Vs 10,5 säätöä

[sverri]

Nyt on Lämpöässän Vs 10,5 lämmittänyt taloa kuukauden päivät. Asentaja ihmetteli kun alavaraajan lämmöt nousevat mielestään korkealle. No, hankin se kaapelin, jotta saan trendiä näkysälle.
En ole pahemmin säädellyt, mitä nyt täältä saamien ohjeiden perusteella vähän ylä- ja alaminiä. Ne pumput etupellin alla on asennoissa 1. Talossa on lattialämmitys kahden jakotukin kautta, normitilat ja kosteat erikseen. Ohjaimena on GT 201.
Säätöarvot on muistaakseni ylämin 45 ja ero 3, alamin 30 ja ero 6.
Asetusarvot lämpökäyrälle 24, 28, 32.
Näyttäisi siltä, että pumppu lähtee päälle alamin ohjaamana mutta sammuu ylämin+ero ohjaamana. Onko tuo ihan ok, vai pitäisikö säätää jotenkin?
Liitteenä pitäisi olla kuva tämän päivän käyrästä. Kommentit ovat tervetulleita.

Talossa on lämmitettävää pinta-alaa 130m2 yhdessä kerroksessa ja talohan on jo 33 v vanha jos noilla jotain merkitystä on asiaan. Eikä ole kylpyammeita eikä lämpimän veden kiertoa.

Tosiaan on kaksi jakotukkia, joten olisiko kannattanut ottaa GT 203 ohjain, jossa pystyy säätämään eri jakotukeille eri lämpötilat? Olisiko siitä ollut jotain hyötyä?

Sverri

[seppaant]

Näyttäisi siltä, että pumppu lähtee päälle alamin ohjaamana mutta sammuu ylämin+ero ohjaamana. Onko tuo ihan ok, vai pitäisikö säätää jotenkin?
Liitteenä pitäisi olla kuva tämän päivän käyrästä. Kommentit ovat tervetulleita.

Näillä ulkoilman lämpötiloilla tuo on normaali käyntitapa.
Ilmojen kylmetessä pitäisi käynnistyä ja pysähtyä alavaraajan ohjaamana. Säätietojen mukaan ensi viikolla kylmenee.
En löytänyt liitettä.

ATS

[sverri]

Huomenta!

Eihän se liite illalla mahtunut mukaan. Nyt pitäisi mahtua kun on vähän pienennetty.
Mites tuo 201 vs 203 ohjain? Olisi vielä mahdollista saada vaihdettua tuo ohjain, 201 palauttaa ja maksaa välirahaakin 700€. Oisko siitä vastaavaa hyötyä?

Sverri

[sailor]

Teet Opation modauksen niin asia on kunnossa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.100

[peki]

Onko aloittajalla putket valussa vai rossipohja? Toimii tuo Opationin modaus hiukan paremmin valetussa lattiassa

[sverri]

Kesällä tuli uritettua vanhaan betoniin putket, joten valettu on. Aloittelija kun on, niin voi tuollaiset modaukset olla hepreaa meikäläiselle. Vaan pitää lukea ohjeita niin jospa se selviää 

[Opation]

Trendin perusteella tuo näyttäisi toimivan aavistuksen paremmin kuin omani. Mielenkiintoista seurata kun kelit viilenee jos viitsit laittaa silloinkin trendiä. Itselläni taisi maksimi ala ja yläero olevan noin 6 astetta varaajan sisällä lämmitysjakson jälkeen. Tulistuksessa ei minun mielestä ole vikaa vaan kerrostumat varaajan sisällä tuppaa sekottumaan. Olisikohan varaajan rakennetta parannettu? Riittääkö lämmin käyttövesi hyvin noilla asetuksilla?

[sverri]

Meillä käytetään aika vähän lämmintä vettä, joten on se riittänyt ainakin tämän lyhyen kokemuksen perusteella. Vähän tarkoittaa siis jokailtaista suihkuttelua saunan päälle 4 hengen voimin, ei mitään älytöntä lotraamista. En tiedä saako tuosta käyrästä selvää, mutta minulla lämmitysjakson lopussa ylä-ja alavaraajan ero on noin 4 astetta.  Eikö se olisi taloudellisempaa jos tuo alavaraajan lämpötila olisi vielä alhaisempi, eikä nousisi noin korkealle (43 astetta)?
Mites tuo käyntiaika, vuorokaudessa tulee vajaa 20 käynnistystä, lämmitysaika n. 20-25min. Onko ihan ok?

[peki]

Ihan kohtuu hyvä käyntiaika tuo on kun ajattelee pumpun kokoa ja lattianeliöitä. Kyllä ne siitä venyy kun kylmenee.
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyisin että kuinka paljon sait upotettua lämmitysputkee laattaan ja kuinka syvälle?
Pienellä laatan korotuksella putken ei tarviikkaan olla syvällä.
Noista alaeroista minulla ei kokemusta ole kun on vv-kone, mutta apuja varmaan tulee.

[sverri]

Lattiaan tuli 16mm putkea noin 670m ja pääosin uran syvyys 27mm. Putken yläpinta siis noin 10mm syvyydellä. Nurkissa jäi vähän lähemmäs pintaa kun ei päässyt piikkaamaan uraa kunnolla pohjia myöten.

[peki]

Lattiakaivoja ja urituksia viemäriputkille betoniin työn puolesta tehneenä on jonkinlainen kuva tuosta sverrin hommasta.
Ei voi muuta kun hämmästellä On kaverilla sisua!

[sverri]

Nyt on kelitkin vähän kylmenneet ja pumpun käynnistä taas kuvaa viime vuorokaudelta. Näyttäisi käynnistyvän alavaraajan (30 ohjaamana ja sammuvan ylävaraajan ohjaamana (46,5). Kannattaisiko säätää ja jos niin miten? Pumput on ykkösellä, jos niillä on merkitystä.

Lattialämmityksessä ei lukemani mukaan kannata käyttää termostaatteja. Mitähän sitä tekisi noille 5 paketissa olevalle ja toimilaitteelle? pahis kun tuli ostettua koko setti. No, tyhmästä päästä kärsii koko lompakko 

[Opation]

Nyt on kelitkin vähän kylmenneet ja pumpun käynnistä taas kuvaa viime vuorokaudelta. Näyttäisi käynnistyvän alavaraajan (30 ohjaamana ja sammuvan ylävaraajan ohjaamana (46,5). Kannattaisiko säätää ja jos niin miten? Pumput on ykkösellä, jos niillä on merkitystä.

Lattialämmityksessä ei lukemani mukaan kannata käyttää termostaatteja. Mitähän sitä tekisi noille 5 paketissa olevalle ja toimilaitteelle? pahis kun tuli ostettua koko setti. No, tyhmästä päästä kärsii koko lompakko 

Tuohon ei taida olla mitään parannettavaa.Vs:n ylälämpöjä ei saa korkeammaksi huonon varaajan takia, joten paras hyötysuhde taitaa tulla 30 alaminimillä ja sellaisella yläasetuksella ettei suihkuun jäädy. Tulistus toimii pumpussasi ihan hyvin, kompuraa vähän käy sääliksi kun tulee noin paljon startteja vuorokaudessa, mutta sitä ei saa pelkällä säädöllä paremmaksi.

Ainut ihmeellisyys on mielestäni matala kuumakaasun lämpötila, voiko oikeasti olla noin vai olisiko anturi hieman huonosti kiinni. Toimintaan tuskin vaikuttaa mitenkään.

[peki]

Sverrillä on aika iso pumppu neliöihin nähden. Joku ulkonen varaaja varmaan auttaisi jonkin verran että saisi lämmityspiiriin tilavuutta lisää.

[sailor]

@sverri

Joko laitoit sen Opation modauksen? Käynti korjaantuu 10min työllä.

[Matias]

Opation:
Ainut ihmeellisyys on mielestäni matala kuumakaasun lämpötila, voiko oikeasti olla noin vai olisiko anturi hieman huonosti kiinni. Toimintaan tuskin vaikuttaa mitenkään.

Matala kuumakaasunlämpötila on Vs malleilla ominaisuus,ei tuollaisesta 70 asteen kuumakaasusta oikein riitä lämpötehoa ylävaraajan lämmitykseen.

Esim LÄ:n V-malleissa kuumakaasun lämpötila on 90C:n tienoilla ja niissähän käyttövesi riittää vaikka kuinka hyvin.

Paljonko muuten Opationilla kuumakaasun lämpötila on 40 asteen lauhtumislämpötilalla?

[Opation]

Opation:
Ainut ihmeellisyys on mielestäni matala kuumakaasun lämpötila, voiko oikeasti olla noin vai olisiko anturi hieman huonosti kiinni. Toimintaan tuskin vaikuttaa mitenkään.

Matala kuumakaasunlämpötila on Vs malleilla ominaisuus,ei tuollaisesta 70 asteen kuumakaasusta oikein riitä lämpötehoa ylävaraajan lämmitykseen.

Esim LÄ:n V-malleissa kuumakaasun lämpötila on 90C:n tienoilla ja niissähän käyttövesi riittää vaikka kuinka hyvin.

Paljonko muuten Opationilla kuumakaasun lämpötila on 40 asteen lauhtumislämpötilalla?

40 asteen kohdalla aika tarkasti 79 astetta. Olen liki varma että vs ja v mallien koneistossa ei ole eroja. Ainoastaan varaaja on eri. Ja jos on niin mikä ero tekisi vs:n tulistuksesta tehottoman? Edelleenkin sitä mieltä että vs varaaja on liian matala, ja/tai ylä ja alaosan erottava välipelti vuotaa kuin seula, niinkun seppaant on esittänyt. Tiukassa kilpailutilanteessa piti tehdä kompakti pumppu mutta ei testattu sen sopivuutta tulistusvaraajan kanssa.

[Matias]

mikä ero tekisi vs:n tulistuksesta tehottoman

Tuskin rakeenteellisesti eroja on mutta jos ajatellaan vs:n ja v-mallien tulistinvaihdinta niin kun käyntiolosuhteet menee niin että vs mallissa kuumakaasu jäähtyy n 15K (70-->55) ja v-mallissa 35K (90---->55) niin  mielestäni tuosta tulee tehoeroja.

Noi lämpötilat "hihasta" mutta kun vertailee vs:n ja v-mallien trendejä niin tuontapainen ero näyttää olevan(?)

[Renoo]

Meillä juuri nyt käynnin lopussa lauhduttimelta ulos 38 astetta, kuumakaasu 86 astetta ja pöntön yläosaan tulee 55 astetta, tulistinputki 61 astetta. V-malli.

[Opation]

Ja nyt katsoin viimeisen käynnin 38 asteen kohdalla, 76,7 astetta. On siis matalampi kuin vaikka Renoolla, mutta mistä se johtuu? Onko lauhduttimen Dt:llä jotain tekemistä tämän kanssa? Tulistinvaihtimelta lähtevän veden lämpötila ei mielestäni näytä juurikaan vaikuttavan kuumakaasun lämpötilaan.

Jokatapauksessa tuon viimeisen käynnin jälkeen ylävaraajan pysäyttäessä käynnin 45 asteeseen, alavaraaja oli 43 asteinen ja kuumakaasu 85 astetta.

Vs:n ongelma onkin se että käyttöveden tekoa ei tulistaminen auta juuri ollenkaan. Jos vettä lasketaan hanasta silloin kun ylävaraajassa on 45 astetta, tulee sieltä noin 42 asteista. Sehän on alle lauhdutuslämpötilan.

Sverrillä tuo ero on hieman suurempi, joten voi näissä olla yksilöeroja tai sitten jotain on aavistuksen parannettu.

MikkoVs6 on kuristanut lauhdutuspumpun kiertoa ja sillä ero alkoi kasvaa, olen kokeillut itsekkin. Mutta silloin myös ylävaraajan lämpötila laskee lepojaksolla nopeammin, eli vähän huonosti sekin toimii.

Vielä kun joskus keksin että miten siirtäisin tuohon hyvin eristettyyn sähkövaraajaan tulistusenergian, niin saattaisin pystyä todistamaan että Vs:n sisuskaluilla on tulistustehoa ihan riittävästi.

Vielä loppuun: Tein testin noista käynnistysmääristä/vrk normi asetuksilla ja modauksella. Muutamien vastaavanlaisten päivien perusteella ilman modia 24 starttia/vrk ja 2 asteen modilla 11 starttia. 4 astetta en ole vielä kunnolla kokeillut pidempää jaksoa, varmaan jotain 5 ja 8 väliin menis meillä/vrk.

[Matias]

Nyt on Lämpöässän Vs 10,5 lämmittänyt taloa kuukauden päivät.

Onko Sverrin LämpöÄssä mallia Vs10,5 vai Vsi 10,5 ?

Varmaankin äskettäin tullut markkinoille tuo Vsi malli?

Erikoista manuaalissa että tuossa on säätyvä tulistinventtiili ja sen ajastettava huuhtelu,onko Sverrin LÄ:ssä tuollaista ominaisuutta?

http://www.lampoassa.fi/fi/tuotteet/vsi-mallisto

PDF:n sivu 27   kohta 5.4.11

[Opation]

Nyt on Lämpöässän Vs 10,5 lämmittänyt taloa kuukauden päivät.

Onko Sverrin LämpöÄssä mallia Vs10,5 vai Vsi 10,5 ?

Varmaankin äskettäin tullut markkinoille tuo Vsi malli?

Erikoista manuaalissa että tuossa on säätyvä tulistinventtiili ja sen ajastettava huuhtelu,onko Sverrin LÄ:ssä tuollaista ominaisuutta?

http://www.lampoassa.fi/fi/tuotteet/vsi-mallisto

PDF:n sivu 27   kohta 5.4.11

Ohjaimena on GT 201.

Eli varmaan vanhempi malli.
Tuohon vanhempaan Vs:n on tehty jossain vaiheessa muutos, että tulistimen säätöventtiili on pumpun jälkeen. Alunperin se oli ennen pumppua ja minulle tuo muutos on tehty juuri sen tukkeutumisen takia. Tai ei se koskaan tukossa ole ollut mutta se oli ensimmäinen epäily valmistajan puolelta kun ei oikein tulistanut.

Heti kun joku Vsi:n omistaja tänne kirjautuu niin voisi laittaa kokemuksia ja vähän tietoja varaajan lämpötiloista käyntijakson jälkeen.

[sverri]

Kyllä tuo minun pumppu on mallia Vs 10,5. Jotain vanhaa varastoa kai möivät kesäkuussa.
En ole tehnyt vielä sitä modausta, kun on ollut vähän muita kiireitä. Yläpohjaan pitää rakennella uudet ilmanvaihtoputkistot ennen talventuloa. Osa villoista on siis kääritty rullalle, joten lämpökin karkailee varmaan sitä kautta ja vaikuttanee pumpun käyntiin epäedullisesti. Pitää kokeilla tuo modaus heti kun saan aikaiseksi. Siis sen 10 min jostain revittyä 

[sverri]

Nyt on sitten yläpohja eristetty ja ilmanvaihto on toiminnassa. Pumppu alkoi mielestäni käymään turhan tiheään kun eilenkin kävi jopa puolen tunnin välein. Alavaraaja laski normaalia nopeammin 30 asteeseen. Sisällä lämpötila oli aika alhainen, 19-20 astetta.  Muutin illalla  asetuksia siten, että ylämin 44->48 ja ero 4.  Alamin on 30 ja ero 5.  Tein myös sen Opation modauksen jo muutama viikko sitten. Aluksi käyntikerrat laskivat noin 20/vrk jotain 14 kertaan. Huippuimurin vaikutus on -3 astetta.

Nyyt käynti on mielestäni parempaa (eiliseen verrattuna)kun käy harvemmin, mutta kuitenkin n 30 min kerrallaan. Pumppu lähtee käyntiin alamin 30 ohjaamana ja sammuu ylämin 48+4/2= 50 ohjaamana. Alalämpö tietty nousee myös korkeammalla, joten sen jäähtyminen 30 asteeseen kestää pidempään. Huonelämpötilakin on kutakuinkin 21 astetta. Tässä kun oli 15 pakkasta niin pumppu pelasi silloinkin että, lähtee päälle alavaraajan ohjaamana ja sammuu ylävaraajan ohjaamana.

Tuohon lattialämmitykseen laitoin kuitenkin ne hankitut huonetermostaatit. Tuntuu, että niiden asentamisen jälkeen asunnosta tuli kylmä ja pumppu alkoi käydä tiheämmin 

Mitäs olette mieltä säädöistä? Liitteenä taas käppyrää viime vuorokaudelta.

Sverri

[Matias]

Tässä kun oli 15 pakkasta niin pumppu pelasi silloinkin että, lähtee päälle alavaraajan ohjaamana ja sammuu ylävaraajan ohjaamana.

Oliskohan tulistinvaihtimessa tukosta?
Trendistäkin on nähtävissä että kestää varsin pitkään ennenkuin ylävaraajan lämpö alkaa nousemaan,tämäkin viittaisi vaatimattomaan tulistustehoon.

Tuossa ketjussa puidaan vs:n tulistinvaihtimen tukkeutumista ja sen huuhtelua
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4667.0

[Renoo]

Tässä kun oli 15 pakkasta niin pumppu pelasi silloinkin että, lähtee päälle alavaraajan ohjaamana ja sammuu ylävaraajan ohjaamana.

Oliskohan tulistinvaihtimessa tukosta?
Trendistäkin on nähtävissä että kestää varsin pitkään ennenkuin ylävaraajan lämpö alkaa nousemaan,tämäkin viittaisi vaatimattomaan tulistustehoon.

Tuossa ketjussa puidaan vs:n tulistinvaihtimen tukkeutumista ja sen huuhtelua
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4667.0

Jos tulistin on tukossa ja tämä on se syy, niin tuo ongelma on varmastikin ollut Lässällä tiedossa jo pitkään koska tuohon on ohjelmallisesti puututtu uusissa Vm-malleissa.


Lueskelin tuossa yksi päivä tuon uuden Vm-lässän manuaalia, siinähän on jo hieno avaruusajan paneeli josta konetta ohjataan (vertaa vanha Ouman). Tuossa ohjaimessa saa asetettua "tulistimen automaattisen puhdistuksen" tapahtumaan automaattisesti esimerkiksi 10 päivän välein.

[Opation]

Nyt on sitten yläpohja eristetty ja ilmanvaihto on toiminnassa. Pumppu alkoi mielestäni käymään turhan tiheään kun eilenkin kävi jopa puolen tunnin välein. Alavaraaja laski normaalia nopeammin 30 asteeseen. Sisällä lämpötila oli aika alhainen, 19-20 astetta.  Muutin illalla  asetuksia siten, että ylämin 44->48 ja ero 4.  Alamin on 30 ja ero 5.  Tein myös sen Opation modauksen jo muutama viikko sitten. Aluksi käyntikerrat laskivat noin 20/vrk jotain 14 kertaan. Huippuimurin vaikutus on -3 astetta.

Nyyt käynti on mielestäni parempaa (eiliseen verrattuna)kun käy harvemmin, mutta kuitenkin n 30 min kerrallaan. Pumppu lähtee käyntiin alamin 30 ohjaamana ja sammuu ylämin 48+4/2= 50 ohjaamana. Alalämpö tietty nousee myös korkeammalla, joten sen jäähtyminen 30 asteeseen kestää pidempään. Huonelämpötilakin on kutakuinkin 21 astetta. Tässä kun oli 15 pakkasta niin pumppu pelasi silloinkin että, lähtee päälle alavaraajan ohjaamana ja sammuu ylävaraajan ohjaamana.

Tuohon lattialämmitykseen laitoin kuitenkin ne hankitut huonetermostaatit. Tuntuu, että niiden asentamisen jälkeen asunnosta tuli kylmä ja pumppu alkoi käydä tiheämmin 

Mitäs olette mieltä säädöistä? Liitteenä taas käppyrää viime vuorokaudelta.

Sverri

Kyllä ne termarit heikentää tuon modauksen hyötyä. Ilman modausta termareilla ei ole niin suurta merkitystä käyntijaksoihin kun lämpö varataan vain varaajaan. Itse olen kaikista laattalattioista ottanut termarit pois, saavat hiukan lämmetä kesälläkin. Muuten meillä on käyrä säädetty niin alas että suurimman osan ajasta termarit on auki, lähinnä vaan rajoitavat alakerran olohuoneen lämmön nousua iltaisin.

[sverri]

Niinpä tietty, en ajatellut asiaa lainkaan sen modauksen kannalta. Pitää nyt testailla ja ottaa termarit pois jos ei tunnu käynti asettuvan mieleiseksi.

Eilen putsasin sen tulistimen. Hieman sieltä tuli sellaista tummaa vettä joka haisi märälle villasukalle. Veden joukossa oli ehkä puoli teelusikallista sellaista "pölyä", vähän kuin viilausjätettä. Ylävaraajan lämpötilan nousutahti ei mielestäni muuttunut miksikään. Tulisinventtiili oli auki 1,5 kierrosta ja silloin meni ylävaraajassa 1,1 asteen (46,7->47,8C)lämpötilan nousuun 19 min. Muutin sitten putsauksen jälkeen venttiiliä siten, että on auki nyt 1 kierroksen. Tänään 1,2 asteen (46,2->47,4C) nousuun ylävaraajassa meni 15 minuuttia. Tulistinpumppu on ykkösellä samoin latauspumppu, jos se nyt asiaan vaikuttaa.
Tulistinketjussa "Köpillä" on ylävaraaja noussut 10 minuutissa 3 (48-51C) astetta, joten siihen verrattuna tässä ei tulistin kyllä toimi yhtä tehokkaasti.

Tuossa kun aikaa nyt saikulla on, niin kompura lepäsi 40 minuuttia ja suoritti sitten vastaavanlaisen 10 minuutin työskentelyn, jonka aikana arvot seuraavat:

Alku                                    5min          10 min, jolloin kompura sammui
Varaaja ylä 48                     49               51

[sverri]

Tarkemmin kun tulistusketjua lukee niin Köpillä on näköjään VS 12 pumppu, joten tulistuskaan ei ole ihan vertailukelpoinen. Oisko jollain Vs 10,5 omistajalla mittauksia, miten tulistus pelaa.

[sverri]

No niin, taas on tehty erilaisia kokeiluja ja viime yönä pumppu kävi ensimmäistä kertaa siten, että käynnistyi ja sammui alamin (+ero) ohjaamana.
Asetusarvot alamin 30 ja ero 8. Ylämin 40 ja ero 4. Noilla arvoilla näyttää pysyvän ylävaraaja ylämin-arvon yläpuolella, eikä pumppu sitten ohjaannu sen mukaan. Lämpimän veden riittävyyden näkee sitten tänä iltana kun menee suihkuun. Täytyy varmaan käydä itse ensimmäisenä.

Kokeilin tuossa pari päivää säädellä sitä tulistinventtiiliä ja sen vaikutusta tulistukseen. Havainnot oli aika laihoja, ei suurta eroa ollut ylävaraajan lämpenemiseen oliko venttiili auki 3/4, 1, 1 1/4 ,1 1/2 vai 1 3/4 -kierrosta. Nopeimmin ylävaraaja nousi asteen tulistinventtiilin ollessa 1 3/4-kierrosta auki. Tosin silläkin asennolla tuli heittoa, nopein aika 12 min ja pisin 19 min vaikka ylävaraajan alkulämpötila pumpun käynnistyessä oli tismalleen sama.
Muilla asennoilla lämpenemiset oli luokkaa 15 - 20 min/aste.
Havaitsin kuitenkin sen, että mitä korkeampi on ylämin, sitä paremmin pumppu tulistaa. Kun ylämin oli 46 ja ero 4 niin kyllä se ylävaraajan trendi oli huomattavasti jyrkempi kuin jos arvot oli 42 ja ero 4. Tietty se voi olla optinen harhakin, kun ylämin ollessa korkeampi ja alamin 30 niin pumpun käyntiaika oli pidempi ja ylävaraajan käyrä näytti jyrkemmältä kun se oli pidempikin. Tiedä häntä. Joku viisaampi varmaan tietää.Nämä nyt on vain näitä amatöörin puuhasteluja vailla tieteellistä näyttöä 

Kokeilin muuten to-pe yönä palauttaa pumpun ihan perusasetuksiin. Otin sen modauksen pois ja ajelin pumppua asetuksilla alamin 32 ero 6, ylämin 45 ero 4. Pumppu oli käynyt aamun tunteina 4-10 9 kertaa aina 15-20 min kerrallaan. Pakkasta oli rapiat 10 astetta.Tasaisen vauhdin taulukolla käynnistyksiä tulis n. 50-55/vrk  Pe-aamuna piti pikaisesti laittaa modaus takaisin toimintaan.

Lattialämmityksen huonetermostaatit jätin vielä paikoilleen. Lattiassa ei ole antureita, vaan ne ovat noissa seiniin tulevissa säätölaitteissa. Sen mitä olen seurannut, niin nuo toimilaitteet jakotukissa ovat yleensä aina auki, eli kiertoa ei kuristeta. Joten ei pitäs vaikuttaa laatan varautumiseen modaukseen liittyen. Pitää seurata tilannetta.

Liitteenä vielä trendi viime yöltä viisaammille analysoitavaksi.

[sverri]

Tulihan sitä pakkasta taas vaihteeksi. Pumppu on tosiaan nyt pelannut alavaraajan asetuksilla joten se lienee optimitilanne, jos olen oikein käsittänyt.
Aamulla sisällä ei kyllä ollut lämmintä kuin 19,3 astetta, joten pitänee nostaa vähän käyrää.

Missähän asennossa tuo kiertovesipumppu pitäs olla lämpöpumpussa? Siinähän on asteikko I,II,III ja sitten niitä suurenevia, suorakaiteen muotoisia merkkejä. Minulla oli siten, että vain pienin suorakaiteen muotoinen oli valittuna. Sen merkitys näköjään on "alin suhteellinen painekäyrä". Pumppu on Grundfos Alpha 2 25-60-130 ja sen ohjekirjassa oli ohje, että lattialämmityksen kanssa pitäs käyttää "alin vakiopainekäyrä"-asetusta.Muutin nyt siihen, saa nähdä huomaako vaikutusta.
 
Tosi huono tuo aiempi liite, siis ettei siitä varmaan saa oikein selvää. Liitin trendin Wordiin, tulee ainakin parempilaatuinen liite.
Niin ja laittakaa nyt joku kommentti  vai joko kaikki on pikkujouluissa 

[peki]

Ihmeen hyvin tuo toimii noinkin isolla pumpulla Teit huolellista työtä lattialämmityksen asennuksessa. (Tarpeeksi metrejä)

[Opation]

Niin hyvin toimii kun tuolla vehkeelä voi. Riittääkö lämmin vesi noilla asetuksilla?

Joku voisi selventää että mikä vaikuttaa kylmäprosessissa kuumakaasun lämpötilaan? Kun se kuuma kaasu on niin kylmää yleisesti Vs-pumpuissa. Mitä se säädettävä venttiili tekee, onko sen nimi paisuntaventtiili vai mikä? Siihen en uskalla itse koskea kuitenkaan.

Köpillä ylävaraaja on yli 10 astetta lämpimämpi kuin alavaraaja, se on jotenkin kadehdittavan outoa...

[peki]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2846.0
Tossa oli jotain juttua. Tosin kukaan ei yrittänyt tehoja alentaa

[Matias]

mikä vaikuttaa kylmäprosessissa kuumakaasun lämpötilaan?

Lauhtumispaine ja lämpötila luulisin.

Tulistinvaihtimelta lähtevän veden lämpötilaan vaikuttaa tulistinvaihtimelle menevän veden lämpötila ja virtausnopeus.

Ilmeiseti myös veden virtaussuunta kuumakaasun virtaussuuntaan nähden vaikuttaa tulistinvaihtimelta lähtevän veden lämpötilaan,siis että kuumakaasu ja vesi virtaa eri suuntiin tulistinvaihtimessa.

edit:Jos ylävaraajassa veden virtaussuunta olisi vaihtunut siten että tulistinvaihtimelta menee ylävaraajan alaosaan ja paluuvirtaus olisi ko varaajan yläosasta niin varmaan sekin vaikuttaa melkoisesti.
Jos esim tulistinpiirin kiertopumppu olisi mennyt asennusvaiheessa puolikierrosta väärin niin silloinhan virtaussuunnat vaihtuu (?)

[peki]

Meinaatko että tulistimelta saisi enemmän tehoo paisuntavena kiinnenpänä?

[ego]

Niin hyvin toimii kun tuolla vehkeelä voi. Riittääkö lämmin vesi noilla asetuksilla?

Joku voisi selventää että mikä vaikuttaa kylmäprosessissa kuumakaasun lämpötilaan? Kun se kuuma kaasu on niin kylmää yleisesti Vs-pumpuissa. Mitä se säädettävä venttiili tekee, onko sen nimi paisuntaventtiili vai mikä? Siihen en uskalla itse koskea kuitenkaan.

Köpillä ylävaraaja on yli 10 astetta lämpimämpi kuin alavaraaja, se on jotenkin kadehdittavan outoa...

Tulistus on sana joka kuvaa kaasun lämpenemistä. Nimitys tulee höyrytekniikasta jossa kattilan höyrystysosasta tulevaa kylläistä vesihöyryä lämmitetään. Itse höyrystyminen tapahtuu sekä kylmä- että lämpötekniikassa aineen kiehumispisteesä tai liukuman sisällä (R-407C)
Lämpöpumpussa tulistuminen tapahtuu perustapauksessa höyrystimen loppuosassa. Lämmön siirtyminen kaasuun on huonompaa kuin nesteen ja höyrystyneen kylmäaineen seokseen. Tulistuksen osalla höyrystimen sisäpinta on kuiva.
Prosessin lämmönsiirto ja lämpökerroin  huononevat tulistusta lisättäessä paisuntaventtiilin jousta kiristämällä.
Vastaavasti jousta löysäämällä tulistus pienenee ja COP-paranee kunnes säädön hallinta menetetään ja höyrystinpaine alkaa huojua.
Perinteisesti paisarin tulistus säädetään mahdollisimman pienelle. Vaihtoventtiilikoneissa tämä on pelkästään hyvä asia mutta tulistuksen talteenottovaihtimen kanssa korkeampi kuumakaasun lämpötila voi olla toivottavaa.
Kuumakaasun lämpötilaan vaikutta ensisijaisesti kylmikseen tuleva lämpömäärä ennen kompressorin imuventtiiliä, siis moottorikompressorin peltivaipan sisälläkin tapahtuva lämmönsiirto nostaa kuumakaasun lämpötilaa.
Lisäksi imukaasun lämpötilaa voidaan nostaa höyrystimen tulistusta lisäämällä paisarin jousta kiristämällä.
Monissa lämpöpumpuissa on myös lämmönvaihdin joka lämmittää imukaasua paisuntaventtiilille tulevalla lämpimällä nestemäisellä kylmäaineella.
Kylmälaitteissa paisarin pulpin asennus tehdään oheisen kuvan mukaisesti. Seurauksena on tulistuksen kasvu, COP:n lasku, kylmätehon kasvu ja kuumakaasun lämpötilan nouseminen. Olemme opetuskoneissa siirtäneet pulpin "kiellettyyn" paikkaan  paremman lämpökertoimen toivossa....

[sverri]

Opationille: Kyllä se lämmin vesi on riittänyt ihan hyvin, ei ole vielä suihkussa tarvinnut viileällä vedellä peseytyä. Olen käsittänyt, että lämmin käyttövesi otetaan ylävaraajasta. Tuossa kun katsoo tuota minun trendiä, niin 28.11. klo 20 nurkilla se alavaraajan lämpö alkaa kuitenkin laskea  ennen ylävaraajaan lämpöä. Tuolloin oli siis sauna-aika. Samoin 29.11. klo 9 nurkilla kun on käytetty vähän lämmintä vettä naamavärkin pesuun.
Mistähän tuo johtuu? Eikös se ylävaraajan lämpöjen pitäs laskea kun käytetään lämmintä vettä vai tapahtuuko tässä jotain varaajien välisiä virtauksia?
Tietysti kun lämmintä vettä käytetään niin tilalle pitää tulla verkostosta kylmää vettä. Niin tuleeko se sitten alavaraajaan, ja siitä syystä sen lämpö alkaa laskea ensin?

[juippi]

Imukaasun tulistuksen nosto esim. 5K vaikuttaa kuumakaasussa lähes 10K eli ainakin R410 aineella vaikutus siis tuplana kompuran jälkeen.

[Renoo]

Tuossa kun katsoo tuota minun trendiä, niin 28.11. klo 20 nurkilla se alavaraajan lämpö alkaa kuitenkin laskea  ennen ylävaraajaan lämpöä. Tuolloin oli siis sauna-aika. Samoin 29.11. klo 9 nurkilla kun on käytetty vähän lämmintä vettä naamavärkin pesuun.
Mistähän tuo johtuu? Eikös se ylävaraajan lämpöjen pitäs laskea kun käytetään lämmintä vettä vai tapahtuuko tässä jotain varaajien välisiä virtauksia?
Tietysti kun lämmintä vettä käytetään niin tilalle pitää tulla verkostosta kylmää vettä. Niin tuleeko se sitten alavaraajaan, ja siitä syystä sen lämpö alkaa laskea ensin?

Tämä on ihan normaalia, käyttävesi esilämmitetään varaajan alaosassa, kunnan vesijohtovesi tuodaan oheisen kuvan mukaisesti, varaajan ylhäältä putki alas, joste se alkaa kierukkaa pitkin nousemaan ylös. Nyt kun varaajan alaosassa olevan kierukan sisään tuodaan 5-10 asteista vettä niin se näkyy tuossa alavaraajan kylmenemisessä. Näissä lässissähän tuo kylmä vesi siis tuodaan kierukan sisällä jossa se matkaa tuon kierukan pituuden verran kierukan sisällä ja tänä aikana sen pitää lämmetä varaajassa olevan veden voimin.