Viileä ei kierrä

[juba]

Meillä maaviilennys ei toimi, jos lämpöpumppu käy. Viilennys on Enerventin asennusohjeen http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf sivun 8 mukaan. Kun lämpöpumppu käynnistyy loppuu jäähdytys ja MLP:n sammuessa alkaa pelaamaan. Olisiko ilmaongelmaa vai eikö 25-60 pumpun teho riitä kun MLP:n keruupumppu käy? En muista ilmattiinko tuota jäähdytyshaaraa erikseen vai ei.

Noin siinä käy kun keruupumppu on paljon tehokkaampi.

Ilmiö ei onneksi vaivaa kovin pahasti. MLP käy niin vähän kesällä (aurinkokeräimet lämmittää), että ei vaikuta sisäilman lämpötilaan. Aiheutti vain melkoisen hämmingin kun sen ensimmäisen kerran huomasin ja aloin hakemaan vikaa. Viilennyksen pumppu kävi koko kesän täysillä ja sisäilma pysyi hyvin noin 21-asteessa. Jujuna varmaan se, että ei päästä kämppää lämpenemään, muuten kestää pitkään saada viilenemään. Maaliuoksen lämpötila nousi aika pian +8°C tienoille ja siinä se pysyi. Tuloilma oli enimmäkseen alle 15-asteista, kovilla helteillä ehkä muutaman asteen enemmän. Ilmanvirtaus suunnitelmien mukainen, Pandion käy 65% puhallinnopeuksilla.

[Lämäri]

Sain oman ongelman jo osittain ratkaistua, kun kv-pumppu vaihdettiin isompaan (ennen 4 m) eli 6 m pumppuun. Lisäksi nostettiin maapiirin painetta 1,4:ään (ennen kilo). Vielä ei toimi ihan täydellisesti, mutta isomman varoventtiilin vaihdon ja ilmauksen jälkeen pitäisi toimia täydellisesti.

Wilon mukaan 99% ongelmista näistö ko. tapauksista johtuu siitä, että painetta on liian vähän ja/tai järjestelmässä ilmaan.

[Lämäri]

Sain oman ongelman jo osittain ratkaistua, kun kv-pumppu vaihdettiin isompaan (ennen 4 m) eli 6 m pumppuun. Lisäksi nostettiin maapiirin painetta 1,4:ään (ennen kilo). Vielä ei toimi ihan täydellisesti, mutta isomman varoventtiilin vaihdon ja ilmauksen jälkeen pitäisi toimia täydellisesti.

Wilon mukaan 99% ongelmista näistö ko. tapauksista johtuu siitä, että painetta on liian vähän ja/tai järjestelmässä ilmaan.

Ei toimi painetta vaikka muille jakaa ja ilmauksessa meni lähes 40 litraa nestettä lisää. Tilanne viileähaaran suhteen sama. Kuparit on 12 mm ja on tullut ehdotuksia, että ne pitäis vaihtaa isommiksi. Valloxin koneelta tulee kyllä 10 millin muoviputket...

[seppaant]

Laittaisitko kaaviokuvan siitä millainen on kytkentä.
Ilmeisesti se on rinnankytkentä mutta pitäisi tietää kaikki komponentit mitä kytkennässä on

ATS

[Lämäri]

Ei ole ihan hanskassa tuo Paintin käyttö.

Ohessa kuitenkin suuntaa antava kuva.
- ilmauskellot ylimmässä kohtaa tuossa, missä 12 mm kuparit muuttuu IV-koneen ohuille muoviputkille
- takaiskuventtiilit noissa haarakohdissa, maasta tulevat ja palaavat kohdat, ettei pääse väärään suuntaan

Järjestelmä paineistettu ja ilmattu, 6 metrin kv pumppu.
Systeemi toimii mainiosti, kunnes maalämmön kompura hyrähtää käyntiin. Sitten viileähaara ei jaksa enää taistella vastaan.


Vaihtoehtoina tällä hetkellä seuraavat kuviot:

- kuparien tilalle isommat putket +mahdollinen hullunkierto (tämä on ihan mutu-pohjalta ja mikään virallinen taho ei suosittele tätä)

- muistaakseni Lämpöässänkin suosittelema haaroitus pumpun jälkeen maahan menevältä putkelta + paluu samaan putkeen

- molemmat kytkennät A ja B + sulkuhanat (A=sama kuin nyt, B=haaroitus + paluu ennen pumppua)

-  Vaihtoehtoisesti voisi asentaa kolmitieventtiilin, joka sulkisi pumpun käydessä A-haaran ja pysähtyessä B-haaran. Venttiilin ohjauskäsky pitäisi tulla silloin maalämpöpumpulta (kuulostaa monimutkaiselta)

[Skiggeboy1]

Tervehdys!

Itselläni saman suuntaisia ongelmia tosin sillä erotuksella, että jäähdytys ei pelaa kun maalämpöpumppu (Geopro MH7) ei ole käynnissä.
Eli periaatteessa homma ei pelaa kesäisin juuri ollenkaan.

Jos maapiirin pumpun laittaa pyörimään jatkuvasti homma toimii ja viileä kiertää ja kondensoi reilusti.
Voiko kyseessä olla myöskin alitehoinen kv pumppu (WILO Yonos PICO)/ liian pieni paine piirissä?
Takaiskuventtiilit löytyy.

Kytkennät tehty Oilonin ohjeen mukaan ja iv kone mallia Vallox digit2.

Näistä asioista mitään tietävänä yrittänyt pohdiskella. Jos joku fiksumpi osaisi auttaa...

[Peca]

Tällä kytkennällä on yleensä toiminut, kun maakylmän kv-pumppu on vähintään 25/6 kokoinen tai suurempi. Magneettiventtiilin voi lisätä IV-koneen haaraan ja sille ohjaus maakylmän kv-pumpun kanssa.

-Peca-

[seppaant]

Kuinka suuria ovat näiden IV-koneiden esilämmitys tai jäähdytystehot?
Millaisilla lämmitys/jäähdytys virtauksilla / lämpötilaeroilla nämä tehot on speksattu?

ATS

[fraatti]

Kuinka suuria ovat näiden IV-koneiden esilämmitys tai jäähdytystehot?
Millaisilla lämmitys/jäähdytys virtauksilla / lämpötilaeroilla nämä tehot on speksattu?

ATS

Kirjoitin tuohon toiseen ketjuun näin... Kyseessä siis Enervent pandion

Löysinkin jo litkun määrän joka on 0,06l/s, 216l/h. Tuo on varsin marginaalinen määrään nähden mikä kiertää mlp:n käydessä (itsellä 2000l/h, 10kW kone). Tuosta myös saa nopeasti laskettua millainen jäähdytysteho tuolla patterilla on. Siitä tulee 250W/asteen muutos liuksessa nimellisvirtauksella. Kattokonvektorin tiedoissa käytetään arvoja 7 ja 12 asteinen. Ja näillä samoilla tiedoilla tehoksi tulisi 1,25kW. Vertailun vuoksi kattokonvektorissa on 6kW jäähdysteho mikä sinänsä selittää sen että miksi iv-koneiden omien pattereiden jäähdytystehoja pidetään alhaisina.

Tuossa vielä vallox in patterista tietoa

[tomppeli]

Tällä kytkennällä on yleensä toiminut, kun maakylmän kv-pumppu on vähintään 25/6 kokoinen tai suurempi. Magneettiventtiilin voi lisätä IV-koneen haaraan ja sille ohjaus maakylmän kv-pumpun kanssa.

Mietin tässä, että olisiko parempi, jos kiertopumppu olisi IV -koneelle menevässä linjassa, kuin tuossa paluulinjassa.
Paluulinjassa pumpun imupuolelle voi muodostua alipainetta ja pumppu voi kavitoida.
Menolinjassa riski siihen olisi pienempi. Pumpuilla on yleensä suurempi nostokorkeus, kuin imukorkeus.
Sinänsä pumppu toimii suljetussa piirissä, mutta siinäkin on aina pientä elastisuutta.
Imupuolen ilmavuotoriskinkin kannalta menolinja tuntuisi paremmalta.

[Peca]

Mietin tässä, että olisiko parempi, jos kiertopumppu olisi IV -koneelle menevässä linjassa, kuin tuossa paluulinjassa.
Paluulinjassa pumpun imupuolelle voi muodostua alipainetta ja pumppu voi kavitoida.
Menolinjassa riski siihen olisi pienempi. Pumpuilla on yleensä suurempi nostokorkeus, kuin imukorkeus.
Sinänsä pumppu toimii suljetussa piirissä, mutta siinäkin on aina pientä elastisuutta.
Imupuolen ilmavuotoriskinkin kannalta menolinja tuntuisi paremmalta.

Sen voi aivan hyvin asentaa IV-koneelle menevään linjaan, varsinkin jos IV-kone on kaukana. Tosin aika usein MLP ja IV-kone on samassa teknisessä tilassa. Tuo IV-Koneelle tuleva linja on MLP:n keruupumpun painepuolella, joten se auttaa yleensä.



Samoin putkikoko pitää olla riittävän suuri, sanoo putkari tai suunnittelija mitä tahansa.

-Peca-

[sam68]

Putkikoko riittävän iso ja jos haluaa varmistaa hyvän kierron niin säädettävä ohitushaara iv-koneen kanssa rinnan. Silloin kaivosta saadaan varmasti sitä kylmää nestettä..

[seppaant]

Ohessa taas tällainen hieno AUTO-CÄSI piirros.

Kuvassa esitetään miksi rinnankytketyn jäähdytys/lämmityspatterin kierto ei yleensä toimi lämpöpumpun (keruupumpun) käydessä.
Siniset numerot ovat suhteellisia paineita keruupumpun käydessä
Keltaiset ovat paineita keruupumpun seistessä.

Oletetaan että keruupiirin kokonaispainehäviöstä tapahtuu 70% putkistossa ja 30% lämpöpumpussa (höyrystimessä)
Oletetaan lisäksi, että patterin kiertopumpun nostokorkeus on puolet keruupumpun nostokorkeudesta.

Keruupumpun käydessä on
pisteessä A paine 1
pisteessä B paine 0,3  keruuputkiston painehäviön verra pienempi kuin pisteessä A
pisteessä C paine 0,8
Koska pisteessä A on 0,2 yksikköä korkeampi paine kuin pisteessä C, ei neste voi virrata  pisteestä B->C->A.
Itse asiassa neste saattaa virrata jopa väärin päin.
Kierrätys pumpun nostokorkeudella 0,7 ollaan tasapainotilassa, jolloin virtausta ei ole kumpaankaan suuntaan.
Oletetaan, että jos pisteissä A ja B on sama paine, niin kierrätyspumpun nostokorkeudella 0,5 saavutetaan patterissa/putkistossa nimellisvirtaus.
Vasta kierrätyspumpun nostokorkeudella 1,2 saavutetaan patteripiirissä nimellisvirtaus keruupumpun ollessa käynnissä. Eli kierrätyspumpun nostokorkeuden tulee olla 20% suurempi kuin keruupumpun nostokorkeus.

Keruupumpun seistessä on pisteissä A ja B periaatteessa sama paine.
Tässä tilanteessa patterin nimellisvirtauksen saavuttamiseksi riittää, että kierrätyspumpun nostokorkeus on 0,5 eli 50% keruupumpun nostokorkeudesta.

Jos patteripiirin kierto olisi toisin päin, lähtö pisteestä A ja paluu pisteeseen B toimii aina kierrätyspumpun nostokorkeuden ollessa 0,5.
Tämä edellyttää, että kohdassa B oleva takaiskuventtiili korvataan magneettiventtiilillä.

ATS

[sailor]

Tällä kytkennällä on yleensä toiminut, kun maakylmän kv-pumppu on vähintään 25/6 kokoinen tai suurempi. Magneettiventtiilin voi lisätä IV-koneen haaraan ja sille ohjaus maakylmän kv-pumpun kanssa.

-Peca-

Itse kytkisin sen tuohon maasta tulevaan putkeen, perustelut:

MLP:n sisäosat kondensoituvat vähemmän kun maaneste lämpenee IV-koneessa. Jos nyt sattumalta tehtäisiin käyttövettä kesällä tai lämmitetään suihkutiloja niin MLP saa lämpimämpää nestettä.

Ymmärrän toki kytkennän paluuputkeen ja ajatuksen siitä että saadaan sen pari minuuttia viileämpää vettä kompuran jälkeen kun se käy.

Samoin putkikoko pitää olla riittävän suuri, sanoo putkari tai suunnittelija mitä tahansa.

-Peca-

Takaiskuventtili sitten numeroa paria suuremmista osista...muutoin menee kiville.

[fraatti]

Ohessa taas tällainen hieno AUTO-CÄSI piirros. ....

Aamen. Hyvin selvitetty. Asiaa oli puitu myös tuolla jossain aikaisemmassa ketjussa.

Noniin selaisin foorumia ja löysin viestin mistä ilmenee että kierto saattaa pysähtyä rinnalle kytkettynä kokonaan kun mlp on päällä. Mlp pumppu on tehokkaampi kuin jäähdytys haaran. Jäähdytys haara imee mlp liuospumpun imupuolelta ja poistaa mlp liuospumpun painepuolelle. Noiden paine-ero on suurempi kuin mitä jäähdytyspumpun nostokorkeus jolloin jäähdytyksen pumppu ei jaksa kierrättää liemeä enää ollenkaan. Joten tämän vaihtoehdon saa unohtaa...

Tuolla keskusteltu aiheesta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4740.msg54782#msg54782

Ainut mitä tämä "maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto" osio kaipaisi olisi sticky missä olisi kaikki kytkentävaihtoehdot esitettynä ja selvitettynä että miksi näin. Tietoa hakevan olisi helpompi löytää haluamansa tieto eikä tarvisi kahlata ympäri foorumia.

[Lämäri]

Ei ole ihan hanskassa tuo Paintin käyttö.

Ohessa kuitenkin suuntaa antava kuva.
- ilmauskellot ylimmässä kohtaa tuossa, missä 12 mm kuparit muuttuu IV-koneen ohuille muoviputkille
- takaiskuventtiilit noissa haarakohdissa, maasta tulevat ja palaavat kohdat, ettei pääse väärään suuntaan

Järjestelmä paineistettu ja ilmattu, 6 metrin kv pumppu.
Systeemi toimii mainiosti, kunnes maalämmön kompura hyrähtää käyntiin. Sitten viileähaara ei jaksa enää taistella vastaan.


Vaihtoehtoina tällä hetkellä seuraavat kuviot:

- kuparien tilalle isommat putket +mahdollinen hullunkierto (tämä on ihan mutu-pohjalta ja mikään virallinen taho ei suosittele tätä)

- muistaakseni Lämpöässänkin suosittelema haaroitus pumpun jälkeen maahan menevältä putkelta + paluu samaan putkeen

- molemmat kytkennät A ja B + sulkuhanat (A=sama kuin nyt, B=haaroitus + paluu ennen pumppua)

-  Vaihtoehtoisesti voisi asentaa kolmitieventtiilin, joka sulkisi pumpun käydessä A-haaran ja pysähtyessä B-haaran. Venttiilin ohjauskäsky pitäisi tulla silloin maalämpöpumpulta (kuulostaa monimutkaiselta)

Pitäisköhän mun myöntää tappioni ja hylätä tuo rinnan kytkentä? Vallox sitä mulle kovasti suositteli, jotta saadaan lämmintä nestettä etupatterille talvella ja sillä parilla asteella, minkä neste ois ollu jälkikytkennässä kylmempää, niin sillä oli kuulemma merkitystä.

Oisko tuo meno ja paluu tuohon pumpun jälkeen vierekkäin se kaikkein varmin tapa toimia? Sais ees jollain lailla vehkeet pelaamaan.

[seppaant]

Sain oman ongelman jo osittain ratkaistua, kun kv-pumppu vaihdettiin isompaan (ennen 4 m) eli 6 m pumppuun. Lisäksi nostettiin maapiirin painetta 1,4:ään (ennen kilo). Vielä ei toimi ihan täydellisesti, mutta isomman varoventtiilin vaihdon ja ilmauksen jälkeen pitäisi toimia täydellisesti.

Wilon mukaan 99% ongelmista näistö ko. tapauksista johtuu siitä, että painetta on liian vähän ja/tai järjestelmässä ilmaan.

Kiertääkö silloin kun MLP/keruupumppu on seis?

ATS

[Lämäri]

Just silloin toimii ja kun kompura lähtee päälle, niin sitten ei viileähaaran pumppu jaksa voittaa mlp:n pumppua.

[seppaant]

Joo, eli tuo minun teorisoiti tuolla aiemmin pitää paikkansa.

Tuollaista pumppua, jossa olisi nostokorkeus 10m luokkaa mutta mitätön virtaus, ei taida löytyä.
Joten ainoaksi vaihtoehdoksi taitaa jäädä kytkentä sarjaan lämpöpumpun poistopuolelle.

ATS

[seppaant]

Just silloin toimii ja kun kompura lähtee päälle, niin sitten ei viileähaaran pumppu jaksa voittaa mlp:n pumppua.

Kokeilehan pysäyttää viileän haaran pumppu silloin kun kompura on käynnissä.
Tällöin nesteen pitäisi lähteä virtaamaan väärin päin patterin kautta. Tällaisissa pattereissa ei varmaan ole suurtakaan merkitystä sillä kumpaan suuntaan neste virtaa.
Haittana tässä tulee se että talvella lämpöpumppu saa kylmempää keruunestettä, mikä taas huonontaa COP:ia

ATS

[Xargo]

Kokeilehan pysäyttää viileän haaran pumppu silloin kun kompura on käynnissä.
Tällöin nesteen pitäisi lähteä virtaamaan väärin päin patterin kautta. Tällaisissa pattereissa ei varmaan ole suurtakaan merkitystä sillä kumpaan suuntaan neste virtaa.

Eikös tuolloin MLP kierrätä kylmentämäänsä litkua takaisin itselleen? Toki jos IV:n putkitukset on suht ohkaset niin virtaama voi jäädä pieneksi. Muuten nään horisontissa suht pikaisen matalapainehälyn. Niin ja olettaen, että IV:n haarassa ei ollut takaiskua.

[Lämäri]

Taidan kytkeä sen sinne pumpun poistopuolelle, kuten oli puhetta. Kesällä parempi viilennyskin.

Katselin noita maasta tulevan ja menevän nesteen lämpötiloja ja kyllä sieltä vielä tähän aikaan vuodesta tulee 0-asteinen liuos pumpun jälkeenkin. Ei varmaan olennaista eroa muutamalla asteella etulämmityksen kannalta?

[seppaant]

Kokeile edes, ja katso vaikutus keruuliuoksen lämpötiloihin.
Niin sitten me muutkin tiedämme.

ATS

[Matias]

Taidan kytkeä sen sinne pumpun poistopuolelle, kuten oli puhetta. Kesällä parempi viilennyskin.

Katselin noita maasta tulevan ja menevän nesteen lämpötiloja ja kyllä sieltä vielä tähän aikaan vuodesta tulee 0-asteinen liuos pumpun jälkeenkin. Ei varmaan olennaista eroa muutamalla asteella etulämmityksen kannalta?

Jos ulkoilma on lämpimämpää kuin etulämmityksessä kiertävä liuos niin silloinhan tuo etulämmitys alkaa lämmittämään kaivoon menevää liuosta ja sehän nostaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.

[Johan Nyton]

Minä olen aina välillä miettinyt olisiko tällainen kytkentä mahdollinen/järkevä:

Viilennys otetaan tulevasta maalämpönesteputkesta vaihtoventtiilin kautta.
Esim. Niben/Jämän MLP:ssä on mahdollisuus pakko-ohjata lämmönkeruupumppua ulkoisen kontaktin avulla. Kytketään nyt sekä vaihtoventtiili, että lämmönkeruupumppu niin, että tarvitessaan jäähdytystä IV-kone kytkee molemmat päälle: LK-pumppu imee (tai syöttää, jos se tehtäisiin niin päin) nestettä IV-koneen läpi. IV-koneen suuren virtausvastuksen takia saattaisi olla aiheellista laittaa piiriin oheinen säädettävä suntti painehäviön hallitsemiseksi.

Mitä ongelmia tässä nähdään?

[fraatti]

Tuolla on pohdittu vastaavaa kytkentää mutta vaihtoventtiilin sijasta kolmitieventtiiiliä ohjaisi iv-kone lämpötilojen perusteella.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5325.msg63700#msg63700

Toiminee kyllä mutta joissain mlp:ssa saattaa olla järjettömän tehokas maaliuospumppu.

[Lämäri]

Taidan kytkeä sen sinne pumpun poistopuolelle, kuten oli puhetta. Kesällä parempi viilennyskin.

Katselin noita maasta tulevan ja menevän nesteen lämpötiloja ja kyllä sieltä vielä tähän aikaan vuodesta tulee 0-asteinen liuos pumpun jälkeenkin. Ei varmaan olennaista eroa muutamalla asteella etulämmityksen kannalta?

Jos ulkoilma on lämpimämpää kuin etulämmityksessä kiertävä liuos niin silloinhan tuo etulämmitys alkaa lämmittämään kaivoon menevää liuosta ja sehän nostaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Eli käytännössähän tuo kannattaisi pitää aina päällä? Kesät talvet.

[Lämäri]

Kokeile edes, ja katso vaikutus keruuliuoksen lämpötiloihin.
Niin sitten me muutkin tiedämme.

ATS

Pumppuhan pyörittää vain yhteen suuntaan?

[seppaant]

Aiemmassa viestissä No52 esittämästäni kuvasta näkee, että keruupumpun käydessä on pisteessä A 0,7 yksikköä korkeampi paine kuin pisteessä B.
Nyt kun patteripumppu pysäytetään on patterin yli 0,7 yks paine-ero väärin päin ja ellei patteripiirissä ole takaiskuventtiilejä lähtee virtaus nurinperin pisteestä A pisteeseen B. Seisova keskipakopumppu ei virtausta paljoakaan haittaa.

ATS

[Xargo]

Jos ulkoilma on lämpimämpää kuin etulämmityksessä kiertävä liuos niin silloinhan tuo etulämmitys alkaa lämmittämään kaivoon menevää liuosta ja sehän nostaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Eli käytännössähän tuo kannattaisi pitää aina päällä? Kesät talvet.

Mulla on päällä 24/7/365. Tosin litku menee esilämmitys/viilennyspatterilta vielä jäteilmapatterilla, josta saadaan huomattavasti enemmän talteen.

[Lämäri]

Aiemmassa viestissä No52 esittämästäni kuvasta näkee, että keruupumpun käydessä on pisteessä A 0,7 yksikköä korkeampi paine kuin pisteessä B.
Nyt kun patteripumppu pysäytetään on patterin yli 0,7 yks paine-ero väärin päin ja ellei patteripiirissä ole takaiskuventtiilejä lähtee virtaus nurinperin pisteestä A pisteeseen B. Seisova keskipakopumppu ei virtausta paljoakaan haittaa.

ATS

Siellä on ne takaiskut, mutta voin katsoa mitä pumpun pysäyttäminen ja uudestaan käynnistäminen MLP:n käynnissä ollessa aiheuttaa...

[Lämäri]

Sammutin IV-koneen  ja käynnistin muutamankin kerran (KV-pumppu + magneettiventtiili ohjaus koneen kautta). En havainnut mitään muutoksia missään. Ei se varmaan ole teoriassakaan mahdollista, kun maasta tulee viinaa ylöspäin, että se viileähaara lähtisi työntämään sitä vasten.

[Xargo]

Ainakin mä ymmärsin tuon niin, että jos ei ole takaiskuja niin MLP puskee IV-haaraan osan viinasta joka olisi menossa kaivolle ja sitten se kulkee takaisin MLP:lle IV-patterin kautta yhtyen kaivolta tulevaan virtaukseen mutta jos siellä se takaisku on niin sittenhän tuo ei ole mahdollista.

[Lämäri]

Mulla on uudet tarkistetut mittarit sekä tulo että paluupuolella. Talvi kohta lopuillaan ja kaivosta tulee 8 asteinen liuos kun MLP ei käy. Aika korkea lukema vai onko maaperä vulkaaninen

[fraatti]

Mulla on uudet tarkistetut mittarit sekä tulo että paluupuolella. Talvi kohta lopuillaan ja kaivosta tulee 8 asteinen liuos kun MLP ei käy. Aika korkea lukema vai onko maaperä vulkaaninen

On kyllä melkosen hyvä kaivo jos lukemat pitävät paikkaansa. Ettei jopa foorumin paras..

[Xargo]

Mulla on uudet tarkistetut mittarit sekä tulo että paluupuolella. Talvi kohta lopuillaan ja kaivosta tulee 8 asteinen liuos kun MLP ei käy. Aika korkea lukema vai onko maaperä vulkaaninen

Yksi keino tarkastaa onko suuruusluokka oikein on kastella hieman jotain kaivolle menevää paljasta putkenpätkää käyntijakson aikana ja katsoa jäätyykö vesi siihen pinnalle. Jos jäätyy niin kaivolta tuleva litku on n. 3-5K yli plussan, mutta tuskin kahdeksaa.

Itse kun laittelin omia 1-wire antureita aikanaan niin oli ongelmia saada niitä kunnon kontaktiin ja näyttivät selvästi liikaa ennenkuin sain kontaktit kuntoon ja kunnolliset eristeet anturien päälle.

Jos taas lukema pitää paikkaansa niin onnittelut erinomaisesti lämmönlähteestä!

[Lämäri]

Siellä on just kaikki putket viimisen päälle eristetyt ja mittareissa piitahnat välissä eli ei viitsis repii auki. Täytyy katsoa lukemia mlp:n käyntijakson ajalta.

[Xargo]

Siis onhan 8C vielä ihan mahdollinen lukema vaikka korkealta kuulostaakin. Se on ainakin selvä, että halpaa lämpöä tiedossa jos pitää paikkaansa.

Meinasin tuota vesitestiä siis johonkin sellaiseen putkenkohtaan, mikä olisi paremmin esillä kuin se anturin kohta. Kunhan on keruuseen palaavassa putkessa käyntijakson aikana. Mulla tulee nyt lepojaksoilla parhaimmillaan 6C litku, mutta kun kaivo on vaan tuo 100m niin jakson loppua kohden vetää jo kaivolle menevän paljaan putken pinnan jäähän jos siinä on kosteutta. Tyypillisen jakson lopulla tulee nyt kaivolta 3C litku. Mulla on tosin vähän tyypillistä pienempi virtaus kaivossa ja sitä myöten isompi tuo lämpötilaero (4-5K luokkaa).

[Lämäri]

Kävin päivällä katsomassa luvut ja meno-paluu seitsemän astetta.

Äsken pääsin aika alkuvaiheessa katsomaan luvut, kun kone oli lähtenyt käyntiin: tulo 5 ja paluu 2
Istuskelin sen puolisen tuntia koneen vieressä ja käynnin loputtua tulo 3 ja paluu 0
Vesitestiä en saanut onnistumaan eli en saanut jäätymään messinkiyhteen pintaan vettä.

En nyt osaa äkkiseltään tulkita noita lukemia, mutta kyllä siellä käynnin ulkopuolellakin pitäisi kierto olla päällä, koska viileähaaran pumppu on ihan kylmä.
Ajatuksia noista luvuista tai asiasta yleensä?

[seppaant]

En nyt osaa äkkiseltään tulkita noita lukemia, mutta kyllä siellä käynnin ulkopuolellakin pitäisi kierto olla päällä, koska viileähaaran pumppu on ihan kylmä.
Ajatuksia noista luvuista tai asiasta yleensä?

Piirtäisitkö vielä kytkennät, jossa on putket, pumput, takaiskuventtiilit ja lämpötilamittaukset oikeilla paikoilla.

ATS