Tyhmiä kysymyksiä

[tomppeli]

Nibe taitaa pyrkiä yleisesti hyvänä pidettyyn arvoon Dt = 3 K.

[kjg]

Seuraava tyhmä kysymys: Aamulla tein käyrään lisäyksen +1 ja kotiin palattua noin 5h päästä paisunta-astia oli täynnä ja etanolia vuotanut lattialle jonkin verran, ilmeisesti pääosin pullon korkista. Varoventtiilistä laskin pihalle puolisen litraa ja taas reilussa tunnissa pinta noussut pari senttiä.
Kiertoon päässyt ilmeisesti ilmaa samalla, koska putki kohisee nyt jatkuvasti aikaisemmasta poiketen.

Kone tauolle ja asentaja huomenna paikalle?

[tomppeli]

Sinne on tullut lisää ilmaa.
Ilma pääsee kiertopumpun imupuolelta, koska siellä vallitsee alipaine.

Ilman pääsy estetään ylipaineistamalla kierto.
Paineen pitää olla enemmän, kuin imupuolen alipaine, joka on noin 0,5 bar.
Sopiva ylipaine on noin 1 bar, tai vähän yli.
Se ei voi olla yli 1,5 bar, koska se on paine, jossa kierron ylipaineventtiili aukeaa.

Kalvollinen umpisäiliö olisi parempi.
Muovipullo kestää huonosti painetta, liittimet saattavat olla lujilla.

[kjg]

Sinne on tullut lisää ilmaa.
Ilma pääsee kiertopumpun imupuolelta, koska siellä vallitsee alipaine.

Ilman pääsy estetään ylipaineistamalla kierto.
Paineen pitää olla enemmän, kuin imupuolen alipaine, joka on noin 0,5 bar.
Sopiva ylipaine on noin 1 bar, tai vähän yli.
Se ei voi olla yli 1,5 bar, koska se on paine, jossa kierron ylipaineventtiili aukeaa.

Kalvollinen umpisäiliö olisi parempi.
Muovipullo kestää huonosti painetta, liittimet saattavat olla lujilla.

Kiitos. Nibe suosittaa yli 200 laivoihin (40mm) kalvopaisuntasäiliötä. Tästä asentajan kanssa keskusteltiin, mutta ei nähnyt aiheelliseksi. Sovittiin kuitenkin, että ongelmien ilmetessä vaihtavat.  Eipä mennyt kauaa ongelmitta.

Mielestäni meiltä löytyy 3bar ylipaine venttiili, joten liitokset pettivät ensin.

[fraatti]

Parempi mahdollisen ilman poistuminen kierrosta?

Joo kait siinä jotain sellaista voi olla. Kuitenkin 99,99% pumppuasennuksista käy ongelmitta ilman moisia vippaskonsteja niin luultavasti myös tämäkin...

[jm82]

Sinne on tullut lisää ilmaa.
Ilma pääsee kiertopumpun imupuolelta, koska siellä vallitsee alipaine.

Ilman pääsy estetään ylipaineistamalla kierto.
Paineen pitää olla enemmän, kuin imupuolen alipaine, joka on noin 0,5 bar.
Sopiva ylipaine on noin 1 bar, tai vähän yli.
Se ei voi olla yli 1,5 bar, koska se on paine, jossa kierron ylipaineventtiili aukeaa.

Kalvollinen umpisäiliö olisi parempi.
Muovipullo kestää huonosti painetta, liittimet saattavat olla lujilla.

Niben mukana tulee se muovinen vaalea astia ja 3 bar ylipaineventtiili.

Mulla on kalvopaisunta ja pumppasin vähän vajaa 3 bar painetta (Naturet:tia). Se on laskenut johonkin noin 2 bar ja on mielestäni nyt ihan hyvä. Eipä tarvitse toivottavasti vuosiin koskea laitteeseen.

[rsaarela]

Joo kait siinä jotain sellaista voi olla. Kuitenkin 99,99% pumppuasennuksista käy ongelmitta ilman moisia vippaskonsteja niin luultavasti myös tämäkin...

Paikallinen Nibe asennusliike laittaa _AINA_ tuon 2vk. jatkuvan automaatti kierron lopuksi päälle.
Säästää monelta turhalta juoksulta, ja kone tekee sen ihan automatic.

[fraatti]

Paikallinen Nibe asennusliike laittaa _AINA_ tuon 2vk. jatkuvan automaatti kierron lopuksi päälle.
Säästää monelta turhalta juoksulta, ja kone tekee sen ihan automatic.

En oo moisesta kuullutkaan eikä kenelläkään tutullakaan ole liemiä jouduttu kierrättämään. Eikä vastaan ole minkään valmistajan ohjeissa moista opastettu tekemään. Tai sitten olen ollut sokea.

Toki kun neste kiertää jatkuvasti niin riski ilmalukon muodostumiselle lienee olematon. Perussyytähän se ei silti poista joka on puutteellinen ilmaus käyttöönotossa.

2vko sijaan tuo näyttää olevan 10vrk.

[kjg]

Sinne on tullut lisää ilmaa.
Ilma pääsee kiertopumpun imupuolelta, koska siellä vallitsee alipaine.

Ilman pääsy estetään ylipaineistamalla kierto.
Paineen pitää olla enemmän, kuin imupuolen alipaine, joka on noin 0,5 bar.
Sopiva ylipaine on noin 1 bar, tai vähän yli.
Se ei voi olla yli 1,5 bar, koska se on paine, jossa kierron ylipaineventtiili aukeaa.

Kalvollinen umpisäiliö olisi parempi.
Muovipullo kestää huonosti painetta, liittimet saattavat olla lujilla.

Noniin. Farssin aineksia omassa projektissa.
Paketin myyjä, porausfirma suosittaa ja on sopinut asentavan lvi-liikeen kanssa kalvopaisunta-astian käytöstä, mutta tämä oli nyt jätetty huomiotta. Lisäksi piiriä ei ole ilmattu lainkaan. Eikä piiriä ole voinut käsittääkseni paineista, kun täyttöryhmä puuttuu. Ja paisunta-astian alta puuttui venttiili, joten viimeistään nesteen lisäyksessä paineet karkaa? Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään pikkufirma, joten ihmettelen, miten kaikki aikaisemmat asennukset ovat toimineet ja nyt ei mikään

Ajattelin, ettei tarvitse itse asiaan perehtyä lainkaan ja selviää laskun maksulla, mutta toisinhan siinä kävi.

[fraatti]

Noniin. Farssin aineksia omassa projektissa.
Paketin myyjä, porausfirma suosittaa ja on sopinut asentavan lvi-liikeen kanssa kalvopaisunta-astian käytöstä, mutta tämä oli nyt jätetty huomiotta. Lisäksi piiriä ei ole ilmattu lainkaan. Eikä piiriä ole voinut käsittääkseni paineista, kun täyttöryhmä puuttuu. Ja paisunta-astian alta puuttui venttiili, joten viimeistään nesteen lisäyksessä paineet karkaa? Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään pikkufirma, joten ihmettelen, miten kaikki aikaisemmat asennukset ovat toimineet ja nyt ei mikään

Ajattelin, ettei tarvitse itse asiaan perehtyä lainkaan ja selviää laskun maksulla, mutta toisinhan siinä kävi.

Täyttöryhmässä tulee mukana myös keruupuolen mutasihti. Kannattaa vaatia sen asennus sinne kuten kuuluukin.

[kjg]

Täyttöryhmässä tulee mukana myös keruupuolen mutasihti. Kannattaa vaatia sen asennus sinne kuten kuuluukin.

Mutasihti löytyy. Porausfirman asentaja tulossa parin viikon sisällä viimeistelemään.

[peki]

Miksi pumppuvalmistajat ei liitä näitä ilmanlaatumittareita osana ohjaimen luentaa?

[luu5]

Miksi pumppuvalmistajat ei liitä näitä ilmanlaatumittareita osana ohjaimen luentaa?

Mitä ilmanlaatumittareita ILPeissä on? PILPissä CO₂ mittarin ymmärtäisin, mutta ILPissä en.

[peki]

Mitä ilmanlaatumittareita ILPeissä on? PILPissä CO₂ mittarin ymmärtäisin, mutta ILPissä en.

Tuo esimerkkikäyrä tulee sääasemasta (Netatmo). Mlp vehkeissä joku hiilarimittari on varmaan tulevaisuutta. pumppu mitatessaan ilmanlaatua tajuaisi helposti että porukat on kotona ja voisi tiputtaa automaattisesti pari desimaalia litkun lämpöö laatassa ja ennakoivasti sitten vaikka lämmittää varaajaa mahdollista suurempaa käyttöö varten. Tuo oma pumppu ei tajuu höykäsen pöläystä jos porukkaa on enempi kotona, mittaa vaan paluulämpöjä laatasta ja katkoo sitten huonetermareiden ohjaamana.
Tai toisinpäin. Ilman laatu sisällä paranee, pumppu tajuaisi että siellähän ei oo ketään kotona, mitä teen?
Meinaan että tuo hiilidioksiidimittaus olisi  pikkasen tarkempi kuin joku huonetermari.
Nythän nää mittaa jo jotain sähkön hintaa ja lämmittää sitten kun on halpaa
Kaikki varattu energia on mielestäni turhaa. Paitsi takassa.

[Acid7]

Tämä on siinä mielessä tyhmä kysymys että meillä ei edes ole maalämpöä talossa.
Talomme on 400 neliötä ja perheessä 2 aikuista ja 3 lasta. Paikkakunta Turku.
Vedimme pitkään pelkällä öljylämmityksellä, uusi kattila ja poltin, öljyä paloi 4000 litraa vuodessa.
Sitten pyysin TipiTekin pojat käymään ja sain tarjouksen maalämmöstä ja ilma-vesiläpöpumpusta.
Myyjä sanoi että käyttöveteen menee 10-20% kokonaiskulutuksesta, loput talon lämmittämiseen. No, maalämpö olisi ollut 25000 euroa joten päädyimme ilma-vesilämpöpumpuun talon lämmityksen osalta ja öljy jäi lämmittämään käyttövettä.
Nyt öljyä palaa 3000 litraa vuodessa ja pumppu vie 7500kwh.
Miten sitä öljyä voi palaa vieläkin noin paljon, mielestäni pitäisi mennä vain 500-800 litraa?
Voiko esimerkiksi lämminvesikierto kellarista yläkertaan (eli kolmen kerroksen väli) kylmentää vettä matkalla niin paljon?

[Matias]

Nyt öljyä palaa 3000 litraa vuodessa ja pumppu vie 7500kwh.
Miten sitä öljyä voi palaa vieläkin noin paljon, mielestäni pitäisi mennä vain 500-800 litraa?

Lämmitys ilmeisesti hoituu edelleen öljyllä?Kannattaisi lauhemmille keleillä sammuttaa öljykattila ja kokeilla minkä verran lämpöpumppu kykenee lämpöä tuottamaan.
Jos lämmöntuotto poikkeaa pumpun myyjän kertomasta/laskemasta niin kannattaa reklamoida asiasta.
 
Jos lämpöpumppu tuottaa tarvittavan lämmitystehon yksinään niin kannattaa jättää öljykattila pois käytöstä 

[Acid7]

TipiTekin mukaan öljy lämmittää vain käyttövettä. No, heidän tarjoukseen kuuluu kolmen vuoden ajan kotikäynnit ja tarvittavat säädöt, että kaipa täytyy pyytää heitä käymään kattomassa.
EDIT: Itse asiassa, nyt kun tutkin heidän tarjoustaan, siinä on liitteenä arvioitu kulutus ja säästö. He arvioivat että asennuksen jälkeen öljyä kuluisi 680 litraa vuodessa, ja säästöt aika huimat verrattuna todelliseen.

[tomppeli]

Tämä on siinä mielessä tyhmä kysymys että meillä ei edes ole maalämpöä talossa.
Talomme on 400 neliötä ja perheessä 2 aikuista ja 3 lasta. Paikkakunta Turku.
Vedimme pitkään pelkällä öljylämmityksellä, uusi kattila ja poltin, öljyä paloi 4000 litraa vuodessa.
Sitten pyysin TipiTekin pojat käymään ja sain tarjouksen maalämmöstä ja ilma-vesiläpöpumpusta.
Myyjä sanoi että käyttöveteen menee 10-20% kokonaiskulutuksesta, loput talon lämmittämiseen. No, maalämpö olisi ollut 25000 euroa joten päädyimme ilma-vesilämpöpumpuun talon lämmityksen osalta ja öljy jäi lämmittämään käyttövettä.
Nyt öljyä palaa 3000 litraa vuodessa ja pumppu vie 7500kwh.
Miten sitä öljyä voi palaa vieläkin noin paljon, mielestäni pitäisi mennä vain 500-800 litraa?
Voiko esimerkiksi lämminvesikierto kellarista yläkertaan (eli kolmen kerroksen väli) kylmentää vettä matkalla niin paljon?

Tässä ei nyt kaikki ole kohdallaan.
Nykyisillä kulutusarvoilla VILP:in COP olisi vain ihan vähän päälle 1, kun sen pitäisi olla ainakin 2,5.
Luultavasti asennus on tehty virheellisesti tai järjestelmän säädöt ovat hongikossa.

Mikä on VILP koneen tyyppi, tai mikä on sen lämmöntuoton teho (kW)?

VILP -asennuksissa tehdään monesti sellainen virhe, että pumpun ulkoyksikkö asennetaan liian matalalle.
Koneen alle muodostuu jääkeko ja pumpusta valuva sulatusvesi ei pääse valumaan pois ja ulkoyksikön toiminta vaikeutuu.
Ulkoyksikön alla tulisi olla yli metrin verran vapaata tilaa, jotta sulatusvesi pääsee valumaan vielä kevät-talvellakin vapaasti pois.

[Acid7]

Kyseessä Mitsubishi Electric PUHZ-SW100YHA Powerinverter 14.8kW max (nimellisteho 11,2kW)
Nyt syksyn aikana (1.8 - 19.12) on mennyt 1400 litraa öljyä, vaikka ei ole jäätä ollenkaan.

[euroshopperi]

Kyllä laitteistossa täytyy olla jotain nyt pielessä reippaasti. Mulla oli öljynkulutus 4300 L vuodessa. Tänä vuonna meni sähköä maalämpöön 7800 kWh, eli sama, mitä tuossa ilmavesilämpöpumppu ja öljyä vielä 3000 L vuodessa. Kuulostaa ihan poskettomalta kulutukselta. Mulla maksoi maalämpö 24 500€ ja ilmahybridiä tarjosi 18 000€ ja juurikin samassa teholuokassa, kuin kysyjällä. Piti olla juuri samalla periaatteella ja laskelmat presiis samat.

[tomppeli]

Laskin lämmitysöljyn vuosikulutuksen perusteella tarvittavaksi lämmityslaitteen max. lämmitystehoksi noin 11 kW ja siinä on lämmin käyttövesikin mukana.
Ilman käyttövettä maksimi lämmitystehontarve olisi noin 9 kW.
VILP lämmitysteho on yleensä ilmoitettu +7 C ulkolämpötilalle.
En nyt yht'äkkiä löytänyt, mitä se pitäisi olla tälle koneelle esimerkiksi -10 C ulkolämpötilalla.

Mitzun ohjeesta: https://planetaklimata.com.ua/instr/Mitsubishi_Electric/Mitsubishi_Electric_Ecodan_Data_Book.pdf
löysin liitteen kuvan taulukon.
Sen perusteella 200 litran lämmittämiseen +15 c lämpötilasta +55 C lämpötilaan kestäisi -8 C ulkolämpötilalla noin 120 minuuttia.
Siitä laskien tuon lämmitysperiodin keskiteho olisi 4,6 - 4,7 kW.
Tämä ei kuitenkaan kerro lämmitystehoa esimerkiksi +35 C veteen.
Todennäköisesti lämmityteho riittää täystehoisena ainakin -10 C ulkolämpötilaan saakka.

Pahin ongelma ei ole pumpun lämmitystehossa, koska alueellasi on mitoittava ulkolämpötilakin vain noin -27 C ja teillä ei kovinkaan usein ole alle -15 C ulkolämpötiloja.
Asennusyrityksellä on kyllä selvityksen paikka.

[seppaant]

Yleensä tämänlaisissa laitteistoissa on sellainen automatiikka että kun VILP:n teho ei riitä talon lämmittämiseen otetaan öljystä lisälämpöä.
- Saattaa ottaa liian helposti öljyn käyttöön talon lämmityksessä -> Järjestelmän säätö.
- Putkistojen kytkennässä saattaa olla virhe -> kytkentöjen tarkistus.

Onko VILP:ssä käyntituntimittari? -> Jos on, milloin otettu käyttöön ja mitä mittari näyttää nyt? Onko väliaikalukemia?

Käyttöveden kierto saattaa olla aikamoinen energiasyöppö.
- Paljonko on kattilan lämpötila?
- Onko kierrossa mukana lattialämmityksiä tai rättipattereita?

Kuinka vanha talo?
Paljonko neliöitä?

ATS

[Hambula]

Kyseessä Mitsubishi Electric PUHZ-SW100YHA Powerinverter 14.8kW max (nimellisteho 11,2kW)
Nyt syksyn aikana (1.8 - 19.12) on mennyt 1400 litraa öljyä, vaikka ei ole jäätä ollenkaan.

Onko kytketty ns.lämmityksen paluulinjaan? Mikä ohjaa sekoitusventtiiliä? Minkälainen lämmityskäyrä on päälämmönlähteessä ja minkälainen Mitsubishissä.
Ensimmäisenä kannattaa laittaa päälämmönlähteen shuntti kiinni ja saada vilpin käyrä säätöihin.

[Acid7]

Kyllä vain, on liitetty lattialämmön paluulinjaan, talo 1950-luvulta, vaikkakin täysrempattu ja eristetty 2012, lämmitettäviä neliöitä 400. Puhelimessa asentaja arveli että VILPin ja öljypolttimen prioriteetit ja/tai raja-arvot on väärin säädetty jolloin ölypoltin menee 'liian aikaisin' päälle. Lupasivat tulla jahka joulukiireiltään ehtivät.
Pumpun käyttöpaneelista pystyy säätämään lisää kuormaa pumpulle +/- nappulalla. Se on ollut pääsääntöisesti asennossa +1. Laitoin kokeeksi +6 yön yli ja nyt öljypoltin käy paljon harvemmin (7 minuutin välein -> 17 minuutin välein). Tämä siis ensiapu kunnes asentaja tulee paikalle.

[burmanm]

Sanoisin et jännä ratkaisu edes pitää öljyllä tuota käyttövettä, aivan turhaan joutuu pitämään lämpimänä säiliötä ja poltinta käynnistellä. Eikö tuota oisi voinut vain haalistaa VILPillä ja tunkea johonkin pieneen tulistussäiliöön? Jos 700l pitäisi mennä käyttöveteen vuodessa öljyä niin kuulostaa todella kalliilta, tulistusvaraaja ei veisi kuin parisataa euroa vuodessa sähköä.

[Acid7]

Myyjän argumentti öljyn säilyttämiselle oli että jos pakkasta on enemmän kuin 25 astetta niin pitää olla joku backup, koska pumppu ei käynnisty kovilla pakkasilla.

[burmanm]

Myyjän argumentti öljyn säilyttämiselle oli että jos pakkasta on enemmän kuin 25 astetta niin pitää olla joku backup, koska pumppu ei käynnisty kovilla pakkasilla.

En meinannut sitä, vaan ettei sitä kannattaisi ikinä muuten käynnistää. Nyt sanoit että se pannu pidetään kuumana aina LKV:ta varten ja tuohan on aivan hölmöä, kun pienellä tulistusvaraajalla pääsisi huomattavasti halvemmalla. Öljyn voi sitten vaikka niinä vuosina käynnistää kun lämpötila käy alle -25C, niitä ei ihan joka vuosi nimittäin ole.

[peki]

Katselin tuossa sähkön hinnan kehitystä. EMV sivuilta ei saanut mitään hintaa?
Mitä nykyisin maksaa kwh oikeasti? Itsellä vielä vuosi halvalla.
Entä pörssisähkö, kannattaako?
Sitten se kysymys.
Jos hommaisi sähköauton ja kävis lataamassa sen paikallisessa Prismassa ilmaseksi. Sitten vaan kotiin, 60kwh riittää pumpulle aika kauan
Onko niissä ulosotto?
Ainiin, mulle naurettiin joku vuosi sitten kun ehdotin että ilmaa kaivoon Miten tässäkin kävi
Milloin tulee suomeen ensimmäiset ilmakaivot
Ihan vaan heittona tällänen.
Porattiin mökille porakaivo, tuotto 4lmin. onneksi syvyys pelastaa että saa saunavedet. Mutta asiaan.
Mitä tuollainen 4l min 6 asteisena tuottaisi hyötyä esim maalämpökoneessa? Eikö kannattaisi alkaa pumppailee jo pois kaivost jos virtaus ei ole luonnostaan hirveän suurta?
Ite tekisin nykyisin niin että kuution varaaja kaivolle, saisi esilämmitykset ilmaseksi, kunnan vesi vaan jätevedelle, ja pumppu tykkäisi uudesta lämpimästä vedestä.

[euroshopperi]

4 barin paineella, kun joutuu sieltä pohjalta pumppaamaan, niin taitaa vaatia 1,5 kW Kaivopumpun. Ja 0 asteinen ulos menevä vesi erityisen kätevää ulos pumpattava  varsinkin talvisin, kun lämpöä juuri tarvitaan.

[peki]

4 barin paineella, kun joutuu sieltä pohjalta pumppaamaan, niin taitaa vaatia 1,5 kW Kaivopuiston. Ja 0 asteinen ulos menevä vesi erityisen kätevää ulos pumpattava isi varsinkin talvisin, kun lämpöä juuri tarvitaan.

Paljonko on painetta koneessa? Se pieni ilmakuplat siellä 100 metrin syvyydestä lähtiessään on laskuopin mukaan jotain muuta kun se pinnalle tulee.

[euroshopperi]

100 m tarvitaan kompura, joka jaksaa sen 10 bar työntää, jotta saadaan edes loraus ilmaa alas. Mikä tuo ilmajuttu nyt siis on. Itsellä ei ainakaan ole mitään havaintoa mistään ilmakaivoista.

[Roori]

Katselin tuossa sähkön hinnan kehitystä. EMV sivuilta ei saanut mitään hintaa?
Mitä nykyisin maksaa kwh oikeasti? Itsellä vielä vuosi halvalla.
Entä pörssisähkö, kannattaako?
Sitten se kysymys.
Jos hommaisi sähköauton ja kävis lataamassa sen paikallisessa Prismassa ilmaseksi. Sitten vaan kotiin, 60kwh riittää pumpulle aika kauan
Onko niissä ulosotto?
Ainiin, mulle naurettiin joku vuosi sitten kun ehdotin että ilmaa kaivoon Miten tässäkin kävi
Milloin tulee suomeen ensimmäiset ilmakaivot
Ihan vaan heittona tällänen.
Porattiin mökille porakaivo, tuotto 4lmin. onneksi syvyys pelastaa että saa saunavedet. Mutta asiaan.
Mitä tuollainen 4l min 6 asteisena tuottaisi hyötyä esim maalämpökoneessa? Eikö kannattaisi alkaa pumppailee jo pois kaivost jos virtaus ei ole luonnostaan hirveän suurta?
Ite tekisin nykyisin niin että kuution varaaja kaivolle, saisi esilämmitykset ilmaseksi, kunnan vesi vaan jätevedelle, ja pumppu tykkäisi uudesta lämpimästä vedestä.

kvg...hakusanalla 'sähkönhinta' löytyy aika läjä sähkön hintoja, niin näät mitä maksaa tarjoukset oikeesti tällä hetkellä.
Mitä mahtaa olla se sinun 'halvalla' hintasi?
Pörssisähkön kannattavuus selviää selvittämällä omat tottumukset ja laskemalla jollain vermeella, exeli tjms on helpoin.

Kuinka kauan luulet lataavasi sähköautojn ilmaiseksi ja vieväsi sen kotiin, toisekseen miten purat sen pumpulle?

Noista kaivojurinoista ei saa kyllä mitään selvää, 'kuution kaivovaraaja' miten sillä esilämmitetään samanlämpöistä vettä?

[kjg]

https://aijaa.com/fcEx09

Paineistettu keruupiiri kyseessä. Tuosta ylimmästä talttapääruuvista kääntäen voinee kokeilla, onko ilmaa vielä kertynyt putkeen?

[fraatti]

https://aijaa.com/fcEx09

Paineistettu keruupiiri kyseessä. Tuosta ylimmästä talttapääruuvista kääntäen voinee kokeilla, onko ilmaa vielä kertynyt putkeen?

Juu, ilmausruuviltahan tuo näyttää...

[Ukko]

Muutama tyhmä tekninen kysymys. Nykyinen pumppu kytketty varaajaan. Vanhan pumpun meno/paluulinjat oli 22mm putkella, jotka jätettiin ja joihin uusi pumppu sittemmin kytkettiin. Nykyisen pumpun manuaalin ohjeistus 28 mm. Vaikuttaako merkittävästi mihinkään? Prosentuaalisesti putkilla kuitenkin liki 30 % ero.

Varaajassa ei ole lämpötilaanturia (BT25?). Nyt lepotilassa pumppu vatkaa (turhaan) varaajapyttyä saadakseen suuntaa-antavan käsityksen varaajan lämmöstä. Poistuisiko tuo (turha) vatkaaminen BT25? anturin asentamisen myötä?

[tomppeli]

Jos ne liitäntäputket ovat lyhyet, vain muutama metri korkeintaan, painehäviö ei haittaa.
Painehäviöt voisivat olla jotain tätä luokkaa:
@ 2 x 3 m Cu 28/ 25,6: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 7 kPa
@ 2 x 3 m Cu 22/ 20,0: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 22 kPa
Säiliön latauspumpulle nuo arvot eivät ole liian suuria.
On ihan eri asia, jos liitäntäputket ovat huomattavasti pitemmät.

[KiSaVa]

Prosentuaalisesti putkilla kuitenkin liki 30 % ero.

Halkaisijassa 30 %, pinta-alassa paljon enemmän. Painehäviössä näköjään vielä jotain ihan muuta (+200 %).

[Ukko]

Jos ne liitäntäputket ovat lyhyet, vain muutama metri korkeintaan, painehäviö ei haittaa.
Painehäviöt voisivat olla jotain tätä luokkaa:
@ 2 x 3 m Cu 28/ 25,6: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 7 kPa
@ 2 x 3 m Cu 22/ 20,0: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 22 kPa
Säiliön latauspumpulle nuo arvot eivät ole liian suuria.
On ihan eri asia, jos liitäntäputket ovat huomattavasti pitemmät.

Ok. Liitäntäputket verrattain lyhyet, jäävät alle tuon 3metrin. Melko paljon noi pienemmät röörit ahdistaa, noin niinkuin laskennallisesti. Antaa siis olla kuten on.

Laitetaan tähän samaan nyt vielä asiaan liittyvä lisäkysymys. Jos lämpöpatterin dT on jotakin, niin mikä pitäisi dT:n olla välillä pumppu->puskurivaraaja? Onko sillä samanlaista painoarvoa/merkitystä, kuin esim. keräyspiirin suositeltu dT abt. 3? Vai riittääkö, että meno/tulo ovat keskenään eriarvoiset, eron suuruudesta piittaamatta?

[bergvärme]

Putket ja painehäviö.
"@ 2 x 3 m Cu 28/ 25,6: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 7 kPa"
"@ 2 x 3 m Cu 22/ 20,0: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 22 kPa"

Onkohan tässä taas unohdettu putkikäyrät, haaroitukset ja eri venttiilit.
Perstuntuma on että 28Cu putkelle äkkiä voi lisätä painehäviötä niistä niin että se ainakin tuplaantuu
ja samoin 22Cu putkelle ellei enemmän.
28Cu putkelle käytetään kait 1" (DN 25) venttiiliosia ja 22Cu putkelle DN 20.

Olen joskus julkaissut kaavio-tapaisen miten ne vaikuttaa mutta ei ole aikaa kaivata niitä esille nyt. Koetan palata asiaan.

[tomppeli]

Onkohan tässä taas unohdettu putkikäyrät, haaroitukset ja eri venttiilit.

Käyrät ja venttiilit ovat sillä hihavakiolla.
Putken osille laskin yhtä paljon, kuin putkillekin.
Suorilla putkilla ja +50 C vedellä:
@ 2 x 3 m Cu 28/ 25,6: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 3,5 kPa
@ 2 x 3 m Cu 22/ 20,0: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 11 kPa