Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: energiaa säästävä ll. vs perinteinen  (Luettu 13885 kertaa)

Poissa toivotoivoton

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« : 30.01.13 - klo:08:25 »
Uponorilla kaks vaihtoehtoa uusi energiaa sääståvä langaton systeemi ja perinteinen öattia termostaateilla oleva.
Väittäävät että jopa 8% voi säästää uudella. Hnta ero on lopulta suhteellisen pieni: koko talon osalta 800€ sisältäen hienommat säätölaitteen, mahdollisuuden säätää etänä eri huoneita ja säästöä tulisi myös työssä. ( helpompi asennus)

Kumpi on lopulta parempi? Onko pelkästään makuasia? Onko tämä langaton systeemi se joka rikkoutuu etäluettavans.m. Toimesta?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #1 : 30.01.13 - klo:09:38 »
Maalämpöpumpun kanssa ei tarvita termostaatteja, siinä on itsessään termostaattitoiminto.
Lämmönjakopiireissä olevat termostaatit saattavat aiheuttaa harmeja lämpöpumpulle.
Jos monta lämmityssilmukkaa sulkeutuu saman aikaisesti, ei pumpulle riitä lämpökuormaa ja se joutuu tekemään hätäkatkaisun.
Säästä, jätä termostaatit hankkimatta!

Poissa Renoo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 566
  • Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #2 : 30.01.13 - klo:09:47 »
Maalämpöpumpun kanssa ei tarvita termostaatteja, siinä on itsessään termostaattitoiminto.
Lämmönjakopiireissä olevat termostaatit saattavat aiheuttaa harmeja lämpöpumpulle.
Jos monta lämmityssilmukkaa sulkeutuu saman aikaisesti, ei pumpulle riitä lämpökuormaa ja se joutuu tekemään hätäkatkaisun.
Säästä, jätä termostaatit hankkimatta!

Tämähän mielestäni pätee vaihtoventtiilipumppuun. Jos on tulistinpumppu varaajalla, niin se on kyllä aivan se ja sama tuo asia. Tokihan varaajallisellakin on kannattavampaa ajaa vettä lattiaan koko ajan, mutta ei termostaateista ole kyllä mitään hätäkatkaisu haittoja tai harmia.
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.jpg
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.html
Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä, A-luokan talo vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #3 : 30.01.13 - klo:09:56 »
Tämähän mielestäni pätee vaihtoventtiilipumppuun. Jos on tulistinpumppu varaajalla, niin se on kyllä aivan se ja sama tuo asia. Tokihan varaajallisellakin on kannattavampaa ajaa vettä lattiaan koko ajan, mutta ei termostaateista ole kyllä mitään hätäkatkaisu haittoja tai harmia.
Näinhän se on.
Tulistusvaraajallinen pumppu sietää lämmönjakoon termostaatit, mutta vaihtoventtiilikone ei niistä tykkää.

Poissa toivotoivoton

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #4 : 30.01.13 - klo:12:15 »
Pumpuksi olin alustavasti ajatellu nibe 1145 ja 300l hybridivaraaja.
Eikö pumppu lämmitä varaajaa jos ei lämpöpyyntiä?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #5 : 30.01.13 - klo:21:57 »
Uponorilla kaks vaihtoehtoa uusi energiaa sääståvä langaton systeemi ja perinteinen öattia termostaateilla oleva.

Itse en huolisi uponorin 20mm putkea ja rivi asennusta. 16mm putki ja kaksoisspiraaliin asennus niin ei ole seepran raitoja lattiassa... Ja jos nyt uponoriin kuitenkin päädyt niin mielestäni noissa langattomissa ei muuta parempaa ole kuin se että ovat silmälle nätimpiä. Ja taitavat syödä pattereita..

Ja toisaalta jos lattialämmitys on oikein säädetty ei usko että tuolla järjestelmällä mitään pysty säästämään.. ja 800€:lla saa jo melkosesti sähköä ja saati sitten pumpulla tuotettua lämpöä. Toisinsanoen ei maksa ikinä itseään takaisin.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 070
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #6 : 31.01.13 - klo:06:04 »
Tämähän mielestäni pätee vaihtoventtiilipumppuun. Jos on tulistinpumppu varaajalla, niin se on kyllä aivan se ja sama tuo asia. Tokihan varaajallisellakin on kannattavampaa ajaa vettä lattiaan koko ajan, mutta ei termostaateista ole kyllä mitään hätäkatkaisu haittoja tai harmia.

Yhtä tarpeettomat ne on tulistuspumpunkin kanssa.

Kysyjän kannattaa laittaa yksi pistorasia lähelle jakotukkia, josta voi sitten ottaa tarvittaessa sähköä termostaatin toimilaitteelle. Mitään muuta ei kannata rakentamisen yhteydessä.

Tällöin säilyy optio langattomien termostaattien laitolle. Kaikki muu tässä vaiheessa on täysin rahan haaskuuta.

nim. tulistuspumppu + 6 termostaattia ja kaikki täysin auki  :'(
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa toivotoivoton

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #7 : 31.01.13 - klo:09:20 »
Itekkin epäilen tuota rahojen takasin säästämistä.

Onko ajatus että vesi kiertää jatkuvasti lämmityspiireissä? Miten läpötila säädetään jos ei termostaatteja?

Oon laittanu 2000-luvun alussa jonkun maalämpöpumpun ja vahva mielikuva et tuli lattiatermostaatit kaikkiin.
Sittemmin tosin työnkuva muuttunu ja valitettavasti en oo ollu näiden kanssa tekemisissä. Ja ilmeisesti asiat on muuttunu melkolailla...

Poissa hitachi

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 174
  • SH15 + SHAK702 + 2 x 150m kaivot. Yliteho.
    • Trendi
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #8 : 31.01.13 - klo:10:25 »
Onko ajatus että vesi kiertää jatkuvasti lämmityspiireissä? Miten läpötila säädetään jos ei termostaatteja?

Kyllä, itsellä näin ei termostaatteja. Lämpötilan esisäätö tehdään säätämällä jakotukilta (yleensä paluupuolella) piiri kohtaiset kuristukset lattialämpö-toimittajan kohteen mukaisen suunnitelman mukaisesti, suunnitelmasta ilmenee myös laskennallinen tarvittava maksimi menoveden lämpötila. Lämpöpumppu ajaa lämmityspiiriin lämmitys-käyrän mukaisesti lämmintä vettä, joka siis riippuu ulkolämpötilasta. Ohjauksesta riippuen annetaan menoveden lämpötila eri ulkolämpötiloissa esim. kolmella pisteellä -20, 0, +20. Lisäksi voi olla käytössä huone-anturi/antureita, tuuli/aurinko-kompensointeja jne. Lattia-laatta on vain kovin hidas reagoimaan ulkoisiin muutoksiin.

Käyrää säädetään sen mukaan, onko sisälämpö sopiva eri ulkolämpötiloissa, usein kuitenkin käy niin että joku yksittäinen huone/tila  on liian lämmin tai viileä, silloin säädetään ko. piirin/piirien kuristuksia jakotukilta.

Tuossa jo mainittiin pistorasian asentamisesta jakotukin läheisyyteen, itse vedin myös MMJ 3x1,5N + rasia+ peitelevy jokaiseen huoneeseen termostaatti varausta varten. Tuokin on osoittautunut turhaksi menoeräksi. Mutta jos jakotukki on hyvin keskeisessä paikassa ja selvitään kohtuullisilla kaapelivedoilla ei tästä varauksesta varmaan kovin suurta kustannusta synny, se että onko peitekannellinen rasia huoneen seinällä ok, onkin sitten asia erikseen  ;)

Toivottavasti sait jotain selkoa.

"Ei se säätämällä hajoa, eikä se voi olla valmiiksi optimi-asetuksilla"            Trendi

Poissa Renoo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 566
  • Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #9 : 31.01.13 - klo:10:38 »
Itekkin epäilen tuota rahojen takasin säästämistä.

Onko ajatus että vesi kiertää jatkuvasti lämmityspiireissä? Miten läpötila säädetään jos ei termostaatteja?

Oon laittanu 2000-luvun alussa jonkun maalämpöpumpun ja vahva mielikuva et tuli lattiatermostaatit kaikkiin.
Sittemmin tosin työnkuva muuttunu ja valitettavasti en oo ollu näiden kanssa tekemisissä. Ja ilmeisesti asiat on muuttunu melkolailla...


Idea on juuri se, että vesi kiertää koko ajan. Jos ja kun haluaa eri huoneisiin eri lämpötilat, säädetään jokaisen huoneen/piirin virtaamat jakotukilta sopivaksi, tämähän ei mene kerrasta kohdallaan vaan vaatii alkuvaiheessa hieman säätöä. Itse pumppuhan tarkkailee ulkolämpötilaa ja pumppuun säädetään sopiva lämpökäyrä ulkolämpötilan mukaan (tämäkin vaatinee alussa vähän säätöä että saa kohdalleen). Pumppuihin saa myös lisävarusteena ns. huoneyksikön johonkin huoneeseen, jolla voi leikata ylimääräisen lämmön takia noussutta lämpötilaa (esim takan vaikutuksesta).


Nykymääräyksillä varustetuissa taloissahan tuo lattiassa kiertävä vesi on aika viileätä. Tähän yhdistettynä se, että lattiassa on aika lailla varaavaa massaa, niin jos lattia pääsee täysin kylmäksi niin sen lämmittämin kestää aika lailla.


Toinen tykkää käyttää termostaatteja ja toinen ei, molemmilla tavoilla varmasti pärjää.


Jos nyt ajatellaan, että laitat ne termostaatit. Langattomista saattaa olla jotain langatonta hyötyä, en ota siihen kantaa, mutta voi olla. En tiedä minkä kokoisesta talosta on kyse, mutta kun nyt menee maalammölle, niin voisi olettaa, että lämmityskustannukset ovat vaikka 5000 kWh = 600e. Jos tuo langaton ihme säästää 8% niin sehän tarkoittaa 48e/ vuosi, TMA 12,5 vuotta. Jos  markkinamiehet taas pistää omiaan niin otetaan puolet pois, eli säästää 4%, TMA 24 vuotta. Ja jokainenhan voi laskea omilla luvuilla.


Sitten jos jättää kokonaan termarit pois niin paljonko se maksaa vähemmän... en tiedä.


Ps. meillä on termarit (6 kpl), ja 3 on tarpeellisia, tai me olemme niitä tottuneet käyttämään.



http://www.sarvi.fi/ouman/trend.jpg
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.html
Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä, A-luokan talo vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Poissa toivotoivoton

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #10 : 31.01.13 - klo:11:29 »
Kyllä selventi huomattavasti, kiitoksia.
pumpuissa on siis jo säätöautomatiikka sisäänrakennettu.
Ilmeisesti olis järkevää laittaa tuo huoneyksikkö "takkahuoneeseen"?

Varaukset jätän kyllä, josko vaikka putkitukset pelkästään.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #11 : 31.01.13 - klo:11:36 »
Kyllä se niin on, että termostaatit maalämpötalossa on rahaa hukkaava mukavuusominaisuus. Eli termostaatit maksaa rahaa ja niiden käyttö heikentää lämpöpumpun lämpökerrointa (koska kiertoa kuristetaan). Säästöä termostaateilla saa ainoastaan laskemalla sisälämpötilaa, jonka voi tehdä kustannustehokkaammin lämpöpumpun säädöistä.

Sitten taas termostaatit mahdollistavat huonekohtaisen lämpötilan säädön. Voihan sitä tosiaan jollain tarkkuudella säätää virtauksia venkslaamallakin, mutta esim. tiettyyn kellonaikaan tapahtuva lämpötilan tiputus vaikka kausisähköä/yösähköä varten vaatii sitten sen, että isäntä tai joku renki/mikälie käy niitä nuppeja veivaamassa. Itse huristelin tämän kuun puoleen väliin asti kausisähköllä kunnes siirtoyhtiö nosti hintoja niin, että yleissähköstä tuli selvästi kilpailukykyisempi. Nyt mennään siis yleissähköllä. Kausisähköllä mulla oli termostaatit säädetty niin, että talviarkipäivän aikaan pyynti oli asteen verran alempi ja muuna aikana asteen yli (siis tavoitelämpötilasta). Lämmöt pysyivät kivasti vakaana ja suurempi osa lämmöstä jauhettiin edullisen sähkön aikaan.

Nyt kuitenkin kun siirryin yleissähköön ja poistin tuon ajastuksen niin sähköä kuluukin vuorokausitasolla vähemmän. Eli tosiaan jos niillä termostaateilla hakee maalämpötalossa säästöä niin sepä ei välttämättä toteudukaan. Omassa tapauksessa johtunee ihan siitä, että kausisähköaikaan "muuna aikana" pumppu kävi enemmän, jolloin kaivo viileni (lämpökerroin pienenee) ja menovesi oli tuolloin kuumempaa (lämpökerroin pienenee jälleen).

Suoralle sähkölle voin kyllä tätä Devilink säätöjärjestelmää suositella, mutta maalämmön kanssa se ei kyllä mitään säästöjä tuo. Mukavuutta kylläkin. Parhaan säästön saa sillä, että jättää ne termostaatit kokonaan kaupan hyllylle. Se sähköpistoke kannattaa sinne jakotukin viereen laitella samoin kuin putkituksen lattia-antureille lattialaattaan. Devilink siis mittaa lattialaatan ja huonetilan lämpöjä molempia ja pyrkii ennustamaan lämmöntarpeen sitä kautta. Toimii, mutta ei edelleenkään todellakaan säästä maalämmön kanssa käytännössä yhtään mitään.

Poissa Renoo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 566
  • Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #12 : 31.01.13 - klo:12:00 »

Ilmeisesti olis järkevää laittaa tuo huoneyksikkö "takkahuoneeseen"?



Joku jolla on moinen käytössä voisi vastata, mutta olettaisin että näissä on ongelmana se, että kun huoneyksikkö huomaa takan lämmön niin  sen laskeva vaikutus laattaan menevään veteen koskee kaikkia huoneita ja tiloja. Jos se takan lämpö ei leviä koko taloon niin voisi olettaa, että jokunen huone viilenee...tai sitten ei, riippuunee ihan kohteesta ja varaavasta massasta jne.



http://www.sarvi.fi/ouman/trend.jpg
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.html
Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä, A-luokan talo vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Poissa Maalampo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 510
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #13 : 31.01.13 - klo:12:41 »
Niin mielipiteitä on monia mutta minä suosittelen ehdottomasti Uponorin langattomia termostaatteja ja sitä uusinta säätösysteemiä. Minulla Uponorin 20 mm putket lattiassa ja lattiassa ei huomaa kuumempia kohtia eli putken kulkureittiä ei huomaa lämpötilan perusteella. Tuota uusinta Uponorin systeemiä ei tarvitse tasapainottaa mitenkään. Edellisessä talossa oli 16 mm lämmitysputket niin että ikkunoiden alla ja ulkoseinillä oli eri piirit kun keskemmällä huonetta sekin toimi mutta nykyinen on paljon simppelimpi (jakotukit lyhyempiä). Tulistuspumpun seuraksi ehdottomasti termostaatit niin saa tarkan huoneiden lämpötilan säädön, ei sitä varaajaa tarvitse silti liian kuumaksi lämmittää.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #14 : 31.01.13 - klo:12:56 »
Joo luin uudelleen tuon viestini ja taisi tulla kirjoitettua turhan negatiiviseen sävyyn.

Itse suosittelen termostaatteja, mutta en säästösyistä vaan mukavuussyistä.

Lisäksi jos meinaa vaihtoventtiilimasiinan laittaa niin termostaattien kaveriksi kannattaa hommata puskurivaraaja vaikka olisikin lattialämmitys lämmönjakona. Mulla on vaihtovena, lattialämmitys ja Devilinkin langattomat termostaatit ja meinaan sen puskurin kyllä hommata kun termostaattien kanssa käy selvästi enempi pätkissä kuin ilman termostaatteja. Käyttöveden esilämmitys sitten siitä puskurista niin saa senkin puolen (käyttöveden) lämpökerrointa nostettua.

Eli siis säästöä saa kun ei laita termostaatteja ja termostaateilla taas saa asumismukavuutta. Itse painotan enemmän sitä mukavuuspuolta ja siksipä termostaatit löytyy. Lisäksi elämä on sitä hienompaa, mitä enemmän on kaikkia teknisiä vempaimia ympärillä...

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 070
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #15 : 31.01.13 - klo:20:59 »
Ilmeisesti olis järkevää laittaa tuo huoneyksikkö "takkahuoneeseen"?

Nimen omaan sinne sitä en pistäisi missään tapauksesssa. Se on juurikin se tila, josta haluat ylilämmön kulkeutuvan lattiaveden mukana pois.


Nyt kuitenkin kun siirryin yleissähköön ja poistin tuon ajastuksen niin sähköä kuluukin vuorokausitasolla vähemmän. Eli tosiaan jos niillä termostaateilla hakee maalämpötalossa säästöä niin sepä ei välttämättä toteudukaan. Omassa tapauksessa johtunee ihan siitä, että kausisähköaikaan "muuna aikana" pumppu kävi enemmän, jolloin kaivo viileni (lämpökerroin pienenee) ja menovesi oli tuolloin kuumempaa (lämpökerroin pienenee jälleen).

Suoralle sähkölle voin kyllä tätä Devilink säätöjärjestelmää suositella, mutta maalämmön kanssa se ei kyllä mitään säästöjä tuo. Mukavuutta kylläkin. Parhaan säästön saa sillä, että jättää ne termostaatit kokonaan kaupan hyllylle. Se sähköpistoke kannattaa sinne jakotukin viereen laitella samoin kuin putkituksen lattia-antureille lattialaattaan. Devilink siis mittaa lattialaatan ja huonetilan lämpöjä molempia ja pyrkii ennustamaan lämmöntarpeen sitä kautta. Toimii, mutta ei edelleenkään todellakaan säästä maalämmön kanssa käytännössä yhtään mitään.

Tismalleen samat kokemukset meikäläisen asteen yökorotuksesta, sähköä menee enemmän. Ei säästöä täälläkään. Tuon pudotus/nosto ohjelman saanee useimmista maalämpöpumpuista suoraan, ei siihen tarvita mitään erillistä älytermostaattihässäkkää. Jos haluaa helpon kotona/poissa kytkimen, niin se kannattaa toteuttaa nappulan taakse laitetulla vastuksella, joka nostaa ulkolämpötilaanturin lukemaa parilla asteella --> viileämpää vettä lattioihin.

Niin mielipiteitä on monia mutta minä suosittelen ehdottomasti Uponorin langattomia termostaatteja ja sitä uusinta säätösysteemiä. Minulla Uponorin 20 mm putket lattiassa ja lattiassa ei huomaa kuumempia kohtia eli putken kulkureittiä ei huomaa lämpötilan perusteella. Tuota uusinta Uponorin systeemiä ei tarvitse tasapainottaa mitenkään. Edellisessä talossa oli 16 mm lämmitysputket niin että ikkunoiden alla ja ulkoseinillä oli eri piirit kun keskemmällä huonetta sekin toimi mutta nykyinen on paljon simppelimpi (jakotukit lyhyempiä). Tulistuspumpun seuraksi ehdottomasti termostaatit niin saa tarkan huoneiden lämpötilan säädön, ei sitä varaajaa tarvitse silti liian kuumaksi lämmittää.

Suosittelet kun olet sellaiset laittanut. Itse keksin x määrän paikkoja, joilla saa paljon enemmän energiatehokkuutta taloon kuin tarpeettomilla termostaateilla.
- IV-koneen esilämmitys/viilennys patteri
- ledivalaistus
- parempi IV-kone
jne.

Täälläkin tulistuspumppu.

Varaukset jätän kyllä, josko vaikka putkitukset pelkästään.

Aivan turhaa hommaa...huomaat kyllä.
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa saimaanranta

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 272
  • Thermia 8kw, 155m kaivo,145 neliötä lattialämmitys
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #16 : 31.01.13 - klo:21:05 »
Joku jolla on moinen käytössä voisi vastata, mutta olettaisin että näissä on ongelmana se, että kun huoneyksikkö huomaa takan lämmön niin  sen laskeva vaikutus laattaan menevään veteen koskee kaikkia huoneita ja tiloja. Jos se takan lämpö ei leviä koko taloon niin voisi olettaa, että jokunen huone viilenee...tai sitten ei, riippuunee ihan kohteesta ja varaavasta massasta jne.

Näinhän tuo huoneanturi toimii. Kun uunia/takkaa lämmittelee, laskee pumppu anturan antaman tiedon ja ulkolämmön perusteella menoveden lämpöä. Anturan oma hienosäätö neliportaitainen käyrä asetus. Laatan hitaan reagoinnin takia ei oikein jyrkkää käyrää voi pitää. Jos laatan antaa jäähtyä liikaa, on pitkä käyntijakso tiedossa saada lämmöt taas ns. normaalitasolle. Tuli kokeiltua joulukuun /tammikuun aikana eri variaatioita. Loiva huoneanturan asetus antaa parhaan lopputuloksen. Tulisijan lisälämpö ei laske liikaa kiertävän veden lämpöä ja aaltoliike jää vähäiseksi.
Asiaa pahentaa jos ulkona lämpötilan vaihtelu suurta, säätöyksikkö kyllä toimii, mutta laatta ei ehdi mukana. Pahimmillaan aamulla -20c lauhtui päivän mittaan kymmenen astetta ja seuraavaksi mentiin yön aikana -25c lukemiin. On haastetta säätöyksikölle....

Poissa tikma

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 279
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #17 : 01.02.13 - klo:02:44 »
Kyllä ne termostaatit helpottaa lämmön "hieno"säätämistä. Jos pumpun, käyrät ja jakotukkien virtaukset säätää termostaatit auki sopiviksi, niin ehkä ne termostaatit voi muutaman euron vuodessa lisää säästää, jos lämmitetään takkaa.

Itselläni on huoneanturi tuvassa ja termostaatti tallissa.
Lämpöässä V9, 203GT, 200m/115mm kaivo, Enervent Pandion eco EDW-CG (maakylmä).

Tupa 182m2/151m2 ja 55,5/49m2 autotalli
#107 #232

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 070
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #18 : 01.02.13 - klo:05:44 »
Ketjun aloittaja Toivotoivoton on rakentamassa uudiskohdetta lattialämmityksellä, jolloin lähtökohtana lienee vaihtoventtiilipumppu. Siihen jos yhdistää termostaattit niin kulutus lisääntyy verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei ole.
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa toivotoivoton

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #19 : 01.02.13 - klo:09:14 »
Miten tarkasti lämpötilaa saa säädettyä kuristamalla? Jos autotalli samassa pumpussa ni onnistuuko lämmön pudottaminen esim. 10°c?

Jos huoneanturin jättää pois ja takkaa lämmittää lähes joka ilta onko "takkahuone" koko ajan liian lämmin?
Takka sijaitsee avonaisessa tilassa josta aukko yläkertaan eli lämpö kyllä leviää lultavasti melkeinpä koko taloon.

Poissa Renoo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 566
  • Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #20 : 01.02.13 - klo:10:01 »
Miten tarkasti lämpötilaa saa säädettyä kuristamalla? Jos autotalli samassa pumpussa ni onnistuuko lämmön pudottaminen esim. 10°c?



Meillä menee samanlämpöistä vettä autotalliin kun muuhun taloon. Kuristettu linjasäätöventtiililtä niin pieneksi kun noilla Nereuksen vehkeillä nyt saa säädettyä, ilman että kierto lakkaisi kokonaan. Meillä on autotallissa lauhalla kelillä +17...+18, kovilla pakkasilla laskee tuonne +13..+14 paikkeille. Itse en oikein näe mahdollisuutta suuriin säästöihin siinä pidänkö autotallin +17 asteessa vai +10:ssä, tosin meillä on autotalli kiinni talon päädyssä, samoilla eristyksillä kuin itse talo, 27cm villaa seinässä ja 60 cm katolla, ovestahan tuo valskaa, mutta muuten on eristetty talliksi hyvin. Kierto on siis koko ajan päällä, avaan venttiilin syksyllä siinä vaiheessa kun alkaa olemaan uhka pakkasista ja keväällä suljen kun pakkaset loppuu.
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.jpg
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.html
Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä, A-luokan talo vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 672
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #21 : 01.02.13 - klo:11:41 »
Lainaus
tosin meillä on autotalli kiinni talon päädyssä, samoilla eristyksillä kuin itse talo, 27cm villaa seinässä ja 60 cm katolla

Huomatkaas remontteeraajat ja miksei uuden talon rakentajat ;)

Tämä on todella fiksua että laittaa autotalliin saman lämpöeristyksen kuin varsinaiseen asunto-osaankin taloa.
Mä ajattelin aikoinaan että mitäpä sitä eristettä tuhlaamaan autotalliin kun alkujaankin oli tarkoituksena pitää tila talvella puolilämpimänä.

Laitoin sitten 10cm villaa seiniin ja saman yläpohjaan autotallin osalle ja nyt autotalli vie puolilämpimänäkin enemmän lämpöä harakoille kuin muun talon vastaava ala :-[.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #22 : 01.02.13 - klo:11:54 »
Lainaus
tosin meillä on autotalli kiinni talon päädyssä, samoilla eristyksillä kuin itse talo, 27cm villaa seinässä ja 60 cm katolla
Minä tein tämän saman keksinnön jo vuonna 1975  :) Tosin villaa vain seinissä  17,5 cm ja katolla 25 cm, kylläkin senaikaiseen käytäntöön nähden lähes kaksinkertainen määrä.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: energiaa säästävä ll. vs perinteinen
« Vastaus #23 : 01.02.13 - klo:12:53 »
Täällä myös talli samoilla eristyksillä kuin muu talo. Yläpuolella tosin ei ole yläpohjaa vaan välipohja. Ei kyllä siltikään ole tallin yläpuolinen huone sen kylmempi kuin muutkaan. Välipohjassa 30mm askeläänivilla ja ulkoseinissä 160mm SPU. Alapohjassa 210mm Finnfoam. Tallissa termostaatilla 15C ja yläpuolisessa huoneessa 21C. Saisi tuon tallin kuristamallakin aivan riittävän tarkasti tuohon haarukkaan, mutta kun kerran on tuo säätöjärjestelmä niin säätyköön nyt tuo tallikin sillä. Talli oli tosin LL-kuvissa käsisäädöllä, mutta laitoin sinnekin sitten huonetermostaatin. Tallissa ei ole lattia-anturia juuri siitä syystä, että ei ollut suunniteltu osaksi ohjausjärjestelmää.