Sopiva pumpun käyntiaika

[isotalo]

Puskurisäiliön nelitie kytkentä on toiminut tässä talossa tähän mennessä parhaiten. Käyntijakso pikkupakkasilla ja nollakeleillä on noin 40minuuttia ja lepo toiset 40 minuuttia. Asteminutit ovat -40. Kuinkahan kannattaisi valita asteminutit? Onko asteminuuttien kasvattamisesta hyötyä?

Ilmeisesti puskurivaraaja vaikuttaa sen verran, ettei pätkäkäyntiä tule koskaan. Olen koittanut hanoja kääntelemällä käyttää 3-tie kytkentää, mutta sopivilla deltoilla virtaukset laskevat liikaa, eivätkä patterit lämpene enää tasaisesti. Tällä hetkellä verkostoon lähtee 1800l/h ja mlp tuottaa noin 1000l/h. Siksi pattereille menevä vesi on aina pari astetta kylmempää kuin pumpun tuottama vesi (lämpökäyrä 5+1). Esim. nyt käyntijakson lopussa mpl:(meno 34,6 lähtö 40,7C) patterikierto:(meno 38,0C paluu34,6C). Pienellä patteriverkoston deltalla saadaan tasalampöiset patterit eikä vain ylhäältä kuumat, mikä suo enemmän lämmön luovutuspinta-alaa ja alentaa siten lasketuttua menolämpötilaa. Onko ehdotuksi optimoinnin suhteen?

[sjs]

Itse kokeilisin suurempaa asteminuuttilukua ja seuraisin käynti/lepoaika suhdetta. Mitä pienemmäksi pumpun käyntiajan saat sitä parempi. Muillakin säädöillä on oma merkityksensä. Ota Brunon taulukko käyttöön!

[Harrix]

Minusta  sinulla käyntiaika on hyvä, Niben suositus yli 20-minuuttia, itsellä ei puskurivaraajaa ja näillä nollakeleillä asteminuutit 190 jolla käyntiaika 20-minuuttia.
Luulen, että laitan puskurivaraajan ehkä 30-litraa riittäisi.
Rintamamiestalo, patterilämmitys, pumppu Jämä 8kw ja kaivo 180m, lämmitysveden lämmitän puukattilalla tällä hetkellä.

[tomppeli]

Isommalla varaajalla enemmän lämmönvarauskapasiteettia
ja käyntijaksojen väliset tauot pitenevät samassa suhteessa, kuin varauskapasiteetti lisääntyy.

30 litraisella tuo lisäys jää marginaalisen pieneksi, tuskin maksaa vaivaa laittaa noin pientä.
Mitä harvemmat käynnistymiskerrat, sitä paremmin voidaan olettaa kompressorin kestävän.

[isotalo]

Ainakin mulla 300l puskurivaraaja pitää patterit aika pitkään lämpöisenä. Esim 40 minuutin tauon jälkeen pattereille lähtö on laskenut 38C:sta 31C:een.

Aika harvalla on 300l puskurivaraajaa patteritalossa. En tiedä miksi? Tai millainen tilanne mulla olisi ilman isoa varaajaa, huonompi vai parempi?  En tiedä minkä verran puskurivaraaja hukkaa lämpöä vaipan läpi? 300l varaajassa tuntuu vedenlaskostuminen toimivan kohtalaisen hyvin verrattuna pienemmiin varaajiin 4-tiekytkennässä.

Jos laitan asteminuutit -60:een, niin vastaavat käynti- ja lepoajat ovat vähän yli 60 minuuttia.

[nakunaku]

Minulla on ollut Nibe F 1245 käytössä syyskuusta 2013. Varaajaa ei ole. Talo 150 m2 yhdessä kerroksessa, rv 2009. Lämmitysputket laatassa. Maapiiri 475 m.
Nyt nollakeleillä kone toimii noin 1/3 ajasta. Pakkasilla - alle -15 C -  toimi miltei jatkuvasti.
Tämä on vielä kokeilua toimivalla koneella ja elävällä aineistolla.
Lämmitin aikaisemmin ilmalämpöpumpulla mutta se laite lähesty jo käyttöiän turvallista rajaa, - ihmeekseni koko talon sähkön kulutus nyt vastaa suunnilleen samaa kuukausikulutuksien tasoja kuin ilmalämpöpumpulla lämmitettäessä. Vertailuun tarvitan tosin muutama käyttövuosi.

MLP sinänsä toimii hyvin. Muutamia kysymyksiä:
- Koska lämpövarasto on joka tapauksessa maaperässä, miksi varaajaa tarvitaan?
- Palstalla annetaan ymmärtää, että lämmitysjaksojen pituus on yksi tavoitteista. Tavoitellaanko tähän vain asteminuuteilla? Nyt asteminuutit  -100.
- Mistään en ole löytänyt "asteminuutille" määritelmää?
- Miten lämmönkeruupiirin pumpun kierrosnopeus vaikuttaa maapiirin jäätymiseen? Nyt asetus on 60% ja tuloliuos + 0,8 - +1,0 C, meno -3,8 C -  -4,0 C. Näin oli myös pakkaskaudella.
- Miten lämmitysveden pumpun kierrosnopeus vaikuttaa pumpun tehokkuuteen? Nyt kierrosnopeus on 50%, (pyyntö 19C, sisälämpö 20,7C), menon lämpötila 36 C ja tulo 27 C. Keskilämpö asetettu 31C.

Lisäksi kysyisin invertteripumpusta, kun poika aloittaa talon rakentamisen Tampereen seudulle, talo 180 m2, yksi kerros, mlp,  tulee lämpökaivo:
- on/off vai invertteripumppu?
- riittääkö 8 kw?
- tarvitaanko puskurivaraaja ja miksi, kun varaaja on maaperässä?

[fraatti]

Jo on paljon kysymyksiä yhdessä viestissä... 

- Koska lämpövarasto on joka tapauksessa maaperässä, miksi varaajaa tarvitaan?

Varaajaa tarvitaan jos lämmönjako on toteutettu pattereilla (puskurivarajaa, saadaan pidemmät käyntijaksot/lepoajat/tasaisempi lämpötila pattereille) tai sitten käyttöveden varaaja jolla saadaan käyttövettä vaikka ammetta varten suuri määrä.

- Palstalla annetaan ymmärtää, että lämmitysjaksojen pituus on yksi tavoitteista. Tavoitellaanko tähän vain asteminuuteilla? Nyt asteminuutit  -100.

Kompressori kuluu eniten käynnistyksessä siksi olisi hyvä pitää käynnitysten määrä/käyntijaksojen pituus sopivana. Asteminuuteilla säädetään paljonko lämpötilan annetaan pudota tietyssä ajassa ennekuin lämmitys aloitetaan uudestaan.

- Mistään en ole löytänyt "asteminuutille" määritelmää?

Tässä asteminuutit on selvitetty hyvin "Raksaajan" toimesta:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5074.msg59070#msg59070
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5074.msg59082#msg59082

- Miten lämmönkeruupiirin pumpun kierrosnopeus vaikuttaa maapiirin jäätymiseen? Nyt asetus on 60% ja tuloliuos + 0,8 - +1,0 C, meno -3,8 C -  -4,0 C. Näin oli myös pakkaskaudella.

Jäätymisestä en tiedä mutta yleensä keruupiirissä pyritään siihen että tulevan ja lähtevän liuoksen lämpötilaero olisi noin 3 astetta. Pienellä lämpötilaerolla saadaan höyrystimen keskilämpötilaa nostettua joka taasen parantaa pumpun lämpökerrointa(COP)

- Miten lämmitysveden pumpun kierrosnopeus vaikuttaa pumpun tehokkuuteen? Nyt kierrosnopeus on 50%, (pyyntö 19C, sisälämpö 20,7C), menon lämpötila 36 C ja tulo 27 C. Keskilämpö asetettu 31C.

Reilulla kierrolla saadaan lauhduttimen keskilämpöä laskettua joka parantaa pumpun lämpökerrointa(COP), hyvä lämpötila ero on noin 7 astetta.

Lisäksi kysyisin invertteripumpusta, kun poika aloittaa talon rakentamisen Tampereen seudulle, talo 180 m2, yksi kerros, mlp,  tulee lämpökaivo:
- on/off vai invertteripumppu?
- riittääkö 8 kw?
- tarvitaanko puskurivaraaja ja miksi, kun varaaja on maaperässä?

-invertteri koneista löytyy vähän kokemuksia, ja ne mitkä löytyvät eivät ole kauhean hyviä. Pysyttelisin perinteisessä. Haulla löytyy lisää keskustelua noista.
-8kW riittää. Osioon "maalämmön suunnittelu" voi tehdä ketjun missä voi kysellä neuvoja mitoitukseen yms..
-puskurivaraaja ei tarvita jos tulee lattialämmitys joka on lattiavalussa, valu toimii varaajana. Esim itsellä 170m2 laatassa 22m3 betonia vastaa varaavuudeltaan noin 4m3 vesivaraajaa.

ihmeekseni koko talon sähkön kulutus nyt vastaa suunnilleen samaa kuukausikulutuksien tasoja kuin ilmalämpöpumpulla lämmitettäessä.

Jos järjestelmä on mitoitettu reilusti osatehoiseksi kone joutuu käyttämään paljon vastuksia että talo pysyy lämpöisenä kovemmilla pakkasilla. Esim 25 pakkasilla vaadittaisiin 15kW teho mutta koneesta ei saada kuin 8kW niin loppu lämpö tuotetaan vastuksilla. Kannattaa tarkistaa vastusten kytkentärajat(lämmitys ja käyttövesi). Valikoista löytynee myös onko vastukset olleet päällä ja jos ovat niin kuinka paljon.

[nakunaku]

Kiitos selkeistä vastauksista!
Jatkan kokeilujani antamiesi viitteiden mukaan.

[justus01]

Minulla on ollut Nibe F 1245 käytössä syyskuusta 2013. Varaajaa ei ole. Talo 150 m2 yhdessä kerroksessa, rv 2009. Lämmitysputket laatassa. Maapiiri 475 m.
Nyt nollakeleillä kone toimii noin 1/3 ajasta. Pakkasilla - alle -15 C -  toimi miltei jatkuvasti.

Mielestäni talon koko ja ikä huomioiden pumppu käy liikaa. Varsinkin jos kyseessä on 8 tai 10 kw pumppu. Kannattaa asennuttaa kWh-mittari maalämpöpumpulle, niin näkee mitä talon lämmitys maksaa ja paljonko milläkin kelillä sähköä menee. Suuntaa antavia lukemia voi toki laskea myös pumpun käyntituntimittarin perusteella.

- Miten lämmönkeruupiirin pumpun kierrosnopeus vaikuttaa maapiirin jäätymiseen? Nyt asetus on 60% ja tuloliuos + 0,8 - +1,0 C, meno -3,8 C -  -4,0 C. Näin oli myös pakkaskaudella.

Jäätymisestä ei tarvitse olla huolissaan. Maaperä ei tähän aikaan vuodesta ole tuon lämpimämpi. Jos sinulla on tuo 475 metriä putkea yhtenä lenkkinä, niin välttämättä kiertovesipumpun teho ei riitä pudottamaan meno-paluu-eroa 3 asteeseen. Suositeltava maksimipituus putkelle on 400 metriä.

[eksile]

- Miten lämmönkeruupiirin pumpun kierrosnopeus vaikuttaa maapiirin jäätymiseen? Nyt asetus on 60% ja tuloliuos + 0,8 - +1,0 C, meno -3,8 C -  -4,0 C. Näin oli myös pakkaskaudella.

Sulla putoaa keruun lämpö koneen sisällä 4.6-5.0 astetta, ja toi viittaisi liian hitaaseen kiertoon. Lisää maapiiriin pumpun tehoa asteittain kunnes menon ja paluun ero on about 3 astetta. Saat paluun lämpöisempänä takaisin ja sitä kautta kompurasta enemmän irti.

[torakka]

Kyllä puskurivaraajalla on iso merkitys pätkäkäyntiin.Minulla ekavuonna ilman varajaa käynnistyksiä oli noin 8000 vuodessa.200 l. varaajan ja ulkoisen anturin ollessa käytössä on käynnistyskertoja noi 1800 vuodessa.Varaaja on asennettu pumpun ja jakotukin väliin patterin menopuolelle ilman erillistä kiertovesi pumppua.Pattereilta paluu menee suoraan pumpulle.
Tälläisen vastauksen minä sain Nibeltä kun kysyin UKV asennuksesta ilman erillistä kiertovesipumppua-"Kyllä voidaan kytkeä näin. Laita menoputki maalämpöpumpusta varaajan yläosaan ja menoputki varaajasta pattereille varaajan alaosasta. Näin säiliö "syö pois" pahimman lämpöhalvauksen.
Käytä erillistä menoanturia BT25 menoputkessa varaajan ja ensimmäisen patterin välillä. Muuten automatiikka tunnistaa todellisen tilanteen lämmityksessä väärin."
Laitoin BT25 jokotukin runkoon.Toimi kyllä hyvin ilman ulkoista anturia.
Lämpökäyrää jouduin pykälällä pudottamaan laitettuani anturin.

[MR_Timppa]

Täällä on myös puskurivaraaja kytketty samalla tavalla kuin "torakka" tuossa kirjoittaa. Minulla oli ensimmäisen vuoden BT25 anturi teipattuna eristeiden alla patteriverkostoon menevässä putkessa n. metrin päässä puskurivaraajan lähdöstä. Sitten eräs Niben putkimies kävi vilkuilemassa kuinka kytkennät on tehty (liittyen käyttöveden lämpötilaan) ja huomasi anturin ja kysyi miksi tuo on tuossa. Sanoin, että siihen käskettiin laittamaan ja se kysyi kuka käski ja minä vastasin, että se putkimies joka nämä asennukset on tehnyt. Se hieman ihmetteli ja sanoi että sen paikka on puskurivaraajan keskimmäisessä tai alimmaisessa anturiputkessa. Siirsin sen sitten puskurivaraajan alimmaiseen koloon ja huomasin sen seurauksena sähkönkulutuksen vähentyneen, eikä asunnon lämpötilassa tapahtunut ainakaan mitään havaittavaa muutosta. Se Niben kaveri selitti, että se tasaa paremmin pumpun käyntiä kun se on siellä puskurivaraajassa . Hyvin toimi molemmat tavat, mutta nyt menee siis sähköä vähemmän niin saa olla siellä anturiputkessa.