G3 käyttökokemuksia/virittelyä lattialämmitystalossa

[sam68]

Taustaa:
- Tuli eilen vaihdettua 12kW Diplomatin tilalle 10kW G3 pumppu. Vanha oli -07 asennettu tavallinen Diplomat ja käyntitunteja 15909h josta käyttövettä 2407h. Lisälämpö/3kW päällä 59h.
2.8.09 laitoin sähkökulutusmittarin ja nyt lukema on 34493kWh. Vuosikulutus keskiarvo on siis ~8600kWh. Näyttääkö tuo Swissnox sitten liikaa kuten kuulemma tekevät..
- Tässä on yhteensä 260m2 eli talossa 176m2 ja ulkorakennus 85m2/270m3. Rakennettu -07. Keskilämpö tiloissa on 21. Talossa 22-22,5 ja ulkorakennuksessa 15-21 riippuen tilasta.
- Käyttöveden kuristettu kierto on päällä 6-22 vartin pätkissä ja pumppu on siis ulkorakennuksessa. Viisi asukasta. Puita poltettu takassa muutama pesällinen vuoteen. Viime vuonna kertaalleen.
- Syy vaihtoon oli että saan käytännön kokemuksia G-mallien säädöstä, koska niitä ei tuolla kentällä tahdo saada. Lisäksi se että miten tuo tulistin auttaa lattialämmitystalossa.

Mitoitusasiaa:
- 216m/165mm porakaivo joka on mennyt aivan äärikeleissä -1 paluuseen. Vedentuotto heikko. Vaakaputket haitallisen pitkät ~20m, koska porari tuli "antiikkiporalla" eli kuorma-auton perässä olevalla ja ei päässyt kuin portin pieleen. Yhteispituus siis ~470m. Aiheuttaa sen että keruun lpt ero on ollut 5-6 astetta.
- G3:sta ei ole 12kW vaan 13kW ja sille pitäisi olla kaivoa jo paljon enemmän. Mitoitusohjelma antaa 10kW hyötysuhteeksi niin ison lukeman että kaivo pitäisi sen mukaan olla syvempi kuin 12kW tavallisella pumpulla. Testilabrassa varmaan saaneet sellaisia tuloksia.

Laitteisto muuten:
- Extender-varaaja tuli puskuriksi. 390L tilavuus ja käyttöveden esilämmityskierukka+aurinkokierukka. Vaatii siis laajennuskortin pumpulle sekä jälkishuntin jolle tulee oma lämpökäyrä. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön ns. puskurivaraaja-asetus ja siihen tarvitaan oma lpt-anturi varaajasta. En ole aiemmin käyttänyt tätä asetusta.
- Maaviileä otetaan käyttöön ulkorakennuksen työhuoneeseen ja punttisaliin. Voi olla että laitan työhuoneeseen kattokasetin ihan harjoitus mielessä. Seinämalleja on tullut laiteltua paljonkin.
- Aurinkopaneelit on tarkoitus lisätä ens kesänä kun ensin on saatu kokemuksia ilman. Jos jostain kumman syystä syksyllä olisi aikaa ne asentaa niin sitten ehkä jo kevät aurinkoa varten. Kaivoa on tarkoitus latailla myös jos liikalämpöä saadaan aikaiseksi.

Muuta:
- Tarkoitus kokeilla miten tuosta tulistimesta saadaan paras hyöty tällaisessa kytkennässä ja kun käyttövettä menee ihan reippaasti. Onko järkevintä ajaa kuten vanhalla 28 käyrällä, jolloin tulistusenergia on pienimmillään? Onko järkevintä ajaa isolla hystereesillä ja patterikäyrällä, jotta saadaan tulistusenergiaa maksimaalisesti? Jotain tuosta väliltä ja eri keleille eri asetukset??
- Energiatuoton mittaus oli tarkoitus laittaa mutta kun käyttövettä ei saa helpolla erotettua niin onko tuossa järkeä. Pitää vielä miettiä.

[sam68]

Ensimmäinen käyttövesijakso 41->58 astetta yläanturissa oli 22min, jolloin pressostaatti katkaisi lämmityksen. Loppulämpö siis sama kuin uusimmilla Diplomateilla. Vanhoissa ~55 astetta.
Kuumakaasu 113 astetta ja menovesi ~60 astetta.
Tässä G3:ssa on siis 410 kylmäaine normaalin 407 tilalla ja ei ole vaihtoventtiiliä! Nuo lämpötilat kiinnosti paljon etukäteen, mutta tulos oli odotettu ja järkevä. Ei ole mitään järkeä puskea ilman tulistinta tuon kuumemmaksi.

[Matias]

Tässä G3:ssa on siis 410 kylmäaine normaalin 407 tilalla ja ei ole vaihtoventtiiliä! Nuo lämpötilat kiinnosti paljon etukäteen, mutta tulos oli odotettu ja järkevä. Ei ole mitään järkeä puskea ilman tulistinta tuon kuumemmaksi.

Miten G3 käyttää lauhduttimen lämpötehon näin kesäaikaan kun varsinaista talon lämmitysta ei  juurikaan tarvita?

[mahagr]

Ajoin huvikseni testiajon itse tekemälläni laskentaohjelmalla ja sain seuraavan tuloksen (paikkakuntana Turku, edellistalven lämpötilat):

Lämmitysenergian tarve: 22500kWh
Vesi: 10000kWh (käyntituntien perusteella, vaikuttaa kovin isolta luvulta)

Lämpöpumpuksi valittu Thermia 12.
EN 14511 35°C: 11.0kW @ COP4.2, 45°C: 10.5kW @ COP3.3, 55°C: 10.0kW @ COP2.7.
Maksimi menovesi 35°C, tulovesi 30°C (kun ulkona on -24°C).
Lämmitys: 4767kW, käyttövesi: 3813kW, vastus: 0kW.
Sähkönkulutus 8581kW, kaivosta otetaan 23918kW.
Lämmitys-COP 4.7, vuosi-COP 3.8, käyttötunnit 2554, josta vesi 381.
Kaivon aktiivisyvyys >199m (120kW/m).
Vastusten käyttötunnit (a 3kW): 0.1h / 0.0h / 0.0h, lisälämmitystarve 0kWh.
Vastusten apua tarvittiin 1/0/0 kertaa tarkkailuvälin aikana (6h).
Sähkölasku 1029€, säästöä suoraan sähköön 2870€ ja öljyyn 3627€.

Samat tiedot uudella pumpulla:

Lämpöpumpuksi valittu Thermia G3 10.
EN 14511 35°C: 10.2kW @ COP4.6, 45°C: 9.7kW @ COP3.6, 55°C: 9.2kW @ COP3.0.
Maksimi menovesi 35°C, tulovesi 30°C (kun ulkona on -24°C).
Lämmitys: 4354kW, käyttövesi: 3468kW, vastus: 5kW.
Sähkönkulutus 7828kW, kaivosta otetaan 24671kW.
Lämmitys-COP 5.2, vuosi-COP 4.2, käyttötunnit 2714, josta vesi 377.
Kaivon aktiivisyvyys >205m (120kW/m).
Vastusten käyttötunnit (a 3kW): 1.7h / 0.0h / 0.0h, lisälämmitystarve 0kWh.
Vastusten apua tarvittiin 2/0/0 kertaa tarkkailuvälin aikana (6h).
Sähkölasku 939€, säästöä suoraan sähköön 2960€ ja öljyyn 3718€.

Eli uudella pumpulla pitäisi päästä noin satkun säästöihin / vuosi vanhaan nähden.
Ja kyllä, jopa tämä nykyinen pumppu vaatii syvemmän kaivon.

Toisaalta isommasta mallista ei ole mitään hyötyä ainakaan edellistalven kelillä Turussa:

Lämpöpumpuksi valittu Thermia G3 13.
EN 14511 35°C: 13.0kW @ COP4.4, 45°C: 12.5kW @ COP3.5, 55°C: 12.0kW @ COP2.9.
Maksimi menovesi 35°C, tulovesi 30°C (kun ulkona on -24°C).
Lämmitys: 4552kW, käyttövesi: 3633kW, vastus: 0kW.
Sähkönkulutus 8185kW, kaivosta otetaan 24314kW.
Lämmitys-COP 4.9, vuosi-COP 4.0, käyttötunnit 2151, josta vesi 302.
Kaivon aktiivisyvyys >202m (120kW/m).
Vastusten käyttötunnit (a 3kW): 0.0h / 0.0h / 0.0h, lisälämmitystarve 0kWh.
Vastusten apua tarvittiin 0/0/0 kertaa tarkkailuvälin aikana (6h).
Sähkölasku 982€, säästöä suoraan sähköön 2917€ ja öljyyn 3675€.

Eli 13kWh pumppu veisi hippusen enemmän sähköä kuin 10kWh versio. Laskuissa ei ole otettu huomioon mitään muuta kuin valmistajan antamat tiedot. Säiliön hukkalämpö on arvioitu 400kWh, mikä on G3 kohdalla yläkanttiin. Pumppu on asetettu lämmittämään 3 astetta pyynnin yläpuolelle minimilämpötilan ollessa 30 astetta. Laskennassa on käytetty edellisvuoden jokaisen päivän ylintä ja alinta lämpötilaa Turussa, minkä lisäksi jokaiselle päivälle on laskettu keskiarvo aamulle ja illalle (6+6+6+6 tuntia). Lämmitys kytkeytyy pois päältä 17 asteessa (astepäivien mukaan). Käytetyt kWh:t normalisoidaan lopuksi vastaamaan Turun keskimääräisiä astepäiviä.

[juippi]

Joko Samille on selvinnyt vastaus Matiaksen kysymykseen. Ilmeisesti shuntti päästää kaiken tulistimen kautta lv-varaajaan ja tehdään pelkkää käyttövettä, jollei lämmitystarvetta ole.
Entä lämmityskaudella kun lämmintä käyttövettä ei käytetä ja varaajan lämmöt tapissa, niin päästääkö shuntti silti aina vähän tulistimen kautta varaajaan.
Kaiken kaikkiaan kiinnostaa tuon sisäisen shuntin toimintaperiaate.

[pispalanukko]

Moi,

Kuinka syvän kaivon G3:lle voi laittaa maksimissaan?

[sam68]

Moi,

Kuinka syvän kaivon G3:lle voi laittaa maksimissaan?

Tuo riippuu pumpun koosta. En kyllä laittaisi yli 250m kaivoa mihinkään järjestelmään. 240m Turbo-putkella on toiminut hyvin. Yli 200m kaivo kannattaa tehdä aina tuolla koska hintaero on niin pieni..

[sailor]

Jos porattu kaivo on riittävän suuri halkaisijaltaan niin laita 3-putkinen keräin. Tällöin voi laittaa vaikka 300m kaivon.

[pispalanukko]

Mikä on turbo-putki?

Mitä tarkoittaa että laita 3-putkinen keräin, onko tämä yleistä ja mitä tällä tarkoitat?

[sam68]

Www.muovitech.fi löytyy tietoa tuosta rihla putkesta.

[sam68]

-1 nähty ekan kerran keruupaluussa. On siis ihan selkeä ero 12kW tavalliseen hyöty suhteessa, koska tuo on tullut yleensä vasta kovan pakkastalven lopulla.
Käyttövesi on noussut korkeimmillaan 61:een lämmityksen menoveden ollessa ~36. Laitoin käyttöveden max lämpötilan 60:een jottei sinne käytetä turhaa energiaa. Lisään lähiaikoina 20cm puhallusvillaa molempiin rakennuksiin, jolla toivon pienentäväni kaivon kuormitusta.

[fraatti]

-1 nähty ekan kerran keruupaluussa. On siis ihan selkeä ero 12kW tavalliseen hyöty suhteessa, koska tuo on tullut yleensä vasta kovan pakkastalven lopulla.
Käyttövesi on noussut korkeimmillaan 61:een lämmityksen menoveden ollessa ~36. Laitoin käyttöveden max lämpötilan 60:een jottei sinne käytetä turhaa energiaa. Lisään lähiaikoina 20cm puhallusvillaa molempiin rakennuksiin, jolla toivon pienentäväni kaivon kuormitusta.

Huomioidaanko laskelmia tehdässä aina mikä pumppu sinne perään on tulossa? Jotenkin on sellainen fiilis että ainakaan kaikki mlp toimittajat eivät huomioi...

Tomppelin taulokossa ainakin nykyään näkyy olevan pumpun coppi myöskin tietyllä lämpötilalla... en tiedä vaikka olis ollut jo pitkään..

[sam68]

Kyllä meille on tullut selkeä tieto tästä G3 mallin kaivon mitoituksesta. Mitoitusohjelmakin näyttää selvästi syvemmän kaivon tälle. Luotto sen ohjelman tarkkuuteen vain noussut koko ajan..
Kyllähän se aina pitäisi keruussa huomioida mikä pumppu on tulossa.

[Jukkis56]

 Hei sam68,

Sinulla näyttää olevan kokemusta Thermia G3:n sielunelämästä. Onko ominaisuus vai vika kun todellinen ulkolämpötila on -17 ja pumpun näyttö antaa ulkolämpötilaksi -14 ? Jos kyseessä on vika, niin voiko ulkoanturin kalibroida ?               (ulkoanturin hitaudestakaan ei ilmeisesti voi olla kyse sillä ulkolämpö on ollut alle -16 jo n. kuusi tuntia )

[sam68]

Anturin sijoitus paikka saattaa vaikuttaa. Sitä arvoa  korjaamaan huoltovalikosta antureiden kalibroinnista. Vasenta nuolta 5s niin pääsee sinne valikkoon.

[Matias]

Onko ominaisuus vai vika kun todellinen ulkolämpötila on -17 ja pumpun näyttö antaa ulkolämpötilaksi -14

Näyttää siltä että elektroniset lämpömittarit alkaa kovemmilla pakkasilla näyttää todellista lämpötilaa korkeampia lukemia ainakin meillä,ehkä se on sitten "ominaisuus".

Meillä oli elohopealämpömittareiden (3kpl) mukaan aamulla -17 ,kaikissa sama lukema.Samanaikaisesti Ds 1820 trendin Logtemp anturi näytti -15C,samoin langaton digitaalinen ulkolämpömittari.

Kun ulkolämpötila on -5 tai korkeampi niin silloin kaikki mittarit näyttää suht samaa ulkolämpötilaa

[Jukkis56]

Kysymys Thermia G3 HGW-ominaisuudesta lattialämmitystalossa.

Havainto: lämpötilan laskiessa tänään -13 asteeseen ja käyttöveden tarpeen ilmaantuessa lämmitystarpeen kanssa samoihin aikoihin pumppu hyrrää yllättävän pitkän aikaa (yli 6 tuntia) HGW-tilassa...

eli onko tarvetta muuttaa HGW:n tehdasasetuksia lattialämmitystalossa ?

[sam68]

-22 keli ja käyttövesi korkeimmillaan 64 asteinen. Pumppu huilailee välillä eli tehot riittää varmaan -25 asti jolloin mitoitus olisi hienosti kohdallaan.

[sam68]

Muuta:
- Tarkoitus kokeilla miten tuosta tulistimesta saadaan paras hyöty tällaisessa kytkennässä ja kun käyttövettä menee ihan reippaasti. Onko järkevintä ajaa kuten vanhalla 28 käyrällä, jolloin tulistusenergia on pienimmillään? Onko järkevintä ajaa isolla hystereesillä ja patterikäyrällä, jotta saadaan tulistusenergiaa maksimaalisesti? Jotain tuosta väliltä ja eri keleille eri asetukset??

No niin. Kaivon lämpötila laittoi testaamaan hyötysuhteen heikentämistä ja aiempaa ajatusta ajaa 390L puskuriin patterivettä josta shuntataan lattiavesi Kaivosta tulee nyt -2 asteista ja -6 takaisin. Paineet on ihan samassa eikä tuo ole ongelmaksi muodostunut. Pakkasta -22 astetta ja pumppu käy lähes koko ajan.
Menovesi 28 käyrällä on ollut ~36 tasolla. Nyt nostin tuon ykköskäyrän 35 ja menoveden tavoite näyttää olevan 50 astetta. Ottaa 6kW vastuksen avuksi kun on niin kaukana tavoitteesta. Tämän päivän kulutus ei siis ole pätevä tieto.
Viime vuorokautena kulutus oli 50kWh ja pakkasta oli 19-22 astetta.
Kokeilen siis pitää tuon varaajan ensin ~50 asteisena/käyrä 35 ja seuraan käyttöveden lämpötilaa kun kuumakaasun lämpötila on selkeästi korkeampi. Nyt ollut vain reippaat 70 astetta. Käyttövedellehän on esilämmityskierukka tuossa extender-varaajassa.
Sitten voisi nostaa käyrän vielä 40:een ja ajaa kulutustestiä pari vrk.
Luultavasti kun tehot hieman laskee ei lepoaikoja tule yhtään enempää kuin nyt. Tässä olisi nyt kaivo johon voisi koittaa ladata lämpöä aurinkopaneeleilla. Näkisi onko sillä oikeasti juuri mitään merkitystä edes tällaisissa liian matalissa kaivoissa. Toinen kaivo tähän pitää kuitenkin porata jossain vaiheessa ja se oli tiedossa ennen pumpun vaihtoakin..

[sam68]

Kolmisen tuntia käyntiä ja menovesi saavuttanut 50 astetta. Käyttövesi lämpeni samalla sinne 70 nurkille ja palautin sille max arvon 60, koska tuota ei nyt kannata hakea ennen kuin tilanne on tasaanut.
Yksi mielenkiintoinen seikka tapahtui kun alettiin olla tuossa 45 yläpuolella eli tunti sitten. Kaivon lämpötilat -1/-5 eli sen kuormitus on selkeästi laskenut kuten oletettiinkin.