Tyhmiä kysymyksiä

[peki]

Uutta ajatusta pukkaa.
Miksi ei voisi ajatella että esim kunta laittaisi jonkin pienen omakotitaloalueen keskelle omaa
mlp systeemiä`? Pienet tontit ja talot suhteellisen lähellä toisiaan toimisi todella hyvin ja
asukkaat maksaisivat vain bullogomin näyttämästä energiasta
Tai voisihan tuon joku asukasyhdistyskin toteuttaa.

[peki]

Kysymys.
Voiko saneerauskohteessa vanhan öljysäiliön valjastaa uudelleen lämmityksen puskurivaraajaksi?
Jos ei niin miksi ei.
Matiakselle tarkoitettu tämä seuraava.
Rasittaako sulakkeita enempi jos on valmiiksi rasitusta, esim. 6kw ja sitten lisätään 30kw teho vai
suoraan otetaan 36kw?

[Mika K]

Kysymys.
Voiko saneerauskohteessa vanhan öljysäiliön valjastaa uudelleen lämmityksen puskurivaraajaksi?
Jos ei niin miksi ei.

Niitä ei ole suunniteltu painesäiliöiksi.

[peki]

Niitä ei ole suunniteltu painesäiliöiksi.

Joo, mutta vain 1,5 bar? Lattialämmitystaloissa ei ole kun barin paine.
Vai onko niin että jos painetta on yhtään niin ei käy?
Toinen asia joka tässä askarruttaa  että jos käyttäisikin vanhaa öljysäiliötä
keruupiirin tarpeissa. Kaivoonhan ei mahdu mitään mielettömiä litramääriä litkuu,
mutta puskuri auttaisi kummasti
Ainakin sisätiloissa olevat olisivat lämpöisellä puolella koko ajan ja jäätymisvaara olematon.
Viittaan nyt tähän Tampereen kohteeseen jossa kaivoja on ihan v--sti tonttikokoon nähden.

[Matias]

Matiakselle tarkoitettu tämä seuraava.
Rasittaako sulakkeita enempi jos on valmiiksi rasitusta, esim. 6kw ja sitten lisätään 30kw teho vai
suoraan otetaan 36kw?

Jos kyseessä on vastuskuorma niin ei rasita mutta jos tarkoitat moottorikuormaa niin silloin kannattaa  käynnistykset porrastaa käynnistyksessä tulevan virtasysäyksen takia vaikkapa Y/D käynnistyksellä isommalle moottorille

Käytännössä vastukuormankin jakaminen esim 3X12kw tai 4X9kw portaisiin on järkevää paremman säädettävyyden ja asennuskustannuksien takia

[peki]

Jos kyseessä on vastuskuorma niin ei rasita mutta jos tarkoitat moottorikuormaa niin silloin kannattaa  käynnistykset porrastaa käynnistyksessä tulevan virtasysäyksen takia vaikkapa Y/D käynnistyksellä isommalle moottorille

Käytännössä vastukuormankin jakaminen esim 3X12kw tai 4X9kw portaisiin on järkevää paremman säädettävyyden ja asennuskustannuksien takia

Kiitos.
Ajattelin vaan kun esim. painepesurin  ilmoitettu ottoteho on noin sama kuin kompuralla pumpulla ja sulakkeet kestää.
Nuo asennuskustannukset on jääneet kokonaan huomiomatta

[sailor]

Kysymys.
Voiko saneerauskohteessa vanhan öljysäiliön valjastaa uudelleen lämmityksen puskurivaraajaksi?
Jos ei niin miksi ei.

Voi, mutta homma toimii niin että säiliöstä tehdään paineeton, täytetään vedellä ja kaikki lämmön vienti ja otto toteutetaan esim. rosteri/kupariputkikierukoilla tai lämmönvaihtimilla.

Kirjoita googlen kuvahakuun "diy heat storage"

[peki]

Voi, mutta homma toimii niin että säiliöstä tehdään paineeton, täytetään vedellä ja kaikki lämmön vienti ja otto toteutetaan esim. rosteri/kupariputkikierukoilla tai lämmönvaihtimilla.

Kirjoita googlen kuvahakuun "diy heat storage"

Kiitos.
Olipa aika hakkyröitä.
Itsellä keruu on paineeton. En tosin tiedä tarvitseeko kolmen kaivon systeemissä paineita. Ajatuksena oli että jos tankkaisi säiliön tarvittaessa viinalla ja näin saisi litkutilavuutta kolminkertaistettua. Sitten vain alhaalle kylmä litku
höyrystimeltä ja ylhäältä tavara normikiertoon kaivoille. Säiliö on sisätiloissa, omassa muuratussa huoneessa, joten
jonkin verran viinakset ehtisivät lämmetä jo tuossa säiliössä.
Tai voisihan kylkeen porata pari vastusreikää jos tuntuu että kaivot imuttavat umpijäähän.
No nämä on näitä omia ajatuksia ja suurelta osin vaille todellista toteutusta, mutta ajatuksen siemenestä
voi kasvaa iso puu Tai sitten iso ympäristörikos.
Lisäys
Kierukoiden tilalle voisi laittaa vanhat patterit jotka tälläisten saneerausten yhteydessä joskus vaihdetaan.
Tulistinkin saisi oman patterikierron
Tai sitten alijäähdyttimellä lämmittelisi viivassa lilluvia pattereita.

[tomppeli]

Kirjoita googlen kuvahakuun "diy heat storage"

Tässä mainio kuva tulistustekniikasta aurinkolämmityksessä.

[peki]

Pähkinää.....
Käsittääkseni tuossa omassa pumpussa kaivon kierto on noin 0,5l sekunnissa.
Paljonkohan mahtaa litkun lämmöt nousta jos laittaisi 3kw:n vastuksen
joko ennen tai jälkeen höyrystimen? Olisi tosi näppärää kun ennalta säädetyn
hälytysrajan alittuessa vastus kytkeytyisi päälle ja kaivo pelastuisi jäätymiseltä.

[Kimmo_L]

Paljonkohan mahtaa litkun lämmöt nousta jos laittaisi 3kw:n vastuksen
joko ennen tai jälkeen höyrystimen? Olisi tosi näppärää kun ennalta säädetyn
hälytysrajan alittuessa vastus kytkeytyisi päälle ja kaivo pelastuisi jäätymiseltä.

Ööhh... Keruuliuoksen lämmittäminen maksullisella sähköenergialla ei ole koskaan kannattavaa.

Jos on joku tuollainen hälytysraja, niin kannattavampaa on laittaa silloin kompura huilaamaan ja lämmittää vastuksilla suoraan sitä lämmityspiiriä.

Ilmaisella energialla keruuta voi tietysti lämmittää, kuten konvektoriviilennyksellä kesällä tai jäsen Xargon jäteilmapatterilla.

[peki]

Ööhh... Keruuliuoksen lämmittäminen maksullisella sähköenergialla ei ole koskaan kannattavaa.

Jos on joku tuollainen hälytysraja, niin kannattavampaa on laittaa silloin kompura huilaamaan ja lämmittää vastuksilla suoraan sitä lämmityspiiriä.

Ilmaisella energialla keruuta voi tietysti lämmittää, kuten konvektoriviilennyksellä kesällä tai jäsen Xargon jäteilmapatterilla.

Niin mutta paljonko litku lämpeis?

[tomppeli]

Niin mutta paljonko litku lämpeis?

Noin 1,4 astetta.

[Kimmo_L]

Niin mutta paljonko litku lämpeis?

Jäsen Seppaant on joskus laittanut tällaiset arvot maaviinan ominaislämpökapasiteetille ja tiheydelle:
Maaviinan ominaislämpökapasiteetti 4,17 kJ/(K x kg)
Maaviinan tiheys 965,4 kg/m3

Noista laskemalla:

dt = 3 kW / (0,0005 m3/s * 4,17 kJ/(K x kg) * 965,4 kg/m3)  = 1,49 K

Ominaislämpökapasiteetti ja tiheys riippuvat lämpötilasta, joten siihen vaikuttaa nesteen lähtölämpötila.
Kai tuo riittävän lähellä oleva arvio kuitenkin on.

Mitä tällä luvulla silti on merkitystä?

[peki]

Jäsen Seppaant on joskus laittanut tällaiset arvot maaviinan ominaislämpökapasiteetille ja tiheydelle:
Maaviinan ominaislämpökapasiteetti 4,17 kJ/(K x kg)
Maaviinan tiheys 965,4 kg/m3

Noista laskemalla:

dt = 3 kW / (0,0005 m3/s * 4,17 kJ/(K x kg) * 965,4 kg/m3)  = 1,49 K

Ominaislämpökapasiteetti ja tiheys riippuvat lämpötilasta, joten siihen vaikuttaa nesteen lähtölämpötila.
Kai tuo riittävän lähellä oleva arvio kuitenkin on.

Mitä tällä luvulla silti on merkitystä?

Kiitos.
Asteen nousu litkun lämmössä, oliko se nyt kolmen prossan tietämillä antotehoon?
Eli tuo vastus antaisi noin 5 % tehoa lisää.
Mun kaivosta otetaan noin 5-5,5 kw riippuen lämmöistä.
Miksi tuo 3kw vastus siis nostaisi kaivoni tehoa vain tuon 5%?
Tällä laskukaavalla kaivoni antaa jotain 60kw tehot
Eli tuntuisi siltä että höyrystin ei toimi oikein jos kierrron nopeus on tuo.
Lisäksi on huomioitava että vastus lämmittäisi litkua putken sisällä ja putken läpi kaivosta johtuvaa
hukkaa ei olisi.

[tomppeli]

Jos sinulla on lämpöpumppu, antoteho 7 kW.
COP = 3,5.
Kaivosta otetaan tehoa 5 kW.
Kaivon kierron delta = 3 K.
Tarvitaan keruupiiriin virtaama, joka on n. 0,42 l/s.

[peki]

Jos sinulla on lämpöpumppu, antoteho 7 kW.
COP = 3,5.
Kaivosta otetaan tehoa 5 kW.
Kaivon kierron delta = 3 K.
Tarvitaan keruupiiriin virtaama, joka on n. 0,42 l/s.

Oli ihan pakko tarkistaa kässäristä, 0,43 on ilmoitettu nopeus.
Paljonko litku lämpeis tuolla nopeudella?
Joo, esimerkki on muttta kun nuo sulkeis laskut jäi vähemmälle huomiolle silloin kansakoulussa
Yritän vaan selvittää että kumpi parempi, vastuksella avitus lauhdutinta vai höyrystintä.

[seppaant]

Asteen nousu litkun lämmössä, oliko se nyt kolmen prossan tietämillä antotehoon?
Eli tuo vastus antaisi noin 5 % tehoa lisää.
Mun kaivosta otetaan noin 5-5,5 kw riippuen lämmöistä.
Miksi tuo 3kw vastus siis nostaisi kaivoni tehoa vain tuon 5%?
Tällä laskukaavalla kaivoni antaa jotain 60kw tehot
Eli tuntuisi siltä että höyrystin ei toimi oikein jos kierrron nopeus on tuo.
Lisäksi on huomioitava että vastus lämmittäisi litkua putken sisällä ja putken läpi kaivosta johtuvaa
hukkaa ei olisi.

Asteen nousu keruuliuoksen lämpötilassa ei lisää antotehoa 3% vaan hyötysuhdetta 3%.
Jos COP on 3,5 nousee se 1,4 C keruuliuoksen lämpötilanousulla 4,2% =>COP =3,65
5,5 kW antoteholla pienenee ottoteho 1,57 kW -> 1,51 kW
Saavutettava hyöty on 60 W

Eli 3 kW:n satsauksella keruuliuoksen lämmittämiseen saadaan 2,94 kW persnettoa.

ATS

[peki]

Asteen nousu keruuliuoksen lämpötilassa ei lisää antotehoa 3% vaan hyötysuhdetta 3%.
Jos COP on 3,5 nousee se 1,4 C keruuliuoksen lämpötilanousulla 4,2% =>COP =3,65
5,5 kW antoteholla pienenee ottoteho 1,57 kW -> 1,51 kW
Saavutettava hyöty on 60 W

Eli 3 kW:n satsauksella keruuliuoksen lämmittämiseen saadaan 2,94 kW persnettoa.

ATS

Ai että kokonaista 60w
Itse ajattelin että 3kw sähkötehoo ja kaivon antama 5kw antaisi 8kw.
Toisinsanoen 3kw toisi kaivoon noin 90m virtuaalista lisämetriä.
Tai ei oikeastaan kaivoon mitään vaan keruun litkuihin tuo teho siistyisi suoraan.

[Kimmo_L]

Ai että kokonaista 60w
Itse ajattelin että 3kw sähkötehoo ja kaivon antama 5kw antaisi 8kw.
Toisinsanoen 3kw toisi kaivoon noin 90m virtuaalista lisämetriä.
Tai ei oikeastaan kaivoon mitään vaan keruun litkuihin tuo teho siistyisi suoraan.

Siirtyyhän se litkuihin, mutta se ei tule kaivon lisäksi vaan kaivon sijasta. Kaivon kuormitus pienenee tietysti.

Yksi hyvä periaate muistaa on energian säilymisen laki: energiaa ei tule mistään itsestään lisää eikä sitä katoa mihinkään.

Ääriesimerkkinä voisi ottaa tapauksen, että ei olisi mitään kaivoa, vaan keruuta lämmitetään pelkästään sähkövastuksella. Kompressori toimii kyllä silloinkin lämpöpumppuna, mutta se vain siirtää keruupiirin vastuksen lämpöenergian lämmityspiirin puolelle ja käyttää itse toiminnassaan lisää sähköä, joka myöskin suurelta osin siirtyy lämmityspiiriin lämpönä (miinus pienet häviöt ympäristöön). Tällainen lämpöpumppu kuluttaisi sähköä yhtä paljon kuin tuottaa lämpöä lämmityspiiriin, joten siinä ei ole mitään järkeä (koska lämmityspiiriä voi lämmittää yksinkertaisella ja murto-osan maksavalla vastuksella suoraan).

Kompressori ei siis ole mikään maaginen laite, joka moninkertaistaa energian, vaan kaikki energia täytyy ottaa jostain - maalämpöpumpun tapauksessa keruupiirillä maasta.

Jos keruupiiristä ei saa tarpeeksi tehoa ja energiaa, niin silloin lämmityspuolta (eli "lauhduttimen puolta") tarvitsee lämmittää vastuksella lisää. Keruupuolen (eli "höyrystimen puolen") lämmittäminen vain korvaa maasta otettavaa energiaa ja johtaa siihen, että maasta ei oteta ilmaista energiaa niin paljon kuin aiemmin.

Pitää vielä mainita, kun joskus puhutaan alijäähdyttimellä otettavasta "ilmaisesta energiasta", niin ei sekään energia tyhjästä ilmaannu. Keruupiiristä sekin otetaan; tosin se saadaan sieltä paljon paremmalla hyötysuhteella (COP) kuin korkean lämpötilan energia ("tulistuksen poisto").

[peki]

Siirtyyhän se litkuihin, mutta se ei tule kaivon lisäksi vaan kaivon sijasta. Kaivon kuormitus pienenee tietysti.

Yksi hyvä periaate muistaa on energian säilymisen laki: energiaa ei tule mistään itsestään lisää eikä sitä katoa mihinkään.

Ääriesimerkkinä voisi ottaa tapauksen, että ei olisi mitään kaivoa, vaan keruuta lämmitetään pelkästään sähkövastuksella. Kompressori toimii kyllä silloinkin lämpöpumppuna, mutta se vain siirtää keruupiirin vastuksen lämpöenergian lämmityspiirin puolelle ja käyttää itse toiminnassaan lisää sähköä, joka myöskin suurelta osin siirtyy lämmityspiiriin lämpönä (miinus pienet häviöt ympäristöön). Tällainen lämpöpumppu kuluttaisi sähköä yhtä paljon kuin tuottaa lämpöä lämmityspiiriin, joten siinä ei ole mitään järkeä (koska lämmityspiiriä voi lämmittää yksinkertaisella ja murto-osan maksavalla vastuksella suoraan).

Kompressori ei siis ole mikään maaginen laite, joka moninkertaistaa energian, vaan kaikki energia täytyy ottaa jostain - maalämpöpumpun tapauksessa keruupiirillä maasta.

Jos keruupiiristä ei saa tarpeeksi tehoa ja energiaa, niin silloin lämmityspuolta (eli "lauhduttimen puolta") tarvitsee lämmittää vastuksella lisää. Keruupuolen (eli "höyrystimen puolen") lämmittäminen vain korvaa maasta otettavaa energiaa ja johtaa siihen, että maasta ei oteta ilmaista energiaa niin paljon kuin aiemmin.

Pitää vielä mainita, kun joskus puhutaan alijäähdyttimellä otettavasta "ilmaisesta energiasta", niin ei sekään energia tyhjästä ilmaannu. Keruupiiristä sekin otetaan; tosin se saadaan sieltä paljon paremmalla hyötysuhteella (COP) kuin korkean lämpötilan energia ("tulistuksen poisto").

Juuri näin. Lisäsähkö ei paranna pumpun hyötysuhdetta noin periaatteessa.
 Tässäketjussa jossain kohtaa oli juttua, mutta jäi pakkaset tulematta niin todennus jäi kesken.
Mutta palaisin vielä tuohon pähkäilyjeni alkuun.
Antaisiko sen lämmityksen tarvitseman lisätehon kaivoon vai suoraan lauhduttimen avuksi lämmityspiiriin?
Molemmissa tapauksissa COP taitaa olla tasan yksi
Ensimmäisellä jäätyy kaivo, toisilla pumppu on alimitoitettu ja kolmansilla lämmitysjärjestelmä.
Kuitenkin tämä kai selvä että kaivonkin litkua voisi lämmittää vastuksella siinä missä muutakin järjestelmää?
Lisäys.
Käytännön tilanne omalla kohdalla teoreettisesti.
Ulkona -32
Pumppu on käynyt sanotaan vaikka viikon yhtäsoittoa.
Kaivon lämmöt reilusti pakkasella.
Vastus tietysti avittaa lämmityspiiriä kun pumpun teho ei riitä.
Pumppu huilaa noin 10min kun lämmityspiirin vesi on lämmennyt katkaisulämpötilaan.
Tulee hätä että miten kaivon käy vaikka vastukset auttavatkin näihin pieniin taukoihin.
Kyllä ainakin itse näkisin pienempänä pahana jonkin asteen kymmenyksen lämmönlaskun huonetiloissa
kuin että kaivo umpijäässä ja koko mlp on pois pelistä kunnes lauhtuu tai tulee kevät

[Kimmo_L]

Kuitenkin tämä kai selvä että kaivonkin litkua voisi lämmittää vastuksella siinä missä muutakin järjestelmää?

Voi, mutta ei kannata.

Vastus tietysti avittaa lämmityspiiriä kun pumpun teho ei riitä.
Pumppu huilaa noin 10min kun lämmityspiirin vesi on lämmennyt katkaisulämpötilaan.
Tulee hätä että miten kaivon käy vaikka vastukset auttavatkin näihin pieniin taukoihin.
Kyllä ainakin itse näkisin pienempänä pahana jonkin asteen kymmenyksen lämmönlaskun huonetiloissa
kuin että kaivo umpijäässä ja koko mlp on pois pelistä kunnes lauhtuu tai tulee kevät

Kannattaa antaa lämmityspuolen vastusten auttaa rinnalla jo ajoissa niin, että kaivon pitkäaikaiseen ylikuormitustilanteeseen ei jouduta.

Jos kaivon ylikuormitustilanteeseen sitten joututtaisiin, niin silloin pitää lopettaa kompressorin käyttö kokonaan joksikin aikaa ja lämmittää taloa vain vastuksilla. Kaivon lämmittäminen ei kannata tällöinkään. Se palautuu kyllä itsekseen, kun kuormitus loppuu.

Kaikissa maalämpöpumpuissa oletettavasti pystyy laittamaan ohjauksen tällä tavalla (vähintäänkin käsin, ellei automaattisesti).

[peki]

Voi, mutta ei kannata.

Kannattaa antaa lämmityspuolen vastusten auttaa rinnalla jo ajoissa niin, että kaivon pitkäaikaiseen ylikuormitustilanteeseen ei jouduta.

Jos kaivon ylikuormitustilanteeseen sitten joututtaisiin, niin silloin pitää lopettaa kompressorin käyttö kokonaan joksikin aikaa ja lämmittää taloa vain vastuksilla. Kaivon lämmittäminen ei kannata tällöinkään. Se palautuu kyllä itsekseen, kun kuormitus loppuu.

Kaikissa maalämpöpumpuissa oletettavasti pystyy laittamaan ohjauksen tällä tavalla (vähintäänkin käsin, ellei automaattisesti).

Kaivo tietysti palautuu kun tulee tarpeeksi taukoa, mutta mikä tuo aika on? Tapauskohtaista.
Pumppu seis tietysti, mutta monessa tapauksessa ei voi käyttää kuin esim. 6kw vastusta tai sitten
nämä joilla on 17kw pumppu ja vastusten teho on puolet siitä.
Paha näissä tapauksissa on pistää pumppua kokonaan seis jos tehon tarve on enemmän kuin pelkkien vastusten
antama.

[seppaant]

Tulee hätä että miten kaivon käy vaikka vastukset auttavatkin näihin pieniin taukoihin.
Kyllä ainakin itse näkisin pienempänä pahana jonkin asteen kymmenyksen lämmönlaskun huonetiloissa
kuin että kaivo umpijäässä ja koko mlp on pois pelistä kunnes lauhtuu tai tulee kevät

Miksi  tuota kaivon jäätymistä peljätään kuin ruttoa?
Tosiasia on, että vain harvoissa tapauksissa kaivon jäätyminen aiheuttaa ongelmia.

ATS

[peki]

Miksi  tuota kaivon jäätymistä peljätään kuin ruttoa?
Tosiasia on, että vain harvoissa tapauksissa kaivon jäätyminen aiheuttaa ongelmia.

ATS

Kuks tosiasioista on silleen kiinnostunut?
Pelko ohjaa enemmän ihmistä kuin mikään.
Ajatelkaa millainen myyntiargumentti tälläinen
kaivon jäätymissuojauksella varustettu pumppu olisi.
voisi pistää 3kw kaivolle ja loput avuista lämmitykseen.

[peki]

Jäi tuo Seppaantin 60w kummittelemaan sen verran mieleen että poiki pari jatkokysymystä.
Kaivo.
Pieneneekö hyötysuhde esim tulo 7 paluu 4K jos vertaa että litku onkin tulo 2 ja paluu -1K?
Pieneneekö DT höyrystimellä eri lämpötiloissa vai pysyykö vakiona?
Tuossa vastusavusteisessa sysyteemissä olisi toteutus niin että vastus avustaisi nimenomaan
höyrystintä. Asennussuunta siis ennen höyrystintä. Näin ollen höyrystin saisi mahdollisimman lämmintä
keruuliosta ja loput, mitä ei höyrystin ehtisi hyödyntää menisi kaivon hyväksi.
Lisäys.
Kuinka monta tuntia 10000 litran polttamiseen menee noin 40kw polttimelta?

[seppaant]

Kuinka monta tuntia 10000 litran polttamiseen menee noin 40kw polttimelta?

Noin 2250 tuntia, oletuksella että hyötysuhde on 90%

ATS

[seppaant]

Pieneneekö hyötysuhde esim tulo 7 paluu 4K jos vertaa että litku onkin tulo 2 ja paluu -1K?
Pieneneekö DT höyrystimellä eri lämpötiloissa vai pysyykö vakiona?
Tuossa vastusavusteisessa sysyteemissä olisi toteutus niin että vastus avustaisi nimenomaan
höyrystintä. Asennussuunta siis ennen höyrystintä. Näin ollen höyrystin saisi mahdollisimman lämmintä
keruuliosta ja loput, mitä ei höyrystin ehtisi hyödyntää menisi kaivon hyväksi.

Ensinnäkin tämän tapaisissa kansanomaisissa laskelmissa kannattaa unohtaa Kelvinit.
Jopa maaviinakin on 7K lämpötilassa umpijäässä kuin kalikka sillä ollaanhan seitsemän asteen päässä absoluuttisesta nollapisteestä.
-1K on mahdottomuus, koska absoluuttisen nollapisteen alapuolelle ei voida mennä.

Vastaus kysymykseesi: Mitä pienempi lämpötilaero on lauhduttimen ja höyrystimen välillä sitä parempi hyötysuhde.

[Kimmo_L]

Tuossa vastusavusteisessa sysyteemissä olisi toteutus niin että vastus avustaisi nimenomaan
höyrystintä. Asennussuunta siis ennen höyrystintä. Näin ollen höyrystin saisi mahdollisimman lämmintä
keruuliosta ja loput, mitä ei höyrystin ehtisi hyödyntää menisi kaivon hyväksi.

Kirjoitat, että "mitä ei höyrystin ehtisi hyödyntää menisi kaivon hyväksi". Jos "kaivon hyväksi" vielä riittää energiaa, se tarkoittaa, että koko höyrystimen ottama energia siis tuli vastuksen sähköstä.

Tällöin siis koko lämpöpumpun lämmityspiiriin tuottama energia tuli ostetusta sähköstä. Lisäksi sähköenergiaa kului häviöihin, muun muassa kompressorin laakerien muodon muuttamiseen (joka jossain vaiheessa rikkoo kompressorin).

Ei tuossa ole mitään järkeä. Vaikka vastuksesta tulisi vain osa höyrystimen ottamasta energiasta, silti keruupiirin lämmittäminen sähköllä ei ole kannattavaa.

Jos tarvitaan lisäenergiaa lämmitykseen enemmän kuin kompressori tuottaa varsinaisesta keruulähteestä, lisäenergia pitää syöttää suoraan lämmityksen puolelle - joko sähkövastuksella lämmityspiiriin tai vaikka puilla takassa. (Tähän jatkokysymys sitten varmaan on, että voisiko puita polttamalla lämmittää keruupiiriä...)

[peki]

Kirjoitat, että "mitä ei höyrystin ehtisi hyödyntää menisi kaivon hyväksi". Jos "kaivon hyväksi" vielä riittää energiaa, se tarkoittaa, että koko höyrystimen ottama energia siis tuli vastuksen sähköstä.

Tällöin siis koko lämpöpumpun lämmityspiiriin tuottama energia tuli ostetusta sähköstä. Lisäksi sähköenergiaa kului häviöihin, muun muassa kompressorin laakerien muodon muuttamiseen (joka jossain vaiheessa rikkoo kompressorin).

Ei tuossa ole mitään järkeä. Vaikka vastuksesta tulisi vain osa höyrystimen ottamasta energiasta, silti keruupiirin lämmittäminen sähköllä ei ole kannattavaa.

Jos tarvitaan lisäenergiaa lämmitykseen enemmän kuin kompressori tuottaa varsinaisesta keruulähteestä, lisäenergia pitää syöttää suoraan lämmityksen puolelle - joko sähkövastuksella lämmityspiiriin tai vaikka puilla takassa. (Tähän jatkokysymys sitten varmaan on, että voisiko puita polttamalla lämmittää keruupiiriä...)

No ei tuu. Käytännön tilanne.
Kaivolta 3 asteen ero höyrystimellä. Vastus nostaisi tuon eron esim 4.5C asteeseen. En tiedä kun en oo kokeillu.
Ei kaivon lämmittäminen tietenkään kannata taloudellisesti, mutta kuviteltu tilanne jossa keruupiiri osoittautuu
alimittaiseksi. Tästä oli kyse.
Viisaammat täällä väittää vaan ettei toimi, ei kannata.
Nuo teidän perustelut on ihan perseestä. Ei tässä mitään laakereita lämmitellä vaan keruulitkua.

[seppaant]

Kaivolta 3 asteen ero höyrystimellä. Vastus nostaisi tuon eron esim 4.5C asteeseen. En tiedä kun en oo kokeillu.
Ei kaivon lämmittäminen tietenkään kannata taloudellisesti, mutta kuviteltu tilanne jossa keruupiiri osoittautuu
alimittaiseksi. Tästä oli kyse.

Jos keruun Dt on 3C ja lisävastus nostaa höyrystimelle tulevaa lämpötilaa 1,5 C:lla 4,5 C:een, nousee myös höyrystimeltä lähtevä lämpötila 1,5 C.
Dt ei muutu vaan pysyy samana 3 C.

Tuplasti suuremmalla vastuksella nousee sekä tulon että poiston lämpötila 3C.
Tämähän tarkoittaa sitä, että kaivoon palaava liuos on saman lämpöistä kuin sieltä tuleva ennen vastusta.
Tässä tapauksessa kaivoa ei kuormiteta lainkaan.

Vielä suuremmalla vastuksella aletaan kaivoon ladata vastusenergiaa.

ATS

[Kimmo_L]

Ei kaivon lämmittäminen tietenkään kannata taloudellisesti, mutta kuviteltu tilanne jossa keruupiiri osoittautuu
alimittaiseksi. Tästä oli kyse.
Viisaammat täällä väittää vaan ettei toimi, ei kannata.
Nuo teidän perustelut on ihan perseestä. Ei tässä mitään laakereita lämmitellä vaan keruulitkua.

Ehkä on perseestä, ehkä ei.

Lämpöpumppu on kone, joka siirtää lämpöenergiaa matalamman lämpötilan energialähteestä korkeamman lämpötilan kohteeseen. Sen yli yhden oleva hyötysuhde perustuu ainoastaan siihen, että keruupiiristä saatavaa ilmaista energiaa ei lasketa ottotehoon mukaan.

Jos ilmaisen energian lähteestä ei ole otettavissa tarpeeksi energiaa, ratkaisu on vähentää lämpöpumpun käyttöä (= ottaa keruusta vähemmän energiaa) ja lämmittää muuten. Tämä on toteutettavissa helposti lämpöpumppujen ohjauslogiikalla. Ei ole mitään syytä kuluttaa lämpöpumppua pelkkään ostetun energian siirtämiseen sen läpi, kun saman energian voi syöttää suoraan lämmityspuolelle.

[peki]

Ehkä on perseestä, ehkä ei.

Lämpöpumppu on kone, joka siirtää lämpöenergiaa matalamman lämpötilan energialähteestä korkeamman lämpötilan kohteeseen. Sen yli yhden oleva hyötysuhde perustuu ainoastaan siihen, että keruupiiristä saatavaa ilmaista energiaa ei lasketa ottotehoon mukaan.

Jos ilmaisen energian lähteestä ei ole otettavissa tarpeeksi energiaa, ratkaisu on vähentää lämpöpumpun käyttöä (= ottaa keruusta vähemmän energiaa) ja lämmittää muuten. Tämä on toteutettavissa helposti lämpöpumppujen ohjauslogiikalla. Ei ole mitään syytä kuluttaa lämpöpumppua pelkkään ostetun energian siirtämiseen sen läpi, kun saman energian voi syöttää suoraan lämmityspuolelle.

Ok,voititte. Paneeli katolla olisi myöskin harkitsemisen arvoinen elvyttäjä
Tällä foorumilla on ollut muistaakseni kaksi tai kolme tapausta joissa keruu meni jäähän. Asia tuli itselle
ajankohtaiseksi kun tuossa sijoituskohteessa kaivoja on tuhoton määrä pienellä alueella ja ennakointi
ja pohdinta eri vaihtoehdoista on ihan paikallaan. Kiitos Seppaantille ja Kimmolle allekirjoittaneen
ymmärryksen laajentamisessa asian tiimoilta
Luulen kuitenkin että joillekin tämä kaivon elvyttäminen on niin suuri asia että putkivastuksen asentaminen
keruuseen ei liene iso operaatio.
Vielä sen verran kaivan verta nenästäni että kuinka päin vastus kannattaisi sijoittaa?
Keruulle vai keruulta?
-peki-

[fraatti]

Luulen kuitenkin että joillekin tämä kaivon elvyttäminen on niin suuri asia että putkivastuksen asentaminen
keruuseen ei liene iso operaatio.
Vielä sen verran kaivan verta nenästäni että kuinka päin vastus kannattaisi sijoittaa?
Keruulle vai keruulta?
-peki-

Yhtä hölmöläisen hommaa kun säkillä valon kantaminen. Kaivo elpyy jo sieltä ei oteta energiaa. Eli kompressori seis ja sähköllä/puilla tai millä tahansa muulla tavalla tuotetaan lämpö mökkiin.

[seppaant]

Luulen kuitenkin että joillekin tämä kaivon elvyttäminen on niin suuri asia että putkivastuksen asentaminen
keruuseen ei liene iso operaatio.
Vielä sen verran kaivan verta nenästäni että kuinka päin vastus kannattaisi sijoittaa?
Keruulle vai keruulta?
-peki-

Jos välttämättä haluat lämmittää kaivoa sähköllä välittämättä muista asioista, niin silloin vastus kaivoon menevään linjaan.
Tällöin kaikki suorasähköenergia syötetään kaivoon.
Ja vielä vastukselle sellainen säätö, joka estää kaivoon menevän liuoksen lämpötilan laskun alle halutun lämpötilan (esim. -1,5C).

ATS

[sam68]

Muovitechilla on nykyään tarjolla 50mm turbo joka menee tähän 4,5" reikään. Radikaali muutos.👍

[Täystiili]

Jatkoa edelliseen, kun 2x40x2,4 keräimen painehäviö on 200m kaivossa 55kPa virtaamalla 0,5 l/s (lienee lähellä oikeaa turboputkella) ja höyrystimen nimellisvirtaama samalla ulkoisella painehäviöllä on 1,0 l/s niin homma toimii juuri ja juuri kahdella kaivolla a 200m (yleensä riittävästi syvyyttä).

Mutta mikä on tilanne samalla mlp, kun tontilla on tilaa vain yhdelle energiakaivolle, jonka syvyys esim. 280m, mutta keräin 4x40x2,4 (virtaama pumpulla?)?

Ja vastaavasti mikä mahtaa olla 4-putkisen keräimen painehäviö 280m syvässä kaivossa pumpun nimellisvirtaamalla 1,0 l/s?

Ilmeisesti 4x32x2,0 keräimellä tilanne täysin toivoton vai kuinka, mutta miten on 2x50 tai 4x50 turboputkella?

[peki]

Onko mitään hajua miten paljon tehokkaampi tuo suurempi putki on?

[peki]

Jos välttämättä haluat lämmittää kaivoa sähköllä välittämättä muista asioista, niin silloin vastus kaivoon menevään linjaan.
Tällöin kaikki suorasähköenergia syötetään kaivoon.
Ja vielä vastukselle sellainen säätö, joka estää kaivoon menevän liuoksen lämpötilan laskun alle halutun lämpötilan (esim. -1,5C).

ATS

Tätä en ymmärrä. Miksi tuo vastusteho pitäisi kierrättää keruun kautta?
Palatessa tuo 60w ymmärrän, mutta suoraan höyrystimelle miksi tuo 3kw ei auttaisi enempää?
Kaivon dt tippuu aika radikaalisti kun paluun lämmöt alittavat nollan.

[seppaant]

Onko mitään hajua miten paljon tehokkaampi tuo suurempi putki on?

Suuruusluokka mennee pinta-alojen suhteessa.
Esim 40mm ->50mm, pinta-alojen suhde = 1,25.
50mm putki on 25% tehokkaampi kuin 40mm putki.

ATS