On molempien kierukoiden kautta, patterit tahtoo ruveta napsumaan. Jos kokeilis laittaa pumpulta menon tuohon keskelle laipion päälle ja sulut molempiin ni voi helposti palata vanhaan.
Laita kaikkiin kolmeen sulkujen kanssa: ylös, laipan päälle ja laipan alle...luulen että paras on siellä laipan alla.
Ohjaavan anturin paikka myös vaikuttaa...
Tuli tuosta mieleen ja k113635 selostikin että on jo kokeillut kaikkia erilaisia kytkentöjä. Ja ilmeisesti parhaaksi osoittautui 3-putki kytkentä jossa bt25-menolämpötila-anturi on pattereiden/lattialämmityksen menoputksessa. Onko anturi jo asenneltu vai onko ilman anturia?
Täällä vanhassa pumpussa ei ole bt25-ominaisuutta, niin täytyi vain ottaa pumpun sisäinen menolämpötila-anturi kokonaan pois ja siirtää se läpivirtaavan puskurin jälkeen pattereiden/lattialämmityksen menoputkeen. Toimii paljon paremmin ja nyt varaaja menee aivan "kylmäksi", eli varaajasta saa otettua kaiken hyödyn nimenomaan puskurina. Invertterissä sitten eri juttu kun ideana on tuottaa tasalämpöistä vettä, mutta silti bt25-kuuluu olla samassa paikassa. Eli mittaamassa todellista pattereille menevää lämpötilaa. Täällä siis jos esilämmitys hörppää varaajan kylmäksi, niin kompura rupeaa lämmittämään varjaajaa 10 kW teholla tai sitten käyttövettä. Invertteri taas voi toimia vain 3kW teholla, eli on vähän tarkempi säätää että ei lämpötila laske liikaa.
Olisi kiva tietää miten Niben oma ulkoinen ECS4x shunttaus toimii tilanteissa, joissa tulee tuollaisa lämmitysvelkoja. Voisit kysyä kauppiaaltasi, varsinkin jos he tuota shunttisarjaa aikaisempien kirjoitustesi perusteella kovasti kauppasivat.
Jos tulee lämmitysvelkaa, niin shuntti avautuu isommalle. Eli ECS shunttipiiri rupeaa ottamaan enemmään kuormaa ja enemmän vettä jo valmiiksi kylmästä varaajasta. Eli ECS shunttipiiri toimii täysin samoin kuin pattereiden termostaatit. Eli jos lämmitysveden lämpötila laskee, niin ECS shunttipiiri pyöräyttää shuntin aivan täysille ja tämä tietysti romahduttaa jo ennestään kylmää varaajaa vielä enemmän. ECS shuntit ja muut muut härpäkkeet on omasta mielestä vähän kinkkisiä laitteita säätää. Onneksi täällä on vain yksi shuntti ja se on aina aivan 100% täysillä.
Ilmeisesti myös ulkoinen paluuvesianturi pitäisi kytkeä ulkoisen menovesianturin lisäksi (BT25). Eli paluuvesi (BT71) tulee siis paluuputkeen. Täällä jo onkin tuollainen anturi koska varaaja on läpivirtaava. Eli kaikki vesi tulee 100% patteri/lattialämmityksen paluusta.
Ilmeisesti niben automatiikka jotenkin osaa huomioida nykyisin BT71 anturin ilmoittamaa lukemaa. Esim jos lämmityksen paluu romahtaa, lisäisi invertteri heti tehoja korvaamaan lämmitysvelkaa pois? Että ei tupa pääse "jäätymään"? Käyköhän Jämä pumppuun vain jämä ohjelmistopäivitykset? Nibelle onkin tullut joku uusi ohjelmisto nyt, jämä:stä en vielä tiedä.
Varaajaa kannattaa melko ehdottomasti ladata invertterillä ylimmästä liitännästä. Koska silloin on lyhyin matka pattereiden menoputkeen. Jos latausliitäntää laskee alemmaksi, niin ongelma vain pahenee. Kierukka vie niin paljon lämpöä varaajasta, että ei vain toimi. Eli kuuman pitäisi mennä ensin kierukan ohi, mutta eihän se onnistku koska kierukka kylmentää lämmitysveden. Eli paras paikka on ylin varaajan liitäntä.
mitäs jos pattereiden lähtöä laskisi yhden pykälän alaspäin? Varaajan tilavuus pienenisi periaatteessa ja käyttöveden kuumennukselle olisi enemmän kuumaa. BT25 mitaa todellista pattereiden lähtöä. Luulisin että tuolloinkin toimii hyvin huonosti.
Käyttöveden kuumennus saisi tosiaan olla mahdollisimman lyhyt, vaikkapa 42 -> 45 C. Tai oikein kovilla pakkasilla varaajaa ei välttämättä tarvitsisi lämmittää ollenkaan. Jos sattuisi riittämään esilämmityksestä tuleva lämpö? Tällöin käynnistys lämpöä pitäisi laskea vielä lisää. Esim 37 -> 45 C. Ja käyttöveden lämmitykseen olisi ehkä hyvä laittaa se suuri teho päälle, että lämmitys sujuisi nopeammin. Periaatteessa rajaa voisi vieläkin muuttaa. Aivan alimmat mahdolliset saattaa olla 35 -> 45 C. Eli kun varaajan alaosan lämpö laskee 35 asteeseen, niin alkaa kompura lämmittämään käyttövettä. Tällöin esilämmityksestä saisi kaiken mahdollisen tehon hyödynnettyä. Mutta että varaaja ei menisi kyykkyyn, niin 42 -> 45 olisi siihen tarkoitukseen juuri hyvä.