En tiedä pystyykö tätä kukaan laskemaan aukottomasti. Sisääntulevan ilman lämmittäminen poistaa myös rasitusta jälkilämmitykseltä. Mikäli jälkilämmitys on sähköllä saadaan taas osa energiankulutuksesta ohjastettua halvemalla tuotettuun energiaan. Mikäli lattialämmitysvesi on se, millä lämmitystä hoidetaa, niin varaajaan takaisin virtaava vesi on hivenen lämpimämpää ja taas saadaan hyötyä.
Mikäli etupatterilta saadaan myös lämpöä kaivoon päin, niin jotain hyötyä on tästäkin. Vai häviääkö niin pienet lämpötilanousut sitten jonnekin likimain rajattomaan kallioperään ilman oleellista vaikutusta..
Tässä nyt pikanen laskuesimerkki.
LTO:n lämpötilahyötysuhde 80% ja esilämmityspatterina CWK 125-3-2,5. Ensin ilman esilämmitystä:
Ulko -20
Poisto 21
Tulo 12,8
Jälki 12,8 -> 17 (356W)
Jäte -11,8
Jos tavoitellaan 17C tuloilmaa niin jälkilämmitettävää jää tuo 356W.
Sitten esilämmityksellä (+4C litku, 0,07l/s virtaama patterin yli):
Ulko -20
Poisto 21
Esil -20 -> -6,53 (1141W)
Keruu 4 -> -0,77
Tulo 15,5 -> 17 (127W)
Jäte -1
Molemmissa tapauksissa 70l/s ilmavirta.
Jäteilmojen lämpötilaero tehona:
914W
Tuo on siis se teho mikä menee pihalle esilämmityksen ansiosta verraten siihen, että annettaisiin LTO:n tehdä täysillä tehtävänsä. Toki esim. vastavirtakenno olisi menossa tässä tapauksessa tuhdisti jäässä tämän esimerkin arvoilla ja on noita pyöriviäkin jäätynyt... Suurinpiirtein voi ajatella, että keruuta kuormitetaan siis tuossa esilämmitystapauksessa tuon jäteilmojen erotuksen verran enemmän. Eli noilla keleillä n. 22kWh/vrk.
... ja sitten vielä se jälkilämmityksien erotus eli tuo 356W - 127W = 229W. Eli vuorokaudessa 5,5kWh ja näin siis -20C pakkasilla. Tuo sitten voidaan puuhata sähköllä tai jos on se vesikiertoinen patteri niin vaikka lattialämmityksestä. Jos sen kytkee lattialämmityksen paluuseen niin saadaan vielä pikkasen nostettua MLP:n lämpökerrointa kun matalampi paluuveden lämpötila laskee lauhtumispainetta.
Voi tämän ajatella niinkin päin, että tuon jälkilämmitykselle saatavan 229W tehohyödyn eteen pitää keruuta kuormittaa 1141W teholla...
Kaivon "elvytys" taas on juttu, joka saa kannatusäänen multa. Tuskin sillä rahoiksi lyö, mutta miksipä sitä ei tekisi jos härvelit on valmiina kytkettynä. Siis jos on se viilennyspatteri olemassa. Mullahan sitten on vielä lisäksi tuo jäteilmapatteri eli kesälläkin jäteilma huitelee siellä 5-15C haarukassa keleistä, kaivon lämpötilasta riippuen ja siitä onko käyntijakso päällä (patterit on MLP:n jälkeen). EED:lla noita on tullut pyöriteltyä ja kyllä noista jonkin verran hyötyä saa etenkin jos keruu on mitoitettu melko tiukille. Siinä mielessä nuo IV:lla elvytykset sopii myös alimitoitettujen keruiden paikkaukseen.