Veden kiertonopeus lattiassa

[juippi]

Eikös tossa kuitenkin voi käydä niin, että käyntijakson aikanakin osa paluuvedestä ei menekään lauhduttimelle vaan ton puskurivaraajan kautta takaisin kiertoon? Vesihän menee sieltä mistä se helpoiten pääsee eli jos puskurivaraajan läpi menevällä reitillä on pienempi painehäviö niin virtaus kulkee mieluummin sitä kautta. Eli jos nollavirtauksella lauhduttimen kautta on "helpompi" mennä niin virtaus lähtee lähtökohtaisesti sinne, kunnes siellä kasvaneen virtauksen takia painehäviö kasvaa kunnes puskurivaraajan kautta onkin helpompi reitti ja sitten taas sen reitin painehäviö kasvaa jne...

Siis meinasin, että eikös tossa takaiskun kohdalla pitäisi olla sulku, joka on kiinni käyntijakson ajan jos haluttaisiin, että kaikki vesi kiertää lauhduttimen kautta? Varmasti se noinkin toimii, mutta kyllä tosta mun mielestä voi osa virtauksesta olla menemättä lauhduttimen läpi kun jauhetaan lämpöä...

Tuota olen itsekin miettinyt, mutta päätynyt siihen että koska lauhduttimella on kv-pumppu niin sen kautta vesi menee, ainakin suurin osa. Taitaa olla kuitenkin aika monimutkainen juttu, kun on kolme kv-pumppua tossa yhteensä, kaksi rinnan ja yksi näiden kanssa sarjassa.

Pidentynyt kv-ajo ei varmaankaan ole mikään ongelma, koska todennäköisesti silloin myös on ladattu varaaniin enempi lämpöä. Tähän perusteluksi sellanen, että kun katkasuhan tapahtuu painetason mukaan ja kovemmalla virtauksella lauhtumispaine pysyy matalampana niin myös katkaisu tapahtuu myöhemmin. Tätä voi kokeilla kuristamalla lauhduttimen virtausta kv-ajossa niin paljon, että presso katkaisee "liian aikaisin". Pitäisi onnistua esim. varovasti sulkemalla lauhdutinpumpun painepuolen sulkua. Kunhan ei ihan kiinni sitä vedä. Tällöin lauhduttimen dT pitäisi kasvaa nopeasti ja pian myös katkaista kv-ajo presson toimesta vaikka varaanissa ei olisikaan riittävästi lämpöä. Menoveden lämpötila tuossa nousee kyllä korkeisiin lukemiin. Tolla siis meinaan sitä, että pelkän kv-ajon lopputilan menoveden lämpötilan mukaan ei voi päätellä varaanin energiasisältöä. Sama juttu pätee myös lämmönjakoon.

Eli siis huippulämpötila (tai lämpötila ylipäätänsä) ei ilman tietoa virtauksesta kerro sitä, kuinka paljon energiaa on ladattu. Tämä pointti on myös noissa seppaantin jutuissa. Korkea lämpötila pienellä virtaamalla ei tarkoita suurta tehoa. Maltillinen lämpötila kovalla virtaamalla taas voi hyvinkin tarkoittaa suurta tehoa. Tämähän näkyy esim. höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilaerojen eroissa. Eli siis jos höyrystimellä on dT 3K ja lauhduttimella dT 7K ja jos oletetaan, että lämpökerroin on vaikkapa 3 niin sähköverkosta otettu teho ei selitä tuota 4K lämpötilaeroa noiden dT arvojen välillä. Höyrystimen suurempi virtaus taas selittää. Mahdollisimman korkeaa lämpökerrointa varten höyrystin pitäisi pitää mahdollisimman kuumana ja lauhdutin mahdollisimman viileänä. Käytännössä kuitenkin noi 3K ja 7K on sellaset arvot, joissa pumppauskustannukset pysyy järjellisinä. Ideaalitapauksessa litkua veivattaisiin niin vauhdilla, että molemmat dT arvot olisivat lähellä nollaa. Se ei kuitenkaan ole taloudellista, vaikka sillä saisikin kylmäpuolen pelittämään mahdollisimman hyvin.

Oletko mitannut tuon lauhtumispaineen ja virtaaman välistä yhteyttä. Eipä silla ettenkö sitä uskoisi muutenkin.

Eli täten voitaisiin ajatella nopean kierron ainoaksi haitaksi korkeampi kv-pumpun sähkönkulutus. Kokonaisedullisinta lienee pitää pakkajaksoilla nopeaa kiertoa ja lauhoilla keleillä pudottaa nopeutta.

[Matias]

Vaatisi tosiaankin tuota Xargon mainitsemaa pollucom+sähkönkulus mittausta, jotta saisi aukottoman tuloksen. Kuka tekisi tälläisen testin?

Minäpä yritän,meillä lauhduttimen putkessa on Pollucom ja tein n 10min ajoa kiertopumpun eri nopeuksilla.

Testiä vääristää varaajan lämpötilan nousu koska samalla lauhtumislämpötila nousee,samoin keruun lämpötilan laskeminen.

Mutta jonkinlainen suuntaa antava pikatesti liitteessä.

Eli raaka antoteho suurenee kun lauhduttimen virtaus suurenee,lattialämmityskierrossa tämä ei ehkä ole näin suoraviivaista

[peki]

Lennostako vaihdoit nopeutta?

[Matias]

Lennostako vaihdoit nopeutta?

Juu,kiertopumpun nopeudenvalinta vipusesta kompressorin käydessä.

[juippi]

Minäpä yritän,meillä lauhduttimen putkessa on Pollucom ja tein n 10min ajoa kiertopumpun eri nopeuksilla.

Testiä vääristää varaajan lämpötilan nousu koska samalla lauhtumislämpötila nousee,samoin keruun lämpötilan laskeminen.

Mutta jonkinlainen suuntaa antava pikatesti liitteessä.

Eli raaka antoteho suurenee kun lauhduttimen virtaus suurenee,lattialämmityskierrossa tämä ei ehkä ole näin suoraviivaista

Jos lasketaan pelkän antotehon ja kv-pumpun ottotehon mukaan ja vaikkapa oletetaan:

kv-pumpun ottoteho 2-nop 60W ja 3-nop 90W
käyntiaikasuhde 33%

Niin saadaan 3-nopeudella vuorokaudessa säästöä verrattuna 2-nopeuteen: (8h * 0,3kW) - (24h * 0,03kW) = 1,68kWh

[MM]

Morjest

Testailin tosa kans vähän lyhyellä aikataululla mutta laskemalla L1 kierron lämpötilaa (patterit) 3c ja lisäämällä Alpha2 tehoa 10w niin talon lämmöt pysyny samoina -5c pakkasilla. Lämpöpumpun viemä teho laski vrk tasolla 58,664Kwh -> 55,722Kwh ja tuohon lisätään kiertovesipumpun teho vrk 0,24Kwh niin plussalle jäädään 2,702Khw. Lasken vielä pidemmällä välillä kulutukset mutta alustavasti näyttää hyvältä.

[Xargo]

Jeps... Fysiikan lait edelleen voimissaan. 

Viime talvena testailin tota lauhduttimen virtaaman vaikutusta lauhtumispaineeseen ja kyllähän se vaikuttaa. Suurinpiirtein niin, että lauhtumislämpötila laskee saman verran kuin menoveden lämpötila laskee. Tollasesta analogisesta painemittarista on hankala logia tallentaa niin ei nyt ole näytille laittaa. Ehkäpä jossain välissä jaksan taas laittaa kameran tallentamaan jonkin testijakson painemittaukset ja siitä sitten manuaalisesti Exceliin. Mä oon vaan nyt haksahtanu helikoptereiden rakentamiseen niin ei oo ihan ykkösprioriteetilla noi painemittaukset.

[MM]

Jep sitä samaa naureskelin ett samassa suhtees meni toi lauhtimislämpötilan lasku.

[Matias]

Jos lasketaan pelkän antotehon ja kv-pumpun ottotehon mukaan ja vaikkapa oletetaan:

kv-pumpun ottoteho 2-nop 60W ja 3-nop 90W
käyntiaikasuhde 33%

Niin saadaan 3-nopeudella vuorokaudessa säästöä verrattuna 2-nopeuteen: (8h * 0,3kW) - (24h * 0,03kW) = 1,68kWh

Ei taida lauhduttimen antoteho ja kv-pumpun ottoteho olla suoraan vertailukelpoisia kun lauhduttimen  antotehossa on vain n 1/3osa sähköverkosta otettua tehoa(COP3) ja kv-pumpun ottoteho on suoraan sähköverkosta otettu.

Kv-(lauhdutin)pumppu käy vain silloin kun kompressori käy.

Oliskohan tuo kaava jotenkin noin:(8h*0,3/3kw)-(8*0,03kw)= 0,56kwh  (?)

[juippi]

Ei taida lauhduttimen antoteho ja kv-pumpun ottoteho olla suoraan vertailukelpoisia kun lauhduttimen  antotehossa on vain n 1/3osa sähköverkosta otettua tehoa(COP3) ja kv-pumpun ottoteho on suoraan sähköverkosta otettu.

Tuossa olet kyllä oikeassa, että jos ajatellaan koko järjestelmän COP:tä (kiertopumput mukana) niin silloin pitää verrata kompuran ottotehoon. Tosin tuossa mittauksessa jäi huomioimatta kokonaan se miten kompuran ottoteho muuttui kv-pumpun nopeuden muuttuessa. Voisi veikata että ottoteho pieneni suuremmalla virtaamalla lauhtumispaineen laskiessa.

Kv-(lauhdutin)pumppu käy vain silloin kun kompressori käy.

Tuota en tullut ajatelleeksi että Ekowellissä on noin. Ruotsipumpuissa (ainakin Thermia/Danfoss) integraalin laskenta jatkuu myös kompuran lepoaikana ja tämä edellyttää jatkuvaa lauhdutinpumpun pyöritystä. Eli näissä malleissa on koko ajan päällä.

[Xargo]

Tuota en tullut ajatelleeksi että Ekowellissä on noin. Ruotsipumpuissa (ainakin Thermia/Danfoss) integraalin laskenta jatkuu myös kompuran lepoaikana ja tämä edellyttää jatkuvaa lauhdutinpumpun pyöritystä. Eli näissä malleissa on koko ajan päällä.

Paitsi Danfossin "Pro" malleissa ja Thermialla "Opti" on säätyvät kiertovesipumput, jolloin lauhduttimen pumppu laskee kierroksia lepojakson ajaksi (fiksua). Nibellä taitaa myös xx45-malleissa olla samalla logiikalla.

Niin ja lauhdutinpumpun sähköverkosta ottama energia taitaa mennä pitkälti lämmitysveteen.

Itse vetäisisin taas Select seiskan tulille. Esim. mulla jakson alkupuolella päästään seuraaviin arvoihin:

Höyrystymislämpötila: 0C
Tulistus: 3K
Lauhtumislämpötila: 40C
Alijäähtyminen: 7K

... jolloin anto/ottotehot: 8,78kW / 1,79kW (COP 4,89)

... jos oletetaan, että ottotehoon täytyy lisätä parisataa wattia viinapumppua ja 90W lauhdutinpumppua (en jaksa mitata tarkkoja arvoja) niin päästään lukuihin 8,87kW /  2,08kW (COP 4,26)

... sitten lauhdutinpumppu kakkoselle ja oletetaan, että lauhtumislämpötila nousee kahdella asteella ja muut pysyy samoina (en jaksa nyt mittailla):

anto/ottotehot: 8,68kW / 1,86kW (COP 4,65) ja oletuksella, että nyt lauhdutinpumppu haukkaa 60W: 8,74kW / 2,12kW (COP 4,12)

Suurinpiirtein noin se menee. Tarkat arvot tietysti pitäisi mitata. Niin ja jos (ja kun omassa tapauksessa) pumppu tosiaan pyörii kolmosella myös lepojaksoilla niin sekin pitäisi huomioida. Tuossa on vain käynnin aikaiset lämpökertoimet.

[juippi]

Paitsi Danfossin "Pro" malleissa ja Thermialla "Opti" on säätyvät kiertovesipumput, jolloin lauhduttimen pumppu laskee kierroksia lepojakson ajaksi (fiksua). Nibellä taitaa myös xx45-malleissa olla samalla logiikalla.

Niin ja lauhdutinpumpun sähköverkosta ottama energia taitaa mennä pitkälti lämmitysveteen.

Itse vetäisisin taas Select seiskan tulille. Esim. mulla jakson alkupuolella päästään seuraaviin arvoihin:

Höyrystymislämpötila: 0C
Tulistus: 3K
Lauhtumislämpötila: 40C
Alijäähtyminen: 7K

... jolloin anto/ottotehot: 8,78kW / 1,79kW (COP 4,89)

... jos oletetaan, että ottotehoon täytyy lisätä parisataa wattia viinapumppua ja 90W lauhdutinpumppua (en jaksa mitata tarkkoja arvoja) niin päästään lukuihin 8,87kW /  2,08kW (COP 4,26)

... sitten lauhdutinpumppu kakkoselle ja oletetaan, että lauhtumislämpötila nousee kahdella asteella ja muut pysyy samoina (en jaksa nyt mittailla):

anto/ottotehot: 8,68kW / 1,86kW (COP 4,65) ja oletuksella, että nyt lauhdutinpumppu haukkaa 60W: 8,74kW / 2,12kW (COP 4,12)

Suurinpiirtein noin se menee. Tarkat arvot tietysti pitäisi mitata. Niin ja jos (ja kun omassa tapauksessa) pumppu tosiaan pyörii kolmosella myös lepojaksoilla niin sekin pitäisi huomioida. Tuossa on vain käynnin aikaiset lämpökertoimet.

Joo, kyllä kaikki laskelmat alkaa viittaamaan siihen että kv-pumput kannattaisi pitää mahdollisimman suurella. Ainut joka tuossa laskelmassa pistää silmään on se, että sähkömoottorissa (kv-pumppu) ei suinkaan kaikki ottoteho muutu lämmöksi vaan ainoastaan moottorin häviöt. Eli jos esim. 70w moottorin hyötysuhde olisi vaikka 0.7, niin ottoteho on 100W ja häviöt 30W.

[Xargo]

Ainut joka tuossa laskelmassa pistää silmään on se, että sähkömoottorissa (kv-pumppu) ei suinkaan kaikki ottoteho muutu lämmöksi vaan ainoastaan moottorin häviöt. Eli jos esim. 70w moottorin hyötysuhde olisi vaikka 0.7, niin ottoteho on 100W ja häviöt 30W.

Eikös esim. liikkuvan litkun ja putken seinämän välinen kitka aiheuta lämpenemistä tms.? Kai se lähtökohtasesti kuitenkin menee niin, että ei siitä energiasta yhtään tippaa minnekään häviä vaan jonnekin se siirtyy. Toki esim. pumpun runko hohkaa sitä lämpöä tekniseen tilaan tai missä ikinä se asuukaan jne., mutta jos ajatellaan taloa suljettuna kokonaisuutena niin eiköhän se energia kuitenkin hyvin pitkälti talon sisään jää...? Kesällä sitä voi tietysti valua sellasiin paikkoihin, joissa ei välttis lämpöä kaipaisi.

Mulla ei kyllä riitä tietous sen arviointiin, mihin se 70% menee, mutta voihan tosta laskelmasta poistaa antotehon puolelta vaikka sen 70% kiertovesipumpun ottotehosta niin eipä se paljoa tuota heilauta.

Itse laitan kuitenkin lämmityskauden ulkopuolella lauhduttimen pumpun kakkoselle. Turhaan se siellä veivaa 24/7 täysillä jos ei kuitenkaan juurikaan lämmitellä (märkätilat). Releohjaustakin olen miettinyt, joka tipauttaisi nopeutta lepojaksolla ykköselle.

[seppaant]

Ainut joka tuossa laskelmassa pistää silmään on se, että sähkömoottorissa (kv-pumppu) ei suinkaan kaikki ottoteho muutu lämmöksi vaan ainoastaan moottorin häviöt. Eli jos esim. 70w moottorin hyötysuhde olisi vaikka 0.7, niin ottoteho on 100W ja häviöt 30W.

Kyllä se pumppaustehokin lämmöksi muuttuu. On muuten työmaalta kokemuksia. On tuhottu useampikin iso pumppu kun unohtui käymään suljettua venttiiliä vasten.
Tuollaisen pienen nyrkinkokoisen pumpun hyötysuhde on mieluummin lähempänä 30%.

ATS

[peki]

Meillä vie vuorokaudessa kilowatin enemmän kun pumput on täysillä kuin jos ne olisivat kakkosella.
Lämmittäähän 30kwh kuukaudessa kertyneellä säästöllä jo talonkin puolitoista päivää tai kerran viikossa saunan.

[kotikallio]

Joo, kyllä kaikki laskelmat alkaa viittaamaan siihen että kv-pumput kannattaisi pitää mahdollisimman suurella.

Mahdollisimman suurella tarkoittaisi minulla että lauhduttimen delta on n 3 astetta. Uskon helposti että parannusta tapahtuu alueella 10 -> 5 ( Niben suositus 7 - 5), mutta jatkuuko se aina vain, se jo askarruttaa. Alkaako R407C liukumineen jotenkin rajoittaa parannusta, tai jokin muu "rajailmiö"?  En tarkoita kiertopumpun tehoa, sen on Nibe jo rajoittanut joka tapauksessa pieneksi (67W), ja delta 5 saavutetaan n 50% asetuksella.

Vaikka minulla on perinteinen neliputkinen varajaakytkentä, on patterikerto ja varaajan lataus käytännössä toisiinsa sidoksissa sekä meno, että paluulämpötilan osalta, viimeistään jakson loppupäässä. Siksi puhun tuossa lauhduttimen ongelmatiikasta, koska sinne se jakelun delta  heijastuu. Ja ilman varaajaa vielä varmemmin.

Kun lähdetään samasta talon lämmitystarpeesta eri kiertonopeuksilla, niin patterien keskilämpö pysyy vakiona, vain delta vaihtelee. Kun vauhtia lisätään, menovettä voi viilentää (hyvä), mutta paluuvesi lämpenee juuri saman verran (huono). Eli lauhdutin ponnistaa ylemmästä paluulämmöstä, mutta pienemmän deltan. Senkin "keskilämpö" pysyy kutakuinkin samana, mitä nyt kolmen seosaineen faasimuutokset sitten tuota vääristävät. Tässä kohdassa yleensä vedotaan lauhtumislämmön tai paineen alentumiseen, mutta onko niin samalla lauhduttimen "keskilämmöllä" ?

Tuossa kohtaa ymmärtämisyritystä en enää osaa perustella itselleni, miksi nopeutta kannattaisi edelleen luottavaisesti nostaa, kun lauhduttimen delta on 5 astetta.  Osaako joku muu ? 

Patterikierto minulla kohisee täysillä Alphan voimin. Sen topologia on kaksi pitkää lenkkiä rinnan, ja siellä delta jää väkisin vähän suuremmaksi, kuin latauksen potentiaalinen minimi.

[juippi]

Ainut joka tuossa laskelmassa pistää silmään on se, että sähkömoottorissa (kv-pumppu) ei suinkaan kaikki ottoteho muutu lämmöksi vaan ainoastaan moottorin häviöt. Eli jos esim. 70w moottorin hyötysuhde olisi vaikka 0.7, niin ottoteho on 100W ja häviöt 30W.

Kyllä se pumppaustehokin lämmöksi muuttuu. On muuten työmaalta kokemuksia. On tuhottu useampikin iso pumppu kun unohtui käymään suljettua venttiiliä vasten.
Tuollaisen pienen nyrkinkokoisen pumpun hyötysuhde on mieluummin lähempänä 30%.

ATS

Ok, ajattelin taas liika sähkömiehen aivoilla. Liike-energiasta suurin osa muuttuu siis kitkan kautta lämmöksi. Ympäristö.fi sivulta löytyi "Lämmitysjärjestelmien laskentaopas 2012" ja sieltä seuraava lause:
"Pumpun energiasta 80 % oletetaan siirtyvän kiertoveteen, ellei tarkempaa tietoa ole."

[juippi]

Joo, kyllä kaikki laskelmat alkaa viittaamaan siihen että kv-pumput kannattaisi pitää mahdollisimman suurella.

Mahdollisimman suurella tarkoittaisi minulla että lauhduttimen delta on n 3 astetta. Uskon helposti että parannusta tapahtuu alueella 10 -> 5 ( Niben suositus 7 - 5), mutta jatkuuko se aina vain, se jo askarruttaa. Alkaako R407C liukumineen jotenkin rajoittaa parannusta, tai jokin muu "rajailmiö"?  En tarkoita kiertopumpun tehoa, sen on Nibe jo rajoittanut joka tapauksessa pieneksi (67W), ja delta 5 saavutetaan n 50% asetuksella.

Vaikka minulla on perinteinen neliputkinen varajaakytkentä, on patterikerto ja varaajan lataus käytännössä toisiinsa sidoksissa sekä meno, että paluulämpötilan osalta, viimeistään jakson loppupäässä. Siksi puhun tuossa lauhduttimen ongelmatiikasta, koska sinne se jakelun delta  heijastuu. Ja ilman varaajaa vielä varmemmin.

Kun lähdetään samasta talon lämmitystarpeesta eri kiertonopeuksilla, niin patterien keskilämpö pysyy vakiona, vain delta vaihtelee. Kun vauhtia lisätään, menovettä voi viilentää (hyvä), mutta paluuvesi lämpenee juuri saman verran (huono). Eli lauhdutin ponnistaa ylemmästä paluulämmöstä, mutta pienemmän deltan. Senkin "keskilämpö" pysyy kutakuinkin samana, mitä nyt kolmen seosaineen faasimuutokset sitten tuota vääristävät. Tässä kohdassa yleensä vedotaan lauhtumislämmön tai paineen alentumiseen, mutta onko niin samalla lauhduttimen "keskilämmöllä" ?

Tuossa kohtaa ymmärtämisyritystä en enää osaa perustella itselleni, miksi nopeutta kannattaisi edelleen luottavaisesti nostaa, kun lauhduttimen delta on 5 astetta.  Osaako joku muu ? 

Patterikierto minulla kohisee täysillä Alphan voimin. Sen topologia on kaksi pitkää lenkkiä rinnan, ja siellä delta jää väkisin vähän suuremmaksi, kuin latauksen potentiaalinen minimi.

No nythän alkaa mennä vaikeaksi, kun tulee kylmäaineen liukumakin mukaan
Ei korkeampi paluuveden lämpötila sinänsä kait aiheuta ongelmaa tai ole huono asia, jos lauhtumispaine ei nouse. Eli toisinsanoen nopeampi virtaama jäähdyttää kylmäainetta tehokkaammin vaikka lauhduttimelle palaava vesi olisikin kuumempaa. Sama asia toistuu pattereilla, isommalla virtaamalla saadaan tehokkaampi lämmönluovutus, jolloin riittää alhaisempi menoveden lämpötila saman huonelämpötilan ylläpitämiseksi.

[Xargo]

Äkkiseltään sanoisin, että jos lauhduttimen keskilämpötila pysyy samana niin myös lauhtumispaine on suurinpiirtein sama. Liukumahan on vain lajitelma lämpötiloja ja log ph:sta voidaan katsoa teoriassa, minkä lämpöistä lauhduttimen kuumalla puolella (kylmäaineen puoli) on ja tokihan homma menee niin, että paras lauhduttimen toiminta lämmönvaihdinmielessä saavutetaan kun kaikissa eri paikoissa lauhdutinta on mahdollisimman suuri lämpötilaero veden ja kylmäaineen välillä. Itseasiassa tuo puoli jää hämärän peittoon vaikka kuinka olisi painemittaus olemassa. Pitäisi olla anturiverkko, joka mittaisi lämpötilat molemmin puolen vaihtimen levyjä sieltä sisältä niin, että antureita olisi useita pituussuunnassa. Tästä oli joskus foorumeilla hienoja diagrammeja, joissa esitettiin miten tuo liukuma käyttäytyy vaihtimen sisällä.

Musta tässä mennään kyllä liiallisuuksiin, jos ajatellaan asiaa käytännön kannalta. Onhan tämä toki kiinnostavaa. 

Jos vain haluaa määrittää omalle järjestelmälleen parhaan mahdollisen kiertovesipumpun nopeusasetuksen niin se onnistuu mittaamalla sähköverkosta otettu teho (kaikki yhteen) ja lauhduttimen antoteho. Sähköt mitataan sähkömittareilla ja lauhduttimen antoteho vaikka Pollucomilla. Jos pystyy esim. kellottamalla selvittämään lauhduttimen yli vallitsevan vesivirtauksen niin sitten riittää lämpötilamittaukset vesipuolelta ennen ja jälkeen lauhduttimen niin niillä tiedoilla voi myös laskea antotehon.

Niin ja se on sitten eri asia, mikä on lämmönjaon kannalta paras nopeus ja se on kovin tapauskohtaista. Mulla nopea kierto toimii mainiosti kun betonia on sen verran runsaasti, mutta termostaateilla sekin asia saadaan sotkettua (dT nousee kun virtaus pienenee). Siksipä meinaan laittaa 300l puskurin vielä kaveriksi, josta myös käyttöveden esilämmitys lattiakierron vedellä.

Musta kuitenkin lämmönjakoa ja lauhduttimen toimintaa pitäisi näissä tarkasteluissa katsoa omina aihealueinaan. Eli siis voi hyvin olla, että korkeammalla lauhduttimen virtauksella kokonaisuus toimii huonommin vaikka lämpöpumppu toimisi paremmin. Silloin osoittaisin kuitenkin mieluummin syyttävällä sormella alitehoista lämmönjakoa, kuin nopemman virtauksen epäedullisuutta kylmäainepuolen toiminnan kannalta.

Toivottavasti ei tullu mitään ihan järjetöntä tajunnanvirtaa kun oon vatsaflunssassa ja kropan dT normaalitilaan verraten sellaset +1,8K.

[Matias]

Musta kuitenkin lämmönjakoa ja lauhduttimen toimintaa pitäisi näissä tarkasteluissa katsoa omina aihealueinaan. Eli siis voi hyvin olla, että korkeammalla lauhduttimen virtauksella kokonaisuus toimii huonommin vaikka lämpöpumppu toimisi paremmin. Silloin osoittaisin kuitenkin mieluummin syyttävällä sormella alitehoista lämmönjakoa, kuin nopemman virtauksen epäedullisuutta kylmäainepuolen toiminnan kannalta.

Luulenpa että tämä ajatus saattaisi toimia ainakin patteritaloissa missä on liian pienet patterit ja huippupakkasilla joudutaan käyttämään vastuksia että menoveden lämpö nousee riittävästi ettei huonelämpötila ala laskea.

Eli vaikka lauhduttimen antoteho laskee korkeamman lauhtumislämpötilan takia niin patteriverkon lämmitysteho vastaavasti kasvaa kuumemman menoveden ansiosta.

Tarkoitan sitä että hidastamalla lauhdutinpiirin virtausta nousee menoveden lämpö ja samalla nousee patterien pintalämpö jolloin huoneilman lämpökin nousee.

Vaikka tämän johdosta lämpöpumpun hyötysuhde alenee niin on se silti parempi kuin vastuksia käytettäessä

Mulla on vähän testiä meneillään tähän liittyen,hidastin klo 19.00 aikoihin lauhduttimen virtauksen 1580l/h------>1000l/h ja ainakin ekan käyntijakson aikana ison varaajan yläosan lämpö nousi rivakammin kuin maksimivirtauksella ja käyntijakso näyttää lyhenevän.

[kotikallio]

Äkkiseltään sanoisin, että jos lauhduttimen keskilämpötila pysyy samana niin myös lauhtumispaine on suurinpiirtein sama.

Tämä oli omakin arveluni.  Keskilämpöä pitäisi siis saada tuolla lauhduttimen kiertonopeusmuutoksella laskemaan, jotta tuolta momentilta hyötyä tulisi.  En vain kertamietinnällä keksinyt mistä se alennus syntyisi tässä minun sydeemissäni, jossa patterikierron minimidelta jo rajoittaa käyrän alentumisen kautta saatavan edun tietylle tasolle. 

Tein pienen koeajon muistin virkistämiseksi Niben pumpun nopeuksilla 50% ja 100%, joita vastaavat lauhdutindeltat ovat siis noin 5 ja 3 astetta.  Patterikierron delta näytti olevan n 5 astetta käyntijakson aikana, sen jälkeen kun käyntijakson lämpö ehti paluupuolelle. Huilijakson aikana vesi ilmeisesti sekoittuu niin, että sen jakson lopussa delta oli enää n. 2 astetta. 50% nopeudella ero patteripaluun ja Niben paluun välillä säilyi varsin pienenä, 0.5 - 1 aste.  100% teholla sekoittumista tapahtuu, kun varaajaa oikeasti ladataan, ja ero 1.5 - 3 astetta.  Tuo nostaa lauhduttimen keskilämpöä kutakuinkin saman verran, kuin deltan pieneneminen alentaa.

Tuosta nyt oma johtopäätökseni olisi, että ilman lisäinvestointia jakelun puolelle ei hyödytä ajaa juurikaan yli 50% hyötysuhteen kannalta . Meniköhän oikein ?

Tuo neliputkikykentä minulla on sen takia, etten halua patteriverkon kuraa ajaa suoraan lauhduttimeen; varotoimi.

[peki]

Musta kuitenkin lämmönjakoa ja lauhduttimen toimintaa pitäisi näissä tarkasteluissa katsoa omina aihealueinaan. Eli siis voi hyvin olla, että korkeammalla lauhduttimen virtauksella kokonaisuus toimii huonommin vaikka lämpöpumppu toimisi paremmin. Silloin osoittaisin kuitenkin mieluummin syyttävällä sormella alitehoista lämmönjakoa, kuin nopemman virtauksen epäedullisuutta kylmäainepuolen toiminnan kannalta.

Luulenpa että tämä ajatus saattaisi toimia ainakin patteritaloissa missä on liian pienet patterit ja huippupakkasilla joudutaan käyttämään vastuksia että menoveden lämpö nousee riittävästi ettei huonelämpötila ala laskea.

Eli vaikka lauhduttimen antoteho laskee korkeamman lauhtumislämpötilan takia niin patteriverkon lämmitysteho vastaavasti kasvaa kuumemman menoveden ansiosta.

Tarkoitan sitä että hidastamalla lauhdutinpiirin virtausta nousee menoveden lämpö ja samalla nousee patterien pintalämpö jolloin huoneilman lämpökin nousee.

Vaikka tämän johdosta lämpöpumpun hyötysuhde alenee niin on se silti parempi kuin vastuksia käytettäessä

Mulla on vähän testiä meneillään tähän liittyen,hidastin klo 19.00 aikoihin lauhduttimen virtauksen 1580l/h------>1000l/h ja ainakin ekan käyntijakson aikana ison varaajan yläosan lämpö nousi rivakammin kuin maksimivirtauksella ja käyntijakso näyttää lyhenevän.

Eikö tuo ole selvä juttu. Alimitoitettu järjestelmä suhteessa pumpun tehoon täytyy jotenkin kompata vaikka sitten huonommalla hyötysuhteella.

[Matias]

Eikö tuo ole selvä juttu. Alimitoitettu järjestelmä suhteessa pumpun tehoon täytyy jotenkin kompata vaikka sitten huonommalla hyötysuhteella.

Joo,on valittava se vähiten huono vaihtoehto.

Mites vaihtoventtiilipumpuissa kun tehdään käyttövettä korkeammalla lauhdutinlämmöllä niin hidastetaanko siinä siinä silloin lauhdutinpiirin virtausta että saadaan korkeampi menoveden lämpötila?

Joku muistikuva että käyttöveden dT olisi 8-10 astetta?

[peki]

kv ajossa dt on jotain 15c Menee tappiin menolitku 55c ja paluupuolta vahtii vaan joku anturi ettei ylitä turvarajoja.
Ymmärtääkseni lauhdutinpiirin toiminta on ihan sama kun lämmitysajossa. Ohjain vaan ohjaa eri lailla vaihtovenan ohjaamana.

[kotikallio]

Hidastetaan, JOS halutaan suurempi delta. Nibessä ainakin on käyttövesijaksolle oma nopeusasetus.  Minulla esim on 20% asetus, jolla delta on n. 6 astetta ( Niben suositus 7-10, jostakin kumman syystä). Kun minulle nyt riittää yläpään loppulämmöksi 56 astetta, ja alapään 50, voisin vielä kasvattaakin nopeutta, jos olisin varma, että hyötysuhde siitä paranee.  Jos siis vetäisin deltan esim 4 asteeseen, niin luultavasti 55/51 antaisi kutakuinkin saman lämpöenergian.  Mutta taas on se kysymys hyötysuhteen muutoksesta.

[Matias]

Joo,kiitoksia infosta.

Pähkäilen tässä deltan suurentamisen hyöty- ja haittapuolia alimitoitetussa patteriverkossa.

Alkaa vähän näyttämään siltä että siitä saattaisi olla hyötyä jos toinen vaihtoehto on lämpöpumpun jatkuva käynti kovilla pakkasilla.

Jatkuvalla ja miksei ylipitkillä käyntijaksoilla kun keruun lämpötila laskee ja myös antoteho  laskee sen ja  korkeamman lauhtumislämpötilan seurauksena niin menoveden lämpötilakin laskee.

Siinä tilanteessa saattaisi lauhdutinvirtauksen hidastamisesta olla hyötyä kun saisi hieman nostettua menoveden lämpötilaa.

Mutta kokeilemallahan tämä ehkä selviää kun on sopivat pakkaskelit nyt.

Tuo Xargon kommentti pisti ajattelemaan että onhan silläkin iso merkitys miten lämmönjako toimii ja saisko varsinkin patteritalossa hyötyä kun menoveden lämpöä nostaa hyötysuhteen kustannuksella ja ilman vastuksia.

Musta kuitenkin lämmönjakoa ja lauhduttimen toimintaa pitäisi näissä tarkasteluissa katsoa omina aihealueinaan. Eli siis voi hyvin olla, että korkeammalla lauhduttimen virtauksella kokonaisuus toimii huonommin vaikka lämpöpumppu toimisi paremmin.

[seppaant]

Pari kommenttia:

Lauhuttimen paine tottelee lauhduttimen kuuman pään lämpötilaa, ei keskilämpötilaa eikä kylmän pään lämpötilaa.

Lämmönlähde (lämpöpumppu) on se mikä on ali- tai ylimittainen ei lämmönjako (patterit, lattia).
Kyllä lämmönjaosta tehoa irtoaa kunha vaan lisätään virtausta ja menolämpötilaa.

ATS

[Matias]

Kyllä lämmönjaosta tehoa irtoaa kunha vaan lisätään virtausta ja menolämpötilaa

Ajatellaan tilannetta että talon lämmönkulutus alkaa ylittää lämpöpumpun lämmitystehoa niin tätä rajaa voisi ehkä siirtää hidastamalla lauhdutinpiirin virtausta

Jos lauhduttimen virtaus on 1500l/h ja teho 8,7kw niin 45 asteinen paluuvesi nousee 50 asteiseksi menovedeksi.

Jos lauhduttimen virtaus on 800l/h ja teho  8,3 kw niin 45 asteinen paluuvesi nousee 54 asteiseksi menovedeksi.

Jotenkin tuntuisi että korkeammalla menoveden lämpötilalla patterien lämmitysteho olisi suurempi (?)

[Xargo]

Lauhuttimen paine tottelee lauhduttimen kuuman pään lämpötilaa, ei keskilämpötilaa eikä kylmän pään lämpötilaa.

Kylmäainepuolella noin varmasti onkin, mutta kun vesipuolihan ei saavuta aivan samaa lämpötilaa kuin kylmäaine. Nopeammalla virtauksella taitaa vesi jäädä lämpötilamielessä enemmän viileämmäksi suhteessa kylmäaineeseen kuin hitaammalla virtauksella. Varsinkin kun vaihtovenoissa lauhduttimen kuumassa päässä asuu vieläpä tulistunutta kylmistä. Eli siis hitaammalla virtauksella saadaan lämpötilana tuo paremmin hyödynnettyä. Teho taas on nopeammalla virtauksella suurempi. Eli musta tuo käytännössä aiheuttaa sen, että nopeasta virtauksesta ei saada välttämättä hyötyä jos keskilämpötila pysyy samana. Painemittauksellahan tuo selviäisi. Omasta laitteesta en saa dT:ta kovin alas kolmosellakaan niin en voi tuota oikein testata.

Lämmönlähde (lämpöpumppu) on se mikä on ali- tai ylimittainen ei lämmönjako (patterit, lattia).
Kyllä lämmönjaosta tehoa irtoaa kunha vaan lisätään virtausta ja menolämpötilaa.

Niin tarkotin tolla lämmönjaon alimitoituksella, että jos on kovin tehokas lämpöpumppu ja pieni lämmönjako ilman puskuria niin paluuveden lämmöt nousee nopeasti jolloin myös menoveden lämmöt nousee ja tuo oravanpyörä johtaa huonoon lämpökertoimeen. Eli kyllä musta tossa voi puhua alimitoitetusta lämmönjaosta. En nyt ihan nää miten lämmönjako sitten voisi olla ylimitoitettu... Silloin kyllä pitäisi puhua alimitoitetusta lämpöpumpusta. Oikeastaan mulla oli vaan pointtina, että lämpöpumppu ja lämmönjako kannattaisi valita niin, että ovat mitoitettu keskenään sopivasti. Keruun mitoituksestahan on paljon juttua, mutta lämmönjako ajatellaan usein jotenkin samaan pakettiin lämpöpumpun kanssa ja musta se ei ole järkevää.

Tottahan se on, että lämmönjaosta saa tehoa revittyä virtausta ja menolämpötilaa nostamalla, mutta jos koko jutun pointti oli pitää menolämmöt matalina, että lämpökerroin olisi korkea niin en ihan ymmärrä miksi sitten tahallaan nostettaisiin lauhtumislämpötilaa jos vaihtoehtona on lämmönjaon fiksumpi mitoitus (tai sitten se puskuri). Niin ja nopeampi virtaus tuntuu monessa tapauksessa myös nostavan lämpötilaa vähänkin pidemmällä käynnillä ja se on musta edelleen merkki alimitoitetusta lämmönjaosta.

[Xargo]

Jotenkin tuntuisi että korkeammalla menoveden lämpötilalla patterien lämmitysteho olisi suurempi (?)

Teho on suurempi siinä tapauksessa, jossa luovutetaan enemmän energiaa. Eli kyllä tuo nopeampi virtaus noilla arvoilla voittaa. Se onkin sitten eri asia, toteutuuko nuo arvot käytännössä. Voisi ehkä olettaa, että paluulämpö olisi hitaammalla virtaamalla pienempi? Tai näin tuntuu monella olevan.

Tietenkin jos lämpötila on matalampi kuin huoneen lämpötila niin silloinhan tarvitaan väkisinkin kuumempaa vettä. Toisaalta jos menoveden lämpötila on lähellä huonelämpötilaa niin lämmönjaon viilenemä on lähellä nollaa, jolloin kun lauhduttimella lyödään jokin teho taas veteen joka kierroksella niin kyllä se lämpötilakin sieltä nousee.

[kotikallio]

Lauhuttimen paine tottelee lauhduttimen kuuman pään lämpötilaa, ei keskilämpötilaa eikä kylmän pään lämpötilaa.

Näin varmaan. Toisaalta kylmäaineen loppulämpötila näyttää tottelevan kylmän pään lämpöä, Nibessä. Sekin lienee jonkinlainen tehokkuuden mittari.  Kun keskilämpötila näyttää pysyvän muutoksessa ennallaan, nuo kaksi mittaria muuttuvat eri suuntiin, ja ainakin osin kumonnevat toistensa vaikutuksen (?). Varsinkin pumpulle menevän lisätehon huomioiden.  Nyt tässä minua askarruttavassa 5 -> 3 astetta muutoksessa absoluuttierot alkavat olla jo kylläkin niin pieniä, että enemmän ymmärtämis- kuin hyötymisyritys, luulen.

Yksi juttu tuossa on myös se, alkaako tulla riskiä kaasukuplien "liukumasta" sinne nesteputkeen, kun delta menee tuonne 3 asteen tienoille, ja vähän allekin loppumetreillä  (?)

Minusta patterin lämmitysteho taas tottelee sen keskilämpötilaa. Ei auta yläreunan nosto, jos alareuna laskee saman verran. Jos taas pumpataan vakiolähteestä eri nopeuksilla, niin yläreuna pysyy paikallaan, ja alareuna liikkuu. Näin myös alemmalla käyrällä tuotetusta vedestä saadaan sama teho ajamalla patterikiertoa isommalla, niin että sen keskilämpötila säilyy. Eiköhän se päde myös lattiassa, vaikka siinä on se betonipuskuri hidastimena.

[Matias]

Minä hidastin klo 11.20 aikoihin Ekowellin lauhdutinpumpun virtauksen 800l/h arvoon ja lauhduttimen dT nousi 8,8 asteeseen.

Täytyy seurata jokupäivä miten noilla virtauksilla kulutuslukemat alkaa muuttua.
Tässä toisen asian yhteydessä näkyi selvästi että pienemmällä virtauksella ainakin käyntijaksot lyheni.

Meillähän systeemin kokoonpano on sellainen että 1250l:n varaaja lämpiää lauhdutinteholla ja patteriverkolle lähtee tuosta isosta varaajasta omalla kiertopumpulla Oumanin shuntin kautta tarvittava lämpöteho.

Normaalisti lauhdutinvirtaus on meillä ollut 1580l/h ja nyt siis 800l/h.
Tässä saattaa varaajan veden sekoittuminen isolla virtauksella ja sekoittumisen väheneminen tai peräti  suoraan kerrostuminen käyntijakson aikana vaikuttaa ainakin käyntijakson pituteen...mutta uskoisin että kohtuullisen käyttöajan jälkeen mahdolliset erot otto- ja antotehossa saa selkeämmin esille.

Tuosta lämpötehon laskemisesta niin siihenhän vaikuttaa vain dt ja virtausnopeus,ei siis veden lämpötila.

Esim jos meno on 25astetta ja paluu 20 astetta ja virtaus 1000l/h niin teho on 5,8kw.

Jos meno on 45 astetta ja paluu 40 astetta ja virtaus 1000l/h niin teho on edelleen sama 5,8kw

Tämän takia arveluttaa onko pelkästään tehon perusteella oikein laskea lämmitysvaikutusta patteriverkossa

[Xargo]

Tuosta lämpötehon laskemisesta niin siihenhän vaikuttaa vain dt ja virtausnopeus,ei siis veden lämpötila.

Esim jos meno on 25astetta ja paluu 20 astetta ja virtaus 1000l/h niin teho on 5,8kw.

Jos meno on 45 astetta ja paluu 40 astetta ja virtaus 1000l/h niin teho on edelleen sama 5,8kw

Tämän takia arveluttaa onko pelkästään tehon perusteella oikein laskea lämmitysvaikutusta patteriverkossa

Paitsi että käytännössä jos virtaama on sama ja puhutaan molemmissa tapauksissa samasta lämmönjaosta niin tuossa korkeamman lämpötilan tapauksessa myös dT on väkisinkin suurempi, jolloin teho on sen verran suurempi myös.

Siis kun sanoin, että suuremmalla lauhduttimen virtauksella ei välttämättä saavuteta parempaa kokonaistaloudellisuutta niin tarkoitin sitä, että jos lämmönjako ei ennätä korkeammalla virtauksella luovuttaa lauhduttimelta irti revittyä tehoa niin paluuveden lämpötila kasvaa ja sitä kautta lämpökerroin huononee. Eli silloin ei välttämättä kannata ajaa nopealla virtaamalla.

[juippi]

Mielestäni hyvä mittari voisi olla mietittäessä virtaaman lisäämisen hyötyä se että jos virtaamaa lisättäessä käyntijaksot pitenevät ja käyntiaikasuhde paranee, niin ollaan menty parempaan suuntaan. Silloin ainakin lämmönjako vielä pysyy mukana. Täysin varma jos haluaa asiasta olla niin pitää sitten tehdä tuo Xargon esittämä testi ja testata pollucomilla lauhduttimen antoteho ja sähkönkulutusmittarilla ottoteho kompuralta ja kv-pumpuilta sekä miettiä näitä kokonais COP:n kannalta.

Mites vaihtoventtiilipumpuissa kun tehdään käyttövettä korkeammalla lauhdutinlämmöllä niin hidastetaanko siinä siinä silloin lauhdutinpiirin virtausta että saadaan korkeampi menoveden lämpötila?

Joku muistikuva että käyttöveden dT olisi 8-10 astetta?

Thermian ja Danfossin perusmalleissa lauhdutinpumppu on aina samalla nopeudella. Itsellä Dt on kuitenkin samaa luokkaa kv- ajossa ja lämmityksessä. Ilmeisesti siinä paluulämmöt alkavat nousta nopeammin ja menovesi siinä mukana, joten mennään trendissä jyrkemmin ylös ja näin päästään kuumempiin lämpötiloihin samassa ajassa.

[Xargo]

Tohon käyttöveden tekoon vaihtovenassa vaikuttaa suuresti lämmönjaon painehäviö vs. kv-ajon painehäviö. Eli siis kun vaikkapa näillä Danfossin karvalakkimalleilla kiertovesipumppu on kokoajan samalla nopeudella (jos sitä ei käy manuaalisesti veivaamassa) niin mahdollinen kv-ajon ja lämmitysajon virtaaman ero tulee lämmönjaon painehäviön ja varaanissa asuvan kierukan painehäviöiden erotuksesta. Eli riippuen siitä millainen lämmönjako on niin samassa toimintapisteessä (siis sama keruun lämpötila ja sama menoveden lämpötila) dT voi olla eri kumpaan suuntaan tahansa ja se ero tulee virtaamasta.

Toki käytännössä kv-ajossa dT on usein pienempi senkin takia, että tehdään kuumempaa vettä jolloin lauhtumislämpötila on korkeampi ja sitä kautta antoteho alempi.

[Xargo]

Tässäpä loginpätkä, josta näkyy vähän kaikenlaista:



Ennenkaikkea tota tarkotin sillä lämmönjaon mitotuksella. Eli paluulämmöt ei juurikaan muutu vaikka huristelisi 4h 30min käyntijakson. No onhan tuossa tietysti käyttövettä välissä, mutta silti. Tässä on lauhduttimen pumppu kolmosella ja mulla ei ole muita kiertovesipumppuja lämmönjaossa.

Eli mulla siis on termostaatit käytössä ja käyrä haettu sopivasti niin, että MLP tarjoaa termostaattien mielestä suurimman osan ajasta liian vähän lämpöä. Näin voin leikata niistä piireistä lämpöä alas, missä haluan pitää alennettua lämpötilaa. Jonkin verran tuossakin käppyrässä näkyy heittelyä, joka johtuu juuri niistä avautuvista ja sulkeutuvista piireistä. Kun otin termarit käyttöön niin heittely oli paljon suurempaa ja dT karkasi reilusti yli kymmenen asteen ja se varmastikin johtuu pienemmästä virtaamasta kun melkein kaikki piirit olivat tietyissä tilanteissa kiinni. Nyt kuitenkin pelittää ihan kivasti.

... ja kuten näkyy, mulla kv-ajossa dT on pienempi kuin lämmitysvettä tehtäessä. Tuo käyntijakso ei ihan tavanomainen kyllä ole kun sattui nuo käyttöveden teot väleihin juuri noin, että pidensi käyntiä aikalailla. Käyntijakson aikana oli siis kaksi suihkuttelua, joista jälkimmäinen alkoi kun ensimmäisen suihkuttelun starttaama käynti oli juuri loppumaisillaan (ei hyvä lämpökertoimen kannalta).

[kotikallio]

Tuosta lämpötehon laskemisesta niin siihenhän vaikuttaa vain dt ja virtausnopeus,ei siis veden lämpötila.

Esim jos meno on 25astetta ja paluu 20 astetta ja virtaus 1000l/h niin teho on 5,8kw.

Jos meno on 45 astetta ja paluu 40 astetta ja virtaus 1000l/h niin teho on edelleen sama 5,8kw

Tämän takia arveluttaa onko pelkästään tehon perusteella oikein laskea lämmitysvaikutusta patteriverkossa

Nimenomaan dt, patterin ja huoneilman välissä määrää lämmitystehon. Ja patteria edustaa sen keskilämpötila tuossa.

Itselleni yksinkertaistin tuota niin, että patterin yläreuna ( sen keskiarvo syklin yli) vastaa pyyntilämpöä, ja alareuna vastaa tai seuraa kiertonopeutta.  Ja niin kauan kuin kiertonopeutta kasvattamalla pyyntiä voi alentaa, niin varmasti tulee hyötyä. Siitä eteenpäin pitää kysyä muitakin kysymyksiä ennenkuin voi olla varma paranemisesta.  Ja jossakin kohtaa se paraneminen tyssää.

[juippi]

Tässäpä loginpätkä, josta näkyy vähän kaikenlaista:



Ennenkaikkea tota tarkotin sillä lämmönjaon mitotuksella. Eli paluulämmöt ei juurikaan muutu vaikka huristelisi 4h 30min käyntijakson. No onhan tuossa tietysti käyttövettä välissä, mutta silti. Tässä on lauhduttimen pumppu kolmosella ja mulla ei ole muita kiertovesipumppuja lämmönjaossa.

Eli mulla siis on termostaatit käytössä ja käyrä haettu sopivasti niin, että MLP tarjoaa termostaattien mielestä suurimman osan ajasta liian vähän lämpöä. Näin voin leikata niistä piireistä lämpöä alas, missä haluan pitää alennettua lämpötilaa. Jonkin verran tuossakin käppyrässä näkyy heittelyä, joka johtuu juuri niistä avautuvista ja sulkeutuvista piireistä. Kun otin termarit käyttöön niin heittely oli paljon suurempaa ja dT karkasi reilusti yli kymmenen asteen ja se varmastikin johtuu pienemmästä virtaamasta kun melkein kaikki piirit olivat tietyissä tilanteissa kiinni. Nyt kuitenkin pelittää ihan kivasti.

... ja kuten näkyy, mulla kv-ajossa dT on pienempi kuin lämmitysvettä tehtäessä. Tuo käyntijakso ei ihan tavanomainen kyllä ole kun sattui nuo käyttöveden teot väleihin juuri noin, että pidensi käyntiä aikalailla. Käyntijakson aikana oli siis kaksi suihkuttelua, joista jälkimmäinen alkoi kun ensimmäisen suihkuttelun starttaama käynti oli juuri loppumaisillaan (ei hyvä lämpökertoimen kannalta).

Sulla pysyy kyllä tasaisena menoveden lämpötila koko käyntijakson ajan verrattuna mun trendiin. Näen tuossa kyllä ainakin neljä kv-lämmityksen näköistä hyppyä vai mitä ne sitten ovat.

[kotikallio]

Siis kun sanoin, että suuremmalla lauhduttimen virtauksella ei välttämättä saavuteta parempaa kokonaistaloudellisuutta niin tarkoitin sitä, että jos lämmönjako ei ennätä korkeammalla virtauksella luovuttaa lauhduttimelta irti revittyä tehoa niin paluuveden lämpötila kasvaa ja sitä kautta lämpökerroin huononee. Eli silloin ei välttämättä kannata ajaa nopealla virtaamalla.

Enempi terminologiaa, mutta teho on hetkellinen suure, sillä ei ole koskaan mitään ehtimisongelmaa. Energian siirrossa voi olla, jos teho on liian pieni. Ja lämmön luovutusteho patterista ilmaan on sitä suurempi, mitä suurempi on delta niiden välillä. Siksi tasalämpöinen patteri on tehokkain ilman muuta, luovutustehon suhteen.  Se vaan ei helposti toteudu käytännön tasolla.  Jos tekisi lattialämmityksen tiheillä, lyhyillä lenkeillä, ja paksulla putkella, niin pääsisi lähelle.

[Xargo]

Näen tuossa kyllä ainakin neljä kv-lämmityksen näköistä hyppyä vai mitä ne sitten ovat.

Siinä on viisi hyppyä kv-ajoa (ne erottaa myös tosta "Hotwater production" käppyrästä). Ne pienet hypyt, mitkä johtuu termostaateista on noita 1K luokkaa olevia. Kun termostaatit otti käyttöön sen kummempia miettimättä hyvin säädettyyn pumppuun niin nuo heitot olivat yli kymmentä astetta. Voisin jossain välissä yrittää kaivaa vielä käppyrän ajalta kun vielä hain termareiden säätöjä.

...teho on hetkellinen suure, sillä ei ole koskaan mitään ehtimisongelmaa.

Joo tämä oli kyllä mielessä. Tuli vaan jaariteltua täytteeksi turhia höpinöitä. Kaikessa yksinkertaisuudessa tarkotin siis, että kun lauhduttimen antoteho ja lämmönjaon luovutusteho on samat niin ollaan ideaalitapauksessa. Käytännössä tuohon ei päästä (tai ainakaan mulle ei tuu mieleen, miten). Jos lauhduttimen antoteho on hieman suurempi kuin lämmönjaon luovutusteho niin voidaan ajaa pitkiäkin jaksoja ilman, että paluulämmöt juurikaan nousee (tästä esimerkkinä vaikka toi mun äsken postaama trendi). Sitten jos lauhduttimen antoteho on oleellisesti korkeampi kuin lämmönjaon luovutusteho niin paluulämmöt nousee nopeasti jolloin lauhtumislämpötila nousee, tulee pätkäkäyntiä jne...

En tiedä voiko näin yleistää, mutta hihasta ravistaisin, että kun virtaamaa kasvattaa niin lauhduttimen antoteho nousee ja lämpökerroin paranee (matalampi lauhtumispaine). Lämmönjaon teho nousee myös, koska virtaama on suurempi, mutta vähemmän kuin lauhduttimen antoteho ja tästä sitten aiheutuu korkeammat paluulämmöt... Mun on vähän hankala tota omalla laitteistolla kokeilla kun en saa paluulämpöjä isolla virtaamalla nousemaan oikein millään. Ainut millä saan paluulämmöt ylös on jos suljen melkein kaikki piirit jolloin myös virtaus on pieni.