Katoin vielä tuota Tomppelin pistämää maalämmityslaskelmaa ja huomasin,että siinä laskelmassa lämitettiin rakennusta koko vuoden 
Eli sieltä voi surutta poistaa yli 1000kw rakennuksen lämmityksestä.
Alkutietoina oli kohtalaisen suuri lämpimän käyttöveden kulutus (poreamme).
Laskelmassa on oletettu lämpimän käyttöveden kulutuksen jakautuvan koko vuodelle.
Esimerkiksi heinäkuussa - Lämpimään käyttöveteen tarvitaan
lämpöenergiaa 510 kWh.
- Lämpöpumppu vuotaa aina varaajastaan ja putkistostaan hukkalämpöä.
Tässä laskelmassa se näkyy talon lämmityssarakkeessa ja on 71 kWh
lämpöenergiaa.
- Yhteensä lämpöenergiaa heinäkuussa 510 + 71 kWh = 580 kWh
lämpöenergiaa.
Kun se tuotetaan lämpöpumpulla noin 2,87 COP -vuotuisella hyötysuhteella,
saadaan ostosähkön kulutukseksi heinäkuussa 580/2,87=noin 202 kWh
ostosähköä.
(= sähköenergiaa)(Vuotuinen hyötysuhde on huonompi, kuin hetkellinen hyötysuhde, koska vuotuiseen lasketaan mukaan kaikki häviöt.
Noita häviöitä ovat mm. lämpövuodot, sekä kiertopumppujen käynti.
Lämmityskauden ulkopuolella nämä hukkalämmöt eivät hyödynny talon lämmittämiseen.)On sitten eri asia, millainen teidän taloutenne lämpimän käyttöveden kulutus tapanne on.
Laskelman voi yleensä tehdä vain keskiarvoisille olosuhteille!Maalämpöä hankittaessa on suuri kiusaus yrittää säästää hankinnan kustannuksissa,
hankkimalla optimistisesti hiukan pienehkötehoisen järjestelmän.
Siinä saattaa kuitenkin pettää itseään.
Järjestelmästä voi tulla alitehoinen ja se joutuu käyttämään sähkövastuksilla lämmittämistä.
Vastuslämmityksellä hyötysuhde on 1,0 COP ja se tulee kalliiksi, jos vastussähköä kuluu paljon.
Näin käy kovina pakkastalvina.