Vaihdoin aloitusviestissä liiteen B -version korjattuun.
(Liite.: Bergheat46_TmZR_B.pdf)
Kiitos!
Hommattiin suunnittelija meidän avuksi ja tässä hänen perustelunsa,
Mitoitus tehty antamanne huippukulutuksen (23m3/vuosi).
Mitoitusenergiamääräksi saadaan 196MWh/vuosi öljykattilan hyötysuhteella
85%. Lämpimän käyttöveden kulutus 28MWh/vuosi. Näistä saadaan
rakennusvuodella 1990 huipputehontarpeeksi 80kW.
Kun lämpöpumpun tehonpeittoasteeksi valitaan 50% eli 40kW saadaan
vuotuiseksi energianpeittoasteeksi noin 92% (180MWh/vuosi), jolloin loput 8%
(16MWh/vuosi) tuotetaan sähkökattilalla. Lämpöpumpun käyntiaika on
tällöin noin 4500h vuodessa. Mikäli lämpöpumpun tehonpeittoasteeksi valitaan 75% eli 60kW saadaan
vuotuiseksi energianpeittoasteeksi noin 98% (192MWh/vuosi), jolloin loput 2%
(4MWh/vuosi) tuotetaan sähkökattilalla. Lämpöpumpun käyntiaika on tällöin
noin 3400h vuodessa. 50% tehonpeitto on todettu useasti laskelmissa (myös VTT:n tekemissä)
elinkaarikustannuksiltaan kaikkein edullisimmaksi, kun mukaan huomioidaan
investointikustannusten lisäksi myös huoltokustannukset. Kompressorien
toiminnan ja kestävyyden kannalta oleellisinta on pitkät tasaiset käynnit ja
mahdollisimman vähän käynnistyksiä. Ylimitoitettu pumppu käynnistyy
huomattavasti useammin ja käy lyhyempiä aikoja kerrallaan kuin optimaalisesti
mitoitettu. Tätä kautta sen todellinen elinikä on usein myös lyhyempi kuin
vuotuinen laskennallinen käyntituntimäärä pelkästään antaisi olettaa. 60kW:n lämpöpumppu maksaa asennettuna noin 6200€ enemmän kuin 40kW:n
lämpöpumppu. Energiakentän koko (aktiivisyvyys) on 60kW-pumpulla 5x259m/30m,
kun se 40kW-pumpulla on 5x207m/30m. Tästä saadaan kaivokentän
lisäkustannukseksi 5*52m*30€/m = 7800€. Sähkökattilan asennettuna maksaa
60kW:n versiossa 600€ vähemmän. Sähkötöiden kustannus on molemmissa
tapauksissa likimain sama. Tästä saadaan investointikustannuksen eroksi
6200€+7800€-600€ = 13400€. Investointikustannuksen suoraksi (koroton)
takaisinmaksuajaksi tulee 13400€/((16MWh-4MWh)*120€/MWh) = 9,3 vuotta.
Nämä tekijät huomioiden päädyin vaatimaan vähintään 40kW:n
lämpöpumppua ja 40kW:n sähkökattilaa. Urakoitsijat saavat toki tarjota
suurempaakin lämpöpumppua (kaikkien valikoimassa ei välttämättä edes ole
40kW:n malleja) ja siten pienempää sähkökattilaa. Tärkeintä on, että
niiden yhteisteho ei alita 80kW:n rajaa, ja tarjottu kokonaisuus muuten on
toimiva. Tämä tarkoittaa sitä, että suurempien pumppujen yhteydessä on
varmistettava kompressorien riittävän pitkät käyntisyklit suuremmalla
varaajatilavuudella.
Ajatuksia?