tuossa kuvassa http://aijaa.com/QqGrnq (kuvasta puuttuu sekoitusventtiiliryhmä)

Tämä selvä.

Kiitos linkeistä trendeihin. Muutamat kysymykset

Ilmeisesti "Opation modaus" on kytkettynä ja käytössä?

Day2:sta kun katsoo, niin hyvällä tasolla on on käyttöveden lämpötila, ja ymmärtääkseni pelkällä tulistuksella, vai mihin vastuksen termostaatti on säädetty?

Osaatko sanoa teidän käyttötottumuksillanne millä ulkolämpötilalla, tai millaisilla pumpun käyntiajoilla/vuorokausi, pelkkä tulistus riittää eikä vastusta tarvita?

Tuossa Day3:ssa käyrät ovat lähekkäin toisiaan. Isoa merkitystä asialla ei ole, mutta mielenkiinnosta ymmärsinkö oikein, että

- Kuumakaasu tulistimen ja lauhduttimen välissä = punainen
- Tulistimelta KV-varaajaan = ruskea
- KV-varaajasta tulistimelle = musta
- Kylmäainen lauhduttimen jälkeen = magenta

Millä korkeudella tuo käyttövesivaraajan mittaus on ja miltä korkeudelta/mistä KV-varaajan meno tulistimelle otetaan?

Paljon kysymyksiä ja kiitos jo etukäteen jos vain viitsit vastailla 

[MikkoVs6]

Ilmeisesti "Opation modaus" on kytkettynä ja käytössä?

- On käytössä, 3 asteen pudotus kun kone ei käy

Day2:sta kun katsoo, niin hyvällä tasolla on on käyttöveden lämpötila, ja ymmärtääkseni pelkällä tulistuksella, vai mihin vastuksen termostaatti on säädetty?

- vastus kytketty kellolla maanantaisin aamuyöllä klo 2:10 - 5:00, termostaatti säädetty noin 58 asteeseen, tänään 29.12. oli ollut päällä noin 20 minuuttia. Tuo on vain kaiken varalta (legionella), normaalisti tuota ei lämmityskaudella tarvittaisi. Nyt jouluna kun oli 8 henkeä kuluttamassa lämmintä vettä, laitoin vastuksen käyttöön saunomisen ajaksi. 2kw vastus oli päällä yhteensä vain noin 3 tuntia, vaikka saunottiin melkein joka päivä.

Osaatko sanoa teidän käyttötottumuksillanne millä ulkolämpötilalla, tai millaisilla pumpun käyntiajoilla/vuorokausi, pelkkä tulistus riittää eikä vastusta tarvita?

En osaa tarkkaan sanoa, mutta vastus on ollut kesälläkin kellolla päällä vain öisin lyhyitä aikoja. Pitää jonain päivänä selata logitiedostoja läpi.

Tuossa Day3:ssa käyrät ovat lähekkäin toisiaan. Isoa merkitystä asialla ei ole, mutta mielenkiinnosta ymmärsinkö oikein, että

- Kuumakaasu tulistimen ja lauhduttimen välissä = punainen
- Tulistimelta KV-varaajaan = ruskea
- KV-varaajasta tulistimelle = musta
- Kylmäainen lauhduttimen jälkeen = magenta

- Tulistimelta KV-varaajaan = punainen (käynnin aikana ylin käyrä)
- Kuumakaasu tulistimen ja lauhduttimen välissä = oliivi (käynnin aikana ylhäältä toinen käyrä)
- KV-varaajasta tulistimelle = fuchsia (kolmas käyrä)
- Kylmäaine lauhduttimen jälkeen = navy (alin käyrä, tämähän ei liity tulstimen toimintaan, sattuu vain olemaan samassa graafissa)
Noilla nimillä värit on LogTemp ohjelmassa

Millä korkeudella tuo käyttövesivaraajan mittaus on ja miltä korkeudelta/mistä KV-varaajan meno tulistimelle otetaan?

- Käyttövesivaraajan lämpötilan anturi on noin 5-10 cm alaspäin varaajan päältä, porasin reiän eristeeseen ja laitoin anturin piitahnan kanssa varaajan pintaa vasten.
- Tulistimelta meno- ja paluumittaukset ovat molemmat putkissa.

[GTP]

Kiitos vastauksista!

- vastus kytketty kellolla maanantaisin aamuyöllä klo 2:10 - 5:00, termostaatti säädetty noin 58 asteeseen, tänään 29.12. oli ollut päällä noin 20 minuuttia. Tuo on vain kaiken varalta (legionella), normaalisti tuota ei lämmityskaudella tarvittaisi. Nyt jouluna kun oli 8 henkeä kuluttamassa lämmintä vettä, laitoin vastuksen käyttöön saunomisen ajaksi. 2kw vastus oli päällä yhteensä vain noin 3 tuntia, vaikka saunottiin melkein joka päivä.

Eli vastus on päällä vain tuolloin maanantaisin aamuyöllä ja silloin kun haluat, ei automaattisesti termostaatin ohjaamana. Sinulla on ilmeisesti erillisvaraajalle oma mittari josta tuo n.3h kulutus on laskettu? Jos on niin ihan mielenkiinnosta kuinka paljon varaaja on kuluttanut ja millä ajanjaksolla?

- Tulistimelta KV-varaajaan = punainen (käynnin aikana ylin käyrä)
- Kuumakaasu tulistimen ja lauhduttimen välissä = oliivi (käynnin aikana ylhäältä toinen käyrä)
- KV-varaajasta tulistimelle = fuchsia (kolmas käyrä)
- Kylmäaine lauhduttimen jälkeen = navy (alin käyrä, tämähän ei liity tulstimen toimintaan, sattuu vain olemaan samassa graafissa)
Noilla nimillä värit on LogTemp ohjelmassa

Eipä minun kannata mennä R-kioskille lottoa tekemään kun kaikki veikkaukseni meni väärin

Otetaan esimerkki. Trendistä katsottuna pumppu käynnistyi tänään n.12:10, erillisvaraajan lämpötila lähtee nousuun n.12:30 (lähtölämpötila 57 astetta) ja jatkaa nousuaan n.40min (päättyen 58 asteeseen). Vastaavasti taas tuo 2kW oli päällä 20min niin varaajan lämpötila nousi 7 astetta (53 -->57). Ei vaan ymmärrä, miksi näin suuri ero? Eikös se mennyt jotenkin niin, että tulistusvaihtimen osuus tehosta on n.20% eli 1,2kW, mutta kuinka paljon tuosta siirtyy veteen?

Yritin soveltaa foorumin COP-laskuria, mutta menikö tämäkin metsään? 

[MikkoVs6]

Eli vastus on päällä vain tuolloin maanantaisin aamuyöllä ja silloin kun haluat, ei automaattisesti termostaatin ohjaamana. Sinulla on ilmeisesti erillisvaraajalle oma mittari josta tuo n.3h kulutus on laskettu? Jos on niin ihan mielenkiinnosta kuinka paljon varaaja on kuluttanut ja millä ajanjaksolla?

On siinä halpa pistorasiaan kytketty mittari. Kulutus 25.9.-30.12.2014 välisenä aikana 34,9 kwh, vastus päällä 18h21min

Otetaan esimerkki. Trendistä katsottuna pumppu käynnistyi tänään n.12:10, erillisvaraajan lämpötila lähtee nousuun n.12:30 (lähtölämpötila 57 astetta) ja jatkaa nousuaan n.40min (päättyen 58 asteeseen). Vastaavasti taas tuo 2kW oli päällä 20min niin varaajan lämpötila nousi 7 astetta (53 -->57). Ei vaan ymmärrä, miksi näin suuri ero? Eikös se mennyt jotenkin niin, että tulistusvaihtimen osuus tehosta on n.20% eli 1,2kW, mutta kuinka paljon tuosta siirtyy veteen?

En osaa vastata tuohon, mutta jos kuumakaasun lämpötila on ollut esim. viime yönä max 72 astetta, niin ei siitä varmaan kovin paljon irtoa? Näyttäisi siltä että mitä kylmempi kv-varaaja, sitä enemmän tuistus lämmittää. Tulistusvaraajan lämpötila nousi viime yönä käyntijakson aikana melkein 2 astetta kun kuuman veden kulutusta ei ollut.

Yritin soveltaa foorumin COP-laskuria, mutta menikö tämäkin metsään? 

Joku muu varmaan ymmärtää tuosta laskennasta jotain...

[GTP]

Pientä päivitystä.

Viinapiiri on nyt kytketty, paineellisena sisältäensulut maakylmän mahdollista liittämistä varten. Viinaa pyöritettiin 2vrk vesiautomaatilla joka sai saaviin aikaiseksi sellaisen pyörteen, että luulisi suurimpien ilmojen poistuneen. Avoastian vuoksi raksalla tuoksutkin olivat kohdillaan Tällä hetkellä maapiirin pumppu pyörittää viinaa 24/7 jos automaatti-ilmainten kautta vielä jotain poistuisi, ja varmaan poistuukin. Mielestäni aavistuksen paine on pudonnut. Paine asetettiin 0,5bar ja nyt se voisi olla luokkaa 0,45bar

Ilmauksen aikana laitoin saaviin normaalin elohopeamittarin joka näytti n. +6,5 astetta.

Mitään lämmityspuolen putkivetoja ei siis ole tehty. Mikäli tuohon VS8:aan nyt haluaisi liittää lämpömäärä laskennan, niin eikö se luonnollisesti vaadi oman mittarin sekä lauhdutin että tulistinpiiriin?

Pollucomeja kun Ebaysta katselin, niin pitäisikö mittari valita 0,6m^3/h, 1,5m^3/h vai 2,5m^3/h virtauksella? Millaisia virtauksia noissa piireissä on?

[Roori]

Mitään lämmityspuolen putkivetoja ei siis ole tehty. Mikäli tuohon VS8:aan nyt haluaisi liittää lämpömäärä laskennan, niin eikö se luonnollisesti vaadi oman mittarin sekä lauhdutin että tulistinpiiriin?

Pollucomeja kun Ebaysta katselin, niin pitäisikö mittari valita 0,6m^3/h, 1,5m^3/h vai 2,5m^3/h virtauksella? Millaisia virtauksia noissa piireissä on?

Eikös nuo tavoite virtausarvot ole manuskassa, arvauksena tulistimeen 0,6 ja lauhdutimelle 1,5 tuolle kokoluokan koneelle...

[tomppeli]

Ilmauksen aikana laitoin saaviin normaalin elohopeamittarin joka näytti n. +6,5 astetta.

Porin tienoilla kallioperän yläosuuden lämpötilan pitäisi olla noin +6,2 C -luokkaa,
mutta siihen sekoittuu kaivosta syvemmältä tulevaa lämpöä, joka nostaa lukemaa vähän.
-200 metrissä lämpötila on jopa noin +8 C -luokkaa.
Jos lähistöllä on muita lämpökaivoja, alentavat ne vähän kallioperän lämpötilaa vuosien kuluessa.

[GTP]

Eikös nuo tavoite virtausarvot ole manuskassa, arvauksena tulistimeen 0,6 ja lauhdutimelle 1,5 tuolle kokoluokan koneelle...

Eipä taida olla, ainakaan niissä joita olen onnistunut löytämään. Niin vanhan VS:n kuin V:n sekä uuden VSI:n (VS:n korvaaja) käyttäjän oppaassa on liitteen mukainen taulukko teknisistä tiedoista. Tulistinpiirin pumppuna on Grundfos UPS015-30 CIL2 (teho eri nopeuksilla 25,35,45W) ja lauhdutinpiirissä Grundfos UPS025-40 130 (teho eri nopeuksilla 30,40,50W). Pystyykö näistä haarukoimaan virtausta?

Porin tienoilla kallioperän yläosuuden lämpötilan pitäisi olla noin +6,2 C -luokkaa,
mutta siihen sekoittuu kaivosta syvemmältä tulevaa lämpöä, joka nostaa lukemaa vähän.
-200 metrissä lämpötila on jopa noin +8 C -luokkaa.
Jos lähistöllä on muita lämpökaivoja, alentavat ne vähän kallioperän lämpötilaa vuosien kuluessa.

Kaivon kokonaissyvyys on n.180m ja aktiivisyvyys ei paljon poikkea tuosta. Heti porauksen jälkeen veden pinta asettui alle 2m päähän reiän päästä. Porauksen aikana vettä tuli reiästä runsaasti. Porausjätteen kontissa oli kolme isohkoa uppopumppua pumppaamassa vettä pois, mutta silti vesi virtasi yli.

Lähistöllä tiedän olevan 3 kaivoa. Etäisyydet meidän kaivoon 2kpl n.45m ja yksi 65m. Muitakin saattaa olla, mutta niiden etäisyyden on oltava vähintään samaa luokkaa kuin tuo kauimmainen. Alue on uudisaluetta, joten lämpöä on kaivoista pumpattu enintään kolmen vuoden ajan.

Onko sitä tutkittu ja dokumentoitu kuinka pitkälle tuo kylmeneminen ulotuu?

[seppaant]

Vs8 antoteho on 8,9kW, josta n. 20% on tulistimen osuus.
Lauhdutin 7,1 kW
Tulistin 1,8 kW
Latauspumpun Dt 6C arvolla laskettuna virtaus on 0,28 l/s (1,0 m3/h)
Tulistuspumpun Dt 20C arvolla laskettuna virtaus on 0,021 l/s (0,07m3/h)

ATS

[tomppeli]

Nuo muut kaivot ovat aika kaukana, joten niiden vaikutus ei ole kovin suuri.
Ruotsalaiset ovat tutkineet asiaa. Myöskin Suomen GTK:llä on tutkimustietoa asiasta.
Tuo yhteisvaikutus pystytään jotenkin laskelmaankin.
Tämän esityksen sivulla 32  on kuvio energiakaivon ympärillä tapahtuvasta lämpötilamuutoksesta.
Huomaa kuvien erilaiset lämpötila-asteikot!

[Matias]

Pollucomeja kun Ebaysta katselin, niin pitäisikö mittari valita 0,6m^3/h, 1,5m^3/h vai 2,5m^3/h virtauksella? Millaisia virtauksia noissa piireissä on?

Eikös  nuo tavoite virtausarvot ole manuskassa, arvauksena tulistimeen 0,6 ja lauhdutimelle 1,5 tuolle kokoluokan koneelle...

Tulistinpiiriin on varmaan sopivin Qn0,6 mutta lauhdutinputkesta kannattaa katsoa putken kokoa kun Qn1,5 on 3/4" liittimille ja Qn2,5 on 1" liittimille,virtauksen osalta sopii kumpi tahansa noista isommista

Pollucom Qn0,6 nimellisvirtaus on 0,6m3/h ,minimivirtaus 0,006m3/h ja maksimi 1,2m3/h

Pollucom Qn1,5 nimellisvirtaus on 1,5m3/h ,minimivirtaus 0,015m3/h ja maksimi 3m3/h

Pollucom Qn2,5 nimellisvirtaus on 2,5m3/h,minimivirtaus 0,025m3/h ja maksimi 5m3/h

http://www.stream-measurement.com/5473/products/2502/sensus-pollucom-compact-low-cost-heat-meter.aspx

[Lämäri]

Nuo muut kaivot ovat aika kaukana, joten niiden vaikutus ei ole kovin suuri.
Ruotsalaiset ovat tutkineet asiaa. Myöskin Suomen GTK:llä on tutkimustietoa asiasta.
Tuo yhteisvaikutus pystytään jotenkin laskelmaankin.
Tämän esityksen sivulla 32  on kuvio energiakaivon ympärillä tapahtuvasta lämpötilamuutoksesta.
Huomaa kuvien erilaiset lämpötila-asteikot!

Tuon kuvan mukaanhan lämpökaivo viilentää ympäröivää maata vielä lähes sadan metrin päässä ja tuo vasemman puoleinen versio viidenkymmenen? Minulla on naapurin lämpökaivoon 40 metriä ja jos oikein tulkitsen karttaa, nii molemmat kaivot ovat kohta jäässä.

[tomppeli]

Sen ainakin voisi sanoa, että muutamia vuosia sitten julkisuudessa kerrottu 15 metrin etäisyys kaivojen välille on turhan pieni.
Mieluummin ainakin 25 metrin etäisyys kahden kaivon välille.
Tuon  sivun 32 havainnekuvan   perusteella voi myöskin väittää, että kahden tai useamman kaivon poraaminen viuhkaan ei ole järkevää.

Tuo kuva on ilmeisesti saatu laskennan avulla ja ei välttämättä ole ihan todellisuutta vastaava.
Alas päin olevien käyrän osuuksien, "isobaarien" luulisi olevan lähempänä toisiaan, koska siihen osioon vaikuttaa syvemmältä kallioperästä tuleva lämpöenergia ja
kaivon alas päin näkyvä viilentävä, lähes pistemäinen geometria.
Kolmiulotteiset laskentamallit eivät taida vielä olla aivan täydellisiä?

[GTP]

Itse olen myöskin miettinyt tuota 15m minimisääntöä ja sen riittävyyttä, tai yleensäkin uutta pientaloaluetta, jossa valtaosa valitsee lämmitysmuodoksi maalämmön.

Otan esimerkin raksan lähettyviltä. Asemakaavakarttaa kun katsoo, niin alue on n.160mx75m ja tuossa on 11 tonttia, eli n.1100 neliötä tonttia kohti. Aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta niissä on maalämpö. Aluetta ympäroi joka puolelta tie ja kaavamääräykset pakottavat rakentamaan 6m päähän tiestä ja talon on oltava kiinni tuossa rakennusrajassa. Tontille kun sijoittaa talon, pihatien ja tallin/katoksen, niin tiedän, että lähes kaikki on sijoittanut lämpökaivon takapihalle. Vaikka en tarkempia paikkoja tiedä, niin tässä tulee äkkiä sellainen tilanne, että kaivot ovat keskimäärin vain 20-25mpäässä toisistaan. Mitä tapahtuu kun näistä kaivoista pumpataan energiaa esimerkiksi 10 vuoden ajan?

Tällä foorumilla on muutamia esimerkkejä siitä kun kaivon mitoitus ei ole mannyt niin kuin siellä kuuluisassa Strömssöössä. Entä jos edellä mainitsemassani tilanteessa joukkoon mahtuu enemmän tai vähemmän näitä tapauksia, tai pahimmillaan kaikki?

[tomppeli]

Noilla alueilla, joilla on tiheään lämpökaivoja, käy kuulemma niin, että kaivon lämpötilan gradientti,
joka on yleensä luokkaa 0,01 ... 0,02 K/metri, laskee suunnilleen nollaksi.
Tämä tarkoitta sitä, että kaivon lämpötila on lopulta, muutaman vuoden kuluttua, suunnilleen sama kaivon yläpäässä ja pohjalla.
Siksi ei saisi olla liian optimistinen ja rohkea, kun yrittää säätää hankkeen hinnassa.

Laskennassa en uskalla käyttää suurempaa arvoa, kuin tuo 0,010 K/metri.
Löytyy myöskin paikkoja, jossa koskemattoman kallioperän lämpötilagradientti on 0 - 200 metrin alueella noin 0,00 K/metri.

[Lämäri]

Mitkä seikat vaikuttavat tähän tai rikkovat kaavan? Meren tai järven läheisyys, maaperän yhtenäisyys, veden tuotto kaivossa?

[tomppeli]

Mitkä seikat vaikuttavat tähän tai rikkovat kaavan? Meren tai järven läheisyys, maaperän yhtenäisyys, veden tuotto kaivossa?

Jos kysyt syytä tuohon koskemattoman kallioperän nolla gradienttiin, niin en tiedä syytä siihen.
Koetin tässä hakea sellaista kaivon lämpötilagraafia, jossa tuo olisi näkynyt, mutta en nyt heti löytänyt.
Ilmeisesti syynä erilaisiin gradientteihin on lähinnä kiviaineksen laatu:


Useiden kaivojen aiheuttama keskinäinen yhteiskuormitus kylläkin näkyy nollagradienttina.

[Lämäri]

Lähinnä ajattelin sitä, minkä tyyppisestä maastosta löytyy tuottoisin lämpökaivo.

[seppaant]

Olisikohan Itä-Uudenmaan rapakivigraniitti, jonka sisältämä uraani hajotessaan kehittää lämpöä (ja radonia)?

ATS

[Lämäri]

Onko maastolla vaikutusta esim. vesistön  läheisyys? Tai korkeus merenpinnasta?

[tomppeli]

Maastosta on vaikeata tai mahdotontakin tunnistaa hyvää lämpökaivon paikkaa.
Kuitenkin paikka, jossa kallion päällä on hyvin paksulti maakerroksia, on huono, koska kaivon maaosuudesta,
vaikka siinä olisi vettäkin, saadaan vain noin puolet siitä lämpöenergian määrästä, mitä saadaan kalliosta.
Vesistön läheisyydellä on vaikutusta vain lähinnä vesipinnan korkeuteen kaivossa.

Kaivon hyvyyden määrää suurelta osalta kallioperän kiviaineksen laatu, sen lämmönjohtokyky.
Huonosti lämpöä johtava kiviaines ei pysty siirtämään porareikään lämpöä ympäröivästä kalliosta.
On tietysti eduksi, jos paikallisen kallioperän lämpötila on korkea.
Alueilla, joilla on korkea radonpitoisuus, saattaa olla hiukan lämpimämpiä kallioita.
Ero tyypilliseen kallioperän lämpötilaan on kuitenkin pieni.
Paljon suurempi ero aiheutuu siitä, kuinka pohjoisessa tai etelässä kohde on.

[Lämäri]

Voisi myös ajatella asian ehkä niin, että jos maaperä noin herkästi reagoi kaivon lämpötilaan, niin myös viilennyspatterin lataamalla vaikutuksella on merkitystä. Hommahan pelaa molempiin suuntiin sekä kylmentämällä että lämmittämällä kalliota.

Viilennyksen merkitys nousikin juuri aika merkittäväksi kokonaistaloudellisuuden kannalta.

[GTP]

Vesistön läheisyydellä on vaikutusta vain lähinnä vesipinnan korkeuteen kaivossa.

Millä etäisyydellä ja miten vesistön läheisyys vaikuttaa vedenpinnan korkeuteen? Kuten aiemmin kirjoitin, niin kaivossamme vedenpinta on muutaman metrin päässä maan pinnasta, ja lähin vesistö (ojia lukuun ottamatta) on meri n. 10km linnuntietä. Tuskin ainakaan meillä vaikutusta on. Itse olen ajatellu, että alueellamme on hyvä pohjaveden(?) tuotto ja se ajaa kaivon täyteen vettä. Muistan kysyneeni porarilta, että millaisella todennäköisyydellä kaivosta tulee kuivakaivo, niin hän vastasi, että "0%, tällä alueella kaikkiin kaivoihin on noussut vesi ja porausvaiheessa eriilistä vedensyöttöä poralle ei ole tarvittu". Ehkä alkuvaiheessa, en tiedä.

Kaivon hyvyyden määrää suurelta osalta kallioperän kiviaineksen laatu, sen lämmönjohtokyky.
Huonosti lämpöä johtava kiviaines ei pysty siirtämään porareikään lämpöä ympäröivästä kalliosta.

Eli kivilaadulla/sen lämmönjohtavuudella on suurempi merkitys kuin sillä, että kaivossa vesi vaihtuu ja tuo lämpöä mukanaan? Otetaan esimerkiksi kaksi kaivoa

Kaivo 1: hyvä kivilaadun, mutta vesi ei vaihdu
Kaivo 2: huono kivilaatu, mutta vesi lähes tulvii pois kaivosta

Kumpi parempi?

Yritin avata GTK:n sivulla olevaa kallioperäkarttaa (http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/suomenkalliopera.html), mutta en saanut tuota toimimaan. Kaupungit, vesistöt. yms. sain näkyville, mutta itse kallioperää en mitenkään (kokeiltu sekä IE:llä että Chromella). GTK:n sivuilta löytyneen kartan (liitteenä) mukaan alueellamme esiintyy hiekka-, rapa-savikiveä tai anortosiittia. Porauksen aikana kontista poispumpattu vesi oli muistaakseni vaaleanharmaata/-ruskeaa

[tomppeli]

Jos kaivossa vaihtuu vesi, niin tokihan se parantaa kaivon lämpövarantoa.
Toinen kysymys on sitten, kuinka suurella osaa kaivon syvyyttä tämä vaihtuminen tapahtuu.

[GTP]

Palaillaanpa takaisin aiheeseen 

Onko kukaan asentanut Pollucomeja, tai yleensä lämpömääränlaskimia, juuri VS-pumppuun? Jos on, niin miten olette asennuksen toteuttaneet?

Asennusohjetta olen lueskellut seuraavan linkin takaa http://www.zaehlershop.com/WebRoot/Store17/Shops/61607473/523A/D341/740D/889B/E999/C0A8/28BC/2920/Manual1_mh_1110_int_pollucome_0911.pdf

Tuolla (linkin sivulla 2) sanotaan, että "asenna Pollucom E kylmempään putkeen. Asennukseen lämpimämpään putkeen on saatavilla Pollucom EX" Eli Pollu pitää nimenomaan asentaa levylämmönvaihtimelle tulevaan putkeen?

Asennuksesta sanotaan seuraavaa (sivulla 2): "Pollucom E voidaan asentaa vaakasuoraan, käännettynä enintään 90 astetta, tai pystysuoraan asentoon". Eli käytännössä sekä vaaka että pystyasennus on mahdollinen? Mitä tuo 90 asteen kääntö oikein tarkoittaa ja rajoittaako se asnnusta jotenkin?

Liitteenä muutama kuva VS:n konehuoneesta. Miten ihmeessä nuo Pollut saa tuonne mahtumaan?  Lukemisen kannalta olisi tietenkin parempi, että ne putkittaisi ulkopuolelle. Tästä ei varmaankaan ole toiminnallista haittaa?

Jos ohjeita olen oikein tulkinnut, niin

• Lauhdutinpuolella Pollu pitäisi laittaa "alavaraajasta lauhduttimelle"-sulun ja lauhduttimen väliin ja lämpötilanmittaukset ennen ja jälkeen lauhduttimen? Sillä ei varmaankaan ole merkitystä onko lauhduttimen jälkeinen mittaus pumpun jälkeen?
• Tulistinpuolella "ylävarajasta tulistimelle"-sulun ja tulistinvaihtimen väliin?

Kuvaa kun katsoo niin hieman hankalalta tuo asennus vaikuttaa, ainakin minun silmään 

EDIT: Virheellinen liite poistettu, uusi kuva viestissä http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg76063#msg76063

[GTP]

Jos kaivossa vaihtuu vesi, niin tokihan se parantaa kaivon lämpövarantoa.
Toinen kysymys on sitten, kuinka suurella osaa kaivon syvyyttä tämä vaihtuminen tapahtuu.

Niinpä, tuota lienee mahdotonta sanoa muutoin kun mittaamalla lämpötilaa koko kaivon matkalla. Kallion laatu, siellä olevat rujealueet ja vesisuonet yms. tuovat monta muuttujaa tuohon vaihtumiseen.

[Matias]

Tuolla (linkin sivulla 2) sanotaan, että "asenna Pollucom E kylmempään putkeen. Asennukseen lämpimämpään putkeen on saatavilla Pollucom EX" Eli Pollu pitää nimenomaan asentaa levylämmönvaihtimelle tulevaan putkeen?

Pollucomissa on kaksi lämpötila-anturia joista toinen on mittarin rungossa ja toinen n 2m:n johdon päässä.
Oletuksena Pollucomissa on paluuanturi mittarin rungossa mutta voi ne vaihtaa keskenään jos asennus menee hankalaksi,elikkä vaihdetaan mittarin runkoon menoanturi ja johdon päähän paluuanturi,tällä muutoksella Pollucomin voi laittaa menoputkeen.

Jos haluat vaihtaa anturit keskenään niin avaa Pollucom ja vaihda anturikaapelien liittimet kortinreunassa keskenään.

Pollucomissa on kolme kynnen tapaista lukitusta uloimassa osassa,ks kuva.Työnnä meisseli yhdestä kerrallaan kuoren väliin ja taivuta lukitus auki.Kun kaikki kolme lukitusta on auki niin kansiosa lähtee pois ja piirilevy tulee näkyviin.
Siihen tulee kaksi punaista kaapelia joiden johdot on identtisillä liittimillä kortissa.Vaihda nuo liittimet keskenään
Siis itse anturit jää alkuperäisille paikoilleen ,ainoastaan kortille menevät johdot vaihdetaan keskenään.

Pollucom

Pollucom anturien liittimet

Asennuksesta sanotaan seuraavaa (sivulla 2): "Pollucom E voidaan asentaa vaakasuoraan, käännettynä enintään 90 astetta, tai pystysuoraan asentoon". Eli käytännössä sekä vaaka että pystyasennus on mahdollinen? Mitä tuo 90 asteen kääntö oikein tarkoittaa ja rajoittaako se asnnusta jotenkin?

Pollucomin kansiosa ja näyttö kääntyy 90 astetta,eli jos laitat Pollucomin pystyssä olevaan putkeen niin voi kääntää näytön vaakasuoraan tai johonkin väliasentoon.
Kansiosa ja näyttö kääntyy runkoon nähden ihan kääntämällä,tarkoitus kaiketi olisi että näyttö olisi vaakasuorassa asteikon lukemisen helpottamiseksi.

Lauhdutinpuolella Pollu pitäisi laittaa "alavaraajasta lauhduttimelle"-sulun ja lauhduttimen väliin ja lämpötilanmittaukset ennen ja jälkeen lauhduttimen? Sillä ei varmaankaan ole merkitystä onko lauhduttimen jälkeinen mittaus pumpun jälkeen?

Joskus tuli esille että kiertopumpun jälkeen painepuolella virtauksessa saattaa olla pyörteitä lähellä kiertopumppua ja se voi aiheuttaa virhenäyttöä.Pollucomissa on jonkinlainen siipiratas minkä pyörii virtauksen mukaan ja sillä mitataan virtaus.Olikohan jotain 0,5m etäisyys kiertopumpusta painepuolella tai imupuolella voi olla lähempänä.

Käännä anturit sopivasti ja laita Pollucomit varaajasta tuleviin sulkuihin kiinni ja niissä nyt olevat taipuisat letkut Pollucomin toiseen päähän(?)

Pollucomin pituus putkiliittimien kohdalla on 110mm ja suurin leveys 80mm

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5640.0;attach=3254;image

[Lämäri]

Jos kaivossa vaihtuu vesi, niin tokihan se parantaa kaivon lämpövarantoa.
Toinen kysymys on sitten, kuinka suurella osaa kaivon syvyyttä tämä vaihtuminen tapahtuu.

Voisiko saman ajatella myös toisinpäin eli jos yritetään ladata viilennyspumpulla maaperää, niin hyvin eestaas virtaileva vesi vie lämmöt naapurin puolelle

[tomppeli]

Voisiko saman ajatella myös toisinpäin eli jos yritetään ladata viilennyspumpulla maaperää, niin hyvin eestaas virtaileva vesi vie lämmöt naapurin puolelle

Jos kaivossa on veden läpivirtausta, siirtyy siihen vähän paremmin lämpöä ympäristöstä,
mutta yhtä hyvin siitä siirtyy kaivoon ladattu lämpö jonnekin muualle.
Energiakaivon lataaminen on järkevintä ns. kuivaan kaivoon, johon on tullut porauksen jälkeen huonosti vesi.

[GTP]

Kwh-mittari vaihtui malliin, joka näyttää myös hetkellisen kulutuksen. Mittari on verkkoyhtiöiden käyttämä (Kamstrup), joten oletan tarkkuuden olevan kohdillaan, oli kuorma sitten millaista tahansa. Mittailin logiikan ja maapiirin pumpun kulutuksen. Ouman kulutti 45W. Manuaalissa ilmoitetaan, että virtaa kulu 0,2A, josta laskemalla (ilman cosphiitä) saadaan 230V/0,2A=46W. Eli kohdillaan on. Grundfos UPS 25-80 180 kulutti

• nopeudella 1 108W. Pumpun kyljessä lukee 110W/0,5A eli kohdillaan on. Mikäli ilmoitettu teho pitää paikkansa, niin CosPhii olisi luokkaa 0,96
• nopeudella 2 123W. Pumpun kyljessä lukee 155W/0,7A. Heittoa 26%
• nopeudella 3 142W. Pumpun kyljessä lukee 170W/0,74A. Heittoa 20%

Mistä aiheuttaa näin suuret heitot?

Lisäksi ihmetystä aiheutti "Mittaukset" valikon kohta "Sähköv.Aika" 295. Tuon mukaan sähkövastus olisi ollut päällä 295h, joka tekee yli 12 vuorokautta Mistähän tämä johtuu?

Pumppua ei siis ole kytketty kuin maapiirin osalta, moottorisuojakytkin on aseenossa "Stop" (mittaukset valikossa Kompr.Aika on 0) ja vastusten johdonsuoja-automaatit on asennossa OFF. Muut em. valikon arvot, lähinnä lämpötilat siis, pitävät kutinsa.

[seppaant]

Grundfos UPS 25-80 180 kulutti
•nopeudella 1 108W. Pumpun kyljessä lukee 110W/0,5A eli kohdillaan on. Mikäli ilmoitettu teho pitää paikkansa, niin CosPhii olisi luokkaa 0,96
•nopeudella 2 123W. Pumpun kyljessä lukee 155W/0,7A. Heittoa 26%
•nopeudella 3 142W. Pumpun kyljessä lukee 170W/0,74A. Heittoa 20%

Mistä aiheuttaa näin suuret heitot?

Nuo ilmoitetut tehot ovat kyseisten nopeuksien maksimitehoja.
Pumppu ottaa tehoa sen mukaan kuinka paljon se tekee työtä plus häviöt.
Pumpun tekemä työ riippuu putkiston virtausvastuksesta.

ATS

[GTP]

Auttakaahan nyt miestä mäessä putkikytkentöjen suhteen, etenkin MikkoVS6:n kommentit ja neuvot olisivat nyt kultaakin kalliimpia. Omat ajatukset pitäisi siis saada selville, että osaisin kertoa putkimiehelle miten hän tekee kytkennän. Aiemmin hän ei moista kytkentää ole tehnyt, joten ymmärrän hyvin, että hän kaipailee kytkäriä

Hieman ylempänä tässä ketjussa kuva (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg72149#msg72149), jonka taannoin lisäsin. Kysymys lyhyesti, toimiiko kytkentä oikein kuten kuvassa on esitetty?

"Oikein" tarkoitan, kuten jäsen "mikkoVS6" on kuvassaan http://aijaa.com/QqGrnq esittänyt. Oma epäilykseni on, että olen tyrinyt em. kuvan pahemman kerran Mitään peruuttamatonta ei kuitenkaan vielä(kään) ole tehty ja siksi kaipailisinkin neuvoa.

Yleensä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta koitetaanpa nyt sanallisesti avata omia pähkäilyjä. Eli onko tuo "oikea" kytkentä niin, että vesi tulistinvaihtimelle otetaan alhaalta ylävaraajasta --> veden lämpötila nousee tulistinvaihtimessa --> vesi johdetaan erillisvaraajan kierukkaan --> vesi johdetaan erillisvaraajan kierukasta ylös ylävaraajaan?

Omaa ajatusta sotki/sotkee yhä edelleen tuo, että kierukan vesi palaa osittain tulistinvaihtimelle ja ylävaraajan alaosaan. Vai onko tuo piirrosteknisesti noin vai todellinen putkikytkentä? Jos kytkentä niin mistä mihin?

Toinen on tuo, että lauhduttimella lämmennyt vesi johdetaan alavaraajan yläosan lisäksi myös ylävaraajan yläosaan? Tämä ilmeisesti todellinen putkikytkentä, joten miten toteutettu?

Vertailen siis tuota muutettua kuvaa sellaiseen kytkentään, jonka oletan olevan alkuperäinen tai ainakin vastaava. Kuva liitteenä.

Edit: lisäsin vielä tuon aijaa.com linkin suoraan kuvaliitteeksi

[Matias]

Yleensä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta koitetaanpa nyt sanallisesti avata omia pähkäilyjä. Eli onko tuo "oikea" kytkentä niin, että vesi tulistinvaihtimelle otetaan alhaalta ylävaraajasta --> veden lämpötila nousee tulistinvaihtimessa --> vesi johdetaan erillisvaraajan kierukkaan --> vesi johdetaan erillisvaraajan kierukasta ylös ylävaraajaan?

Kuvasta puuttuu tulistinvaihtimen kiertopumppu mutta tulistinvaihtimella kuumentunut vesi menee erillisvaraajan kierukkaan,jäähtyy siellä ja palaa takaisin tulistinvaihtimelle.

Tuo putkiyhteys ylävaraajan alaosasta tulistinvaihtimelle ja erillisvaraajan kierukalle tarvitaan täyttöä ja paisuntayhteyttä varten.

Eli tulistinvaihtimen vesi kiertää vain erillisvaraajan kierukassa.

Toinen on tuo, että lauhduttimella lämmennyt vesi johdetaan alavaraajan yläosan lisäksi myös ylävaraajan yläosaan? Tämä ilmeisesti todellinen putkikytkentä, joten miten toteutettu?

Myös lauhduttimen kiertopumppu puuttuu kuvasta mutta lauhduttimelta menee virtaus ala- ja ylävaraajan yläosaan ja yhteinen paluu lauhduttimelle on alavaraajan alaosasta.

Vs erillisvaraajalla