F1255 kokemuksia

[seppaant]

Nää on niitä hetkiä kun on mielellään väärässä, hienosti toimii teillä kaivo on/off pumpun kanssa.
Paljonko kesäaikaan on lämmitystäkäyttöä ja millaisilla käyntiajoilla pysyy keruu noin hyvänä?

Vielä pari käppyrää k113635:lle kaivon kuormituksesta.
Nämä ovat laskettu kk-kulutusten mukaan
Toinen käyrä on käyntijaksojen aikainen kaivon kuormitus W/akt.m
Toisessa on kaivosta otettu energia/kokonaisaika

ATS

[k113635]

Vielä pari käppyrää k113635:lle kaivon kuormituksesta.
Nämä ovat laskettu kk-kulutusten mukaan
Toinen käyrä on käyntijaksojen aikainen kaivon kuormitus W/akt.m
Toisessa on kaivosta otettu energia/kokonaisaika

ATS

Johan rupes eroja löytymään. Ohessa kaivokuorma (W/akt.m) pumpun käydessä teillä ja meillä. Mä en tiedä tarkkaa antotehoa KV-tilassa, joten
kuvaajat eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta pointti selvinnee. LÄmmitystilassa on kaivon kuormaksi arvioitu antoteho-(ottoteho+LJ pumpun kulutus+LK pumpun kulutus)/aktiivimetreillä
Invertterillä kaivon kuormitus kasvaa lämmitystarpeen kasvaessa, on/off koneella käy päinvastoin hyötysuhteen laskiessa tehtäessä kuumempaa viileämmällä keruulla?
Aikamoinen ero, mittaustapojen erot huomioitunakin, kohtalaisen samantehoisilla pumpuille.

[peki]

Johan rupes eroja löytymään. Ohessa kaivokuorma (W/akt.m) pumpun käydessä teillä ja meillä. Mä en tiedä tarkkaa antotehoa KV-tilassa, joten
kuvaajat eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta pointti selvinnee. LÄmmitystilassa on kaivon kuormaksi arvioitu antoteho-(ottoteho+LJ pumpun kulutus+LK pumpun kulutus)/aktiivimetreillä
Invertterillä kaivon kuormitus kasvaa lämmitystarpeen kasvaessa, on/off koneella käy päinvastoin hyötysuhteen laskiessa tehtäessä kuumempaa viileämmällä keruulla?
Aikamoinen ero, mittaustapojen erot huomioitunakin, kohtalaisen samantehoisilla pumpuille.

Toki, mutta unohdat ne onoff koneen tauot?
Kyllä hyötysuhde laskee molemmissa kaivoa kuormitettaessa. Ottaahan se inventterikin enemmän verkosta jos oikein ymmärsin.

[jm82]

Invertterissä tosiaan kaivon kuormitus kasvaa kun sää kylmenee ja invertteri säätää tehoa suuremmalle. On/off-lattialämmitys, niin kuormitus pitäisi pysyä suurin piirtein vakiona kokoajan? Patterilämmitteisessä kuormitus taas laskee kun lämpökäyrä on jyrkempi kuin lattialämmitteisessä talossa (menoveden lämpö nousee hyvin loivasti lattialämmitteisessä talossa).

-------
Epäilen että johtuu "pelkästään" siitä että seppaant:illa on patterilämmitteinen talo? Eli hyötysuhde laskee kun kylmemmällä säällä pattereihin tarvitaankin kuumempaa lämmitysvettä. Esim täällä teho on 10 kW 35 C vedelle tai 8.5 kW 50 C vedelle. 2.2 vs 2.5 kW. Eli 35 C lämmitysvesi niin kaivosta otetaan 7.8 kW ja kompura vie sähköä 2.2 kW. 50 C lämmitysvesi, kaivosta otetaan 6 kW ja kompura vie sähköä 2.5 kW. Niben mäntäkompuralla eroksi tulee siis 1.8 kW 35 -> 50 C.

Täällä yritin summissa laskea että eka kierros kaivosta 5/1, toinen 4/0, kolmas 3/0. Kierros kestää noin 20 minuuttia. Tunnin käyntijaksolla kaivosta tulisi kait +4C keskimäärin. Aktiivisyvyys 201 metiä. Niben laskelma oli 134 metriä, eli 67 metriä extraa. Alimmillaan kaivosta tulee +2 ja paluu on joko -1 tai -2 (riippuen hyötysuhteesta, eli veden lämpötilasta). Patterillämmitys ja lämpökäyrä 3 +7.


edit: Ei muuten tullut siinä kaivoa porauttaessa mieleen että patterilämmitteinen talo ei vaadi älyttömän syvää kaivoa. Mutta ilmeisesti myös kallioperä on hyvä, koska kallio oli melko kovaa ja poraus ei sujunut mitenkään älyttömän nopeasti ainakaan enää 100 metrin jälkeen. Lievää veden vaihtuvuutta voi myös olla koska kaivossa on ainakin vähän "painetta". Eli vähän pihisi korkin välistä vettä. Varmuus varaa tuli myös sen takia jos kuivaa osuutta olisi ollut vaikka 10 metriä. Tomppelin laskelmasta jäi vajaaksi 5 metriä, mutta vasta vähän myöhemmin tuli yläpohjan lisäeristys. 12.5 cm + 40 cm ekovillaa. Tuo lisäeristys ei ole nibenkään laskelmassa mukana. Mutta tulolämpö oli laskettu -1.3C eli aika pieneksi (8kW kone).

Samoin Scroll kompurassa teho ei laske noin paljon kuin 10 kW mäntäkompurassa. Toki cop samoin huononee, mutta scroll kompura ottaa verkosta enemmän sähköä kuumalla lämmitysvedellä. Eli loppupäätelmänä kaivo kuormittuu mäntä tai scroll kompuralla saman verran jos hyötysuhde vain on sama. Mäntäkompura vain on käynnissä kauemman aikaa.

[maalämmittää]

Vastaavat mittaustulokset on/off tapauksesta olisivat enemmän kuin tervetulleita....

Tässä kylmäkaivoisen lukuja excelöiden ja lokintutkijasta.

kuukausi, keruun keskilämpötila pumpun käydessä, startteja, keskimääräinen käyntijakso
2016-07, 5,3C,  29kpl,   30 min
2016-08, 4,9C, 127kpl,   26 min
2016-09, 3,2C,  271kpl,   30 min
2016-10, 0,8C,  423kpl,  48 min
2016-11, -0,5C,   390kpl, 63 min
2016-12, -0,5C,   388kpl,  64 min

[seppaant]

Johan rupes eroja löytymään. Ohessa kaivokuorma (W/akt.m) pumpun käydessä teillä ja meillä.

Tässä on verrattu käynnin aikaisia kaivojen kuormituksia.
Pitäisi verrata myös kokonaiskuormituksia.
Minulta pitää ottaa lukemat "Kaivon kuormitus W/m" = Kaivosta otettu kk-energia / kk-tunnit
Ja k11... sama, koska invertterikään ei käy koko ajan.

ATS

[k113635]

Tässä on verrattu käynnin aikaisia kaivojen kuormituksia.
Pitäisi verrata myös kokonaiskuormituksia.
Minulta pitää ottaa lukemat "Kaivon kuormitus W/m" = Kaivosta otettu kk-energia / kk-tunnit
Ja k11... sama, koska invertterikään ei käy koko ajan.

ATS

Piti vähän jumpata, koska mulla ei kannassa ollut valmiiksi laskettuna kaivosta otettua energiaa kuin lokakuun puolesta välistä eteenpäin.
Samoin virheprosentti todennäköisesti kasvoi sillä otin mukaan arvioidun Käyttöveden lämmitykseen tuotetun energian, mutta nyt lukemat
ovat pumppujen välillä ehkä paremmin vertailukelpoisia.
Laskin tällä kertaa oman kaivokuorman korjatulla kaavalla: (tuotettu KV + LÄ energia) - (Niben ottoenergia + lauhdutin-pumpun kulutus) olettaen
että lämmönkeruupumpun kulutus ei tule mukaan tuotettuun energiaan vaan käytännössä vähentää kaivosta otetun energian määrää. (*)
Joku viisaampi näin opasti aikoinaan, en muista kuka.

Tommonen kuva niistä tuli:

Invertterillä näkyy jatkuvan käynnin alkaminen viivojen yhdistymisenä. Tullapa tammikuuksi pari viikkoa -35 pakkasia niin yhdistynis seppaantillakin

edit: (*) Itse asiassa kaivon kuormitusta arvioitaessa tuo LK-pumpun kulutus olis varmaan pitänyt vähentää tuotetusta energiasta, taidan sekoittaa tuon
lk-pumpun kulutuksen vaikutuksen hyötysuhteen arviointeihin. korjatut inverter lukemat:
käydessä 7,4 ; 8,6 ; 7,6 ; 9,1 ; 10,9 ; 10,9
ka: 1,0 ; 1,8 ; 3,1 ; 8,4 ; 10,8 ; 10,8

[seppaant]

Invertterillä näkyy jatkuvan käynnin alkaminen viivojen yhdistymisenä. Tullapa tammikuuksi pari viikkoa -35 pakkasia niin yhdistynis seppaantillakin

n. -30C riittää.

ATS

[NeliX4]

Ok. Hyvä kuulla, että on kohtalotovereita. Kompressorin päälläolo polttaa jokusen minuutin kuluttua ohjainkortin sulakkeen 4A. Suoralla sähköllä ei pala. Talossa ilp oli pitänyt 16,5 C lämpöä. Ulkona -3.

Paikallinen takuuhuolto on tuota käynyt ihmettelemässä pari kertaa päivällä, mutta itse en ole ollut kotosalla. Kuulemma jotain osaa odotellaan ens viikkoon. Ihme touhua. Nyt pumppu on päällä, mutta kompressori polttaa ohjauspiirin sulakkeen hetken käytyään. Suoralla sähköllä siis mennään.

[jpvain]

Nyt tässä parin päivän ajan ihmetellyt, kun kämppä on kylmentynyt eikä lämpöpumppu siitä ole moksiskaan. Takalla saa toki alakertaa lämmitettyä, mutta yläkerta on eri osassa taloa ja ei lämpeä takan vaikutuksesta, tällä hetkellä makuuhuoneessa 19,7 astetta. Lämpöpumppu tuntuu tekevän lämpöä todella lyhyitä aikoja, ohessa kuvat "yleisimmästä tilanteesta". Eikö pumpun tulisi yrittää saavuttaa tuo "laskettu menolämpötila" vai olenko aivan väärillä jäljillä? Myös kiinnostaisi mitä muut F1255 omistajat käyttävät priorisointiarvoina? Itsellä oli 30min/30min ja tuntuu todella tyhmältä asetukselta noin, varsinkin kun yksin asun tässä tällä hetkellä

[tomppeli]

Lämmön keruu sisään / ulos -erotus on vain 0,2 astetta.
Ovatko nuo arvot pumpun käydessä?
Jos ovat käynnin aikaisia, pumppu ei ota maasta tehoa.
Nyt tarvitaan Nibe spesialistit kehiin! Itse en ole sellainen!

[jpvain]

Lämmön keruu sisään / ulos -erotus on vain 0,2 astetta.
Ovatko nuo arvot pumpun käydessä?
Jos ovat käynnin aikaisia, pumppu ei ota maasta tehoa.

Siis tuon kuvan mukaanhan pumppu veisi lämpöä maahan... Mutta tuossa tilanteessa kompressorin taajuus 0Hz, eli pumppu ei tee mitään, vaikka syytä olisi kyllä.

[fraatti]

Eiki sisäanturi ole käytössä joka tekee sen että pumppu luulee ettei lämmitystarvetta ole?

[jpvain]

Eiki sisäanturi ole käytössä joka tekee sen että pumppu luulee ettei lämmitystarvetta ole?

Ei ole sisäanturia käytössä

[jpvain]

Nyt sitten taas yritys päällä, saa nähdä joko huomenna rupeaa talo lämpenemään... ei kuitenkaan ole kuin 8cm pintavalu ja uretaanilevyt putkien alla, joten ei pitäisi kovin suurta "massan hitautta" olla tässä lämmityksessä

[k113635]

Nyt sitten taas yritys päällä, saa nähdä joko huomenna rupeaa talo lämpenemään... ei kuitenkaan ole kuin 8cm pintavalu ja uretaanilevyt putkien alla, joten ei pitäisi kovin suurta "massan hitautta" olla tässä lämmityksessä

Onhan kaikki termarit auki? Katselin vanhempia viestejäsi ja käsitin että huonetermareilla tasoitetaan lämpötilaeroja huoneiden välillä. Ainakin julman määrän käynnistyksiä niillä on saanut aikaan,
kuvan mukaan melkein 15000, itse meinasin pärjätä alle 700 käynnistyksellä vuodessa. Tuollainen vuosittain +7000 käynnistysmäärä olis on/off pumpullekin jo aika paljon.

Meneekö sulla lokituksia USB-tikulle? Jollei, niin pistä minuutin välein lokitukset päälle ja liitä tänne vaikka vuorokauden lokitukset näytille niin ihmetellään yhdessä.

edit. Uusi oletus suuresta starttimäärästä: puolet kompuratunneista käyttövettä, kv-kierto?

[jpvain]

Onhan kaikki termarit auki? Katselin vanhempia viestejäsi ja käsitin että huonetermareilla tasoitetaan lämpötilaeroja huoneiden välillä. Ainakin julman määrän käynnistyksiä niillä on saanut aikaan,
kuvan mukaan melkein 15000, itse meinasin pärjätä alle 700 käynnistyksellä vuodessa. Tuollainen vuosittain +7000 käynnistysmäärä olis on/off pumpullekin jo aika paljon.

Meneekö sulla lokituksia USB-tikulle? Jollei, niin pistä minuutin välein lokitukset päälle ja liitä tänne vaikka vuorokauden lokitukset näytille niin ihmetellään yhdessä.

edit. Uusi oletus suuresta starttimäärästä: puolet kompuratunneista käyttövettä, kv-kierto?

Tällä hetkellä kaikki termarit auki, mutta tuo käynnistysten määrä johtuu osaksi varmaan niistäkin. KV-kierto on käytössä kyllä. Voisin jossain kohtaa logittaa vuorokauden mitalta niin katsellaan.

[maalämmittää]

.... Voisin jossain kohtaa logittaa vuorokauden mitalta niin katsellaan.

Lokitus kannattaa pitää koko ajan päällä.
Pieni muistitikku mahtuu siististi kannen alle ja siihen mahtuu koneen eliniän lokit 1 min resoluutiolla.
esim. https://www.verkkokauppa.com/fi/product/42904/drmhf/Verbatim-Nano-8-Gt-muistitikku-OTG-adapterilla

Lokituksesta saa tiedon pitkällä aikavälillä kuinka kone on toiminut ja häiriötilanteet ja sähkökatkot ja bonuksena vietä ettei se rasita mitenkään.

[sam68]

Tällä hetkellä kaikki termarit auki, mutta tuo käynnistysten määrä johtuu osaksi varmaan niistäkin. KV-kierto on käytössä kyllä. Voisin jossain kohtaa logittaa vuorokauden mitalta niin katsellaan.

Eihän tuo lämmitys voi kiertää oikein kun sammuilee välillä. Miten tuo puskuri on kytketty? Onko virtausmittareita lattialämmityksessä?
Betoni ilman termareita niin käyntijaksot on taatusti pitkiä jos röörit on oikeasti auki..

[k113635]

Myös kiinnostaisi mitä muut F1255 omistajat käyttävät priorisointiarvoina? Itsellä oli 30min/30min ja tuntuu todella tyhmältä asetukselta noin, varsinkin kun yksin asun tässä tällä hetkellä

Eihän tuo lämmitys voi kiertää oikein kun sammuilee välillä. Miten tuo puskuri on kytketty? Onko virtausmittareita lattialämmityksessä?
Betoni ilman termareita niin käyntijaksot on taatusti pitkiä jos röörit on oikeasti auki..

Voitko pistää kuuman käyttöveden kierrätyksen hetkeksi pois päältä sekoittamasta tilannetta? Se voi noilla 30/30 prioriteettiasetuksilla sekoittaa niin paljon tilannetta ettei
virtausten ja lämpökäyrän säätöjen tarkistus onnistu. Nibessä on hivenen tyhmä ominaisuus nostaa tehoja aina käyttövesijakson jälkeen ja jos kv-jaksoja tulee paljon
niin se aiheuttaa helposti asteminuuttien nollaantumisen. Olisi ensiarvoisen tärkeää saada virtaukset memään oikeilla suhteille oikeisiin paikkoihin tuon puskurin kanssa
ja saada koneen lämpökäyrä vastaamaan normaalitilannetta, sen jälkeen on helpompi jatkaa hienosäätämistä. Ja olen sam68:n kanssa täysin samaa mieltä, lattialämmityksen
kanssa pitäisi invertterin käydä näillä keleillä mielummin viikkoja kerrallaan kuin minuutteja.

Missä sulla muuten on BT25 anturi? Miten UKV100 on kytketty?

Kv-kierto pois, huonetermarit selälleen ja usb-tikulta lokia niin eiköhän tuo mysteeri rupea selviämään.

[jpvain]

Lokitus kannattaa pitää koko ajan päällä.
Pieni muistitikku mahtuu siististi kannen alle ja siihen mahtuu koneen eliniän lokit 1 min resoluutiolla.
esim. https://www.verkkokauppa.com/fi/product/42904/drmhf/Verbatim-Nano-8-Gt-muistitikku-OTG-adapterilla

Lokituksesta saa tiedon pitkällä aikavälillä kuinka kone on toiminut ja häiriötilanteet ja sähkökatkot ja bonuksena vietä ettei se rasita mitenkään.

Muuten kyllä, mutta tarkoitus on tehdä hieman "nykyaikaisempi" menetelmä tuohon, ja logittaa modbusin kautta palvelimelle arvoja. Tämä on jo testivaiheessa ja arvot tulevat perille hienosti.

[maalämmittää]

Muuten kyllä, mutta tarkoitus on tehdä hieman "nykyaikaisempi" menetelmä tuohon, ja logittaa modbusin kautta palvelimelle arvoja. Tämä on jo testivaiheessa ja arvot tulevat perille hienosti.

Ok, kuulostaa hyvältä.
Onko muuten lokitus ja modbusin käyttö toisiaan poissulkevia?

[jpvain]

Ok, kuulostaa hyvältä.
Onko muuten lokitus ja modbusin käyttö toisiaan poissulkevia?

En tiedä itseasiassa, mitä pumppu sanoo jos arvoja menee tikulle sekä modbusiin, voisihan sitä kokeilla huvin vuoksi kun logitus kunnossa ja käynnissä.

[k113635]

Eihän tuossa muuta estettä ole, paitsi se että sekä USB-lokitus että modbus käyttävät samaa settiä
oletusdatoja (LOG.SET tiedosto tikun juuressa) jos sellaista käyttää.

Muuten kyllä, mutta tarkoitus on tehdä hieman "nykyaikaisempi" menetelmä tuohon, ja logittaa modbusin kautta palvelimelle arvoja. Tämä on jo testivaiheessa ja arvot tulevat perille hienosti.

Onko sulla Niben MODBUS 40 yksikkö vai otatko raakana RS485:llä väylältä?

[jpvain]

Eihän tuossa muuta estettä ole, paitsi se että sekä USB-lokitus että modbus käyttävät samaa settiä
oletusdatoja (LOG.SET tiedosto tikun juuressa) jos sellaista käyttää.
Onko sulla Niben MODBUS 40 yksikkö vai otatko raakana RS485:llä väylältä?

MODBUS 40 löytyy, ja sitä käytän tiedonsiirtoon

[Kaltzu]

Noniin kylmät kestetty ja nämä olivat opettavaisia aikoja. Kaivo kävi kylmimmillään -1.4 asteessa, mutta silloin oli tehty tahallaan maksimaalinen koeponnistus. Testin aikana olosuhteet 6.1.2017 illalla menivät äärimmilleen lämpötilan laskettua -25.5 asteeseen pitkien suihkuttelujen kera. Niben ulkolämpötilamittari on lipan alla yläkerroksessa ja tämä näytti kovemmilla pakkasilla jopa 3 astetta lämpimämpää johtuen sijainnista ja tietysti anturin suhteellisesta epätarkkuudesta.

Tilanne kuvassa "Paluu kylmimmillään ulkolt -25.5"

Tein 5.1.2017 hiukan asetustestejä lämpötilan pyöriessä -20..-23 tiennoilla ja kaivo kestää plussalla, paitsi jos pumppu alkaa korvaamaan asteminuuttivelkaa kovasti nostaen taajuuksia. Nämä seilaukset ihan itse aiheutettuja, sekä huomatkaa että sain kaksi pysäytystä aikaiseksi pumpulle, kun Nibe korvasi velkaansa asetuksista johtuen.

Tilanne esitetty kuvassa "Kaivon paluu taajuus seilaa ulkolt -23"

Lisäksi tästä taajuuden seilaamisesta huomaa miten paluun lämpötila muuttuu samalla kun keruupumpun nopeus muuttuu. Jos vain olisi pidempi lenkki kaivossa..

Kaivo palautuu näistä pakkasista ihan OK pakkasten lauhduttua ja vuorokauden jälkeen. Nyt kaivon paluu  liikkuu siellä 2.3 asteen päällä, otanta kuvassa "Kaivo palautuu"

Yhteenvetona siis tästä 120m kaivostani nyt siis, että vaikuttaa kestävän. Kuitenkin mielessäni pyörii ajatus, että ensi kesänä ottaisin kotitalousvähennyksestä lisähyötyä ja porauttaisin 40-50 metriä lisää.

Mielestäni täällä etelässä kaivon paluun tulisi aina kestää plussalla vaikka tuo Nibe ajaisi täysillä. Toki tämän kaivon kanssa voi elää ihan hyvin, eli ei hätää tämän kanssa. Taipumus on kuitenkin hoitaa asiat hyvää paremmin, joten houkutus on suuri siihen että nykäisee maapiirin tyhjäksi, letkut ulos kaivosta ja porataan kaivoon lisää syvyyttä. Samalla voisin miettiä vaikka turboja/ovaaleja kallioputkia samalla.

Nibe toimii kyllä hyvin ja lämmintä talossa sekä käyttövedessä riittää. Mahtavan hieno pumppu tuo invertteri.

[Kaltzu]

Normitilassa näillä -20 asteen pakkasilla Paluu pyörii siellä hiukan päälle 0:ssa, graafit "Kaivo norm. ulkolt -20". Joten sinänsä ihan "hyväksyttävä" tulos näiltä pakkasilta

[UKK]

Uutta ohjelmistoversiota pukkaa. 7740R5 uusi versio.

 Version: 7740R5 Release date: 2017-01-12
Added
• Improved function for the accessory EMK.
Changes
• 12 och 16kW models: Improved tolerance in case of under- and over voltage • 12kW 3x400V, export models: Solves a problem that made the connection of the first electric step fail to activate

[NeliX4]

Paikallinen takuuhuolto on tuota käynyt ihmettelemässä pari kertaa päivällä, mutta itse en ole ollut kotosalla. Kuulemma jotain osaa odotellaan ens viikkoon. Ihme touhua. Nyt pumppu on päällä, mutta kompressori polttaa ohjauspiirin sulakkeen hetken käytyään. Suoralla sähköllä siis mennään.

Kuluvan viikon taajuusmuuttajan vaihto ei korjannut laitetta, mutta tiistaina pitäisi kompressori lähteä vaihtoon jos vaikka sitten tulisi taas kuntoon.

[fraatti]

Kuluvan viikon taajuusmuuttajan vaihto ei korjannut laitetta, mutta tiistaina pitäisi kompressori lähteä vaihtoon jos vaikka sitten tulisi taas kuntoon.

No jopas on sitkeä. Kaskun diagnoosi osui väärin. No toivottavasti seuraavalla kerralla osuu oikeaan. Saatko sähköön jotain hyvitystä vai omasta pussista?

[NeliX4]

En tiiä  - pitää kysellä perään. Nyt toimii taas

Softa oli päivittynyt ja kompressori näytti puhdistuneen pölyistä. Lienee uusi siis kompura. Pitänee kysellä sitäkin perään mitä oli vaihdettu 

[NeliX4]

On muuten käynyt aika paljon hiljaisemmalla äänellä ja kierroksetkin raughllisempana kompuran vaihdon jälkeen. Olisko siinä sitten ollutkin vikaa.

[Ahwell]

Myyntimies väitti ettei Niben muuttuvatehoiset pumput tekisi käyttövettä kuin 50Hz antamalla (perus)teholla vs. IVT/Bosch, jolla saadaan koko kapasiteetti käyttöön myös käyttöveteen.

Pitääkö tämä paikkansa?

Omalla kohdalla, jossa arvon integroidun ja ulkoisen kv varaajan välillä, tiputtaa tämä Niben pumpun vaihtoehtona pois... ainakin integroidulla varaajalla.

[k113635]

Myyntimies väitti ettei Niben muuttuvatehoiset pumput tekisi käyttövettä kuin 50Hz antamalla (perus)teholla vs. IVT/Bosch, jolla saadaan koko kapasiteetti käyttöön myös käyttöveteen.

Pitääkö tämä paikkansa?

Omalla kohdalla, jossa arvon integroidun ja ulkoisen kv varaajan välillä, tiputtaa tämä Niben pumpun vaihtoehtona pois... ainakin integroidulla varaajalla.

Ei tainnut olla Niben myyntimies, sillä ainakaan pienimmän 1.5-6 f1255 mallin kohdalla tuo ei pidä paikkaansa.

Oletuksena kone tekee käyttövettä matalan lämmitystehon aikakaudella 55Hz:llä, mutta lämmityksessä tarvittavan tehon noustessa
myös käyttövettä tehdään isommilla kierroksilla. En ole ihan tarkkaan keksinyt millä algoritimillä nopeutta nostetaan, mutta selkeänä
tavoitteena on pitää kv-jakson lyhempinä kovilla pakkasilla.

Käyttäjä voi myös valita käyttövesiasetuksista "suuri teho" asetuksen, jolloin käyttövesi tehdään aina 90Hz:llä.

Meillä on tuo oletusasetus ja pienet kierrokset riittäneet ihan hyvin, mutta tuo saattaa johtua käyttöveden esilämmityksestä.

Voisin myös heittää tilanteen toisinpäin. 55Hz:llä ei f1255-6 kuluta ostosähköä kuin reilun 1kW:in, jolloin pienempikin
(1-vaihe) aurinkosähköjärjestelmä riittää kattamaan koneen tarpeet täysin, mitäs IVT/Bosch kauppias tuohon toteaisi 

[UKK]

Myyntimies väitti ettei Niben muuttuvatehoiset pumput tekisi käyttövettä kuin 50Hz antamalla (perus)teholla vs. IVT/Bosch, jolla saadaan koko kapasiteetti käyttöön myös käyttöveteen.

Pitääkö tämä paikkansa?

Omalla kohdalla, jossa arvon integroidun ja ulkoisen kv varaajan välillä, tiputtaa tämä Niben pumpun vaihtoehtona pois... ainakin integroidulla varaajalla.

Ainakin isompi 4-16 kw malli tekee käyttövettä normaalisti 35 hz  ja nostelee tarpeen mukaan50 hz ja ylikin. Yrittää tietysti tehdä ensin taloudellisemmin ja jos se ei riitä niin sitten nostelee tehoja. Muistan logeista nähneeni että meidän pumppu olisi käynyt 70 hz tienoilla.

[masa87]

pumpunvalimta alkaa kallistua tämän 1255 inventterin puolelle  onko tämä siis kuitenki 8kw:n pumppu ---> http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1255-1.5-6/LVI-5361626/dp?openGroup=1293 sain tarjouksen kyseisestä pumpusta,  2*300 m keruuputkea , 208 l täyttönestettä, niben topset asennussarja ja täyttöryhmä toimitettuna hintaan 8400€. mistä kannattas tästä oulu kuusamo akselilta kysellä tarjouksia vehkeistä

[heinaaho]

pumpunvalimta alkaa kallistua tämän 1255 inventterin puolelle  onko tämä siis kuitenki 8kw:n pumppu ---> http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1255-1.5-6/LVI-5361626/dp?openGroup=1293 sain tarjouksen kyseisestä pumpusta,  2*300 m keruuputkea , 208 l täyttönestettä, niben topset asennussarja ja täyttöryhmä toimitettuna hintaan 8400€. mistä kannattas tästä oulu kuusamo akselilta kysellä tarjouksia vehkeistä

On. Huoltovalikosta saa otettua lopputehot käyttöön. Kompuran ääni hieman nousee 6kw arvoista.

[masa87]

näistäkin pumpuista ollaan montaa mieltä, eräs myyntimies ei aikonut ees laskea tarjousta tuosta invertteristä kun ei kuuleman tarvi normi omakotitalossa mihinkään eikä ole tehty käytettäväksi maapiirin kans ja lyhyt käyttöikä sekä kalliimpi käyttää siis kyaeessä oli 1255 1.5-6 kw pumppu. hyvä onkin että tulee välillä erinlaisia mielipiteitä kun ei ole vielä päätöstä tehty pumpusta. mitkä mielipiteet lämmitettävä ala 114 neliöä 2*300 m maapiiri luultavasti tulossaa pumppu vaihtoehtoiksi olen miettinyt nibe 1245  6 tai 8kw jos tuo 8 ei ole jo turhan iso tai vastaavasti 1255 1.5-6 kw invertteri. tomppelin laskelma antoi tarvittavaksi tehoksi 4,8 kw ja niben laskuri 5.5 kw eli tuo 6 varmaan riittäs mutta onko liiasta tehosta haittaa vai hyötyä jos ajattelis tuota 8 kw pumppua.

[k113635]

...tai vastaavasti 1255 1.5-6 kw invertteri. tomppelin laskelma antoi tarvittavaksi tehoksi 4,8 kw ja niben laskuri 5.5 kw eli tuo 6 varmaan riittäs mutta onko liiasta tehosta haittaa vai hyötyä jos ajattelis tuota 8 kw pumppua.

Jollei tarkka tehontarve ole tiedossa, niin sellaiseenhan invertteri on juuri passeli ratkaisu. Toinen tärkeimmistä syistä miksi itse päädyin aikoinaan invertteriin on pienten kosteiden tilojen lämmitys kesäkaudella, 1.5kW teholla
ei ole pelkoa pätkäkäynnistä.

[hegemon]

Itsellä tuo pikkuinvertteri 8kW tehoisena. Kovimmilla pakkasilla käydään sähköllä (-25c -->).

Käyttövedestä tulee myös isoja ja nopeita tehotarpeita, joten pieni extra-vara siihen käyttöön ei ole ollenkaan pahasta. Toisaalta jos ei ole inverteripumppu niin pätkäkäyntien määrä kasvaa mitä enemmän tehoja pumpussa on.

Jos nykytarjonnasta valitsisin pumpun niin se olisi tuo 3-12kw malli. Pumppujen kestoista ei taida kukaan tietää kuin sitten 10-20v päästä taaksepäin katsoen...