Mitoitus apua.

[Xargo]

Tuossa on kyllä paljon kaivokohtaista eroa. Vaikka Xargo taitaa kaivoa "ladatakin" kesäaikaan viilennyksellä niin meillä ei ilman latausta nouse kaivosta pumpun mittauksen mukaan kuin 6-asteista litkua edes 1h/vrk käyttöasteella, jossa käynnistysväli on parhaimmillaan 18h luokkaa.

Toki. 6-7C taitaa olla täällä etelässä häiriintymättömän kallion lämpötila noin suurinpiirtein. Eipä mullakaan sen lämpimämpää nousisi ilman noita latailuja. Se kuitenkin oli pointtina, että 6C vs. -1C keruulta tulevien litkujen ero tarkoittaa n. 22% eroa lämpökertoimessa. Toki keruun lämpötila on huippupakkasilla joka tapauksessa jonkin verran matalampi kuin kesällä, mutta tuo lämpötilaero kasvaa pumpun teholuokan kasvaessa, jos samalla ei mitoiteta keruuta järeämmäksi (edelleen siis lämmönvaihdinmielessä). Kaivon ei siis välttämättä tarvitse olla syvempi vaan putkitus pitää olla joko paremmin lämpöä johtavaa materiaalia ja/tai seinämän pinta-ala suurempi. Myös virtausnopeus vaikuttaa.

[Päiväkummun mies]

Tuossa on kyllä paljon kaivokohtaista eroa. Vaikka Xargo taitaa kaivoa "ladatakin" kesäaikaan viilennyksellä niin meillä ei ilman latausta nouse kaivosta pumpun mittauksen mukaan kuin 6-asteista litkua edes 1h/vrk käyttöasteella, jossa käynnistysväli on parhaimmillaan 18h luokkaa.

Toki. 6-7C taitaa olla täällä etelässä häiriintymättömän kallion lämpötila noin suurinpiirtein. Eipä mullakaan sen lämpimämpää nousisi ilman noita latailuja. Se kuitenkin oli pointtina, että 6C vs. -1C keruulta tulevien litkujen ero tarkoittaa n. 22% eroa lämpökertoimessa. Toki keruun lämpötila on huippupakkasilla joka tapauksessa jonkin verran matalampi kuin kesällä, mutta tuo lämpötilaero kasvaa pumpun teholuokan kasvaessa, jos samalla ei mitoiteta keruuta järeämmäksi (edelleen siis lämmönvaihdinmielessä). Kaivon ei siis välttämättä tarvitse olla syvempi vaan putkitus pitää olla joko paremmin lämpöä johtavaa materiaalia ja/tai seinämän pinta-ala suurempi. Myös virtausnopeus vaikuttaa.

Tuli tässä mieleen, mitenkähän toimisi sellainen juttu, kuin joku 200 litrainen puskurivaraaja kierukalla, jonka kierukka kytketään kaivosta tulevaan paluuseen ennen MLP:ää. Ja puskurivaraajaa ladataan jäteilmasta saatavalla energialla? Tällöin saataisiin kaivosta tuleva litku lämmitettyä X asteesta yhden-kahden asteen verran?

[Xargo]

Tuli tässä mieleen, mitenkähän toimisi sellainen juttu, kuin joku 200 litrainen puskurivaraaja kierukalla, jonka kierukka kytketään kaivosta tulevaan paluuseen ennen MLP:ää. Ja puskurivaraajaa ladataan jäteilmasta saatavalla energialla? Tällöin saataisiin kaivosta tuleva litku lämmitettyä X asteesta yhden-kahden asteen verran?

En nää miksi ei toimisi. Talteenottomielessä vaan ennen MLP:ta kytkemällä saadaan jäteilmasta vähemmän talteen. Eli siis MLP:n jälkeen kun kytkee niin jäteilmapatterille saadaan viileämpää litkua ja siten enempi lämpöä talteen.

... mutta toimii tuo ilman puskuriakin... Eli siis keruulitkut vaan kiertämään jäteilmapatterin kautta. Sillai se mulla on kytketty. Jatkuvan kierron se tietysti tarvii. Puskurilla voisi toimia ihan normaaleilla käyntijaksojen pyörähdyksillä. Tosin kun varaaja lämpiää niin kokoajan jäteilmapatterin teho pienenee kun siellä kiertävän litkun lämpötila nousee.

[Päiväkummun mies]

En nää miksi ei toimisi. Talteenottomielessä vaan ennen MLP:ta kytkemällä saadaan jäteilmasta vähemmän talteen. Eli siis MLP:n jälkeen kun kytkee niin jäteilmapatterille saadaan viileämpää litkua ja siten enempi lämpöä talteen.

... mutta toimii tuo ilman puskuriakin... Eli siis keruulitkut vaan kiertämään jäteilmapatterin kautta. Sillai se mulla on kytketty. Jatkuvan kierron se tietysti tarvii. Puskurilla voisi toimia ihan normaaleilla käyntijaksojen pyörähdyksillä. Tosin kun varaaja lämpiää niin kokoajan jäteilmapatterin teho pienenee kun siellä kiertävän litkun lämpötila nousee.

Kyllä, mutta jos pumpataan talteenotettu lämpö kaivoon, niin tilanteesta riippuen suurin osa lämmöstä saattaa mennä harakoille esim. pohjavesien virtauksien myötä. Ennen MLP:tä kytkemällä saadaan suurempi osa talteenotetusta lämmöstä uudelleen käyttöön? Tämä tietenkin edellyttää riittävän isoa puskurivaraajaa ja riittävän tehokkaita kierukoita. Optimaalisin mitoitus olisi sellainen, että MLP:n käyntijakson lopussa puskurivaraajan lämpö olisi sama kuin kaivosta tulevan litkun lämpö, tällöin puskurivaraaja on luovuttanut kaiken varaamansa lämmön MLP:lle kolminkertaistettavaksi.

[Xargo]

Kyllä, mutta jos pumpataan talteenotettu lämpö kaivoon, niin tilanteesta riippuen suurin osa lämmöstä saattaa mennä harakoille esim. pohjavesien virtauksien myötä. Ennen MLP:tä kytkemällä saadaan suurempi osa talteenotetusta lämmöstä uudelleen käyttöön? Tämä tietenkin edellyttää riittävän isoa puskurivaraajaa ja riittävän tehokkaita kierukoita. Optimaalisin mitoitus olisi sellainen, että MLP:n käyntijakson lopussa puskurivaraajan lämpö olisi sama kuin kaivosta tulevan litkun lämpö, tällöin puskurivaraaja on luovuttanut kaiken varaamansa lämmön MLP:lle kolminkertaistettavaksi.

Tottahan tuo. Riippuu taas kovasti kaivosta miten näissä käy. Mulla kuitenkin on runsasvetinen kaivo, jossa paineellinen pohjavesi ja kyllä sinne selvästi lämpöä saa latailtua. Vuotuinen vaihteluväli se n. 13K. Sydäntalvella mennään hetkeksi -1C lukemiin, keväällä 6C, alkukesästä 9C, loppukesästä 12C ja syksyllä taisi olla 8C paikkeilla. Voisin joskus johonkin toiseen ketjuun laitella näitä tarkemmin.

Siis kyllä siitä puskurista varmaan apua olisi, mutta kun ne tuppaa kuitenkin jotain maksamaankin ja vievät tilaa niin siinä mielessä musta kannattaa mieluummin jättää se varaani kaupan hyllylle.

Esim. tällä hetkellä kaivolta tulee 9,9C ja sinne menee 12,5C litku. Ulos puhallettava jäteilma jossain 14C haarukassa ja patterin teho n. 600W. Jos varaanissa asuisi vaikkapa 14C litku niin patterilta saatava teho olisi 400W. 18C kohdilla enää 200W.

Jos ajatellaan, että kesäkeleillä poistoilma on vaikka 23C ja käyttövettä tehdään kerran vuorokaudessa niin puskuria ennätetään varata n. 23h. Tarvittava energiamäärä (200l puskuri) on n. 4kWh. Eli vähän alta 200W jatkuvalla teholla onnistuu. Eli siis kyllähän tuolla tavalla kesällä saa puskuriin käyttövesisykliä varten sen extra 4kWh paukun, joka sitten nostaa lämpökerrointa aikalailla. Mitoitusohjelman mukaan jakson alussa mentäisiin jo yli seiskan lämpökertoimeen (ei sis. kiertovesipumppuja).

Toinen vaihtoehto, joka mulla siis on käytössä menee niin, että vuorokaudessa kaivoon painetaan n. 24-36kWh lämpöä ja sillä päästään noihin lämpötiloihin mitä yllä kirjottelin. Bonusta ja plussaa tulee siitä, että tällä tavalla saadaan jarrutettua kaivon pitkän aikavälin viilenemistä ja sama järjestelmä ottaa talteen lämpöjä tehokkaammin myös lämmityskaudella.

Jos nyt ajatellaan tätä ilman kustannuksia niin ainahan siihen varaaniin voi laittaa jonkinlaisen ohjauksen, että lämpö ohjataan kaivoon jos varaanin lämpötila on "liian korkea". Tai että varaanin jälkeen painetaan vielä loput kaivoon tms... Tuollaiset viritykset vaan eivät ole ilmaisia. Paitsi tietysti jos laitetaan harrastuksen piikkiin. 

[Roori]

Tuli tässä mieleen, mitenkähän toimisi sellainen juttu, kuin joku 200 litrainen puskurivaraaja kierukalla, jonka kierukka kytketään kaivosta tulevaan paluuseen ennen MLP:ää. Ja puskurivaraajaa ladataan jäteilmasta saatavalla energialla? Tällöin saataisiin kaivosta tuleva litku lämmitettyä X asteesta yhden-kahden asteen verran?

Mistä löytyy tommonen varaaja?
Meinaan vaan ettei nouse virtausvastus liiaksi!

Mahtaiskos onnistua toisinpäin varmemmin, siis niin että varaajassa on maanestettä ja kierukka tuo sen lämmön siihen?!?
Tuota olen hiukan aprikoinut aurinkolämmön dumppausmielessä.

EDIT: Liitteeksi nappasin erään MLP:n COP käyrät eri liuos lämmöillä, 3 kippuraa, ylin tekee 35C lähtolämpöä, keskimmäinen tekee 50C ja alimmainen tekee 65C.

[Xargo]

Tuli tässä mieleen, mitenkähän toimisi sellainen juttu, kuin joku 200 litrainen puskurivaraaja kierukalla, jonka kierukka kytketään kaivosta tulevaan paluuseen ennen MLP:ää. Ja puskurivaraajaa ladataan jäteilmasta saatavalla energialla? Tällöin saataisiin kaivosta tuleva litku lämmitettyä X asteesta yhden-kahden asteen verran?

Mistä löytyy tommonen varaaja?
Meinaan vaan ettei nouse virtausvastus liiaksi!

Mahtaiskos onnistua toisinpäin varmemmin, siis niin että varaajassa on maanestettä ja kierukka tuo sen lämmön siihen?!?
Tuota olen hiukan aprikoinut aurinkolämmön dumppausmielessä.

Tälläsen hommasin itse lattiakierron puskuriksi ja kierukasta esilämmitys käyttövedelle:

http://www.g2-energy-systems.de/speicher/pufferspeicher/mit-2-waermetauscher/400-2000-liter-pufferspeicher-mit-2wt.html

Kaipa tuon voisi maapiiriinkin kytkeä vaikka niin, että keruun virtaus olisi pöntön läpi ja kierukalla tuotaisiin lämpöä pönttöön. Jos ei ole keruussa jatkuvaa kiertoa niin eiköhän se lämpö aika hyvin pysy siellä varaanissa. Tuolla tavalla siis meinasin kytkeä omani lattiakiertoon. Pönttö on jo nostettu paikoilleen, mutta vielä kytkemättä.

Tuolta saa kyllä pienempiäkin (ja isompia) pönttöjä.

[Roori]

Tälläsen hommasin itse lattiakierron puskuriksi ja kierukasta esilämmitys käyttövedelle:

http://www.g2-energy-systems.de/speicher/pufferspeicher/mit-2-waermetauscher/400-2000-liter-pufferspeicher-mit-2wt.html

Kaipa tuon voisi maapiiriinkin kytkeä vaikka niin, että keruun virtaus olisi pöntön läpi ja kierukalla tuotaisiin lämpöä pönttöön. Jos ei ole keruussa jatkuvaa kiertoa niin eiköhän se lämpö aika hyvin pysy siellä varaanissa. Tuolla tavalla siis meinasin kytkeä omani lattiakiertoon. Pönttö on jo nostettu paikoilleen, mutta vielä kytkemättä.

Tuolta saa kyllä pienempiäkin (ja isompia) pönttöjä.

Oikea meininki, minäkin laittaisin puskurin lattiapiiriin ja LKV esilämmitykseen jos rakentaisin uutta, monastihan "tuputetaan" ilman puskuria kun on vain lattiapiirejä.
Onko tuon varaajan kierukka kelvollinen LKV:lle?

Turhan suuria vaan näkyvät olemaan keruupiirivaraajiksi...
Kylmä keruu pöntön päältä sisään ja alhaalta (tai "keski-alhaalta") MLP:lle, noin saa luultavasti estettyä lämpöpiikkejä MLP:ltä joka vois antaa halytyksen. Samalla tuo järjestys sallisi todennäköisesti korkeamman max lämpötilan tuolle keruupuskurille. Toiminnan kannalta tuosta ei olis mitään haittaa koska tulee se pönttö kumminkin imuroitua tyhjäksi kun se MLP ei heti sammu, aika tekee työn.

[tomppeli]

Vaihdoin aloitusviestissä liiteen B -version korjattuun.

(Liite.: Bergheat46_TmZR_B.pdf)

[TmZR]

Vaihdoin aloitusviestissä liiteen B -version korjattuun.

(Liite.: Bergheat46_TmZR_B.pdf)

Kiitos!

Hommattiin suunnittelija meidän avuksi ja tässä hänen perustelunsa,

Mitoitus tehty antamanne huippukulutuksen (23m3/vuosi).
Mitoitusenergiamääräksi saadaan 196MWh/vuosi öljykattilan hyötysuhteella
85%. Lämpimän käyttöveden kulutus 28MWh/vuosi. Näistä saadaan
rakennusvuodella 1990 huipputehontarpeeksi 80kW.
Kun lämpöpumpun tehonpeittoasteeksi valitaan 50% eli 40kW saadaan
vuotuiseksi energianpeittoasteeksi noin 92% (180MWh/vuosi), jolloin loput 8%
(16MWh/vuosi) tuotetaan sähkökattilalla. Lämpöpumpun käyntiaika on
tällöin noin 4500h vuodessa. Mikäli lämpöpumpun tehonpeittoasteeksi valitaan 75% eli 60kW saadaan
vuotuiseksi energianpeittoasteeksi noin 98% (192MWh/vuosi), jolloin loput 2%
(4MWh/vuosi) tuotetaan sähkökattilalla. Lämpöpumpun käyntiaika on tällöin
noin 3400h vuodessa. 50% tehonpeitto on todettu useasti laskelmissa (myös VTT:n tekemissä)
elinkaarikustannuksiltaan kaikkein edullisimmaksi, kun mukaan huomioidaan
investointikustannusten lisäksi myös huoltokustannukset. Kompressorien
toiminnan ja kestävyyden kannalta oleellisinta on pitkät tasaiset käynnit ja
mahdollisimman vähän käynnistyksiä. Ylimitoitettu pumppu käynnistyy
huomattavasti useammin ja käy lyhyempiä aikoja kerrallaan kuin optimaalisesti
mitoitettu. Tätä kautta sen todellinen elinikä on usein myös lyhyempi kuin
vuotuinen laskennallinen käyntituntimäärä pelkästään antaisi olettaa. 60kW:n lämpöpumppu maksaa asennettuna noin 6200€ enemmän kuin 40kW:n
lämpöpumppu. Energiakentän koko (aktiivisyvyys) on 60kW-pumpulla 5x259m/30m,
kun se 40kW-pumpulla on 5x207m/30m. Tästä saadaan kaivokentän
lisäkustannukseksi 5*52m*30€/m = 7800€. Sähkökattilan asennettuna maksaa
60kW:n versiossa 600€ vähemmän. Sähkötöiden kustannus on molemmissa
tapauksissa likimain sama. Tästä saadaan investointikustannuksen eroksi
6200€+7800€-600€ = 13400€. Investointikustannuksen suoraksi (koroton)
takaisinmaksuajaksi tulee 13400€/((16MWh-4MWh)*120€/MWh) = 9,3 vuotta.
Nämä tekijät huomioiden päädyin vaatimaan vähintään 40kW:n
lämpöpumppua ja 40kW:n sähkökattilaa. Urakoitsijat saavat toki tarjota
suurempaakin lämpöpumppua (kaikkien valikoimassa ei välttämättä edes ole
40kW:n malleja) ja siten pienempää sähkökattilaa. Tärkeintä on, että
niiden yhteisteho ei alita 80kW:n rajaa, ja tarjottu kokonaisuus muuten on
toimiva. Tämä tarkoittaa sitä, että suurempien pumppujen yhteydessä on
varmistettava kompressorien riittävän pitkät käyntisyklit suuremmalla
varaajatilavuudella.

Ajatuksia?

[Roori]

Jos olis vaikka 3kpl 15kW:n pumppuja, helpottais käynnistyksiä (sulakkeita) ja jauhantatunteja tulis pumpulle aina paljon yhteensoittoon, ja jos noista joku hajoo niin 2 pelaa...tämä vaan tämmösenä ihmettelynä miks pitää olla yks iso?

[AAA]

Laita kolme kpl Stiebel 16kW WPF-M sarjan pumppuja kaskadiin.

Käyvät eritahtiin tarvittaessa ja tasaavat tunteja... Yksi tekee käyttövettä ja sillä välin kaksi muuta lämmittää taloa tai miten haluat. Kun käyttövesi tehty kolmaskin lämmittaa taloa jne.

http://www.stiebel-eltron.fi/uusiutuvat-energiat/tuotteet/lampopumppu/maalampopumppu/moduulimallisarja-10-16-kw/

[TmZR]

Mut siis jo vaihdetaan maalämpöön niin eikös siitä pitäisi otta kaiken irti eikä mitään SÄHKÖkattiloita??? kun otetaan huomioon se että
sähköyhtiöt siirtyvät etäluettavien mittareiden mahdollistamaan tuntitariffiin, joka noudattelee sähkön pörssihintaa?

[Matias]

Ylimitoitettu pumppu käynnistyy
huomattavasti useammin ja käy lyhyempiä aikoja kerrallaan kuin optimaalisesti
mitoitettu. Tätä kautta sen todellinen elinikä on usein myös lyhyempi kuin
vuotuinen laskennallinen käyntituntimäärä pelkästään antaisi olettaa.

Esim Oilon Geopro RE mallit on teholuokissa 55-80kw kahdella kompressorilla.
Pienemmissä on yksi kompressori 42kw:n tehoon saakka.

Tuollaisella kahden kompressorin systeemillä päästään jopa parempiin käyntijaksoihin koska pienemmän kuormituksen aikana toimii vain toinen kompressori mutta kuitenkin maksimiteho on välittömästi tarvittaessa käytettävissä kun molemmat kompressorit käynnistyy.

Sähkökattila vara/lisälämmitykseen tuntuu tässä yhteydessä erikoiselta ja monimutkaiselta ratkaisulta.

Yleensähän varaajiin asennetaan riittävän tehokkaat vastukset joita lämpöpumpun logiikka ohjaa päälle ja pois tarvittaessa.

siis jo vaihdetaan maalämpöön niin eikös siitä pitäisi otta kaiken irti eikä mitään SÄHKÖkattiloita???

Olen ihan samaa mieltä tässä asiassa

[Roori]

Laita kolme kpl Stiebel 16kW WPF-M sarjan pumppuja kaskadiin.

Käyvät eritahtiin tarvittaessa ja tasaavat tunteja... Yksi tekee käyttövettä ja sillä välin kaksi muuta lämmittää taloa tai miten haluat. Kun käyttövesi tehty kolmaskin lämmittaa taloa jne.

http://www.stiebel-eltron.fi/uusiutuvat-energiat/tuotteet/lampopumppu/maalampopumppu/moduulimallisarja-10-16-kw/

Kaskadi ei kumminkaan liene noiden pumppujen kytkentätäpa...taitavat vaan olla rinnakkain.
Jonku VILP mallin olen joskus lukassu läpi joka oli tommosessa kaskadissa, en nyt kyllä muista merkkiä ja teholuokkakin oli pieni

[Roori]

Mut siis jo vaihdetaan maalämpöön niin eikös siitä pitäisi otta kaiken irti eikä mitään SÄHKÖkattiloita??? kun otetaan huomioon se että
sähköyhtiöt siirtyvät etäluettavien mittareiden mahdollistamaan tuntitariffiin, joka noudattelee sähkön pörssihintaa?

Tuohan on täysin kiinni mitä halutaan ja mihin kustannuslaskurit viisaa sekä kukkaronnyörit joustaa, ihan kanssa samaa mieltä näin tämän asian "kansakoulupohjalta" että ei se täydelle kuormalle
mitoitettu voi teoriasa niin paljon enempää maksaa että siitä pitäis kieltäytyä, maksaa se sähkökin ja kun kerran hommaan ryhtyy...mutta voihan sitä olla kaikkia  muitakin rajoitteita, tilat sisällä tai ulkona yms yms.
Mutta tarjous/kustannuslaskuilla tuo selvinnee mihin kannattaa tähdätä ja mihin rahkeet riittää.

[TmZR]

Mut siis jo vaihdetaan maalämpöön niin eikös siitä pitäisi otta kaiken irti eikä mitään SÄHKÖkattiloita??? kun otetaan huomioon se että
sähköyhtiöt siirtyvät etäluettavien mittareiden mahdollistamaan tuntitariffiin, joka noudattelee sähkön pörssihintaa?

Tuohan on täysin kiinni mitä halutaan ja mihin kustannuslaskurit viisaa sekä kukkaronnyörit joustaa, ihan kanssa samaa mieltä näin tämän asian "kansakoulupohjalta" että ei se täydelle kuormalle
mitoitettu voi teoriasa niin paljon enempää maksaa että siitä pitäis kieltäytyä, maksaa se sähkökin ja kun kerran hommaan ryhtyy...mutta voihan sitä olla kaikkia  muitakin rajoitteita, tilat sisällä tai ulkona yms yms.
Mutta tarjous/kustannuslaskuilla tuo selvinnee mihin kannattaa tähdätä ja mihin rahkeet riittää.

energiataloudellisin vaihtoehto oli jo ennen suunnittelijaa. Tullut edes mieleenkään että siihen sisältyisi sähkökattila 

[AAA]

Laita kolme kpl Stiebel 16kW WPF-M sarjan pumppuja kaskadiin.

Käyvät eritahtiin tarvittaessa ja tasaavat tunteja... Yksi tekee käyttövettä ja sillä välin kaksi muuta lämmittää taloa tai miten haluat. Kun käyttövesi tehty kolmaskin lämmittaa taloa jne.

http://www.stiebel-eltron.fi/uusiutuvat-energiat/tuotteet/lampopumppu/maalampopumppu/moduulimallisarja-10-16-kw/

Kaskadi ei kumminkaan liene noiden pumppujen kytkentätäpa...taitavat vaan olla rinnakkain.
Jonku VILP mallin olen joskus lukassu läpi joka oli tommosessa kaskadissa, en nyt kyllä muista merkkiä ja teholuokkakin oli pieni

Pienestä en niin tiedä:

http://www.palokanputkipalvelu.fi/stiebel-eltron-jyvaskyla/ilma-ja-vesilampopumppu-wpl-34-57

[tomppeli]

CO2 -ilmalämpöpumpuissa tarvitaan erittäin korkeita paineita, yli 70 bar.
Niissä käytetään kaskadirakenteisia kompressoreita, joilla saavutetaan yli 100 bar paineita.
Siellä ainakin löytyy tuo kaskadipumppu.

Ne Stiebelit toimivat varmaankin toimisivat taloyhtiössä rinnan kytkettyinä, ihan niin kuin Roori tuossa totesi.

On myöskin erityisiä kaskadiin kytkettyjä laitteita, joilla voidaan saavuttaa korkeampia lämpötiloja.
Ensimmäinen pumppu nostaa keruulta tulevaa lämpötilaa esimerkiksi +50 Kelvin asteella ja sen perässä on toinen lämpöpumppu, joka nostaa vielä tuohon esimerkiksi +40 K lisää.
Ne ovat kaskaditoiminnassa, jotta saavutetaan korkeampi lämpötila.
Kaskadilaite täällä, sivulla 22/43.

[sam68]

Odotan mielenkiinnolla Dr fellin kommenttia suunnittelijan lausuntoon.
Yksi pumppu ja riittävä varaajatilavuus=>halvin ja pitkäikäinen laitteisto. Turha tuossa kokoluokassa alkaa useampaa kompuraa laittamaan. Tuollainen iso kompura maksaa reippaat 2000€ eli jos se ainakin sen 10v kestää niin...

[Roori]

Laita kolme kpl Stiebel 16kW WPF-M sarjan pumppuja kaskadiin.

Käyvät eritahtiin tarvittaessa ja tasaavat tunteja... Yksi tekee käyttövettä ja sillä välin kaksi muuta lämmittää taloa tai miten haluat. Kun käyttövesi tehty kolmaskin lämmittaa taloa jne.

http://www.stiebel-eltron.fi/uusiutuvat-energiat/tuotteet/lampopumppu/maalampopumppu/moduulimallisarja-10-16-kw/

Kaskadi ei kumminkaan liene noiden pumppujen kytkentätäpa...taitavat vaan olla rinnakkain.
Jonku VILP mallin olen joskus lukassu läpi joka oli tommosessa kaskadissa, en nyt kyllä muista merkkiä ja teholuokkakin oli pieni

Pienestä en niin tiedä:

http://www.palokanputkipalvelu.fi/stiebel-eltron-jyvaskyla/ilma-ja-vesilampopumppu-wpl-34-57

Minä tiedän, se oli pieni kokoluokka jonka minä olen todennut...ja vähän nyt epäilen tuo kaskadia, taitaapi olla vaan tavallinen masiina, luullaan vaan että rinnan kytkentä=kaskadi.
Mutta enpä tuota tuon enempää viitsi selvittää...

[Dr.Fell]

Vaihdoin aloitusviestissä liiteen B -version korjattuun.

(Liite.: Bergheat46_TmZR_B.pdf)

Kiitos!

Hommattiin suunnittelija meidän avuksi ja tässä hänen perustelunsa,

Mitoitus tehty antamanne huippukulutuksen (23m3/vuosi).
Mitoitusenergiamääräksi saadaan 196MWh/vuosi öljykattilan hyötysuhteella
85%. Lämpimän käyttöveden kulutus 28MWh/vuosi. Näistä saadaan
rakennusvuodella 1990 huipputehontarpeeksi 80kW.
Kun lämpöpumpun tehonpeittoasteeksi valitaan 50% eli 40kW saadaan
vuotuiseksi energianpeittoasteeksi noin 92% (180MWh/vuosi), jolloin loput 8%
(16MWh/vuosi) tuotetaan sähkökattilalla. Lämpöpumpun käyntiaika on
tällöin noin 4500h vuodessa. Mikäli lämpöpumpun tehonpeittoasteeksi valitaan 75% eli 60kW saadaan
vuotuiseksi energianpeittoasteeksi noin 98% (192MWh/vuosi), jolloin loput 2%
(4MWh/vuosi) tuotetaan sähkökattilalla. Lämpöpumpun käyntiaika on tällöin
noin 3400h vuodessa. 50% tehonpeitto on todettu useasti laskelmissa (myös VTT:n tekemissä)
elinkaarikustannuksiltaan kaikkein edullisimmaksi, kun mukaan huomioidaan
investointikustannusten lisäksi myös huoltokustannukset. Kompressorien
toiminnan ja kestävyyden kannalta oleellisinta on pitkät tasaiset käynnit ja
mahdollisimman vähän käynnistyksiä. Ylimitoitettu pumppu käynnistyy
huomattavasti useammin ja käy lyhyempiä aikoja kerrallaan kuin optimaalisesti
mitoitettu. Tätä kautta sen todellinen elinikä on usein myös lyhyempi kuin
vuotuinen laskennallinen käyntituntimäärä pelkästään antaisi olettaa. 60kW:n lämpöpumppu maksaa asennettuna noin 6200€ enemmän kuin 40kW:n
lämpöpumppu. Energiakentän koko (aktiivisyvyys) on 60kW-pumpulla 5x259m/30m,
kun se 40kW-pumpulla on 5x207m/30m. Tästä saadaan kaivokentän
lisäkustannukseksi 5*52m*30€/m = 7800€. Sähkökattilan asennettuna maksaa
60kW:n versiossa 600€ vähemmän. Sähkötöiden kustannus on molemmissa
tapauksissa likimain sama. Tästä saadaan investointikustannuksen eroksi
6200€+7800€-600€ = 13400€. Investointikustannuksen suoraksi (koroton)
takaisinmaksuajaksi tulee 13400€/((16MWh-4MWh)*120€/MWh) = 9,3 vuotta.
Nämä tekijät huomioiden päädyin vaatimaan vähintään 40kW:n
lämpöpumppua ja 40kW:n sähkökattilaa. Urakoitsijat saavat toki tarjota
suurempaakin lämpöpumppua (kaikkien valikoimassa ei välttämättä edes ole
40kW:n malleja) ja siten pienempää sähkökattilaa. Tärkeintä on, että
niiden yhteisteho ei alita 80kW:n rajaa, ja tarjottu kokonaisuus muuten on
toimiva. Tämä tarkoittaa sitä, että suurempien pumppujen yhteydessä on
varmistettava kompressorien riittävän pitkät käyntisyklit suuremmalla
varaajatilavuudella.

Ajatuksia?

Todella mielenkiintoisia mitoituksia ja laskelmia on saatu aikaan.

Itse laskin ko.lähtötiedoilla huipputehontarpeeksi n.70kW
Tällöin n.60kW (85% huipusta, 99% kok.energiatarpeesta )laite olisi sopiva.Lisälämmitystehontarve olisi 10kW ja lisälämmitysenergiantarve n.1500kWh
Kaivoja tarvisi 5x 235m

Vastaavat lukemat esim 40kW (60% huipusta,94% kok.energiantarpeesta). Lisälämmitystehontarve olisi  30kW ja lisälämmitysenergiantarve 11000kWh
Kaivoja tarvisi 5x225m

Laitteilla hintaeroa pari tonnia,kaivoista eroa puolitoista tonnia.Tämä ero kuittaantuu jo siinä vaiheessa kun joutuu 40kW koneen  kanssa asentamaan 30 kW sähkökattilan.

Käyntijaksoista saadaan pitkiä kun varaajatilavuus on riittävä.

Lämmityskustannuksissa tulee 60kW hyväksi eroa vuodessa noin tonnin verran.

Näinollen en näe mitään järkeä vajaatehomitoitukselle.

[justus01]

energiataloudellisin vaihtoehto oli jo ennen suunnittelijaa. Tullut edes mieleenkään että siihen sisältyisi sähkökattila 

Se on ihan mitä kukakin arvostaa ja kuinka paljon (euroissa).

Joku toinen voisi olla sitä mieltä, että energiataloudellisimpaan vaihtoehtoon ei sisälly maalämpö, vaan esimerkiksi vaikka uudet ikkunat, lisäeristys, aurinkokeräimet, passiivinen LTO, aurinkopanelit ja tuulimylly.

[TmZR]

Päivitystä tilanteeseen, seuraavat tarjoukset tulevat 60kw pumpuilla. Kahdella IVTn pumpuilla ja toisella oli tarjota Niben 60kw. Vain kahdella oli tarjota "avaimet käteen" - pakettia. Monella oli sähkötyöt kynnys kysymys...

[Dr.Fell]

Eikö LämpöÄssältä tai Oilon Geoprosta saanut tarjousta?

[TmZR]

Eikö LämpöÄssältä tai Oilon Geoprosta saanut tarjousta?

Oilonilta ei tainnut tulla lainkaan (jos edes isännöitsijä pyysi heiltä) ja Lämpöässä ei halunnut sähkötöitä,jotenka ei tullut tätä viimeisintä ihan oikeeta "avaimet käteen" tarjousta heiltä.

[sam68]

Missä ne oikean eli ~40kW teholuokan tarjoukset?

[TmZR]

Missä ne oikean eli ~40kW teholuokan tarjoukset?

IVT HE E 43kW
1 kpl VärmeBaronen EP 42 E
2 kpl IVT 752 L kahdella lämmityskierukalla
2 kpl Sähkövastus VärmeBaronen VB9003F 9 kW
Puskurivaraaja, tyyppi: 1 kpl 750 L 4 liitännällä
Lämpökaivojen lukumäärä: kpl 5
Yhden lämpökaivon syvyys: metriä 220
Lämpökaivojen kokonaissyvyys: metriä 1 100

ja

IVT HE E 43kW
Käyttövesivaraaja. 2 kpl 750 litraa
Lämmitysverkoston varaaja: 750 litraa
Lisä/hätäkäyttö: 45 kW
Lämpökaivo 6*200 metriä.

[TmZR]

Eikö LämpöÄssältä tai Oilon Geoprosta saanut tarjousta?

Oilonilta ei tainnut tulla lainkaan (jos edes isännöitsijä pyysi heiltä) ja Lämpöässä ei halunnut sähkötöitä,jotenka ei tullut tätä viimeisintä ihan oikeeta "avaimet käteen" tarjousta heiltä.

Toinen on Oilonin jälleenmyyjä mutta myy vain IVT pumppuja näköjään 

[Dowser]

Vaihdoin aloitusviestissä liiteen B -version korjattuun.

(Liite.: Bergheat46_TmZR_B.pdf)

Kiitos!

Hommattiin suunnittelija meidän avuksi ja tässä hänen perustelunsa,

(4MWh/vuosi) tuotetaan sähkökattilalla. Lämpöpumpun käyntiaika on tällöin
noin 3400h vuodessa. 50% tehonpeitto on todettu useasti laskelmissa (myös VTT:n tekemissä)
elinkaarikustannuksiltaan kaikkein edullisimmaksi, kun mukaan huomioidaan
investointikustannusten lisäksi myös huoltokustannukset. Kompressorien
toiminnan ja kestävyyden kannalta oleellisinta on pitkät tasaiset käynnit ja
mahdollisimman vähän käynnistyksiä.

Ajatuksia?

Oliko tietoa tuosta Vtt paperista, mistä löytäis?

Sivu 41 etiäpäin, jos 3 kotimainen taipuu:

https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/48327/5045-heat-pump-field-trials.pdf

Ja pitkälti olen samaa mieltä Xargon ja dr.fellin kanssa. Kaivojen mittaan osatehoisen tulisi vaikuttaa sen 5% minkä luvataan lämmitysmäärästä puuttuvan jos putkistokin on oikein tehon kannalta tehty. Koska läpiviennit, asennukset, kaivuutyöt jne on lähes samat ja pumpun hintakaan ei merkittävästi muutu - ei pitäisi olla merkittävää kustannusvaikutusta. Toki jos tarvii esim kokonaan lisäkoneen eikä pysty kompuratehoja muuttamalla tehoa kasvattamaan voi täysteho olla kannattamaton investointi rahan kannalta, eikä välttämättä silloinkaan. Ympäristö kuitenkin kiittää jos täystehoon päädyt. Suurempi virhepotentiaali on melko varmasti lämmönjaon puolella, ts SPF voi ollakin luvattua pienempi - jolloin vähempikin kaivoa riittää (ja valitettavasti sähköä menee suhteessa enempi). Lohtuna, että säästö on jokatapauksessa miellyttävä vaikkei optimiratkaisua tulisikaan.
Ja varaajalla kompensoidaan se täystehon riski eli pätkäkäynti. Rivarissa siitä on hyvä ottaa esilämmitys käyttöveteen jos pumpun säädöt tehdään fiksusti.

Yt,
M

[Dowser]

Odotan mielenkiinnolla Dr fellin kommenttia suunnittelijan lausuntoon.
Yksi pumppu ja riittävä varaajatilavuus=>halvin ja pitkäikäinen laitteisto. Turha tuossa kokoluokassa alkaa useampaa kompuraa laittamaan. Tuollainen iso kompura maksaa reippaat 2000€ eli jos se ainakin sen 10v kestää niin...

Olisikohan nyt ihan noin, tätä voisi vähän arvuutella lisää:
Jos talon huipputeho on tuon 70kW ja meillä on kaksi vaihtoehtoa:
40 kW isolla varaajalla tai 2x30 kW samalla varaajalla, kummassako yksittäinen kompura käy useammin? Yksikompurainen varmaan käy pidempiä aikoja talvisin, mutta vastaavasti inasen pienemmille 30kW koneille tullee paremmat jaksot kaikkina muina aikoina. Käyntiajat vuodessa 30 kW koneille yhteensä tietty enemmän kun mlp:sta saa nauttia hiukan heikommillekin keleille. Yksittäiselle koneelle vähän yli PUOLET käyntitunneista vrt yksikompuraratkaisuun.

Oma veikkaukseni on, että rajoittamalla starttien määrää varmistamalla minimikäyntiajan (ja samalla hyväksymällä vaikka ajoittaisen ylilämmön) saa tuplakompressori-ratkaisulle paljon pidemmän elinkaaren kuin yhden kompuran ratkaisussa. Veikkaisin vielä, että nimenomaan tässä kokoluokassa varaajahäviökin on aika merkityksetön.
Kompuravaihto lienee samanhintainen, mutta tuplakompuroista yksittäistä kompuraa vaihdettaneen harvemmin kun kestänee paremmin.

Eli KOSKA yksikompurajärjestelmän kompuravaihto maksaa 2000 ja kestää vain 10 vuotta, ei yksikompurajärjestelmää tähän kokoluokkaan. 

Oikesti tämä ei ole varmastikaan ratkaiseva asia, mutta tämä perustelu imho hiukka ontuu. Sam68?

Yt,
M

[Dr.Fell]

Odotan mielenkiinnolla Dr fellin kommenttia suunnittelijan lausuntoon.
Yksi pumppu ja riittävä varaajatilavuus=>halvin ja pitkäikäinen laitteisto. Turha tuossa kokoluokassa alkaa useampaa kompuraa laittamaan. Tuollainen iso kompura maksaa reippaat 2000€ eli jos se ainakin sen 10v kestää niin...

Olisikohan nyt ihan noin, tätä voisi vähän arvuutella lisää:
Jos talon huipputeho on tuon 70kW ja meillä on kaksi vaihtoehtoa:
40 kW isolla varaajalla tai 2x30 kW samalla varaajalla, kummassako yksittäinen kompura käy useammin? Yksikompurainen varmaan käy pidempiä aikoja talvisin, mutta vastaavasti inasen pienemmille 30kW koneille tullee paremmat jaksot kaikkina muina aikoina. Käyntiajat vuodessa 30 kW koneille yhteensä tietty enemmän kun mlp:sta saa nauttia hiukan heikommillekin keleille. Yksittäiselle koneelle vähän yli PUOLET käyntitunneista vrt yksikompuraratkaisuun.

Oma veikkaukseni on, että rajoittamalla starttien määrää varmistamalla minimikäyntiajan (ja samalla hyväksymällä vaikka ajoittaisen ylilämmön) saa tuplakompressori-ratkaisulle paljon pidemmän elinkaaren kuin yhden kompuran ratkaisussa. Veikkaisin vielä, että nimenomaan tässä kokoluokassa varaajahäviökin on aika merkityksetön.
Kompuravaihto lienee samanhintainen, mutta tuplakompuroista yksittäistä kompuraa vaihdettaneen harvemmin kun kestänee paremmin.

Eli KOSKA yksikompurajärjestelmän kompuravaihto maksaa 2000 ja kestää vain 10 vuotta, ei yksikompurajärjestelmää tähän kokoluokkaan. 

Oikesti tämä ei ole varmastikaan ratkaiseva asia, mutta tämä perustelu imho hiukka ontuu. Sam68?

Yt,
M

Samaa mieltä.
Etenkin kun kulutus on vähäistä,tuplakompura vuorottelee käyttötuntien perusteella.Täystehomitoituskaan ei tuota MITÄÄN ongelmia kun on riittävästi varaajatilavuutta ja fiksusti suunniteltu kytkentä.
Eli 70kW kohteeseen 60kW kaksikompurainen mylly niin saadaan optimaalinen ja kokonaistaloudellisin ratkaisu.

[sam68]

Jos olisi 2*20kW niin ok tähän kohteeseen. Ei riitä aika alkaa perustelemaan.
Ennen alalla oli vähemmän tekijöitä ja enemmän osaamista. Nyt nämä mitoitus-asiatkin tehdään ihan mutulla. Naapurimaassa on valtava määrä kokemusta isoista maalämpökohteista ja niistä kannattaisi ottaa oppi. Suomessa vaan jääräpäisesti pusketaan vaikeimman kautta ja asiakas maksaa...

[Dowser]

Jos olisi 2*20kW niin ok tähän kohteeseen. Ei riitä aika alkaa perustelemaan.
Ennen alalla oli vähemmän tekijöitä ja enemmän osaamista. Nyt nämä mitoitus-asiatkin tehdään ihan mutulla. Naapurimaassa on valtava määrä kokemusta isoista maalämpökohteista ja niistä kannattaisi ottaa oppi. Suomessa vaan jääräpäisesti pusketaan vaikeimman kautta ja asiakas maksaa...

Aika entinen ei koskaan enää palaa.

"Traditionellt dimensioneras värmepumpar i Sverige för att
täcka 60 – 70% av effektbehovet vid Dimensionerande Utetemperatur
(DUT), vilket innebär att värmepumpen kan täcka mer än 90% av årsbehovet av värme. På 70- och början av 80-talet dimensionerades värmepumparna för att täcka kanske 40% av värmebehovet och på 90 talet var
det ofta 50% som gällde – så effekttäckningen har ständigt ökat." -
http://www.effsysplus.se/wp-content/filesystem/tidigare_program/effsys2/Publicerade%20dokument/P23/Toppeffekt_rapport_v11.pdf

Samassa raportissa kerrotaan, että 100% järjestelmät ovat yleistyneet koska sähkö on kallistunut ja lainaraha halvempaa.
Toki paikallinen "Motiva" pitää vielä 50% mitoitusta hyvänä 

Sama 40 kW sulla vielä tässä, 8% eli 16 MWh sähköllä. Cop 3, niin reilu 10 MWh säästömahdollisuus isommilla peleillä. Sähköllä nyt joku 10 MWh*120 €/MWh veroineen joka varmasti riittää erotukseen. Esim. 5 vuoden tarkastelussa tuo reilu 5000 € riittänee siihen 5% suuremman kaivokentän ja kompuran kokoluokan kasvuun. Toki jos ottaa pelkän tehon mukaan lyhkäsen kaivokentän, niin investointiero on jo niin iso ettei tuolla 10MWh/a pysty perustelemaan. Jos tuplakompura-ajatus menee jo läpi, niin ihan varmasti kannattaa kompuran kokoakin nostaa 

Ok, mutta kullakin kiireensä joten perustele sitten kun ehdit.

Ja edelleen, koska tässä on kyseessä patteritalo? niin mitoitus kannattaisi vielä tsekata lämmönjaon lämpötiloja vasten (mihin ulkolämpötilaan asti edes pystyy pärjäämään normipumpuilla - siihen "täystehoon" pumput). Lämmönjakoon ei juuri monesti panosteta, vaikka payback voisi oikeasti olla välillä hyväkin.

Samaa mieltä olen, että sitten ISOISSA kohteissa osateho on varmasti paikallaan. Tämä ei ole vielä sellainen.

Vähemmän tekijöitä ja enemmän osaamista ei liene pidä paikkaansa. Samassa suhteessa varmaan fiksujakin tulee ja osaamista kerttyy kun tekijöitäkin lisää tulee. Mielestäni ala menee jo parempaan suuntaan 

yt,
M

[Dr.Fell]

Jos olisi 2*20kW niin ok tähän kohteeseen. Ei riitä aika alkaa perustelemaan.
Ennen alalla oli vähemmän tekijöitä ja enemmän osaamista. Nyt nämä mitoitus-asiatkin tehdään ihan mutulla. Naapurimaassa on valtava määrä kokemusta isoista maalämpökohteista ja niistä kannattaisi ottaa oppi. Suomessa vaan jääräpäisesti pusketaan vaikeimman kautta ja asiakas maksaa...

Millähän tämän väitteen perustelet?Eli kun ennekin on kiivetty perse edellä puuhun niin nytkin tehdään niin.
Tuo 40% tehomitoitus on tyypillinen ruotsalaisten vaihtovenakoneen mitoitustyyli.

Kokonaistaloudellisempi ratkaisu on tehdä esim 75-80% tehomitoitus,TULISTINPUMPUILLA ja kytkentä kahdella varaajalla vaihtovenatyyliin latauspumpuilla.
Aina kun pumppu käy,se tekee edullisesti tulistimen kautta kuumaa käyttövettä riippumatta siitä ajetaanko lämmitys-vai käyttövesivaraajaa.

Aikaisemmassa viestissäni jo kuvasin kumpi ratkaisu tulee KOKONAIStaloudellisemmaksi ratkaisuksi, tähän en ole Sam68 kommentteja saanut lainkaan.
(Tässä se vielä muistin virkistämmiseksi)

Itse laskin ko.lähtötiedoilla huipputehontarpeeksi n.70kW
Tällöin n.60kW (85% huipusta, 99% kok.energiatarpeesta )laite olisi sopiva.Lisälämmitystehontarve olisi 10kW ja lisälämmitysenergiantarve n.1500kWh
Kaivoja tarvisi 5x 235m

Vastaavat lukemat esim 40kW (60% huipusta,94% kok.energiantarpeesta). Lisälämmitystehontarve olisi  30kW ja lisälämmitysenergiantarve 11000kWh
Kaivoja tarvisi 5x225m

Laitteilla hintaeroa pari tonnia,kaivoista eroa puolitoista tonnia.Tämä ero kuittaantuu jo siinä vaiheessa kun joutuu 40kW koneen  kanssa asentamaan 30 kW sähkökattilan.

Käyntijaksoista saadaan pitkiä kun varaajatilavuus on riittävä.

Lämmityskustannuksissa tulee 60kW hyväksi eroa vuodessa noin tonnin verran.

Näinollen en näe mitään järkeä vajaatehomitoitukselle.

[Dowser]

Eipä yllättäen löytynyt vastakommentteja tähän kun ruvettiin lyömään lukuja seinälle.

Pakko nakata tämä tänne kun sattui silmään 2-3 vuotta vanha läpyskä:

Värmepump med 100 % täckningsgrad: Framtidens värmepumpar kanske kommer att dimensioneras för 100 % av värmebehovet. Detta kräver troligtvis någon form av förändring som varvtalsreglering, dubbla
kompressorer etc.

I referensexemplet har driftkostnaden för spetsel beräknats till 1650 kr/år vid 90 % årstäckningsgrad resp. 4950 kr vid 70% energitäckningsgrad. Investeringsutrymmet för att installera i en heltäckande värmepump i stället för en med 70 % täckningsgrad är ca 33000 kr. Investeringsutrymmet sjunker till ca 11000 kr om jämförelsen görs mot en
värmepump med 90 % täckningsgrad. Lånas pengar till 6 % ränta med 10 års amortering får merkostnaden bli 24000 respektive 8000 kr. För att öka täckningsgraden till 100 % behövs förutom en större värmepump även ett något djupare borrhål och någon form av kapacitetsreglering. Sammantaget var det svårt att identifiera något ekonomiskt alternativ till att använda el till spetsvärme.

Lähde:
http://www.effsysplus.se/wp-content/filesystem/tidigare_program/effsys2/Publicerade%20dokument/P23/Toppeffekt_rapport_v11.pdf

Hiukka tuo tuplakompura ja taajariohjaus tuntuu kuitenkin ylimitoitetulta tarpeelta. Tosin Ruotsin lämmitystarveluvut ovat pääosin reilusti alle 90% jo Eteläsuomenkin lukujen. Korkeampia lämmitystarvelukuja on vaan Norra Mellansverige, Mellersta Norrland ja Övre Norrland-alueilla joissa hiihdellään Eurostatsin mukaan yli 4700 (ss15) lukemissa. Eteläsuomessa saman taulukon mukaan 4500. Kun valtaosa naapurimaan väestöstä asuu tuolla lämmitystarpeeltaan alle 4000 lukemissa, niin ehkä siellä tuo pätkäkäyntisyys voi olla helpommin käsillä kuin meillä kun yleistetään.

Mutta tulevaisuuden lämpöpumput saattavat sielläkin olla täystehoisia

yt,
m

edit: olikin näköjään sama paperi jo aikaisemmin. Huonosti luettu eka kerralla. Pointti kuitenkin, että ei sieltä länsinaapurista kannata kaikkea sellaisenaan tuoda vaikka kokemusta heillä toki onkin enempi.

[Thermia12kW]

Monesti 25v laskelmat osoittaa ettei ole taloudellisesti suurta eroa 50% ja 80% mitoituksella. Säästöt 25 vuodella on kuitenkin niin "huimat" ettei kompuran vaihdotkaan tunnu merkittävältä enää.
Monesti ongelma 50% mitoituksella on juuri kompuran käyttötunnit kun isoimmissa kohteissa lähestyy jo 6000 tuntia/v, silloin on 80% järkevämpi vaihtoehto.

Laskelmissa pitää huomioida myös lämpimänkäyttöveden osuus öljynkulutuksesta ja etenkin LV-kierron osuus (rättipatterit, lattialämmitystä, jne.) joka on yleensä 20 ja jopa 40% energiantarpeesta. Vuokrakämpissä kuluu yleensä paljon enemmän vettä kuin omistuskämpissä.

Toinen asia mitä monelta suunnittelijalta (ja etenkin urakoitsijalta) jää huomioimatta on taloyhtiön nykyinen sähköliittymä ja sen suurentaminen. Suunnittelen mieluummin vähän isomman lämpöpumpun kuin olisi tarvetta ja samalla pienemmän sähkökattilan sen sijaan että joutuisi nostamaan sähköliittymää vielä pykälän jos onnistuu pienemmällä. Pitää myös huomioida että suuremmalla sulakekoolla on korkeammat vuosikustannukset. Toinen asia tähän liittyen on menetetyt säästöt vaan sen takia että joutuu odottaa Fortumin muuntajavaihon seuraavaan kevääseen asti.

Seuraava ongelma on pienet tontit missä ei ole tilaa kaikille kaivoille vaikka porattaisiin 300m kaivot...

Mitä yritän sanoa on että kaikki talot ovat yksilöllisiä ja se mikä on hyvä vaihtoehto yhdelle voi olla huono toiselle kuin huomioi kokonaisuuden.

[Dr.Fell]

Nyt kun päästiin tähän ydinosaamisalueelle, niin voisiko kokenut alan ammattilainen Sam68 valaista millä kombinaatiolla olisit itse tarjoinnut ko.kohteeseen?

[sam68]

Lue sieltä ketjun alusta.

[Dr.Fell]

Lue sieltä ketjun alusta.

Niin niin,tarkoitin lähinnä että mikä tyyppisellä pumpulla, millainen kytkentä,minkä kokoiset varaajat yms..