Lämpökaivo jäätyi, neuvoja kaivataan.

[savierk]

Löytyiskö tältä foorumilta kohtalon tovereita. Kysessä 2010 rakennettu kivitalo, seinä paksuus 400mm 180mm eristeellä (keskellä). Asuinpinta-ala 158m2 ja talli 50m2 joka on puoliksi lämmin (15 astetta). Lämmitysjärjestelmä Nibe F1245-10kW, ilmanvaihto Vallox digit 2 SE VKL MLV. Kaivoa 200m josta rautaputkea 11m ja vedenpinta 4m kaivon yläreunasta.

Eka talvi meni hyvin, koska pelkästään talo oli lämmityspiirissä. Toisena talvena lisättiin talli ja talvella alkoi ongelmat jotka ilmeni suurilla sähkölaskuilla. Pumpulle tuleva neste oli kovilla pakkasilla -2-3 ja kaivoon menevä -5-6 astetta. Pumppu ei ilmeisesti saanu energiaa tarpeeksi nesteestä, jolloin pyöri käytännössä koko ajan. Vaihdoin nesteet eka talvena tuplavahvuiseksi, koska pelättiin, että esilämmityspatteri voi jäätyä kovilla pakkasilla 17-asteen nesteellä.

Viime viikolla aloimme vaihtamaan nesteitä normivahvuiseksi ja ilmeni ettei neste lähde nousemaan putkesta. Nostimme putket ylös ja heti alkupäässä putket oli lintassa ja n.130m syvyydessä toinen putki oli rutussa. Parin porarin ja lvi-asentajan kanssa tulimme siihne tulokseen, että esilämmityspatteria ei ole huomioitu kaivon syvyydessä, joten kaivosta on imetty energia tyhjäksi ja se on jäädyttänyt kaivon veden, jonka seurauksena putket ovat menneet lyttyyn. Nyt olisi muutama vaihtoehto miten toimia:

Vaihtoehto 1. Laitan kaivoon uudet 200m putket ja teen vanhoista putkista oman n.70m maapiirin esilämmitykselle. Lisäksi laitan kanavajäähdyttimen ilmanvaihtolaitteen jälkeen talon tuloilmaputkeen, jonka kytken kaivon piirin. Tätä ohjaan niin, että talvella neste ei kierrä.

Vaihtoehto2. Poraan kaivoon lisää syvyyttä n.30m ja jatkan nykyisellä systeemillä.

Vaihtoehto3.  Laitan kaivoon uudet 200m putket ja luotan siihen, että energiaa on mennyt enemmän ensimmäisinä vuosina sen vuoksi, koska rakennukset ovat uusia.

Vaihtoehto 1 on kallein, sitten 2 ja 3.

Olisko antaa vinkkejä?

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Roori]

Missäspäin suomea liikutaan?, äkkiseltää tommoseen uuteen taloon etelässä 200m kaivo pitäis kyllä riittää...jollei nyt jostain löydy jotain lämpöimuria ulospäin.
Nyt oli tietty kivitalo kyseessä, joka varmaan vie  yhden vuoden vähän reilummin energiaa...luulisi silti toipuvan...ollaan varmaan jossain Oulun nurkilla...

[savierk]

Oulun seudulla. Talli puurunkoinen 250mm seinässä villaa, yläpohjassa 500mm ja lattiassa 200mm epsiä.

[tomppeli]

Kysessä 2010 rakennettu kivitalo, seinä paksuus 400mm 180mm eristeellä (keskellä). Asuinpinta-ala 158m2 ja talli 50m2 joka on puoliksi lämmin (15 astetta). Lämmitysjärjestelmä Nibe F1245-10kW, ilmanvaihto Vallox digit 2 SE VKL MLV. Kaivoa 200m josta rautaputkea 11m ja vedenpinta 4m kaivon yläreunasta.

Eka talvi meni hyvin, koska pelkästään talo oli lämmityspiirissä. Toisena talvena lisättiin talli ja talvella alkoi ongelmat jotka ilmeni suurilla sähkölaskuilla. Pumpulle tuleva neste oli kovilla pakkasilla -2-3 ja kaivoon menevä -5-6 astetta. Pumppu ei ilmeisesti saanu energiaa tarpeeksi nesteestä, jolloin pyöri käytännössä koko ajan. Vaihdoin nesteet eka talvena tuplavahvuiseksi, koska pelättiin, että esilämmityspatteri voi jäätyä kovilla pakkasilla 17-asteen nesteellä.

Viime viikolla aloimme vaihtamaan nesteitä normivahvuiseksi ja ilmeni ettei neste lähde nousemaan putkesta. Nostimme putket ylös ja heti alkupäässä putket oli lintassa ja n.130m syvyydessä toinen putki oli rutussa. Parin porarin ja lvi-asentajan kanssa tulimme siihne tulokseen, että esilämmityspatteria ei ole huomioitu kaivon syvyydessä, joten kaivosta on imetty energia tyhjäksi ja se on jäädyttänyt kaivon veden, jonka seurauksena putket ovat menneet lyttyyn. Nyt olisi muutama vaihtoehto miten toimia:

Vaihtoehto 1. Laitan kaivoon uudet 200m putket ja teen vanhoista putkista oman n.70m maapiirin esilämmitykselle. Lisäksi laitan kanavajäähdyttimen ilmanvaihtolaitteen jälkeen talon tuloilmaputkeen, jonka kytken kaivon piirin. Tätä ohjaan niin, että talvella neste ei kierrä.

Vaihtoehto2. Poraan kaivoon lisää syvyyttä n.30m ja jatkan nykyisellä systeemillä.

Vaihtoehto3.  Laitan kaivoon uudet 200m putket ja luotan siihen, että energiaa on mennyt enemmän ensimmäisinä vuosina sen vuoksi, koska rakennukset ovat uusia.

Vaihtoehto 1 on kallein, sitten 2 ja 3.

Olisko antaa vinkkejä?

Koetin laskea lämmitystarpeen.
- 10 kW -tehoinen pumppu olisi tämän mukaan riittävä teholtaan.
- Lämpökaivon aktiivisyvyyden pitäisi olla vähintään 240 -250 metriä. Nykyinen 200 metriä ei ole riittävän syvä. Senkin aktiivisyvyys on vain noin 195 metriä.

Ehdottaisin, että 200 metriseen kaivoon vaihdetaan uusi keräin ja porataan toinenkin kaivo, noin 100 metrinen, tai laitetaan se vaakakeruuputki lisäksi.
Pumpulta tulevat putkilinjat haaroitetaan näihin kahteen keruuseen ja lyhyempään keruupiirin asennetaan säädettävä linjakuristinventtiili, jolla tasataan lämpökuormat.

Tasaaminen on hiukan hankalaa, jos toisena on vaakakeruu ja toisena kaivo.
Niiden taviaikainen jäähtyminen ei noudata samaa trendiä.
Tasaussäädön joutuu tekemään joskus tammi - helmikuulla; syksyllä tehty säätö ei päde pakkasten kestettyä jonkin aikaa.

Maksaahan tämä kaikki jonkinverran, mutta ei silti ihan kauheita.
Hukkuuhan niitä valtamerilaivojakin! Kyllä siitä hyvä tulee!

Liitin mitoituslaskelman omaan viestiisi.
Tämä laskelma ei ole mikään takuumitoitus!

[Roori]

Oulun seudulla. Talli puurunkoinen 250mm seinässä villaa, yläpohjassa 500mm ja lattiassa 200mm epsiä.

Kato osu arvaus kohilleen , mikä mahtaa olla tuon niben max keruupiirin pituus, eli minkämoinen vispilä on siinä keruupiirissä kierrättämässä?
Periaatteessahan sitä kaivoa pitäis jotenkin auttaa joko antaa sinne energiaa tai huiliaikaa, sarjassa olevalla maapiirillä kaivo huillii kesällä tai oikeastaan sinne viedään keskikesällä energiaa maapiiristä...
taitaa vaan max pituus tulla vastaan jos on esmes 100m maapiiri ja se kaivo eli yhteensä 500m letkua. Maapiirin vois sitten keskitalvella oikasta kun se on jo kylmettynyt kaivoa kylmemmäksi.

[savierk]

Kiitoksia Tomppelille laskelmasta. Nibeen olin yhteydessä ja tuossa 10kW pumpussa on tehokas keruupiiri eli riittää vielä 245m kaivoon. Jos laitan maapiirin lisäksi, niin laitan sen omalla pumpulla ja kytken ainoastaan esilämmityksen siihen. Viilennysyksikkö kaivon poirin ja sillä viilennetään ilmaa ja ladataan kaivoa. Mitä jos lisäis tuohon nykyiseen kaivoon 40m lisää pituutta ja käyttäis sitä talvella esilämmitykseen ja kesällä viilennykseen? Onko yksi syvä kaivo huonompi vaihtoehto kuin 2 kaivoa (200m ja esim.60m)?

[savierk]

Jos teen toisen kaivon esim.70m syvän, niin riittääkö, että kerran tasataan lämpökuormat?

[Dowser]

Jos teen toisen kaivon esim.70m syvän, niin riittääkö, että kerran tasataan lämpökuormat?

Juu, eli linjasäätöventtiileillä "tasataan" lämpökuormat siis siten, että molemmissa kaivoissa kiertää neste samaa tahtia. Tai edes ylipäätään kiertää pidemässäkin. Eli tavoitteena jatkossa rasittaa molempia kaivoja tasaisesti.

 Onko kotitalousvähennys käyttämättä? Jos on, niin poraa toki enempi. Ei tuo kallio tunnu olevan järin lämmönjohtavaa + lähtötilanne siinä 200 jo huono. Ja vaikka kotitalousvähennys olisikin mennyt, poraa silti reilummin. Kun tuota "låmpökuormaa" ei voi oikein jäljestäpain tasata.

Minkälainen maaperä keruupiiriin?

[savierk]

Pumpun maapiiriin tuo maaperä ei ole hyvä, silttistä hiekkaa. Linkin sivun 19 mukaan maaperä kaivolle pitäis olla kohtalainen: http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=1f321dbe-e25d-4ee2-bdcd-c87c31a66450&groupId=64220

Kotitalousvähennys oli hyvä pointti. Sitä ei ole vielä käytetty.

[ego]

Vaihtoehto 3 + puhallinkonvektori jolla lämmitetään kaivoa ja jäähdytetään asuntoa kesällä 

[savierk]

Vaihtoehto 3 + puhallinkonvektori jolla lämmitetään kaivoa ja jäähdytetään asuntoa kesällä 

Sitäkin olen miettinyt. Kondensioveden pituudeksi tulee n.20m ja nostoa n.1m. Ainakin muutamassa konvektorissa tuo tuli ongelmaksi.

[ego]

Kondenssiveden voi toki pumpata, mutta puhallipatteri asennetaan ylös ja tippuvedet voi johtaa lattiakaivolliseen tilaan, johonkin viemäripisteeseen tai ulos seinän läpi, todella harvoin lähimpään näistä on 20m.

[savierk]

Kondenssiveden voi toki pumpata, mutta puhallipatteri asennetaan ylös ja tippuvedet voi johtaa lattiakaivolliseen tilaan, johonkin viemäripisteeseen tai ulos seinän läpi, todella harvoin lähimpään näistä on 20m.

Ulos seinänläpi onnistuis. Tässä tapauksessa esilämmityspiiri pitäis poistaa ilmanvaihtolaitteesta tai tehdä sille oma maapiiri.

[Dowser]

Vaihtoehto 3 + puhallinkonvektori jolla lämmitetään kaivoa ja jäähdytetään asuntoa kesällä 

Sitäkin olen miettinyt. Kondensioveden pituudeksi tulee n.20m ja nostoa n.1m. Ainakin muutamassa konvektorissa tuo tuli ongelmaksi.

Hurja vaihtoehto 

Mutta toisaalta, lämmönjohtavuus tuossa ei varmasti ole liian raju - ja lämpöä varmaan jäänee kohtuudella tuohon. Eri vaan että riittääkö tuo lämpökuorma. Aurinkolämpödumpit on kuitenkin eri kertaluokkaa, niillä on ainakin menestyksekäästi elvytetty. Normiokt jäähdytystarve voi olla liika vähän? Paljonko kivitalon ekan vuoden lämpötarve poikkeaa seuraavista vuosista? Entäs mites lämpötarveluvut eri vuosina, pahensiko ne vielä asiaa?

Mä poraisin reilusti lisää...

M

[ego]

Ilmastointi kaupan päälle, LAATUA asumiseen.

Maapiiriin toimintaan vaikutta enemmän kosteus kuin maalaji sillä varsinkin pohjoisessa maalämpö on faasimuutosenergiaa.

Porakaivon hurja jäähtyminen viittaa huonoon pohjaveden virtaamaan kalliossa, tällöin lämmittäminen on fiksumpaa kuin poraaminen.

[Dowser]

Ilmastointi kaupan päälle, LAATUA asumiseen.

Maapiiriin toimintaan vaikutta enemmän kosteus kuin maalaji sillä varsinkin pohjoisessa maalämpö on faasimuutosenergiaa.

Porakaivon hurja jäähtyminen viittaa huonoon pohjaveden virtaamaan kalliossa, tällöin lämmittäminen on fiksumpaa kuin poraaminen.

Juu, paitsi tuo maalaji jo yleensä pitää sisällään jo tuon kosteuden (ja mahd.  faasimuutoksen). On se muuallakin faasimuutosenergiaa jo noin lähtökohtaisesti. Oiskos se pohjoisessa tuplafaasimuutosenergiaa?

Mutta montako tuntia saat jäähdytettyä? Millä teholla ja lämpötiloilla? Tuntuma on, ettei riitä lämmittämiseen vaikka oliskin lähtökohtaisesti "fiksumpaa". 

Poraisin edelleen tai lisäisin aurinkolämpöä.

Yt,
M

[sailor]

Nesteiden vaihtaminen jytympään aiheutti lämmön siirtymisen heikkenemistä keruuliuoksesta kaivon veteen, jolloin piirissä kiertävä neste pysyi pakkasella ja kerrytti jäätä putken ympärille.

Mutta kun ne keruuputket kuitenkin uusitaan niin samaan konkurssiin poraisin nykyistä kaivoa 30m syvemmäksi ja vaihtaisin autotallin palaoven kunnolliseen kippioveen.

[savierk]

Onko tuossa laskelmassa huomioitu, että tallissa ei ole normilämmöt? Sehän kuitenkin poistaa tehontarvetta merkittävästi.

[Dowser]

Nesteiden vaihtaminen jytympään aiheutti lämmön siirtymisen heikkenemistä keruuliuoksesta kaivon veteen, jolloin piirissä kiertävä neste pysyi pakkasella ja kerrytti jäätä putken ympärille.

Mutta kun ne keruuputket kuitenkin uusitaan niin samaan konkurssiin poraisin nykyistä kaivoa 30m syvemmäksi ja vaihtaisin autotallin palaoven kunnolliseen kippioveen.

Oikeasti?

Käytettiin pienempää tehoa jäykillä nesteillä - kaivo jäätyi. Parannetaan tehoa ja nostetaan enemmän lämpöä...

Lämmitystarveluvut, oulu:
2010 - 5605
2011 - 4537
2012 - 5209

Yleensä 5073. Mikä talvi oli se toinen talvi, kun talliin ei rittänyt jerkku? 2011 oli leuto.
M

[sailor]

Oikeasti?

Käytettiin pienempää tehoa jäykillä nesteillä - kaivo jäätyi. Parannetaan tehoa ja nostetaan enemmän lämpöä...

Jos koko keruuputki on miinuksella niin ulkopintaan alkaa kerääntymään jäätä, joka lopulta lytistää keruuputken. Kun lämmönsiirto keruunesteen, kaivoveden ja maalämpöpumpun välillä (jäykät nesteet) ei ole kunnossa, niin kompura käy koko ajan ja keruuneste pysyy pakkasella vuorokausia.

Jos käynti olisi ollut jaksoittaista niin jää olisi välillä aina sulanut putken pinnasta, eikä lyttääntymistä olisi tapahtunut. Sinänsä pienen jäämäärän kertyminen putken pintaan ei haittaa, vaan on jopa suotavaa (faasimuunnos), mutta jossakin kohtaa se pitää saada sulaksi lämmityskaudellakin. Jos lämpötilat ovat olleet miinus 2/5 niin tuossahan on tapahtunut tietoinen itsemurha, vai pitäisikö sanoa keruuputken murha 

Aloittaja voisi myös kertoa:
- autotallin ilmanvaihdon toteutus
- autotallin lämpötila ja käyttöperiaate
- ilmanvaihdon jälkilämmityksen toteutus
- ilmanvaihdon ilmamäärät kovilla pakkasilla
- henkilöiden lukumäärä
- montako m3 menee vettä vuodessa
- pumpun asetukset
- poltetaanko puita, tai voitaisiinko niitä polttaa
- sisälämpötila

[tomppeli]

Onko tuossa laskelmassa huomioitu, että tallissa ei ole normilämmöt? Sehän kuitenkin poistaa tehontarvetta merkittävästi.

Katso laskelman 2 -sivulla ruskealla otsikko rivillä : "Autotalli, ilmanvaihto mukana   Rak vuosi 2010    Huonelämpö 15,0 C    6 760 kWh/v"

[savierk]

Oikeasti?

Käytettiin pienempää tehoa jäykillä nesteillä - kaivo jäätyi. Parannetaan tehoa ja nostetaan enemmän lämpöä...

Jos koko keruuputki on miinuksella niin ulkopintaan alkaa kerääntymään jäätä, joka lopulta lytistää keruuputken. Kun lämmönsiirto keruunesteen, kaivoveden ja maalämpöpumpun välillä (jäykät nesteet) ei ole kunnossa, niin kompura käy koko ajan ja keruuneste pysyy pakkasella vuorokausia.

Jos käynti olisi ollut jaksoittaista niin jää olisi välillä aina sulanut putken pinnasta, eikä lyttääntymistä olisi tapahtunut. Sinänsä pienen jäämäärän kertyminen putken pintaan ei haittaa, vaan on jopa suotavaa (faasimuunnos), mutta jossakin kohtaa se pitää saada sulaksi lämmityskaudellakin. Jos lämpötilat ovat olleet miinus 2/5 niin tuossahan on tapahtunut tietoinen itsemurha, vai pitäisikö sanoa keruuputken murha 

Aloittaja voisi myös kertoa:
- autotallin ilmanvaihdon toteutus
- autotallin lämpötila ja käyttöperiaate
- ilmanvaihdon jälkilämmityksen toteutus
- ilmanvaihdon ilmamäärät kovilla pakkasilla
- henkilöiden lukumäärä
- montako m3 menee vettä vuodessa
- pumpun asetukset
- poltetaanko puita, tai voitaisiinko niitä polttaa
- sisälämpötila

- 2kpl 125mm putkea tulee seinästä läpi, jossa on säädettävä lautanen ja katossa poistoilmaimuri, joka ei ole vielä ollut päällä.
- n.16 astetta ja siellä ei pidetä autoa. Lähinnä harraste/kuntoilutilana ja varastona.
- Jälkilämmitys vesikiertoinen patteri
- IV-suunnitelmassa ilmanvaihtolaitteen tulo +58L/S
- 2 aikuista ja 1 pieni lapsi
- Veden kulutusta en muista.
- Käyrä 3, lattian lämmityskierto koko ajan päällä, mitä muita arvoja tarvit? lattialämmityksessä on myös Uponorin control system DEM -järjestelmä.
-Takka on, mutta ei tullut viime talvena poltettua puita.
- Sisälämpötiula n.22,5 astetta

[savierk]

Nesteiden vaihtaminen jytympään aiheutti lämmön siirtymisen heikkenemistä keruuliuoksesta kaivon veteen, jolloin piirissä kiertävä neste pysyi pakkasella ja kerrytti jäätä putken ympärille.

Mutta kun ne keruuputket kuitenkin uusitaan niin samaan konkurssiin poraisin nykyistä kaivoa 30m syvemmäksi ja vaihtaisin autotallin palaoven kunnolliseen kippioveen.

Oikeasti?

Käytettiin pienempää tehoa jäykillä nesteillä - kaivo jäätyi. Parannetaan tehoa ja nostetaan enemmän lämpöä...

Lämmitystarveluvut, oulu:
2010 - 5605


2011 - 4537
2012 - 5209

Yleensä 5073. Mikä talvi oli se toinen talvi, kun talliin ei rittänyt jerkku? 2011 oli leuto.
M

Talvi 2012-2013

[Atos]

Oliskohan tähän ongelmaan auttanut ihan reilusti lisäsähkön käyttö kun ei maassa riitä tehoja, olisi piiri päässyt huilaamaan , tarvittu lämpö oli ssaavutettu.

[Dowser]

Oliskohan tähän ongelmaan auttanut ihan reilusti lisäsähkön käyttö kun ei maassa riitä tehoja, olisi piiri päässyt huilaamaan , tarvittu lämpö oli ssaavutettu.

Jos uskoo teoriaan että tiukka keruuneste olisi aiheuttanut jäätymisen niin ehkä. Teoriassa varmaan osin totta tuo selitys, mutta loivemmalla liuoksella olisi vain jäätynyt aiemmin ja alkanut sama humppaus liian kylmän nesteen ja "elpymisen" puuttumisesta jo aiemmin. Minä en usko tähän teoriaan.

Autotallinkaan puolilämpö-käytöllä ei ole merkitystä, koska jäätyi jo. Siis lämpökuormaa pienemmäksi (lisäsähköä joka vuosi) tai keruuta lisää. Riittääkö tuo uuden rakennuksen alkuun kovempi energiankulutus lämpökuorman pienentämiseksi - hiukka epäilyttää. Nesteet kuitenkin jo aika kylminä tuossa että ihan "rajalla" ei menty.

Mutta onko joku mahdollisuus johonkin sellaiseen lämpöhukkaan, mikä selittäisi tuon jäätymisen? Jotenkin niin kovin nopeasti veti niin kylmäksi. Ainakin huono tuuri kävi kaivon kanssa, jotenkin tuo 20% puuttellakin on käsittämättömän nopea jäähtyminen.

Jäähtyykö maavedossa jossain - onko eristämätöntä ja turhan pinnassa? Voiko tuollainen esilämmityspatteri jotenkin altistua vapaakierrolle tms? Oliko se autotalli ennen +22 asteinen?

[sailor]

Loivemmalla liuoksella se nimenomaan olisi (ehkä) pitänyt paussia ja ehtinyt sulaa välillä. Ei kai tuo tarvitse kuin viikon verran 24/7 käyntiä kun putken ympärille on kertynyt niin paljon jäätä että menee putki kurttuun?

Ongelmanahan on ollut  jatkuva käynti ja kaivosta huono lämmön siirtyminen keruunesteeseen, jolloin putki on ollut miinuksella ja siihen on alkanut kerääntyä jäätä. Prosessi on ikäänkuin itseään ruokkiva, eli kun käynti on jatkuvaa->keruuliuos menee pakkaselle->hyötysuhde laskee edelleen->käynti jatkuu koska lämpöä ei irtoa->keruuliuos kylmenee lisää->jäätä kertyy jne.

Havaitsiko aloittaja että paisarissa olisi neste noussut? Tuommoisilla vahingoilla olisi luullut että viinat olisi lentäneet pitkin teknistä tilaa?

Onko IV-koneen talteeoton toimivuus tarkistettu? Ettei makaisi kesäpelti päällä?

Autotallista räppänät kiinni. Vaikka poistoimuri ei ole ollut päällä niin vapaakierron estämiseksi tunget poistoon vaikka muovikassi estämään virtausta. Autotallin ovi toimii loistavana tuloilmaventtiilinä (palaovi veikkaan?), joten energiahukka on melkoinen.

[tomppeli]

- 2kpl 125mm putkea tulee seinästä läpi, jossa on säädettävä lautanen ja katossa poistoilmaimuri, joka ei ole vielä ollut päällä.
- n.16 astetta ja siellä ei pidetä autoa. Lähinnä harraste/kuntoilutilana ja varastona.
- Jälkilämmitys vesikiertoinen patteri
- IV-suunnitelmassa ilmanvaihtolaitteen tulo +58L/S
- 2 aikuista ja 1 pieni lapsi
- Veden kulutusta en muista.
- Käyrä 3, lattian lämmityskierto koko ajan päällä, mitä muita arvoja tarvit? lattialämmityksessä on myös Uponorin control system DEM -järjestelmä.
-Takka on, mutta ei tullut viime talvena poltettua puita.
- Sisälämpötiula n.22,5 astetta

- Korjasin sisälämpötilan arvoon +22,5 C. Tehon tarve nousi.
- Muutin asukasmäärän 3 :ksi.

Lisäsin aloitusviestiin nyt uuden tulosteen lisämerkinnällä B.

[Renoo]

Onko tiedossa paljonko tuo pumppu kulutti vuoden aikana sähköä, tai kuinka monta tuntia kompura kävi vuodessa?

[Dowser]

Onko tiedossa paljonko tuo pumppu kulutti vuoden aikana sähköä, tai kuinka monta tuntia kompura kävi vuodessa?

Olihan tuolla että sähköä kului. Ja lämpötilaeroakin löytyi, että pumppukin imi kaivosta energiaa.

Hetken jo pidin jäykän liuoksen teoriaa mahdollisena, mutta sitten muistin että kone teki kuitenkin deltaa. Ja siis lämmitti ja toimi. Olisi siis myös seisahtanut. Parempi neste olisi mielestäni vaan nopeuttanut samaa lopputulosta.

Tuo sähkön lisääntyminen kääntää kyllä epäilyksiä vielä muualle kuin konvektoriin ja kaivoon. Huippuvehkeet tässä, esilämmityspatterit ja uponorin DEV:it. Mutta kun sähköäkin meni ja deltaa liouksessa on, voiko kulutus olla jossain kohti liikaa. Perustietojen perusteella ei vaikuttaisi siltä. Jos tuo puuttuva 50 m ja 25% aiheuttaisi aina näin nopean jäähtymisen, olisi moni osaTEHOmitoitettu kohde täällä kai ilmoittautunut kohtalotoveriksi?

Jos kaikki on kunnossa ja kaivo vaan niukka, ja siksi kova sähkönkulutuskin, ehkä fiksuinta tosiaan olis elvyttää kaivoa. Lämmönjohtavuus huono, aurinkolämpödumppi ja vot, foorumin surkeimmasta kaivosta huippulämpötiloihin 

Mutta paljonko on paljon: paljonko meni pumpulle ja/tai paljonko kompura kävi?

M

[savierk]

Kiitoksia kaikille avusta, hienoa, että tällainen foorumi on olemassa.  Viime perjantaista olen tätä pyöritellyt päässä ja miettinyt, että mitä teen. Päätös piti tehdä tänään aamu yhdeksään mennessä, koska porausfirma oli tuossa muutaman kilometrin päässä ja näin ollen tuli edullisemmaksi. Päädyin siihen, että laitoin uudet 200m putket kaivoon ja lisään tuosta rkkinäisestä putkesta oman niin pitkän maapiirin esilämmitys/jäähdytyspatterille, kun siitä saa. Arvio on, että n.130m.

Nibe ei antanut takuuta, että pumppu jaksaa pyörittää nestettä 240m kaivosta. Paperilla pitäis toimia, mutta käytäntö eri juttu.

Paisuntasäiliössä ei noussut paine niin paljoa, että olisi tullut ulos. Säiliö on punainen ja metallia, joten muuten siitä ei näekään mitään.

IV-laitteen toiminta on tarkistettu ja siinä kaikki ok. Juu autotallin ovi on lamelli nosto-ovi.

Kolmen eri porausfirman, parin lvi-suunnittelijan ja yhden lvi-asentajan mielestä tämä johtui siitä, että kaivoa ei ole mitoitettu oikein. Talon ja tallin neliöille pitäis riittää, mutta esilämmityspatteri imee max.1,5kW tehon, joten tarvis olla ainakin 40m enemmän kaivoa.

[Matias]

Paisuntasäiliössä ei noussut paine niin paljoa, että olisi tullut ulos. Säiliö on punainen ja metallia, joten muuten siitä ei näekään mitään.

Todennäköisesti kalvopaisuntasäiliö,ei siitä näekään mitään mutta jos laitat keruupiirin remontin yhteydessä painemittarin niin siitä näkee.Ehkä tuossa voisi harkita jotain hälytystä myös keruupiirin lämpötiloille ja paineelle

[peki]

Paljonko mahtaa savierkillä olla laatan vahvuus?

[Riisto]

Terve savierk! Poraaja tuli sinun tykö meidän tontilta. Meillä rakenteilla samaa kokoluokkaa oleva kompleksi, mutta puurunkoisena. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4842.0

Olin itsekin suunnitellut tuota kanavapatteria (kylläkin Veabin CWK 200), mutta poraaja sen verran varoitteli tuolla sinun tapauksella, että aloin miettimään homman järkevyyttä. Meille kaivoa tuli 201m, joka aktiivinen melkein koko matkalta. Danfossin mitoituksen mukaan taloon tulossa DHP-H 8, joka pukkaa lattialämmitykseen 7,5kW. Kaivoiksi Danfossin mitoitus antoi 2x130m, mutta päätettiin pärjätä 200 metrisellä kun vettä tulee hyvin. 10kW kone olis säästäny sähköä 300kWh vuodessa, mutta olis tarvinu 2x150m kaivot.

Laskin Veabin laskurilla tuon patterin toimintaa. -30 pakkasella, 50l/s ilmavirtauksella, 0 asteen liuoksella ja 0,1l/s liuosvirtauksella veabin 200-3-2,5 ottaa 1,24kW tehon. Liuos jäähtyy -2 asteeseen ja patteri kuormittaa kaivoa ylimääräiset 900kWh/kuukausi. Onhan tuo selvästi lisää jos kompura kuormittaa meidän tapauksessa 5,8kW teholla. Täytyy harkita vielä...

Poraaja antoi sun numeron, niin voisin soitella tänään illalla.

[seppaant]

Olin itsekin suunnitellut tuota kanavapatteria (kylläkin Veabin CWK 200), mutta poraaja sen verran varoitteli tuolla sinun tapauksella, että aloin miettimään homman järkevyyttä. Meille kaivoa tuli 201m, joka aktiivinen melkein koko matkalta. Danfossin mitoituksen mukaan taloon tulossa DHP-H 8, joka pukkaa lattialämmitykseen 7,5kW. Kaivoiksi Danfossin mitoitus antoi 2x130m, mutta päätettiin pärjätä 200 metrisellä kun vettä tulee hyvin. 10kW kone olis säästäny sähköä 300kWh vuodessa, mutta olis tarvinu 2x150m kaivot.

Laskin Veabin laskurilla tuon patterin toimintaa. -30 pakkasella, 50l/s ilmavirtauksella, 0 asteen liuoksella ja 0,1l/s liuosvirtauksella veabin 200-3-2,5 ottaa 1,24kW tehon. Liuos jäähtyy -2 asteeseen ja patteri kuormittaa kaivoa ylimääräiset 900kWh/kuukausi. Onhan tuo selvästi lisää jos kompura kuormittaa meidän tapauksessa 5,8kW teholla. Täytyy harkita vielä...

Vaikka poratessa tulee paljon vettä ei se välttämättä tarkoita, että kaivossa olisi virtauksia kun kaivosta ei oteta vettä. Jos kaivo osuu vähintään kahteen ruhjevyöhykkeeseen, joissa on erilaiset painesuhteet, tapahtuu kaivossa veden virtausta.

Kaivo mitoitetaan talon energiakulutuksen ei lämpöpumpun tehon mukaan! Osatehoisissakin järjestelmissä on energian peittoaste lähes 100%, joten niissäkin kaivo mitoitetaan talon kulutuksen mukaan.

Jos kanavapatteri ottaa 1,24 kW tehon, niin eikö se ole talon muusta lämmitystarpeesta pois, joten sillä ei ole oleellista vaikutusta kaivon mitoitukseen.

ATS

[sailor]

Kaivon syvyys on kyllä viimeinen asia mistä tinkisin. Hieman syvempi kaivo tai kaivolle menoputki voisi tehdä 50m ylimääräisen lenkin tontin reunassa niin voisi nukkua yönsä rauhassa. Hieman pienemmällä pumpulla toki pärjää kun pitää vastukset päällä, jolloin vastukset astuvat peliin mikäli ei ala lämpö nousemaan käyntijaksolla. Jos itse joskus rakennan vielä, niin laittaisin kaivon kaveriksi hieman maapiiriä. Jos kaivo kovan talven aikan kovasti kylmenee niin sen voi elvyttää pyörittämällä maapiiriä. Kesän jälkeen maa on kuitenkin yli 10 asteista.

Kuin katsoo taloon.com:n tai talotarvike.com:n hintoja niin kääntyisin ennemmin Nibe 1245 8kW-10kW:n puoleen, joka menestyi loistavasti vielä Ruotsin testissä: http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?tab=2

Kiinnostaa muuten oliko Saviertilla vastukset blokattu pois pelistä, eikös niillä voisi oikeilla asetuksilla "estää" vuorokausien yhtämittainen käynti?

[Roori]

Kaivon syvyys on kyllä viimeinen asia mistä tinkisin. Hieman syvempi kaivo tai kaivolle menoputki voisi tehdä 50m ylimääräisen lenkin tontin reunassa niin voisi nukkua yönsä rauhassa.

Tuota samaa koitin varovasti aikaisemmin ehdottaa...tuntuis kans että tommonen kaivo+maapiiiri parivaljakko olis ihan hyvä "kesälataaja" 

[juippi]

Millaisella käyntiaikasuhteella kysyjän pumppu on käynyt ennen jäätymistä. Normaalisti ei syyskuussa pitäisi käyntisuhteen olla sellainen että kaivosta loppuu energia, vaikka yksi puolilämmin talli olisikin tullut lisää. Jotain muutakin on tapahtunut joka asiaan vaikuttaa.

edit. Taisi ollakin niin että jäätyminen oli tapahtunut jo viimetalvena ja nyt vasta huomattiin kun putket oli rutussa. Sori sekoiluni.

[Riisto]

Jos kanavapatteri ottaa 1,24 kW tehon, niin eikö se ole talon muusta lämmitystarpeesta pois, joten sillä ei ole oleellista vaikutusta kaivon mitoitukseen.

ATS

Ei pakosta vähennä muuta lämmitystarvetta. Ainakin äkkiseltään keksin pari tilannetta missä kanavapatteri kuormittaa kaivoa enemmän kuin mitä MLP vähentää kuormitusta.

1. Jos käytössä on sähköinen etu- ja/tai jälkilämmitys niin kanavapatterin lisääminen vähentää sähkön kulutusta, mutta lisää kaivon kuormitusta.

2. Jos IV-koneen jäteilma ilman kanavapatteria ja etulämmitystä on lämpimämpää kuin kennon jäätymisraja, niin kanavapatteri käytännössä vain nostaa jäteilman lämpötilaa, eikä vaikuta yhtään lämmitykseen. Pahimmassa tapauksessa kaikki kaivosta otettu energia menee harakoille.

Talvella kanavapatteria olis järkevä pyörittää vain silloin kun sitä tarvitaan. Hieman ennen IV-koneen jäätymisrajaa laitettais pumppu päälle, että ei ala pätkimään / ohittamaan kennoa. Pumppu sammutettais heti kun jäteilma on lämmennyt jäätymisrajan yli + hystereesi. Lisäksi -15 asteen tietämillä on pakko laittaa kierto päälle, että liuos ei jäädy patterin sisällä.

[bergvärme]

Lainaus:
Vaihtoehto 1. Laitan kaivoon uudet 200m putket ja teen vanhoista putkista oman n.70m maapiirin esilämmitykselle. Lisäksi laitan kanavajäähdyttimen ilmanvaihtolaitteen jälkeen talon tuloilmaputkeen, jonka kytken kaivon piirin. Tätä ohjaan niin, että talvella neste ei kierrä.

Vaihtoehto2. Poraan kaivoon lisää syvyyttä n.30m ja jatkan nykyisellä systeemillä.

Vaihtoehto3.  Laitan kaivoon uudet 200m putket ja luotan siihen, että energiaa on mennyt enemmän ensimmäisinä vuosina sen vuoksi, koska rakennukset ovat uusia.

Vaihtoehto 1 on kallein, sitten 2 ja 3.

Olisko antaa vinkkejä?

Vinkki 4:
Omakohtaisesti minulla Jämä Star 12kW pumppu joka vastaa Niben 12kW:sen
Reikiä on 2x 135m, jolloin aktiivisyvyys on noin 250m. Kaivot noin 6m:n etäisyydellä toisistaan, tosin porattu 15asteen kallistuksella vähän toisistaan pois.
Jämä 12kW:ssa (Nibessä) on keruupumppu sama kuin 10kW:ssa (Nibessä), eli Grundfoss MAGNA 25-100.
Omakohtaisesti kun keruupumppu on 93% nopeudella saavutetaan virtaaman delta n 3,2 astetta, eli kun virtaus jakantuu 2:teen lyhyempään kaivoon putkivastus alittaa nippa nappa pumpun max-tehoa. Lisäksi omat kaivot eivät ole ylimitoitettuja, käynnin aikana tulovesi tippu noin asteen, pari, tulovesi pysyy kuitenkin +3 kun ulkona +3.
12kW (Jämä tai Nibe) pumpun keruupiirin suunnitteluvirtaus on 0,65 l/s. Saavutan arviolta noin 55l/s tuolla 93%:in asetuksella.
10kW (Jämä tai Nibe) pumpun keruupiirin suunnitteluvirtaus on 0,51 l/s
Pointtiin:
En suosittele kaivon syvyydeksi enemmän kuin 200m, ainakaan tälle lämpöpumpulle, keruupiirin pumpputeho ei riitä (koska yleinen keruuputkikoko on 40).
Sen sijaan on hyvät kokemukset jaosta kahteen kaivoon.
vaihtoehto 4:
mitä jos poraat toisen reiän jopa 130m (hyötytilavuus luokkaa 120m), teet molempiin kaivoihin uudet putket 120m, (itellä Rototec:in Muovitec- refflatut, joka vähän auttanee ettei tule laminaarivirtausta), ja yhdistät reiät symmetrisesti sisäänmenevään (vanhaan) keruuputkistoon.

Tämä maksaa, mutta pitäisi toimia pitkän päällää.

PS
oma laitos kuvatta kohdassa MUUT ja "lämpöpumppuseuranta" Bergvärme. Tästä laitan enemmän kulutustietoa kun vuosi kulunnut.

[Kale]

Auttaisiko tuota jäätymistä estämään että talvella keruupumppu olisi jatkuvasti päällä? Tämänhän pitäisi tasata keruuputkiston eri osien lämpötilaeroja.