WPC 10 ja SBP 400 E

[Nen0]

Toisiaan stiebelin pumppu tullaan asentamaan 3.3. Kaivo porattiin Ti 18.2 200 m ja kallio tuli 4,5 m vastaan mikä olikin suunnilleen tiedossa. Putket talolle tullaan vetämään ensiviikolla. Tänne yritän laittaa kokemuksia pumpusta ja kulutus tietoja.

[Nen0]

Eilen tosiaan lähti pumppu lopullisesti käyntiin, maanantaina oli jo käyttövesi lämmitetty vastuksilla. Siististi oli kyllä asennettu laitteet ja on kyllä hiljainen polttimeen verrattuna. Nyt vaan kirjaamaan dataa ylös.

[Nen0]

Ensimmäinen kalenteri kuukausi on täynnä, kokonais sähkönkulutus (sis. käyttösähkön) viimekuulta oli 1266 kWh. Jos vähennän tuosta käyttösähkön määrän 500 kwh, on edelliset kolme kuukautta pyörinyt noissa lukemissa. Pumpun osuus siis olisi noin 766 kWh, lämmityksen käyttötunteja tuli 280 h, käyttöveden tunteja en muistanut aamulla katsoa. Pumpun oma tehomittari on shitna, näyttää ihan omia kulutuksia, siihen en pysty luottamaan tällä hetkellä. Tuon takia täytyy mennä arvio luvuilla. Vikaa ollaan selvittämässä stiebelillä, että mistä johtuu tuo mittarin nollaus keskenpäivän.

[Nen0]

Edelleen odotan korjausta tuohon kW mittari vikaan, kuulemma menee ohjauspaneli vaihtoon. Samaa vikaa löytyy parista koneesta täältä hämeenlinnasta. Miten tuohon voisi saada nopeampaa edistystä, kun tuon on tiedetty jo 4 kuukautta. Pari kertaa oon soittanut ja kysynyt missä mennään, aikataulusta ei tiedetä mitään. Muuten kone toimii hyvin, joten on ehkä huono uhkailla millään. Vai voiko vaatia jo, että korjattaisiin vika?

Onko foorumeilla vähän stiebelin käyttäjiä vai eikö koneista löydy mitään ongelmia?

[WPF]

Liian kauan. Laita suoraan maahantuojalle viestiä.

Ei ole paljoo vikoja ollut.

[jusv]

Mitenkä Nen0 oletko ollut tyytyväinen pumppuun? Entä firmaan josta ilmeisesti hommasit systeemin? Harkitsen about samaa....


Sent from my iPad using Tapatalk

[sakic]

Samat tyytyväisyysutelut täältäkin, harkinnassa WPF 10 + SBB400WP Trend. Nämä pakettiratkaisuna alan firmalta, vaihtoehtona itse hankkien Nibe F1145 10kW + 300 litran varaaja.

[jusv]

Samat tyytyväisyysutelut täältäkin, harkinnassa WPF 10 + SBB400WP Trend. Nämä pakettiratkaisuna alan firmalta, vaihtoehtona itse hankkien Nibe F1145 10kW + 300 litran varaaja.

Meillähän on samat systeemit pohdinnassa Missä päin teet kauppaa?

Millasta kaivoa olet poraamassa?

Itse olen vähän kallistumassa Niben suuntaan parista syystä. Se on melkosesti halvempi. Toisekseen sen mitä olen asiasta saanut netistä tongittua, Nibessä tuo maakierron pumppu on ilmeisesti reilummin mitoitettu tänne meidän piiripituuksille kun ilmeisesti saksalainen on piheyksissään tuupannut sinne mitoituksen, jolla tuo maapiirin pumppu käy täysillä. Kaippa se toimii mutta onhan siinä riskinä, että jos maapiriin delta kasvaakin suureksi, ei pumpusta enää lähde potkuja nopeuttamaan virtausta...

Mutta...tuossa on paljon MuTua..ei niinkään 100% faktaa. Jospa joku korjaisi

Lisäksi Nibe tarvitsee vain Rj45 verkkokaapelin ja nettiyhteyden jotta pääset ällistelemään soffalta datoja...lisävuosimaksusta dataa saa ällistellä pidemmältä aikajaksolta ja vielä hitusen lisää maksamalla saat myös mulkittua pumpun huonoihin asetuksiin soffalta. Näin olen ymmärtänyt. Stiebelissä tuo lysti maksaa kertavedolla 400-500€.

Siebelissä taasen tuo scroll kompura on varmaan modernimpi juttu...onko sillä mitään väliä...just nyt tuntuu että ei ole..

Hauskaahan tämä on

[maalämmittää]

Jos ei reaaliaikaista maalämpöjärjestelmän seurantaa tarvitse, niin ainakin Nibessä on prosesiarvojen loggausmahdollisuus USB-muistille.
Ja lokeja voi sitten tarkastella mm. Bruno taulukoiden avulla.

[jusv]

Jos ei reaaliaikaista maalämpöjärjestelmän seurantaa tarvitse, niin ainakin Nibessä on prosesiarvojen loggausmahdollisuus USB-muistille.
Ja lokeja voi sitten tarkastella mm. Bruno taulukoiden avulla.

  Bruño    Tätä tää ny viälä kaipaskin...eikös ne Bruñot ole jotain mandariineja tms   

Tartteeko tuo Nibe UpLink mitään lisäkikkulaa pumppuun vai onko siellä valmiina RJ45 verkkotöpsöli? Lukemani perusteella on....

Ei nuo hinnat pahoja ole..50 vuodessa saa koko hela hoidon. 25 eur vuodessa saa historian talteen. Ilmatteeks saa kuukauden datan.

Jussi

[maalämmittää]

Epäilen että Nibe Uplink tarvitsee jotain kikkuloita koneeseen.
Siinä on liitin etupaneelissa, mutta epäilen sen olevan "huoltoa varten".

[jusv]

Epäilen että Nibe Uplink tarvitsee jotain kikkuloita koneeseen.
Siinä on liitin etupaneelissa, mutta epäilen sen olevan "huoltoa varten".

RCU-11?

Sain just myyjän vastauksen, "riittää kun kone kytketään kaapelilla verkkoon"...

Jussi

[sakic]

Samat tyytyväisyysutelut täältäkin, harkinnassa WPF 10 + SBB400WP Trend. Nämä pakettiratkaisuna alan firmalta, vaihtoehtona itse hankkien Nibe F1145 10kW + 300 litran varaaja.

Meillähän on samat systeemit pohdinnassa Missä päin teet kauppaa?

Millasta kaivoa olet poraamassa?

Itse olen vähän kallistumassa Niben suuntaan parista syystä. Se on melkosesti halvempi. Toisekseen sen mitä olen asiasta saanut netistä tongittua, Nibessä tuo maakierron pumppu on ilmeisesti reilummin mitoitettu tänne meidän piiripituuksille kun ilmeisesti saksalainen on piheyksissään tuupannut sinne mitoituksen, jolla tuo maapiirin pumppu käy täysillä. Kaippa se toimii mutta onhan siinä riskinä, että jos maapiriin delta kasvaakin suureksi, ei pumpusta enää lähde potkuja nopeuttamaan virtausta...

Mutta...tuossa on paljon MuTua..ei niinkään 100% faktaa. Jospa joku korjaisi

Pirkanmaalla vängätään asiaa, uudisrakennus tulossa. Sauna ja autotalli alullaan, torpan aika koittaa sitten ensi keväänä.

Kaivoa Stiebelin pakettiin olisi tulossa 210m, tuohon itse koottavaan pakettiin Niben kaveriksi sumplin jotain 210-220m kaivoa.

Mä olen asian kanssa jo sen aikaa ihmetellyt että hauskuus on enää ajoittaista ja päättämisen tuska iskee jo niskaan. Niben laitteet saisi tosiaan selvästi halvemmalla (n. 7000€ vs vajaa 12000€, tosin Stiebelin mukana 400 litran erillisvaraaja, Niben mukana 300 litraa) mutta epäilyttää hieman koota laitteet ja kaivo ja asennus eri toimijoilta. Toistaiseksi yhden palstaveljen olen tavoittanut, joka erillisiä hankintoja suosittaa ja puoltaa. Stiebelin systeemi olisi meille siis tarjolla pakettina paikalliselta toimijalta yhdessä lattialämmityksen ja maakylmän kanssa. Kaivokin paketissa heidän kautta mutta Rototecin kairaamana. Itse hankittujen osien asennushintaa tiedustelin ja olen saanut arvion 3000€, mikä syö hintaeroa kiinni aika rumasti.

Onko kellään tietoa ja kokemusta, saako kaivoja talvisaikaan edullisemmin ja jos niin kuinka paljon?

[jusv]

Samat tyytyväisyysutelut täältäkin, harkinnassa WPF 10 + SBB400WP Trend. Nämä pakettiratkaisuna alan firmalta, vaihtoehtona itse hankkien Nibe F1145 10kW + 300 litran varaaja.

Meillähän on samat systeemit pohdinnassa Missä päin teet kauppaa?

Millasta kaivoa olet poraamassa?

Itse olen vähän kallistumassa Niben suuntaan parista syystä. Se on melkosesti halvempi. Toisekseen sen mitä olen asiasta saanut netistä tongittua, Nibessä tuo maakierron pumppu on ilmeisesti reilummin mitoitettu tänne meidän piiripituuksille kun ilmeisesti saksalainen on piheyksissään tuupannut sinne mitoituksen, jolla tuo maapiirin pumppu käy täysillä. Kaippa se toimii mutta onhan siinä riskinä, että jos maapiriin delta kasvaakin suureksi, ei pumpusta enää lähde potkuja nopeuttamaan virtausta...

Mutta...tuossa on paljon MuTua..ei niinkään 100% faktaa. Jospa joku korjaisi

Pirkanmaalla vängätään asiaa, uudisrakennus tulossa. Sauna ja autotalli alullaan, torpan aika koittaa sitten ensi keväänä.

Kaivoa Stiebelin pakettiin olisi tulossa 210m, tuohon itse koottavaan pakettiin Niben kaveriksi sumplin jotain 210-220m kaivoa.

Mä olen asian kanssa jo sen aikaa ihmetellyt että hauskuus on enää ajoittaista ja päättämisen tuska iskee jo niskaan. Niben laitteet saisi tosiaan selvästi halvemmalla (n. 7000€ vs vajaa 12000€, tosin Stiebelin mukana 400 litran erillisvaraaja, Niben mukana 300 litraa) mutta epäilyttää hieman koota laitteet ja kaivo ja asennus eri toimijoilta. Toistaiseksi yhden palstaveljen olen tavoittanut, joka erillisiä hankintoja suosittaa ja puoltaa. Stiebelin systeemi olisi meille siis tarjolla pakettina paikalliselta toimijalta yhdessä lattialämmityksen ja maakylmän kanssa. Kaivokin paketissa heidän kautta mutta Rototecin kairaamana. Itse hankittujen osien asennushintaa tiedustelin ja olen saanut arvion 3000€, mikä syö hintaeroa kiinni aika rumasti.

Onko kellään tietoa ja kokemusta, saako kaivoja talvisaikaan edullisemmin ja jos niin kuinka paljon?

Saahan tuohon Nibeen 500L varaajan...kustantaa about 450€ lisää 300:n. Itse, jos Nibeen päädyn kuten vähän vaikuttaa nyt, otan varmaan tuolla 500 varaajalla. Tuleepahan lämmintä vettä ja vähän puskuria.

Jussi


Sent from my iPad using Tapatalk

[sailor]

Saahan tuohon Nibeen 500L varaajan...kustantaa about 450€ lisää 300:n. Itse, jos Nibeen päädyn kuten vähän vaikuttaa nyt, otan varmaan tuolla 500 varaajalla. Tuleepahan lämmintä vettä ja vähän puskuria.

Jussi

Niben varaajat (eikä muidenkaan vaihtoventtiilipumppujen varaajat) ovat käyttövesivaraajia, eli mitään lämmityksen puskurointia niistä ei tule. Tulistus tai kierukkavaraajia taas ei kannata laittaa Nibeen.

[maalämmittää]

Epäilen että Nibe Uplink tarvitsee jotain kikkuloita koneeseen.
Siinä on liitin etupaneelissa, mutta epäilen sen olevan "huoltoa varten".

RCU-11?

Sain just myyjän vastauksen, "riittää kun kone kytketään kaapelilla verkkoon"...

Jussi

Tuohan on positiivinen uutinen !

[maalämmittää]

Isompi käyttövesivaraaja on parempi siinäkin mielessä, että siinä on pidempi kierukka ja lämpö ehtii siirtyä käyttöveteen paremmin.
Mulla on 200l varaaja ja vaikka sen kierukan teho on muistaakseni 12 kW, niin 10kW MLP katkaisee käyttöveden lämmityksen korkeasta paluulämpötilasta (57C).
Varaajan keskivaiheilla lämpötila on silloin alle 50C.

Toki tämä on lähes hifistelyä, mutta isommalla varaajalla pitäisi saada pidempi käyttöjakso ja harvemmin.

[WPF]

Mulla KV varaaja iso SBB 501 SOL. WPF 7 lämmittää. Ei mitään vikoja ja on hiljainen.

Pyynti säiliöön vain 44 astetta silti vesi riittää mainiosti ja COP paranee.

www.energiapakkaus.fi sivuilta löytyy koottua tietoa säästöistä.

[jusv]

Dänk juu...tätä juurikin ajattelin tuossa 500L pöntössä. Enempi lämmiteltävää, pidemmät käynnit, vähemmän startteja.

Isompi käyttövesivaraaja on parempi siinäkin mielessä, että siinä on pidempi kierukka ja lämpö ehtii siirtyä käyttöveteen paremmin.
Mulla on 200l varaaja ja vaikka sen kierukan teho on muistaakseni 12 kW, niin 10kW MLP katkaisee käyttöveden lämmityksen korkeasta paluulämpötilasta (57C).
Varaajan keskivaiheilla lämpötila on silloin alle 50C.

Toki tämä on lähes hifistelyä, mutta isommalla varaajalla pitäisi saada pidempi käyttöjakso ja harvemmin.

[Roori]

Isompi käyttövesivaraaja on parempi siinäkin mielessä, että siinä on pidempi kierukka ja lämpö ehtii siirtyä käyttöveteen paremmin.
Mulla on 200l varaaja ja vaikka sen kierukan teho on muistaakseni 12 kW, niin 10kW MLP katkaisee käyttöveden lämmityksen korkeasta paluulämpötilasta (57C).
Varaajan keskivaiheilla lämpötila on silloin alle 50C.

Toki tämä on lähes hifistelyä, mutta isommalla varaajalla pitäisi saada pidempi käyttöjakso ja harvemmin.

en oikein usko että 200-500L varaajissa se kierukan pituus nyt mitenkään paljoa eroaa, kaikki nuo on kumminkin ajateltu jollekin max tehoiselle pumpulle joten pieninkin pönä pitää pystyä ottamaan vastaan
suurimman suunnitellun tehon. esmes Nibellä se normi max ja mitoitusteho lienee 12kW eli pienenkin pönän kierukka pitää pystyä tuo vastaanottamaan jottei tule pätkivää ja hälyilevää systeemiä.
LKV pönän kokohan yleensä määräytyy sen mukaan miten paljon sitä kulutellaan, ja lämmityksen tehon tarve sitten määrää muuten pumpun koon...

esimerkkinä vois ottaa Nibe F1155 pumppu jolla saa lattialämpöä 4-16kW teholla ja talo on niin vanha hirsimörskä että se 16kW tarvitaan, toisaalta asukkina on Vähänuukasen Kaino ja Pihi...eikä vettä siis kulu ja 200L varaaja riittää ja
tuo F1155 lämmittää sitä LKV vettä 12kW teholla eli sen kierukan vastaanottokyky pitää olla tuo. Jos ne oliskin Tuhlavaisen Tuli ja Meni ja siis tarvitaan 500L LKV-pönä, mutta samalla 12kW teholla sinne tuupataan tehoa eli kierukka ~sama.

[maalämmittää]

..... en oikein usko että 200-500L varaajissa se kierukan pituus .....

Niben manuaalien mukaan käyttövesivaraajien lämmitysteho (60/50 °C, kun käyttöveden lämpötila on 50 °C) (Cu kierukka):
200l 11,9kW
300l 14,8kW
500l 15,1kW

[Roori]

..... en oikein usko että 200-500L varaajissa se kierukan pituus nyt mitenkään paljoa eroaa...

Niben manuaalien mukaan käyttövesivaraajien lämmitysteho (60/50 °C, kun käyttöveden lämpötila on 50 °C) (Cu kierukka):
200l 11,9kW
300l 14,8kW
500l 15,1kW

niinhän se näkyy olevan aika pientä muutosta, kaksi pienintä on yleensä tietääkseni suomessa rst kierukoilla 11,5kw ja 13,1kw, eli aika lähellä toisiaan, 500L kierukkana käyttävät cuparia...
olisko 300 ja 500L varaajissa kuparisena ihan sama kierukka kun ovat vain 300W erolla...

[jusv]

Kierukan mitasta tiedän, että 500L on 15.7m ja 750L pöntössä 18.8m.

300L pöntön kierukasta on vain tilavuus ilmoitettu ja se on isompi mitä 500L...eli 8.5L vs 6L...

Ota siitä sitte selvä...

Isompi käyttövesivaraaja on parempi siinäkin mielessä, että siinä on pidempi kierukka ja lämpö ehtii siirtyä käyttöveteen paremmin.
Mulla on 200l varaaja ja vaikka sen kierukan teho on muistaakseni 12 kW, niin 10kW MLP katkaisee käyttöveden lämmityksen korkeasta paluulämpötilasta (57C).
Varaajan keskivaiheilla lämpötila on silloin alle 50C.

Toki tämä on lähes hifistelyä, mutta isommalla varaajalla pitäisi saada pidempi käyttöjakso ja harvemmin.

en oikein usko että 200-500L varaajissa se kierukan pituus nyt mitenkään paljoa eroaa, kaikki nuo on kumminkin ajateltu jollekin max tehoiselle pumpulle joten pieninkin pönä pitää pystyä ottamaan vastaan
suurimman suunnitellun tehon. esmes Nibellä se normi max ja mitoitusteho lienee 12kW eli pienenkin pönän kierukka pitää pystyä tuo vastaanottamaan jottei tule pätkivää ja hälyilevää systeemiä.
LKV pönän kokohan yleensä määräytyy sen mukaan miten paljon sitä kulutellaan, ja lämmityksen tehon tarve sitten määrää muuten pumpun koon...

esimerkkinä vois ottaa Nibe F1155 pumppu jolla saa lattialämpöä 4-16kW teholla ja talo on niin vanha hirsimörskä että se 16kW tarvitaan, toisaalta asukkina on Vähänuukasen Kaino ja Pihi...eikä vettä siis kulu ja 200L varaaja riittää ja
tuo F1155 lämmittää sitä LKV vettä 12kW teholla eli sen kierukan vastaanottokyky pitää olla tuo. Jos ne oliskin Tuhlavaisen Tuli ja Meni ja siis tarvitaan 500L LKV-pönä, mutta samalla 12kW teholla sinne tuupataan tehoa eli kierukka ~sama.

Sent from my iPad using Tapatalk

[maalämmittää]

Veikkaanpa että F1155:llä (16kW) ja 200l varaajalla tulee käyttöveden teosta "pätkäkäyntiä", koska 10kW konekin + 200l katkaisee korkeasta paluusta vaikka kierukan pitäisi siirtää 11,9kW. Kun tehdään yli 60C vettä niin 10kW koneen teho lienee enää 8kW huitteilla.
Mikäli F115:ssä pystyy ohjaamaan tehoa KV ajossa, niin asia on toinen.

Eli ei vaan ehdi lämpö siirtyä .

Luulin että mulla on Cu kierukka, pitänee tarkastaa.

Toki käyttöveden tekeminen on sivuseikka kokonaisuuden valinnassa, mutta kun joku suunnittelee huolella niin tälläkin on jotain merkitystä (prosenttitasoa, tuskin enempää).

[Nen0]

Kyllä olen ollut tyytyväinen pumppuun, innolla odotan talven alkua miten pumppu pärjää silloin. Nyt kesällä talon kulutus on ollut 10-20kwh päivä, 10 kwh on tyhjäkäynti kun ei olla oltu kotona. En tiedä onko hyvä vai huono kulutus, on ollut koko kesän kiinteä asete lämmölle(32 astetta) kylpyhuoneen lattian takia.

Hämeen maalämmön toimintaan olen ollut kyllä tyytyväinen, asennus jälki olin tosi hyvää. Olin yllättynyt kun he käyttivät komposiitti putkea joka näyttää hyvältä pannuhuoneessa. Panelikin tullaan vaihtamaan uuteen lähiaikoina, maahantuoja vaihtaa sen itse.
Mulla oli stiebelin tarjous halvin, itse en jaksanut enää ottaa niben tarjousta. Neljä eri tarjousta riitti itselle.

Itellä talviporaus tiputti hintaa n. 500€

Mitenkä Nen0 oletko ollut tyytyväinen pumppuun? Entä firmaan josta ilmeisesti hommasit systeemin? Harkitsen about samaa....


Sent from my iPad using Tapatalk

[paukku.]

Minkäs pituisia ajanjaksoja pumppu käy kesällä, kun on vain pesuhuone lämpöisenä?

[Nen0]

Ei tullut kyllä mitattua tuota aikaa kesällä, muutenkaan en ole jaksanut istua pumpun vieressä kauan on päällä.

Vieläkin odottelen uutta ohjauspanelia, en tiedä voiko suositella pumppua enää kun takuu asiat hoituu näin huonosti. Ensin maahantuojan piti tulla vaihtaa, odotin kuukauden turhaan koska tulee. Sitten soitin ja ei ollut tehty mitään asian eteen. (olis pitänyt soittaa kyllä aikaisemmin) Saman päivän aikana tuli viesti maahantuojan huollosta, että ollaan lähettänyt panelin hämeen maalämmölle. Sieltä sitten odotellaan koska tulis asentamaan, tuosta on jo viikko. Itseä tässä kyllä saa syyttää kun en ole soittanut koko ajan perään.

[jusv]

Juurikin näistä takuuasioiden heppoisesta hoidosta johtuen valitsin toisin itse....jotain se kertoo maahantuojasta...ei välttämättä tuotteesta...


Sent from my iPad using Tapatalk

[fraatti]

Ei tullut kyllä mitattua tuota aikaa kesällä, muutenkaan en ole jaksanut istua pumpun vieressä kauan on päällä.

Vieläkin odottelen uutta ohjauspanelia, en tiedä voiko suositella pumppua enää kun takuu asiat hoituu näin huonosti. Ensin maahantuojan piti tulla vaihtaa, odotin kuukauden turhaan koska tulee. Sitten soitin ja ei ollut tehty mitään asian eteen. (olis pitänyt soittaa kyllä aikaisemmin) Saman päivän aikana tuli viesti maahantuojan huollosta, että ollaan lähettänyt panelin hämeen maalämmölle. Sieltä sitten odotellaan koska tulis asentamaan, tuosta on jo viikko. Itseä tässä kyllä saa syyttää kun en ole soittanut koko ajan perään.

Kannattaisi varmaan joskus istua varsinkin silloin kun on riski pätkäkäyntiin(kesällä). Yleisesti ottaen pätkäkäynti ajaa maalämpöpumpun kompressorin ennenaikaiseen hautaan. Eli paljon käynnistyksiä lyhyessä ajassa on todella huono juttu. Maalämpöpumpusta löytyy käyntiaikalaskuri sekä käynnitystenmääränlaskuri mistä voi laskea mennäänkö oikealla suunnalla keskimääräisesti.

Ja kommentoin vain sen verran tuota lattianlämpötilaa että yleensä sopivana lämpönä pidetään sellaista että se ei ole kylmä eikä kuuma jalalle. Tällähetkellä tuuletat €urot poikineen taivaan tuuleen kesällä ilmanvaihdon mukana....

Lattian kylmyys koetaan laajasti epämiellyttävyyttä aiheuttavaksi tekijäksi. Lattiamateriaali vaikuttaa siihen,kuinka viihtyisäksi tilan lattia koetaan erityisesti tiloissa, joissa oleskellaan ilman kenkiä. Lämpöä hyvin johtavat lattiamateiaalit, kuten keraaminen laatta, tuntuu kylmemmältä kuin hyvin lämpöä eristävä kevyt materiaali. Jalkineita käytettäessä istuvalle henkilölle lattian ihannelämpötila on n. 25 °C ja seisovalle 23 °C. Paljaalle jalalle optimaalinen lämpötila on 25 - 27 °C.

[Nen0]

Noniin nyt on saatu dataa reilun kuukauden verran. Kyllä toi pumpun mittari kai aika paikkansa pitää mitä tulee kulutukseen.
Pumppu käytti sähköä 768 kWh, yhteis sähkönkulutus oli 1130 kWh. Viime vuoden lokakuun sähkön käyttö oli n.400 kWh jolloin vielä lämmitettiin öljyllä. Joten taloussähköä meni melkein samanverran.
COP oli lämmityksen osalta lokakuussa 4,5 ja KV 2,9
Käyttötunnit lämmitys 230 ja KV 18

[tomppeli]

Tavallisesti me unohdamme, että öljylämmityskin kuluttaa sähköä.
Sekä itse poltin, että kiertopumppu kuluttavat sitä.

[Nen0]

Marraskuussa pumppun kulutus oli 969 kWh, lämmityksen COP 4,3 ja käyttöveden 2,8.
Käyttötunnit 293 lämmityksessä, 19 käyttövedessä. Saan tuosta 41% käyttöaikatunteja, onko tuo ihan normaali?

[fraatti]

Kyllä, riippuen pumpun huipputehon ja talon huipputehontarpeen suhteesta. Osatehoinen käy kovilla pakkasilla 24h/vrk

[OilToSoil]

Marraskuussa pumppun kulutus oli 969 kWh, lämmityksen COP 4,3 ja käyttöveden 2,8.
Käyttötunnit 293 lämmityksessä, 19 käyttövedessä. Saan tuosta 41% käyttöaikatunteja, onko tuo ihan normaali?

Laitan tähän omia lukuja, samat laitteet kun on kyseessä.

Koneen lukemat marraskuulta:
- Lämmitys = Tuotto 3565 kW, kulutus 900 kW, COP 3,96
- Käyttövesi = Tuotto 317 kW, kulutus 103 kW, COP 3,08
- Käyntitunnit = Lämmitys 390 h, käyttövesi 20 h, yht. 57 %

Jos taas katson sähkönkulutusta energialaitoksen sivuilta vertaamalla suoraan viime vuoden marraskuuhun, niin sähköä olisi mennytkin 1210 kW...
En usko, että koneen laskurit voisi noin paljon heittää, yli 300 kW.
Toisaalta koneen laskurit eivät ota huomioon kahta ulkoista kiertovesipumppua, mutta ei kai niistäkään nyt 300 kW tule kuussa...?

Aika paljon pienemmillä käyttötunneilla olet kyllä selvinnyt, pitäisikö tässä alkaa omalta osalta huolestumaan tuosta 57 %...

[tomppeli]

Aika paljon pienemmillä käyttötunneilla olet kyllä selvinnyt, pitäisikö tässä alkaa omalta osalta huolestumaan tuosta 57 %...

Laskin paikkauntasi lämmitystarveluvulla korjatun prosentin ja se olisi 63 %.
Optimi mitoituksella sen pitäisi normivuonna olla noin 56 %.
Käyttöveden kulutustottumukset vaikuttavat tuhon prosenttiin. En nyt sitä osuutta erikseen laskenut.
Ei ole ainakaan ylitehoinen pumppu, mutta leutoina talvina tuskin tarvitsee vastuslämmitystä.

Antamisesi kulutustietojen perusteella (n.35500 kWh/vuosi) tehdyn laskelman mukaan vähän yli 10 kW -tehoinen pumppu olisi ollut riittävä taloosi.
Mikä mahtaa olla WPC 10 :n lämmitysteho B0 W50 olosuhteissa?

[OilToSoil]

Aika paljon pienemmillä käyttötunneilla olet kyllä selvinnyt, pitäisikö tässä alkaa omalta osalta huolestumaan tuosta 57 %...

Laskin paikkauntasi lämmitystarveluvulla korjatun prosentin ja se olisi 63 %.
Optimi mitoituksella sen pitäisi normivuonna olla noin 56 %.
Käyttöveden kulutustottumukset vaikuttavat tuhon prosenttiin. En nyt sitä osuutta erikseen laskenut.
Ei ole ainakaan ylitehoinen pumppu, mutta leutoina talvina tuskin tarvitsee vastuslämmitystä.

Kiitokset laskelmasta!

Lämmityksen %-osuus oli 54 %, eli meneekö niin, että lämmitystarveluvulla korjattuna lämmityksen osuus olisi 60 % karkeasti laskettuna?
Jää 4 % -yksikköä väliä tuohon optimiin... Vai oliko tuossa sitten jo kaikki mukana?
No kuitenkin, ei kai tämä pahasti nyt alitehoinenkaan ole.

[tomppeli]

Ei ole pahasti alitehoinen.
Kovilla pakkasilla voi hiukan ottaa vastuslämpöä mukaan.

[OilToSoil]

Antamisesi kulutustietojen perusteella (n.35500 kWh/vuosi) tehdyn laskelman mukaan vähän yli 10 kW -tehoinen pumppu olisi ollut riittävä taloosi.
Mikä mahtaa olla WPC 10 :n lämmitysteho B0 W50 olosuhteissa?

Näyttäisi olevan n. 9,2 kW.

[tomppeli]

Mahdollisesti alkaa käymään jatkuvasti noin 20 - 22 asteen pakkasilla.
Lisälämpöä tarvitaan vasta sitäkin kylmemmällä.
Kerrohan sitten aikanaan, kun ja jos niitä pakkasia tulee, missä löytyi raja, jossa pumppu ei enää pidä käyntitaukoja.

[Seagear]

Marraskuussa pumppun kulutus oli 969 kWh, lämmityksen COP 4,3 ja käyttöveden 2,8.
Käyttötunnit 293 lämmityksessä, 19 käyttövedessä. Saan tuosta 41% käyttöaikatunteja, onko tuo ihan normaali?

Aika normaalia mielestäni. Täällä 8 kW pumpun kanssa 734 kWh, 287 lämmitys- ja 38 käyttövesituntia eli 45,1 % käyntiaikasuhde.