Höpinää erilaisista kollektoreista, lämpökaivojen virtauksista yms..

[seppaant]

Minä käytän tätä ohjelmaa.
Eikö se ole sama kuin mitä sinä käytät?
http://www.pipeflowcalculations.com/pressuredrop/
Minä saan rajanopeudeksi 0,37 l/s
Minulla on tiheys 967 kg/m3 ja viskositeetti 0,006 Pas
Mitä arvoja sinä käytät ja mistä olet ottanut ne?

ATS

[Xargo]

Minä käytän tätä ohjelmaa.
Eikö se ole sama kuin mitä sinä käytät?
http://www.pipeflowcalculations.com/pressuredrop/
Minä saan rajanopeudeksi 0,37 l/s
Minulla on tiheys 967 kg/m3 ja viskositeetti 0,006 Pas
Mitä arvoja sinä käytät ja mistä olet ottanut ne?

Sama softa joo. Tiheys 960kg/m3 ja viskositeetti 0,0076 Pas (EED:sta, 25% etanoli). Tuolla viskositeetillahan tuo taitaa selittyä.

[fraatti]

Laskin putkistolle painehäviökäyrän ja piirsin sen keruupumpun pumppukäyrästöön.
Käyttämäni laskentaohjelma antaa laminaarin ja turbulentin virtauksen raja-arvoksi 0,37 l/s.
-putki 32,6mm
-tiheys 0,967
-viskositeetti 0,006 Pas
Pumppu pumppaa maksimiteholla 0,40 l/s
Tällöin laskelmieni mukaan on putkiston painehäviö on 3,9 m
Samalla virtauksella on pumpun nostokorkeus 6,7 m.
Putkiston painehäviö on 63% ja pumpun 37%.
Putkiston pienehköä prosenttia selittänee 3-putkikeräin.

ATS

Kaikki keräimet on laskettu samoilla arvoilla mitä olen käyttänyt kaikissa laskennoissa ja siinä nuo kaikki keräimet ovat miltei samoilla viivoilla.

Nyt vain alkoi kiinnostamaan miksi saan niin eri tuloksen samalle virtaukselle kuin sinä. Käytin hiukan eri arvoja laskennoissa: kuten viskositeetti 0,0068 ja tiheys 965,4 ja huomasin että viskositeetin muutos 0,0068 -> 0,006 vaikuttaa oleellisesti tulokseen. Kuvittelin aikaisemmin ettei tuo vaikuta oleellisesti tulokseen mutta olin väärässä näköjään.

Avasin sitten tuon Melinderin taulukon uudestaan siellä
25% alkoholi seoksen viskositeetti on 0 asteessa 6,1 10 asteessa 3,71; 30% alkoholi seoksen 0 asteessa 6,8;10 asteessa 4,08
Jos nuo painotetaan niin että saadaan 28% niin saadaan 0 asteessa 6,38 ja 10 asteessa 4,86   -> 5,87mPas@3,3astetta

Tiheydelle sama homma niin saadaan 966kg/m3@3,3 astetta

Mutta sinänsä kummajuttu ettö jos laskennassa antaa arvoksi pienemmän kinemaattisen viskositeetin niin (sama asia kuin lämpöisempi alkoholi seos) niin huomataan että painehäviö pienenee. Täh? Voiko kylmempi neste pumppautua muka paremmin?  Vai menikö ajatukset tässä kiireessä sekaisin?

Toisaalta tätä tukee myös omat laskelmat kaivon virtauksesta käyntijakson eri vaiheessa. (alkuun koko kaivo maaperänlämpöistä) Vai meneekö koko juttu mittaustarkkuuden piikkiin? Oletko seppaant huomannut mitään muutosta virtauksessa kaivon/keruunesteen lämpötilan laskiessa?

[Xargo]

Mulla on muistikuva, että maaviina nimenomaan käyttäytyi melko hassusti lämpötilan funktiona. Siis viskositeetin suhteen. Tuo EED:n käyttämä arvo vaikuttaa vähän kyllä pessimistiseltä noihin verraten...

... mutta sepä siinä, että viskositeetti vaikuttaa hommaan erittäin paljon. Vielä kun laimeammalla liuoksella tiheyskin kasvaa niin siinäpä syitä pitää putkistossa mahdollisimman laimea viina.

[seppaant]

Toisaalta tätä tukee myös omat laskelmat kaivon virtauksesta käyntijakson eri vaiheessa. (alkuun koko kaivo maaperänlämpöistä) Vai meneekö koko juttu mittaustarkkuuden piikkiin? Oletko seppaant huomannut mitään muutosta virtauksessa kaivon/keruunesteen lämpötilan laskiessa?

Tosiaan viskositeetti muuttuu voimakkaasti lämpötilan mukaan ja siitä johtunee erot laskelmissamme.

Kesällä virtaus on selvästi suurempi kuin talvella.
Pitänee kaivella arkistoja, jos löytäisin numeroarvoja.

ATS

[seppaant]

Näin muuttuu virtaus viinan keskilämpötilan mukaan
Ero kesä/talvi on n.6%

ATS

[fraatti]

Näin muuttuu virtaus viinan keskilämpötilan mukaan
Ero kesä/talvi on n.6%

ATS

Tässä tuo käyttäytyy juuri niinkuin maalaisjärjellä voisi kuvitellakkin. Eli lämpötilan noustessa virtauskasvaa.

Mutta esimerkiksi laskiessa 193m;32,6mm;1.44m3/h;tiheys 965,4kg/m3;viskositeetti 6,8 -> Painehäviö 19kPa (neste 30%, 0 astetta, arvot suoraan taulukosta)
193m;32,6mm;1.44m3/h;tiheys 960kg/m3;viskositeetti 4,08 -> Painehäviö 27kPa (neste 30%, 10 astetta, arvot suoraan taulukosta)

[fraatti]

Ja sitten käppyrää täältä:


Minimi lämpötilannousu kierroksen jälkeen 3,8 astetta
Kompuran käynti 10min
Noin 15min kompressorin käynnistymisestä ensimmäiset merkit takaisin tulevasta lämmöstä ilmaantuu
käyntijakson keskikohdan ja palaavan pulssin alimman/keskikohdan väli 19min
Käyntijakson lopun ja pulssin nousun väli 15min
Pulssin pituus 17min

Kollektori 189m, aktiivi 184m, putki 40x2,4, siirtoputki 5m
Nestetilavuus 0,973 * 388 = 378 litraa

Ei muutakun diagnoosia kehiin..

[seppaant]

Mutta esimerkiksi laskiessa 193m;32,6mm;1.44m3/h;tiheys 965,4kg/m3;viskositeetti 6,8 -> Painehäviö 19kPa (neste 30%, 0 astetta, arvot suoraan taulukosta)
193m;32,6mm;1.44m3/h;tiheys 960kg/m3;viskositeetti 4,08 -> Painehäviö 27kPa (neste 30%, 10 astetta, arvot suoraan taulukosta)

Oliko ensimmäisessä tapauksessa virtaus laminaari ja jälkimmäisessä turbulentti?

Tuon kylmäpulssikokeen tulos on hyvin samantapainen kuin minulla.
Nyt voit laskea virtauksen, että onko sama kuin aiemmin olet laskenut.
Tee vielä sama koe 5min pulssilla.

ATS

[fraatti]

Mutta esimerkiksi laskiessa 193m;32,6mm;1.44m3/h;tiheys 965,4kg/m3;viskositeetti 6,8 -> Painehäviö 19kPa (neste 30%, 0 astetta, arvot suoraan taulukosta)
193m;32,6mm;1.44m3/h;tiheys 960kg/m3;viskositeetti 4,08 -> Painehäviö 27kPa (neste 30%, 10 astetta, arvot suoraan taulukosta)

Oliko ensimmäisessä tapauksessa virtaus laminaari ja jälkimmäisessä turbulentti?

En huomannut katsoa mitä ohjelma kertoi. Noi on jotain arvoja kun laskekelin sitä sun kaivoa.

Tuon kylmäpulssikokeen tulos on hyvin samantapainen kuin minulla.
Nyt voit laskea virtauksen, että onko sama kuin aiemmin olet laskenut.
Tee vielä sama koe 5min pulssilla.

Tuosta on hankala sanoa mistä kohtaa tuo kierroksen pituus pitäisi ottaa. Jotain ideoita?

Jos sen nyt vaikka ottaisi tuosta 15min kohdalta tulisi kaivon virtaukseksi 378/15*60=1512l/

Jos jokin pidempi aikajakso valitaan tulee virtaukseksi vieläkin hitaampi.

Joku kusee ja pahasti ja alkaa kyrpimään. Mikään ei tunnu pitävän paikkaansa ja asiat ovat ristiriidassa toistensa kanssa.

Jokatapauksessa näyttäisi ettei virtaus voi mitenkään olla 2000l/h.

Mistä sitten virhe voi laskelmiin? Ensimmäisenä tulee mieleen se että voiko olla niin että vastuksilla virtaukseen luoma lämpötilero on todellisuudessa suurempi kuin kuin mitä koneen mittauksen antavat ymmärtää. Esim vastuksista lähtevä lämpö ei ole kerennyt kokonaan sekoittumaan veteen sen mennessä lampöantureiden ohi. Tämä antaisi todellisuutta pienemmän lämpötilaeron tuohon arvoon millä määritellään millainen virtaus toisiopiirissä on.

Ottoteholle on kuitekin kalibroitu mittari joten se pitää paikkansa.

Ajatuksia?

[seppaant]

Tuosta on hankala sanoa mistä kohtaa tuo kierroksen pituus pitäisi ottaa. Jotain ideoita?

Jos sen nyt vaikka ottaisi tuosta 15min kohdalta tulisi kaivon virtaukseksi 378/15*60=1512l/

Jos jokin pidempi aikajakso valitaan tulee virtaukseksi vieläkin hitaampi.

Minä käytin kierroksen aikana aikaa menopulssin keskeltä paluupulssin keskelle ja tästä laskettuna virtaus oli sama kuin mitä mittari näytti.
5min pulssi antoi selkeämmän paluupulssin kuin 10 ja 15 min pulssit.

ATS

[fraatti]

Uusi käppyrä on kasassa. Huomioita siitä:
Kompressorin tehonkulutus pumppuineen 2030W
Kompressori käynnistyi 15s käyrän alkamisen jälkeen. Käyrässä olevat arvot otettu 30 sek välein.
Kompressori kävi 5min 5s
Lämpö lauhduttimessa laski noin 1 min viiveen jälkeen. Samoin tapahtui myös lämpötilan nousun kanssa.
Käyntijakson keskikohta on 3,5min kohdalla.
Paluun jäähtymis montun keskikohta on 21,25min kohdalla.
Näistä saadaan että kierros olisi 17,75min
Mikäli tilavuus olisi sen aiemmin mainitun 378l saadaan virtaukseksi 1280l/h

Hiukan laskentaa: Virtauksella 1280l/h ja 5 asteen lämpötilaerolla saadaan tehoksi keruupiiristä 7150W -> antoteho 9180W, cop 4.5@ B5W31, lämmönjaon dt 8K

Koneen antoteho valmistajan ilmoittamana b0w35, lämmönjaon dt 5K on 10,3kW ja lämmönjaon dt 10K 10,5kW.
Koneen minimivirtaus on valmistajan mukaan 1520l/h, ja tällä kyseisellä virtauksella keruun dt 5K. Suurimmaksi mahdolliseksi ulkoiseksi painehäviöksi kerrotaan 58kPa minimivirtauksella. (tämäntakia tuo sinun yli 30% painehäviö tapahtuvaksi koneessa ihmetyttää). Mutta missä tilassa tuo 5K on? B0W35? Pumppukäyrästä katsomalla pumpusta pitäisi irrota noin 64kPa tuolla virtauksella eli koneen sisäinen painehäviö olisi tuolla virtauksella vain 6kPa. Löytyykö sulta Seppaant tuota standardia missä selvitetään olosuhteet missä pumppu testataan? Pumpun ulkoinen painehäviö testissä kiinnostaisi. Ruotsin mlp testissä tälläisellä pumpulla spf(vuosihyötykerroin) oli 4,7. Pumputaankohan tuollaisissa testeissä vain nestettä astiasta toiseen ilman sen kummempaa virtausvastusta?

Mutta silmiin osui se että koko 5min koneen käyntipyrähdyksen ajan tulistuksen pyynti oli 3K mutta toteutunut oli 0K, kertooko tuo mistään?
Joku ei nyt kyllä täsmää.

Ja niin muuten kävi mielessä että voiko olla niin että nämä liuospumput yksinkertaisesti kyykkäävät tuohon rajamaille missä virtaus muuttuu laminaarisesta turbulentiksi? Että tuota lisäjerkkua tarvisi olla niin paljon tuossa kohdassa että saadaan yhtään lisää virtausta... Sinänsä huomion arvoista on myös se että sun kaivon käppyrä muistuttaa hyvin pitkältä tuota mun käppyrää ja liuospumppujen teho on jotakuinkin samanlainen. Laskenta-arvoista vain riippuu missä kohdassa tuo painehäviö alkaa keulimaan.

pps.. Jo eilen kun olin "kierrättämässä" kaivoa ajattelin jossain kohtaa että aivan kuin liuosputkistosta/pumpusta/höyrystimestä kuuluva ääni olisi muuttunut vähän kuin veitsellä leikaten erilaiseksi. Tänään kävi sama homma ja katsoin kelloa mutta en muistanut tarkalleen koska olin testin aloittanut. Se äänen muuttuminen kuitenkin ilmeni jossain 15-18min välillä siitä kuin liuospumppu oli käynnistetty... Eilisen kuittasin sillä että kuvittelin mutta kun tämä oli jo toinen kerta...(pian tulee hullun maine  ) Oletko huomannut vastaavaa?

[justus01]

Mitä antureita lämpötilamittaukseen on käytetty ja miten ne on asennettu?

[fraatti]

Mitä antureita lämpötilamittaukseen on käytetty ja miten ne on asennettu?

Koneen alkuperäisiä antureita. Anturit upotettu lämmönjohto tahnaan tuollaiseen taskuun joka on juotettu kupariputkeen. Vasemmanpuoleinen on paineanturi ja oikeanpuoleinen lämpöanturi. Anturit näyttävät täsmälleen samaa lämmöjaossa ja keruussa jos siellä ei ole kuin kierto päällä. Kuvassa taitaa olla imukaasun anturit.

[fraatti]

Jatketaan yksinpuhelua.

Eli

Täh? Voiko kylmempi neste pumppautua muka paremmin?

Mulla on muistikuva, että maaviina nimenomaan käyttäytyi melko hassusti lämpötilan funktiona. Siis viskositeetin suhteen.

Näin muuttuu virtaus viinan keskilämpötilan mukaan
Ero kesä/talvi on n.6%

Tutkin vielä uudelleen molemmat mittaukset mitkä olen tuolle pumpulle tehnyt ja totesin että molemmissa on samanlainen trendi näkyvissä että kuin liuoksen lämpötila laskee niin virtaus nousee kunnes tunnin käynnin jälkeen on hienoinen lasku nähtävissä molemmissa laskelmissa.

Sitten tongin taas hiukan eteenpäin kunnes silmien eteen osui tälläinen

Eli käppyrässä on vaadittava pumppausteho riippuen liuoksen lämpötilasta ja tuossa on vielä parilla eri prosentilla wiinaliemet.
ea-15 lienee wiina -15 pakkasenkestolla ja ea-20 wiina -20 asteen pakkasenkestolla. Käppyrästä näkee että -15 kestoinen litku pumppautuu helpoiten 0 asteessa ja -20 kestoinen 5 asteessa... Ettei vaan seppantilla olisi enemmän wiinaa kierrossa?  Onko virtausmittarista havaittavissa sellaista ilmiötä että alkuun liuoskiertää hiukan hitaampaa kunnes on kokonaan "vetreytynyt"?  Hiukan tuo oma 3min kohdalla oleva mittaus molemmissa datoissa viittaisi johonkin tuollaiseen... Vain onko virtaus heti muutamien sekuntien jäljiltä se missä se on vielä tunninkin päästä jos mlp ei sekota asiaa?

Mistä se pihi porausfirma ei säästäisi Tai sitten vain yksinkertaisesti laskutaito on loppunut kesken kun on pitänyt viinaa lantrata.. ei o puolet ja puolet riittanyt..  Tai sitten ollaan taas hakuteillä..  Kuinkahan testata mitä lientä tuolla on? Valuttaa tippa talteen nestettä, iskeä pakkaseen mitta-anturin kanssa ja kyyläillä asteen välein pakastimeen koska vetää jäähän?

Pian täytyy käydä hakemassa Ohlsonilta mittari niin pääsee tarkistelemaan lämmityspiiirin mittauksia että kussooko siellä joku.

[Matias]

Kuinkahan testata mitä lientä tuolla on? Valuttaa tippa talteen nestettä, iskeä pakkaseen mitta-anturin kanssa ja kyyläillä asteen välein pakastimeen koska vetää jäähän?

Mitenhän ns Faasi-ilmiö näkyy tuollaisessa viina-vesi seoksessa jos yrität tuollaista testimittausta?

Kokeiltiin 2-3 vuotta sitten pelkällä vedellä ja 5l pelkkää vettä ämpärissä ulkona pakkasessa pysyi n 6vrk nolla-asteisena ennenkuin alkoi kylmenemään.

[fraatti]

Kuinkahan testata mitä lientä tuolla on? Valuttaa tippa talteen nestettä, iskeä pakkaseen mitta-anturin kanssa ja kyyläillä asteen välein pakastimeen koska vetää jäähän?

Mitenhän ns Faasi-ilmiö näkyy tuollaisessa viina-vesi seoksessa jos yrität tuollaista testimittausta?

Kokeiltiin 2-3 vuotta sitten pelkällä vedellä ja 5l pelkkää vettä ämpärissä ulkona pakkasessa pysyi n 6vrk nolla-asteisena ennenkuin alkoi kylmenemään.

Kai tuo periaattaassa toimisi. Joko vahtii sulamista pöydällä tai sitten jäätymisen lämpötilan kehitystä pakastimessa... Ainut uskaaltaako tuolta järjestelmästä valutella tuota lientä yhtään kun on paineistettu järjestelmä.

[seppaant]

Eli käppyrässä on vaadittava pumppausteho riippuen liuoksen lämpötilasta ja tuossa on vielä parilla eri prosentilla wiinaliemet.
ea-15 lienee wiina -15 pakkasenkestolla ja ea-20 wiina -20 asteen pakkasenkestolla. Käppyrästä näkee että -15 kestoinen litku pumppautuu helpoiten 0 asteessa ja -20 kestoinen 5 asteessa... Ettei vaan seppantilla olisi enemmän wiinaa kierrossa?   Onko virtausmittarista havaittavissa sellaista ilmiötä että alkuun liuoskiertää hiukan hitaampaa kunnes on kokonaan "vetreytynyt"?  Hiukan tuo oma 3min kohdalla oleva mittaus molemmissa datoissa viittaisi johonkin tuollaiseen... Vain onko virtaus heti muutamien sekuntien jäljiltä se missä se on vielä tunninkin päästä jos mlp ei sekota asiaa?

Mistä se pihi porausfirma ei säästäisi Tai sitten vain yksinkertaisesti laskutaito on loppunut kesken kun on pitänyt viinaa lantrata.. ei o puolet ja puolet riittanyt..   Tai sitten ollaan taas hakuteillä..   Kuinkahan testata mitä lientä tuolla on? Valuttaa tippa talteen nestettä, iskeä pakkaseen mitta-anturin kanssa ja kyyläillä asteen välein pakastimeen koska vetää jäähän?

Nyt käytössä olevassa läpärissä ei ole arkistojani käytössä joten yritetään ulkomuistista.
Olen mitannut oman viinan tiheyden ja siitä päätellyt, että sekitus on oikein tehty.
Vesi-viinan termodynaamiset ominaisuudet ovat varsin erikoisia.

Viinapumpun käynnistyttyä nousee virtaus muutamassa sekunnissa arvoon n. 1,54m3/h ja laskee tästä parissa kolmessa minuutissa arvoon n. 1,42m3/h samalla pumpun ottama teho laskee.
Eli virtausvastus kasvaa.
Tässä arvossa virtaus pysyy "maailman tappiin"
Jos pumpun pysäyttää hetkeksi, muutama sekuntti riittää, käyttäytyy virtaus samoin kuin edellä kerroin.
Minä olen itselleni selittänyt ilmiön johtuvan siitä, että virtaus alkaa myös yksiputkiosuudella laminaarina jakehittyy tämän jälkeen osassa putkistoa turbulentiksi.
Tämän selvittämiseksi asennan vielä jonain päivänä painemittarin pumpun painepuolelle.

Tämä viina-vesi ei jäädy vaan hyhmetyy sohjoksi laajalla useamman asteen lämpötila-alueella samoin sulaa. Olen kokeillut pakastimessa.

ATS

[bergvärme]

-viskositeetti 0,006 Pas"

kuin minulla on lappu, (josta toinen Altian Naturet- maalämpönesteestä, missä viskositeetin arvo ei näy) ja toinen Teknistä tietoa etanolista
jossa
etanoli-vesiseoksen tiheys ja viskositeetti:
tiheys lämpötilassa 0 ja 30% seos on 965,24 kg/m3 < noin sama
viskositeetti lämpötilassa 0 ja 30% seos on 1,73 cP = 0,00173 Pas < siis ihan eri lukema !
(ja ominaislämpö lämpötilassa 0 ja 30% seos on 3,64  kJ/kg ja celsiusaste)

Tulee mieleen että mistäköhän tämän lapun olen napannut ja mitä arvoja käytin laskentaohjelmassa kuin laskin maakeräyspiirin vastuksia/virtauksia.

Vika minulla siinä että Naturet- maalämpöneste on "voimakkaasti denaturoitu etanolivalmiste"? (poraus Rototec 2012)
 

PS. Nyt tuli kiire muualle.

[seppaant]

kuin minulla on lappu, (josta toinen Altian Naturet- maalämpönesteestä, missä viskositeetin arvo ei näy) ja toinen Teknistä tietoa etanolista
jossa
etanoli-vesiseoksen tiheys ja viskositeetti:
tiheys lämpötilassa 0 ja 30% seos on 965,24 kg/m3 < noin sama
viskositeetti lämpötilassa 0 ja 30% seos on 1,73 cP = 0,00173 Pas < siis ihan eri lukema !
(ja ominaislämpö lämpötilassa 0 ja 30% seos on 3,64  kJ/kg ja celsiusaste)

Me ollaan täällä jo aiemmin todettu, että tuolla Altian paperilla voi ainoastaan pyyhkiä pe***ttä.
Varmaankin sama paperi, jossa annetaan selvä viskositeettiarvo vaikka taulukon mukaan seos on umpijäässä.

ATS

[seppaant]

Tässä Åke Melinderin taulukkokirjasta muokattuja viinan arvoja

[seppaant]

Ja lisää

[bergvärme]

Kiitos vastauksesta !
eli Melanderin käyristä päätellen

0-asteinen liuos ja 28%(30%) seos tiheys 0,965 kg/m3
0-asteinen liuos ja 28%(30%) seos viskositeetti n 0,0066 Pas
0-asteinen liuos ja 28%(30%) seos ominaislämpö n 4,19 kJ/kg ja celsiusaste <<ja jäätyy noin -9,5 astetta

0-asteinen liuos ja 38% seos ominaislämpö n 3,93 kJ/kg ja celsiusaste <<ja jäätyy noin -17 astetta

Nyt tuli epävarma olo siitä että mikä on liuokseni seos-suhde, jotenkin takaraivossa että olisi se 28% < ettei ole 38% kun Altia lupaa jäätymispisteeksi -17.
Vai selityskö se että hyhmettyy, muttei jäähdy kun -17 ?

[fraatti]

Nyt tuli epävarma olo siitä että mikä on liuokseni seos-suhde, jotenkin takaraivossa että olisi se 28% < ettei ole 38% kun Altia lupaa jäätymispisteeksi -17.
Vai selityskö se että hyhmettyy, muttei jäähdy kun -17 ?

Taisit katsoa käppyröitä jotenkin väärin.

Tuossa on koko tutkimus http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:12169/FULLTEXT01.pdf ja sieltä näkee jäätymispisteet vaikka sivulta 69. 28% painoprosentin etanoli seoksella se on juurikin tuo -17 astetta.

[fraatti]

Nonniin tuossa käppyrää missä on otettu jotakuinkin kaikki roippeet huomioon mitä tuosta mun kytkennästä löytyy.


Äkkiseltää katsottuna alkuperäinen pumppu jaksaisi hönkiä 1480l/h
1-8 1600l/h
1-11 1900l/h
1-12 2000l/h

Nykyisellä pumpulla 3-putkisessa kiertäs 1600l/h, neliputkisessa 2050l/h

[fraatti]

Ja perään 250m reiällä

[fraatti]

Laskin putkistolle painehäviökäyrän ja piirsin sen keruupumpun pumppukäyrästöön.
Pumppu pumppaa maksimiteholla 0,40 l/s
Tällöin laskelmieni mukaan on putkiston painehäviö on 3,9 m
Samalla virtauksella on pumpun nostokorkeus 6,7 m.
Putkiston painehäviö on 63% ja pumpun 37%.
Putkiston pienehköä prosenttia selittänee 3-putkikeräin.

ATS

Jaksatko kokeilla kuinka hyvin/huonosti tuo taulukko pitää kutinsa? Taidat olla ainoita jotka oikeasti tietävät millainen virtaus kaivossa on.... Käytä vaikka niitä niben höyrystimen arvoja jos ne olis lähellä.. ja niin tuo on uudempi versio taulukosta

(taulukko löytyy toisesta ketjusta uudempana)

[seppaant]

Jaksatko kokeilla kuinka hyvin/huonosti tuo taulukko pitää kutinsa?

Jää ensi viikkoon

ATS

[erkka]

Oman kaivon virtaus näyttää mittausten mukaan olevan ~0,5l/s (laskurin mukaan Re2644, eli turbuletti virtaus) ja dT siinä 4,0 - 4,5 (nopeasti katsottuna menee aikalailla fraattin kaavioiden mukaan). Valmistajan suositus olisi 0,6l/s, mutta nykyinen Wilo Stratos PARA 25/1-11 ei vaan jaksa. Aikomuksena on kytkeä maaviileä ja sinne oma kiertopumppun, niin pohdin että käyttäisin talvella tätä kiertopumppua sarjassa nykyisen kanssa, jolloin saataisiin nopeampi kierto aikaiseksi. Laskin että kytkemällä Grundfos Magna3 25-80 sarjaan nykyisen pumpun kanssa saisin virtauksen noin 0,7l/s. Se että onko kyseinen pumppu liian tehokas maaviileään on sitten toinen kysymys.
Kyseistä pumppua voi ohjata 0-10V signaalilla kuten sisäistäkin, joten ohjaus on kunnossa. 25-100 olisi toinen vaihtoehto pienellä lisäsatsauksella, mutta hyöty on aika minimaalinen.

[fraatti]

Oman kaivon virtaus näyttää mittausten mukaan olevan ~0,5l/s (laskurin mukaan Re2644, eli turbuletti virtaus)

Millä virtaus on todettu/mitattu?

[erkka]

Mitattu 5min kylmäpulssilla, 15sec resoluutiolla 1-wire antureilla, ja putkien yhteismitalla.

[fraatti]

Huomasit varmaan aikaisemmat keskutelut samasta asiasta.

Laskitko tuon "pulssin" keskeltä keskelle? Jotenkin epäilyttää tuon testin luotettavuus... tai lähinnä ehkä se että miten määrittää se mistä välistä tuo aika pitää ottaa.. Ainakaan tuolla "keskeltä" keskellä menetelmällä ei kauhean realistista arviota koneen tuottamasta tehosta saanut.

[erkka]

Laskin ensin pulssin alusta alkuun ja sitten keskeltä keskelle. Ei tuo täysin tarkkaa arvoa anna, mutta suuntaa antavana sitä voi pitää.
~0,4l/s olisi ~18min, ~0,5l/s 15min ja ~0,6l/s ~12min

[fraatti]

Laskin ensin pulssin alusta alkuun ja sitten keskeltä keskelle. Ei tuo täysin tarkkaa arvoa anna, mutta suuntaa antavana sitä voi pitää.
~0,4l/s olisi ~18min, ~0,5l/s 15min ja ~0,6l/s ~12min

Päseehän tuolla jollekkin hehtaarille... Mutta pyrkimyksenä olisi se että saisi jotenkin luotettavalla tavalla tuon selville. Ja mieluiten vielä niin että kahdella eri mittaus/laskenta tavalla päädytään samaan tulokseen. Tällähetkellä heittoa ainakin omassa tapauksessa on aivan liikaa. Osa heiton syystä on tosin selvitetty jo mutta silti..

Putkea yhteensä 447m kahdessa kaivossa, 6 90-asteen kulmaa, takaisku ja lauhdutin.

Onko muuta tietoa tuosta sun kohteesta? kaivojen syvyydet, 40x2,4 putki?, siirtoputken pituus, kuparin määrä ja koko teknisessä tilassa, takaiskun koko. Katsotaan mitä sillä saadaan tuolla taulukolla..

Täytyy lisätä varmaan 32mm kuparille myös mahdollisuus tuohon taulukkoon... Myös täyttöryhmällä/sihdillä on oma lusikkansa tuossa sopassa.. hmm..

[erkka]

Kaksi kaivoa yhteensä 220m (kallio kaatui reikään eikä saatu yhtä syvää) 40x2,4 putkea yhteensä 450m pumpun viereen, tarkistus kaivossa 6 90-asteen kulmaa ja sitten kaivojen pohjalla 2 U-mutkaa.
DN25 takaisku (tarkoitus vaihtaa se DN40 tai DN32 kokoiseksi), DN32 Thermia täyttösarja mutasihdillä, 3 90-asteen DN25 mutkaa, 10cm Cu28 putkea, 2 DN25 T-haaraa ja 2 DN25 palloventtiiliä on pumpun ulkopuolella.
Sisällä Höyrystin, pumppu, Cu28 putkea (about 1m),2 90-asteen Cu28 mutkaa ja DN25 flexi putkea 2x 595mm. Thermian mukaan käytettävissä 82kPa ulkoiseen painehäviöön 0,6l/s virtauksella ja dT3K. Tuosta voi arvioida että 0,6l/s virtauksella sisäinen painehäviö on ~20kPa.

[erkka]

Noissa 4-putkisissa kaivoissa käytetään ruotsissa ainakin näemmä 32x2,4 putkea (mahtuu 140mm reikään), joten sen painehäviöt ovat varmaan myös kiinnostavia (MuoviTech myy valmista 4x 32x2,4 Turboa).

[fraatti]

Noissa 4-putkisissa kaivoissa käytetään ruotsissa ainakin näemmä 32x2,4 putkea (mahtuu 140mm reikään), joten sen painehäviöt ovat varmaan myös kiinnostavia (MuoviTech myy valmista 4x 32x2,4 Turboa).

Laitoin tuohon taulukkoon myös tuollaisen vaihtoehdon. Tuossa on hiukan suurempi painehäviö kuin 40x2,4 putkella olevassa keräimessä.

[fraatti]

Kaksi kaivoa yhteensä 220m (kallio kaatui reikään eikä saatu yhtä syvää) 40x2,4 putkea yhteensä 450m pumpun viereen, tarkistus kaivossa 6 90-asteen kulmaa ja sitten kaivojen pohjalla 2 U-mutkaa.
DN25 takaisku (tarkoitus vaihtaa se DN40 tai DN32 kokoiseksi), DN32 Thermia täyttösarja mutasihdillä, 3 90-asteen DN25 mutkaa, 10cm Cu28 putkea, 2 DN25 T-haaraa ja 2 DN25 palloventtiiliä on pumpun ulkopuolella.
Sisällä Höyrystin, pumppu, Cu28 putkea (about 1m),2 90-asteen Cu28 mutkaa ja DN25 flexi putkea 2x 595mm. Thermian mukaan käytettävissä 82kPa ulkoiseen painehäviöön 0,6l/s virtauksella ja dT3K. Tuosta voi arvioida että 0,6l/s virtauksella sisäinen painehäviö on ~20kPa.

Eli sulla on kaks keskimäärin 110m kaivoa? (=taulukkoon neliputkinen keräin ja syvyys 110m?) Sulla taitanee olla välissä myös linjasäätöventtiilit? Nuo taitavat sekoittaa laskun kokonaan...

[erkka]

Eli sulla on kaks keskimäärin 110m kaivoa? (=taulukkoon neliputkinen keräin ja syvyys 110m?) Sulla taitanee olla välissä myös linjasäätöventtiilit? Nuo taitavat sekoittaa laskun kokonaan...

Kaksi kaivoa sarjaan kytkettyinä, toinen 140m ja toinen 80m. Ensimmäinen kaivo kun kaatui kasaan +144m kohdalla niin aloittivat seuraavana päivänä uutta poraamaan, pyysin porareita pistämään saman mittaisen kun toinen, mutta työnjohtaja päätti pistää lyhyemmän ja kun tulin kotiin oli pihassa 140m + 80m kaivot putkitettuna.

Eli kaivon putkien pitäisi käyttäytyä kuten yksi 220m + kulmien tuomat painehäviöt.

[bergvärme]

Ensinnäkin Fraatti on tekaissut HIENON yleiskuvan maalämpöpumpun painehäviöistä/ virtaus kohdan "höyrystimet ja ..." alla. Kiitos, on aika kuvaavaa !
Tomppeliakin pitää kyllä kiittää ahkerasta tiedonjaosta mitotuksissa. On varmaan ollut monelle hyödyksi, niin myös minulle !

Kun aikoinaan piti ostaa maalämpölaitos piti edes vähän perehtyä talon tehontarpeeseen, systeemiin  ja kaivontarpeeseen.
Oheinen liitekuvan, jonka oikeassa yläkulmassa "kaivo, 0,6 l/s ja yhtenä syvyys 200m", on sen jälkeen laaajennettu ja lisätty eri virtaamia ja putkia. 
Esim tuo painehäviö virtaus/ 200m kaivo säikäytti ja päätin käyttää kaksi kaivoa. Niissä tosin voi olla laminaarivirtaus. Siitä yksi havainto,
käppyrässä 0,40 l/s, v=0,41 m/s näyttää minulle painehäviö 68,5 Pa/m kun TurboCollektorin haviö olisi n 95 Pa/m. Liitekuva vaihdettu 4.3, lisätty eroprosentit sileä/turboputki.
Tässäkö sileän putken virtaus mennyt laminaariseksi?
(Muuten kyllä painehäviöt täsmäisi jonkin verran verrattuna Fraatin HIENOON kuvaan.)

Eli uskallan tämän nyt laittaa pöytään. (Ja arvostella saa.)
PS Käyttämäni ohjelmaa käyttää kinemaatista viskositeettia dynaamisen sijaan, mutta sillä ei liene merkitystä