WPC 7, riittääkö lämmin vesi...ja teho lämmitykseen?

[Sötkö]

WPC 7 + 200l puskurivaraaja harkinnassa ja mietityttää, että riittääkö lämmin vesi, kun aikuisia kaksi ja lapsia kaksi - joskus ehkä enemmänkin (ei ammetta)? Jos enemmän lotrausta tiedossa, voiko etukäteen ohjata tekemään kuumempaa vettä?

[Sötkö]

Sovitaan että riittää.

[juippi]

Miksikäs ei riittäisi. Mitkä ovat muut speksit järjestelmästä.

[Sötkö]

Miksikäs ei riittäisi. Mitkä ovat muut speksit järjestelmästä.

Jos loppuu kesken, niin ei riitä.

Talo: 60-luvun lopun villaeristeinen patteritalo, n. 150m2 ja yhdessä tasossa. Maanlämpöjärjestelmä vielä osittain auki. WPC 7:n oma varaaja vajaa 200 litraa.

[tomppeli]

Talo: 60-luvun lopun villaeristeinen patteritalo, n. 150m2 ja yhdessä tasossa. Maanlämpöjärjestelmä vielä osittain auki. WPC 7:n oma varaaja vajaa 200 litraa.

Jos talossasi on tyypillinen tuon ajan eristystaso, esimerkiksi seinissä 10 cm villaa, on tuo 7 kW -nimellistehoinen pumppu liian pieni.
Tuon aikaisissa taloissa on ominaiskulutus noin 12-15 Wh/m3/Astepäivä/vuosi.
10 kW tehoinen pumppu riittää, jos ominaiskulutus on 13 Wh/m3/Astepäivä/vuosi.

200 litran varaaja toimii ilmeisesti vain lämpimän käyttöveden varaajana.
Patteriverkostolle pitää olla myöskin varaajatilavuutta. Vähintään 100 litraa mieluummin noin 300 litraa, että ei tule pätkäkäyntikone.

Paikkakunta ei ole tiedossa, tämä laskettu Jyväskylän mukaan.

[Sötkö]

Talo: 60-luvun lopun villaeristeinen patteritalo, n. 150m2 ja yhdessä tasossa. Maanlämpöjärjestelmä vielä osittain auki. WPC 7:n oma varaaja vajaa 200 litraa.

Jos talossasi on tyypillinen tuon ajan eristystaso, esimerkiksi seinissä 10 cm villaa, on tuo 7 kW -nimellistehoinen pumppu liian pieni.
Tuon aikaisissa taloissa on ominaiskulutus noin 12-15 Wh/m3/Astepäivä/vuosi.
10 kW tehoinen pumppu riittää, jos ominaiskulutus on 13 Wh/m3/Astepäivä/vuosi.

200 litran varaaja toimii ilmeisesti vain lämpimän käyttöveden varaajana.
Patteriverkostolle pitää olla myöskin varaajatilavuutta. Vähintään 100 litraa mieluummin noin 300 litraa, että ei tule pätkäkäyntikone.

Paikkakunta ei ole tiedossa, tämä laskettu Jyväskylän mukaan.

Mainittu neliömäärä pitää sisällään 20m2 puolilämmintä autotallia. Öljyä on kuulemma mennyt sellaiset 2000...2500 litraa vuodessa. 200 litran puskurivaraaja tulee patteriverkostolle. Ja Jyväskylässähän tässä ollaan.

Olen ymmärtänyt, että mieluummin hiukan liian pienitehoinen pumppu (käytetään vastuksia kovimmilla pakkasilla), kuin liian suuritehoinen. Seuraava koko olisi 10 kW. Saa korjata, jos ihan metsässä ollaan.

[tomppeli]

Talo: 60-luvun lopun villaeristeinen patteritalo, n. 150m2 ja yhdessä tasossa. Maanlämpöjärjestelmä vielä osittain auki. WPC 7:n oma varaaja vajaa 200 litraa.

Mainittu neliömäärä pitää sisällään 20m2 puolilämmintä autotallia. Öljyä on kuulemma mennyt sellaiset 2000...2500 litraa vuodessa. 200 litran puskurivaraaja tulee patteriverkostolle. Ja Jyväskylässähän tässä ollaan.
Olen ymmärtänyt, että mieluummin hiukan liian pienitehoinen pumppu (käytetään vastuksia kovimmilla pakkasilla), kuin liian suuritehoinen. Seuraava koko olisi 10 kW. Saa korjata, jos ihan metsässä ollaan.

Tässä alla laskelma 2500 litran vuotuiseen öljynkulutukseen perustuen:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )                     
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!      
Omakotitalo ”Sötkö”   Vaihtamassa öljylämmöstä maalämpöön   40100 Jyväskylä. Tulostuspäivä   28.11.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa   Patterilämmitystalo 16450 kWh/vuosi
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4800 kWh/vuosi   
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa   21250 kWh/vuosi   
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi   150 m2   22,4   Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi   375 m3   9,0   Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2   150 m2   110   kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3   375 m3   43,9   kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä   150 m2   16450 kWh   110 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö   165 m2   5750 kWh   27000 kWh   164 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )   165 br m2   164 ET   B luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle   7,0 kW   tehoisella pumpulla      
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä   2 500 litraa   1,200 €/ltr   3 000 €   85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä   19 m3   68,00 €/m3   1 284 €   75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä   21250 kWh   0,130 €/kWh   2 763 €   1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta   20967 kWh   0,130 €/kWh   977 €   2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan      283 kWh   0,130 €/kWh   37 €   1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP   21250 kWh   7515 kWh   2,83 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta      96,2%   7232 kWh   940 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta   3,8%   283 kWh   37 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa   100,0%   7515 kWh   977 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna   2 023 €   
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna   1 786 €   

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA      KOSTEUS   MAALAJI   Tuotto/metri   PITUUS   SYVYYS
Maakeruun mitoitus         KOSTEA   MOREENI   39,6 kWh/m   536 m   1,0 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyys vähintäänkin..   143 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )   5,2 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )   8760,0 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.   2,90 COP   21250 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!   

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin   -30C
Kun ulkolämpötila on   -10 C   On tarvittava lämmitysteho   4,2kW   Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on   -15 C   On tarvittava lämmitysteho   5,0kW   Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on   -20 C   On tarvittava lämmitysteho   5,8kW   Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on   -25 C   On tarvittava lämmitysteho   6,6 kW   Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on   -30 C   On tarvittava lämmitysteho   7,3 kW   Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on   -35 C   On tarvittava lämmitysteho   8,1 kW   Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on   -40 C   On tarvittava lämmitysteho   8,9 kW   Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään →7,4 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 7,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -27,9 C   
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin   3 036 h   34,7%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   →Jyväskylä Koko vuosi=4896AP, tammikuu=781AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Edellinen omistaja on luultavasti ilmoittanut liian alhaisen polttoöljyn vuosikulutusarvion.
Sen perusteella rakennuksen ominaislämmitystarve olisi vain 9,0 Wh/m3/Ap/vuosi, joka vastaa 2010 normeja.
Ellei rakennusta ole peruskorjattu perusteellisesti läpöeristyksen osalta, on tuo 2500 litraa /vuosi aivan liian alhainen kulutustieto.
Se johtaa liian pienitehoisen lömpöpumpun ja ja liian matalan lämpökaivon tekemiseen.!
En rohkenisi tehdä lämpöpumpun valintaa tämän laskelman mukaisesti!

[AAA]

Jos talo on villaeristeinen talo 60 luvulta 130 neliöö ja 20 neliöö autotalli puolilämmin (10C) , niin kyllä 7kW osatehoisena pitäisi riittää.

Kokonaan lämpöisiä kuutioita on noin 350. Hihavakio 23W/m3 antaa tehontarpeeksi n. 8kW.... Jos autotalli on erillisrakennuksessa laittaisin 10kW pumpun.

Ostotilanteessa myyjät yleensä kaunistelevat "kulutuksia" alaspäin? Minulla oikeasti meni ex. talossa 125m2. rv 1970, 2200L/v. Tosin etelämmässä.

[sailor]

Jos talo on villaeristeinen talo 60 luvulta 130 neliöö ja 20 neliöö autotalli puolilämmin (10C) , niin kyllä 7kW osatehoisena pitäisi riittää.

Kokonaan lämpöisiä kuutioita on noin 350. Hihavakio 23W/m3 antaa tehontarpeeksi n. 8kW.... Jos autotalli on erillisrakennuksessa laittaisin 10kW pumpun.

Itse en noin pientä pumppua ottaisi, koska:

Pakkasilla kun sitä tehoa tarvitaan ja menoveden lämpötila on korkea niin 7kW:n pumppu antaa vain 6-6.5kW:n tehoa.

Stiebel on varmaan ihan hyvä pumppu, mutta itse päätyisin johonkin tunnetumpaan merkkiin, jonka säätöön + optimointiin saa apua foorumilta.

Ruotsin testissä Nibe menestyi hyvin ja sitä saa sopivasti Talotarvike.com tai taloon.com:ista. http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?tab=2

[Hans Byxor]

Stiebel on varmaan ihan hyvä pumppu, mutta itse päätyisin johonkin tunnetumpaan merkkiin, jonka säätöön + optimointiin saa apua foorumilta.

Stiebel ON hyvä pumppu, jonka säätöön + optimointiin ei kauheasti apua tarvita. Ei se lämmityskäyrän ja "säädin dyn"-asetuksen kanssa pelaaminen nyt sentään mitään kvanttifysiikkaa ole. Tuolla "tehdään aina niinkuin ennenkin" -perusasenteella asuisimme edelleen maakuopissa syömässä nauriita.

Itse aiheeseen:
- Jos käyttöveden riittävyys askarruttaa, ota WPF-sarjan pumppu ja erillinen käyttövesivaraaja (esim. allekirjoituksessa mainittu).
- Edellisen omistajan ilmoittama öljynkulutus on kyllä todella pieni... 10kW pumppu kuullostaisi varmemmalta ratkaisulta. Senkin teho vanhassa patteritalossa pahoilla pakkasilla on vain 8,4 kW. 200 litran puskuri auttaa pätkäkäyntimurheisiin.

Stiebel WPF7: 0/45 = 7 kW; 0/55 = 6,5 kW
Stiebel WPF10: 0/45 = 9,3 kW; 0/55 = 8,4 kW

[juippi]

Pienellä etsimisellä ei löydy teknistä manuaalia, mutta jos WPC:ssä on 200l kv varaaja kierukkalämmityksellä, niin pitäisi riittää 4 hengelle komeasti.

En kanssa lähtisi riskeeraamaan riittävyyttä kovilla pakkasilla 7kW pumpulla, vaikka tuohon on ilmoitettu BOW 35 7,4kW. Ei liene iso hintaero 10 kilowattiseen. Kaivoon aktiivisyvyyttä 180m, niin ei tule ongelmia.

[Sötkö]

Olen myös ymmärtänyt, että hintaero eri teholuokkien välillä on olematon. Mielenkiintoista muuten, että Stiebelin 400l puskurivaraaja on ulkomitoiltaan vain hiukan isompi kuin 200l.

[AAA]

Ota sitten 400L, jos ei paljon kalliimpi. Tässä isompi parempi 

[Sötkö]

Ota sitten 400L, jos ei paljon kalliimpi. Tässä isompi parempi 

Jep, täytyy ottaa. 200/400 ei ole isoa eroa hinnassa.

[Sötkö]

7kw ja 10kw laitteiden ja niiden vaatimien kaivojen hintaero on noin 2000e. Sillä saa aika paljon sähköä... Ajan sitä takaa, että olisiko 7kW kuitenkaan huono ratkaisu (osatehomitoitus)?

[Roori]

7kw ja 10kw laitteiden ja niiden vaatimien kaivojen hintaero on noin 2000e. Sillä saa aika paljon sähköä... Ajan sitä takaa, että olisiko 7kW kuitenkaan huono ratkaisu (osatehomitoitus)?

Tuommoset lukemat kuulostaa siltä että kaivojen mitoitus ei ole oikein kohillaan, 2000/33=~66m kaivoa lisää 10:lle, tuo pumpun teho ja kaivon syvyys ei todellakaan mene lineaarisesti keskenään.
Se 7kw pumppu käy vaan yksinkertaisesti paljon enemmän tunteja, eli kaikkenkaikkiaan sieltä kaivosta otetaan energiaa lähes tulkoon saman verran oli 7 vai 10 pumppu, eli ei voi
10/7 suhteessa mitoittaa kaivoa!!!!

[Sötkö]

7kw ja 10kw laitteiden ja niiden vaatimien kaivojen hintaero on noin 2000e. Sillä saa aika paljon sähköä... Ajan sitä takaa, että olisiko 7kW kuitenkaan huono ratkaisu (osatehomitoitus)?

Tuommoset lukemat kuulostaa siltä että kaivojen mitoitus ei ole oikein kohillaan, 2000/33=~66m kaivoa lisää 10:lle, tuo pumpun teho ja kaivon syvyys ei todellakaan mene lineaarisesti keskenään.
Se 7kw pumppu käy vaan yksinkertaisesti paljon enemmän tunteja, eli kaikkenkaikkiaan sieltä kaivosta otetaan energiaa lähes tulkoon saman verran oli 7 vai 10 pumppu, eli ei voi
10/7 suhteessa mitoittaa kaivoa!!!!

Parin lähteen perusteella kaivoa lisää 50...70m, kun pumpun tehontarve nousee 7kW -> 10kW. 50m kaivoa ja pykälää tehokkaampi pumppu on yhteensä noin 2000e.

[peki]

Sötkö, minä sinuna kiinnittäisin huomion ennemminkin siihen mitä lämmitysjärjestelmäsi pystyy nielemään.
10 kone tietysti käy vähemmän /ehkä), mutta älä missään tapauksessa ylimitoita pumppuasi ainakaan kovin paljoo.
Jos siinä vanhassa öljypannussa  on varalla vastukset niin sillä on aika helppo todentaa mitä tarve on.

[Sötkö]

Sötkö, minä sinuna kiinnittäisin huomion ennemminkin siihen mitä lämmitysjärjestelmäsi pystyy nielemään.
10 kone tietysti käy vähemmän /ehkä), mutta älä missään tapauksessa ylimitoita pumppuasi ainakaan kovin paljoo.
Jos siinä vanhassa öljypannussa  on varalla vastukset niin sillä on aika helppo todentaa mitä tarve on.

Nielemään?

Öljykattilassa on 6kW vastukset ja niille tulee kohta käyttöä. Alkaa nimittäin öljy käydä vähiin 

[sailor]

Stiebel ON hyvä pumppu, jonka säätöön + optimointiin ei kauheasti apua tarvita. Ei se lämmityskäyrän ja "säädin dyn"-asetuksen kanssa pelaaminen nyt sentään mitään kvanttifysiikkaa ole. Tuolla "tehdään aina niinkuin ennenkin" -perusasenteella asuisimme edelleen maakuopissa syömässä nauriita.

Itse en Stiebeliä ostaisi, koska nyt on juuri ilmestynyt kaksi maalämpöpumpputestiä TM 18E/2012 ja Energimyndighetenin testi, joissa kummassakaan ei ollut Stiebeliä mukana.

On vähän outoa että Ruotsin testissä menestyneet pumput sai paremmat COP-kertoimet kuin Stiebel ilmoittaa esitteissään 

Voit toki vetää keskusteluun MUTUa ja maakuoppateorioitasi, mutta kun kerrankin on mitattua tietoa saatavilla, niin sitä kannattaa käyttää. http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?tab=2

[Roori]

Parin lähteen perusteella kaivoa lisää 50...70m, kun pumpun tehontarve nousee 7kW -> 10kW. 50m kaivoa ja pykälää tehokkaampi pumppu on yhteensä noin 2000e.

Onko nuo "hihalähteitä" vai onko taustalla oikein pumppulaskelma paperilla?
Oletko saanut tommosta energialaskelmaa kouraasi?

Mitä itse luulet, noin teoreettisella tasolla, jos otat kaivosta 21000kwh 10/7kw pumpuilla....no toinen käy 2100h ja toinen 3000h.
Molemmissa tapauksissa otetaan kaivosta yhtäpaljon kwh:ta jos oletatetaan molemmat pumput yhtä hyviksi...eli kaivosta kaivettava
energiamäärä määrää enemmänkin kaivon syvyyttä kuin suoranainen pumpun teho.

[juippi]

Itse ymmärrän niin, että jos molemmilla pumpputehoilla (7 ja 10kW) lämmitetään koko vuosi ilman vastuksia, siis täystehomitoitus. Silloin kaivot kuormittuvat suurinpiirtein samanverran eli voivat olla samansyvyisiä.

Ketjun aloittajan tapauksessa kuitenkin 7 kW ei mitä todennäköisimmin riitä täysitehomitoitukseen ja silloin joudutaan kovimmilla pakkasilla käyttämään vastuksia lisänä. Tässä tilanteessa kaivokin kuormittuu vähemmän ja voi olla siis matalampi.

Eli jos pyritään täystehomitoitukseen, niin energian vuosikulutus määrää kaivon syvyyden. Osateholla kaivon syvyyttä voi sitten madaltaa vastuksilla tuotettavan energiamäärän perusteella.

[AAA]

@Juippi: Menee toisinpäin eli mitä osatehoisempi pumppu, niin sitä syvempi kaivo, koska se käy enemmän tunteja ja ottaa kaivosta enemmän energiaa osatehoisena.

Mitoitusulkolämpötila -30C kaivosta esim. 40W/m

7kW osatehoisena rinnakkaispiste -25C, kaivo 157m
7kW täystehoisena, kaivo 143m
10kW täystehoisena, kaivo 196m (DN32 (40*2,4))

Eroitus kaivon pituudessa yo. tilanteessa osatehoinen 7kW - täystehoinen 10kW =39m

39m kaivoa 1300€ siihen päälle kalliimpi pumppu (onko uusi hinta isommalla puskurilla?), niin ollaan "tontilla".

[AAA]

Sötkö, minä sinuna kiinnittäisin huomion ennemminkin siihen mitä lämmitysjärjestelmäsi pystyy nielemään.
10 kone tietysti käy vähemmän /ehkä), mutta älä missään tapauksessa ylimitoita pumppuasi ainakaan kovin paljoo.
Jos siinä vanhassa öljypannussa  on varalla vastukset niin sillä on aika helppo todentaa mitä tarve on.

Nielemään?

Öljykattilassa on 6kW vastukset ja niille tulee kohta käyttöä. Alkaa nimittäin öljy käydä vähiin 

Laita ne vastukset vaan päälle samantein. Suora sähkö on halvempaa kuin öljy 

[juippi]

@Juippi: Menee toisinpäin eli mitä osatehoisempi pumppu, niin sitä syvempi kaivo, koska se käy enemmän tunteja ja ottaa kaivosta enemmän energiaa osatehoisena.

Ei kai se kaivosta ota sen enempää kuin on kulutusta lämmönjakopuolella. Käyntitunteja tulee siksi enemmän koska pumpun antoteho on pienempi kuin täystehopumpulla (energia = teho x aika). Osatehomitoitetussa järjestelmässä osa antotehosta tehdään suoralla sähköllä eli siltä osalta ei kuormiteta kaivoa. Täystehomitoituksessa kaikki teho tehdään pumpulla eli kaivoa kuormitetaan aina kun lämmönjakoon menee energiaa.

Ei kannata ajatella liian monimutkaisesti.

[juippi]

[/quote]

Laita ne vastukset vaan päälle samantein. Suora sähkö on halvempaa kuin öljy 
[/quote]


Jos kaveri on siirtymässä maalämpöön, niin kai öljysäiliö pitää saada tyhjäksi.

[Sötkö]

Tarkennusmittaukset osoittivat lämpimiksi kuutioiksi 315m3 ja puolilämmintä tilaa (+10) 50m3. Kumman puolesta raati liputtaa, 7kW vai 10kW?

[AAA]

Jos autotalli on talossa kiinni, niin laita 7kW. Ei tuota lisäsummaa säästetä täysteholla ikinä.

[peki]

Samma här, 7 kw on sopivampi.

[Sötkö]

Autotalli on talossa kiinni. Autotallin sivu- ja peräseinän takana on lämmintä tilaa.

[juippi]

Sun kannattaisi nyt selvittää kuinka paljon oikeasti öljyä on asunnossa kulunut, ja onko lisäksi ehkä poltettu puita takassa. Jos tuo 2000-2500l pitää paikkaansa ilman lisälämmitystä esim. puilla, niin ilman muuta 7kW riittää täysitehoiseksi asti. Riskinä näissä vanhemmissa taloissa on se, että on heikot eristykset - kuten Tomppeli esitti - ja kulutettu öljymäärä vedetään asunnon myyntipuheissa reilusti alakanttiin. Jos päädyt 7kW koneeseen ja osatehomitoitukseen niin kaivoa riittänee sellaiset 150-160m aktiivisyvyyttä.

[Sötkö]

Varmistin tänään entiseltä asukilta, että tilasi öljyä kaksi kertaa vuodessa (1500 litran säiliö) 1000...1200 litraa kerrallaan. Autotallin piti +10 -lämmössä. Talossa on avotakka, jossa ollut tuli muutaman kerran vuodessa.

[AAA]

Sitten vaan säästämään 

[Sötkö]

Tätä nyt ei saa ottaa niin kovin vakavasti, mutta kysyn kuitenkin: Jos tiedän öljypolttimen tehon, niin voinko sen käyntisuhteesta laskea ulos keskimääräisen lämmityksen+käyttöveden tehontarpeen?

[AAA]

Voihan siitä "periaatteessa" laskea, jos tiedät tehon paikallaan olevalla suuttimella.  Muuttujia on kuitenkin aika paljon. Mittaa käyntiaika kahdella tai kolmella ulkolämpötilalla.

Ajattele hyötysuhteeksi n. 85%.

Tarkkaa tehoa on vaikea tuosta irti saada.

[seppaant]

Tätä nyt ei saa ottaa niin kovin vakavasti, mutta kysyn kuitenkin: Jos tiedän öljypolttimen tehon, niin voinko sen käyntisuhteesta laskea ulos keskimääräisen lämmityksen+käyttöveden tehontarpeen?

Jos tiedät polttimen tai kattilan tehon, on se todennäköisesti ns. nimellisteho, mikä ei ole sama kuin todellinen teho.
Mutta jos katsot minkäkokoinen suutin (gallonaa tai litraa tunnissa) polttimessa on, niin siitä voi laskea tehon suuruusluokan, lisäksi pitää tietenkin tietää käyntiaikasuhde.

ATS

[Sötkö]

Äh antaa olla, ilonpilaajat 

Pitää sen verran julmettua pöhinää tuo pannu, että hyvä päästä jo senkin takia siitä eroon. Reikä tehdään loppuvuodesta ja heti tammikuussa roudataan stiiblll sisään.

[juippi]

Onnea projektiin ja pidä meitä ajantasalla miten homma edistyy.

[Sötkö]

Onnea projektiin ja pidä meitä ajantasalla miten homma edistyy.

Yep!

[Roori]

@Juippi: Menee toisinpäin eli mitä osatehoisempi pumppu, niin sitä syvempi kaivo, koska se käy enemmän tunteja ja ottaa kaivosta enemmän energiaa osatehoisena.

Ei kai se kaivosta ota sen enempää kuin on kulutusta lämmönjakopuolella. Käyntitunteja tulee siksi enemmän koska pumpun antoteho on pienempi kuin täystehopumpulla (energia = teho x aika). Osatehomitoitetussa järjestelmässä osa antotehosta tehdään suoralla sähköllä eli siltä osalta ei kuormiteta kaivoa. Täystehomitoituksessa kaikki teho tehdään pumpulla eli kaivoa kuormitetaan aina kun lämmönjakoon menee energiaa.

Ei kannata ajatella liian monimutkaisesti.

No jopas menee köydenvedoksi.
Asetun kyllä tuonne juipin päähän narua tässä asiassa...