WPC 7, riittääkö lämmin vesi...ja teho lämmitykseen?

[WPF]

Keruupirissä on paine mittari, jos nyt niin ihmeellisesti kävisi että kaivo jäätyy ja kuristaa putkea, niin painemittarikin reagoi.

Minä annan sähkön avustaa aiemmin. Nyt muistaakseni -13C asteessa, mutta ei se sitä käytä kuin jos pakkanen laskee nopeasti tai joku iso lattiapiiri aukeaa ja vaatii hetkellisesti paljon energiaa. Tämä tietenkin tapauskohtaisesti. Sinuna minä laittaisin bivalenssiksi -18 ja säädindyn arvoon 30, niin vastusten vaihe-erot on isot

Jos vastuksen eka vaihe menee päälle muutaman tunnin talvessa jo ennenkuin ihan kaikki on pelissä, niin sillä ei ole merkitystä vuositasolla.  Taitaa olla filosofia tai ainakin hifistely kysymys laulattaako kompuraa ihan tappiin vai ei. Ei tuohon mitään 100% oikeaa vastausta ole..

[Sötkö]

Keruupirissä on paine mittari, jos nyt niin ihmeellisesti kävisi että kaivo jäätyy ja kuristaa putkea, niin painemittarikin reagoi.

Minä annan sähkön avustaa aiemmin. Nyt muistaakseni -13C asteessa, mutta ei se sitä käytä kuin jos pakkanen laskee nopeasti tai joku iso lattiapiiri aukeaa ja vaatii hetkellisesti paljon energiaa. Laitat "säädin dyn" arvoon 30, niin vain 3kW. menee päälle. Tämä tietenkin tapauskohtaisesti. Sinuna minä laittaisin bivanenssiksi -18 ja säädindyn arvoon 30.

Jos vastuksen eka vaihe menee päälle muutaman tunnin talvessa jo ennenkuin ihan kaikki on pelissä, niin sillä ei ole merkitystä vuositasolla.

En kuulu koulukuntaan, jossa lisävastusten käyttö estetään vaikka väkisin. Itsekin ajattelin bivalenssiksi jotain tuollaista. Katsotaan sitten talven jälkeen sähkövastusten käytön aiheuttamat kustannukset.

[WPF]

En kuulu koulukuntaan, jossa lisävastusten käyttö estetään vaikka väkisin. Itsekin ajattelin bivalenssiksi jotain tuollaista. Katsotaan sitten talven jälkeen sähkövastusten käytön aiheuttamat kustannukset.

Muokkasin vastaustani edellä..

Lisäksi pitäisi eritellä kokonaistunneista ne tunnit mitkä tulee välillä -18 - -21C.

[Sötkö]

Suora lainaus käyttöohjeesta:

SAADIN DYN:

"...Nopeasti reagoivissa lämmitysjärjestelmissä on asetettava pienempi arvo ja erittäin hitaissa järjestelmissä suurempi arvo"

Pienemmän arvon kanssa ilmeisesti odotellaan pidempään, ennen kuin vastuksia kytketään? Suuri arvo hitaasti reagoiviin järjestelmiin (lattialämmitys), jolloin pakkasten kiristyessä ei odotella niin pitkään.

[WPF]

Suora lainaus käyttöohjeesta:

SAADIN DYN:

"...Nopeasti reagoivissa lämmitysjärjestelmissä on asetettava pienempi arvo ja erittäin hitaissa järjestelmissä suurempi arvo"

Pienemmän arvon kanssa ilmeisesti odotellaan pidempään, ennen kuin vastuksia kytketään? Suuri arvo hitaasti reagoiviin järjestelmiin (lattialämmitys), jolloin pakkasten kiristyessä ei odotella niin pitkään.

Juuri toisinpäin. Iso luku = pitkä aika vastusvaiheiden välillä.
Aika on pitkä koska hitaassa järjestelmässä reaktio on hitaampi.

Jos haluat patterien kanssa hitaan reagoinnin isonna arvoa.

[tomppeli]

En kuulu koulukuntaan, jossa lisävastusten käyttö estetään vaikka väkisin. Itsekin ajattelin bivalenssiksi jotain tuollaista. Katsotaan sitten talven jälkeen sähkövastusten käytön aiheuttamat kustannukset.

Kannattaisiko ehkä ajatella näinkin.:

Suomen sähkövoimaverkko toimii jo nyt kovilla pakkasilla ihan ääritehoillaan.
Jos meillä Suomessa olisi paljon osatehoisiksi mitoitettuja maalämpöpumppuja,
olisi siitä seurauksena, että normaali kulutus lisääntyisikin kovilla pakkasilla huomattavasti nykyisestään ja
maamme sähköverkko saattaisi romahtaa ylikuormasta, ellei rakenneta huomattavasti lisää sähkön tuotantokapasiteettia, lähinnä kaiketi yksi ydinvoimala lisää!

Toinen seikka, joka kannattaa ottaa huomioon.
Kun on siirrytty lähes reaaliaikaiseen etämittaukseen, voidaan siirtyä laskuttamaan tuntikohtaisella hinnoittelulla.
Kulutuksen ollessa suuri, kWh -hintakin on korkea.

Sähkön markkinahinta tulee todennäköisesti muuttumaan tunneittain.
Kovilla pakkasilla, suuren kulutuksen aikana,  sähkön kWh -hinta kuluttajalle saattaisi olla varsin korkea.
Tällainen tuntilaskutus tulisi rokottamaan osatehoisten lämpöpumppujen omistajia.

[Sötkö]

En kuulu koulukuntaan, jossa lisävastusten käyttö estetään vaikka väkisin. Itsekin ajattelin bivalenssiksi jotain tuollaista. Katsotaan sitten talven jälkeen sähkövastusten käytön aiheuttamat kustannukset.

Kannattaisiko ehkä ajatella näinkin.:

Suomen sähkövoimaverkko toimii jo nyt kovilla pakkasilla ihan ääritehoillaan.
Jos meillä Suomessa olisi paljon osatehoisiksi mitoitettuja maalämpöpumppuja,
olisi siitä seurauksena, että normaali kulutus lisääntyisikin kovilla pakkasilla huomattavasti nykyisestään ja
maamme sähköverkko saattaisi romahtaa ylikuormasta, ellei rakenneta huomattavasti lisää sähkön tuotantokapasiteettia, lähinnä kaiketi yksi ydinvoimala lisää!

Toinen seikka, joka kannattaa ottaa huomioon.
Kun on siirrytty lähes reaaliaikaiseen etämittaukseen, voidaan siirtyä laskuttamaan tuntikohtaisella hinnoittelulla.
Kulutuksen ollessa suuri, kWh -hintakin on korkea.

Sähkön markkinahinta tulee todennäköisesti muuttumaan tunneittain.
Kovilla pakkasilla, suuren kulutuksen aikana,  sähkön kWh -hinta kuluttajalle saattaisi olla varsin korkea.
Tällainen tuntilaskutus tulisi rokottamaan osatehoisten lämpöpumppujen omistajia.

Kasvatetaan yläpohjan eristepaksuutta nykyisestä (20cm), jos alkaa omatunto kolkuttamaan tai sähkön hinta nousta.

[WPF]

offtopic:
Toivottavasti tulee nopeasti ainakin kaksi ydinvoimalaa lisää.

Puhetta oli salliiko Sötkö sähköä apuna -18C vai -21C asteessa. Sötkö on jo valinnut osatehoisen, joten turha häntä siitä on kurmuuttaa?


Ihmiset haluaa investoida eri tavalla sallittakoon se. Minä henkilökohtaisesti kannatan täystehoa, mutta asioilla on aina kaksi eri puolta.

[Sötkö]

Kuvitellaan että pumpussa riittää potku -20:een. Lämpötila on esim. viikon -22, joten sähkövastusta tarvitaan. 2,6kW turvin teho riittää mainiosti. Kysymys kuuluu, kumman käyttöä pätkitään, pumpun vai vastuksen?

Ottaen huomioon, että pumppu käynnistyttyään ei toimi alkuvaiheessa hyvällä hyötysuhteella, niin olisiko niin että pumppu pyörii jatkuvasti ja vastusta ohjataan?

[Seagear]

Kuvitellaan että pumpussa riittää potku -20:een. Lämpötila on esim. viikon -22, joten sähkövastusta tarvitaan. 2,6kW turvin teho riittää mainiosti. Kysymys kuuluu, kumman käyttöä pätkitään, pumpun vai vastuksen?

Ottaen huomioon, että pumppu käynnistyttyään ei toimi alkuvaiheessa hyvällä hyötysuhteella, niin olisiko niin että pumppu pyörii jatkuvasti ja vastusta ohjataan?

Vastusta pätkitään. Tai ainakin meidän pumppu tekee niin.

[Sötkö]

Kuvitellaan että pumpussa riittää potku -20:een. Lämpötila on esim. viikon -22, joten sähkövastusta tarvitaan. 2,6kW turvin teho riittää mainiosti. Kysymys kuuluu, kumman käyttöä pätkitään, pumpun vai vastuksen?

Ottaen huomioon, että pumppu käynnistyttyään ei toimi alkuvaiheessa hyvällä hyötysuhteella, niin olisiko niin että pumppu pyörii jatkuvasti ja vastusta ohjataan?

Vastusta pätkitään. Tai ainakin meidän pumppu tekee niin.

Ok, kiitos tiedosta!

[Hemppa81]

Onko joustavat letkut käytössä? Kommentoi myyjälle kun tulee käymään.
Resonanssi ääni syntyy helpolla esim. putkien kannakoinnin kautta.

Mulla sama ongelma, ei ole joustavia letkuja missään ja resonoi voimakkaasti ympäröiviin huoneisiin. Varsinkin niistä seinistä joihin on putket kannakoitu. Myyjä meinasi ettei niihin ole joustavia letkuja, noh, asennusohjeessakin lukee, että liitettävä mukana tulevilla joustavilla letkuilla. Mitäs ny..?

[Sötkö]

Onko joustavat letkut käytössä? Kommentoi myyjälle kun tulee käymään.
Resonanssi ääni syntyy helpolla esim. putkien kannakoinnin kautta.

Mulla sama ongelma, ei ole joustavia letkuja missään ja resonoi voimakkaasti ympäröiviin huoneisiin. Varsinkin niistä seinistä joihin on putket kannakoitu. Myyjä meinasi ettei niihin ole joustavia letkuja, noh, asennusohjeessakin lukee, että liitettävä mukana tulevilla joustavilla letkuilla. Mitäs ny..?

Täytyypä tavata asennusohje läpi ja muistuttaa myyjää tästä.

[Sötkö]

Noinhan siinä näkyy lukevan. Pumpun päällä on sellainen mötikkä, jossa on mittari ja muita värkkejä ja siitä lähtee kuparilla eteenpäin kohti kaivoa. Putki on kannakoitu lastulevyseinään. Korvan kun painaa levyyn kiinni, niin kyllä jurisee. Kaikkea jurinaa tuskin voi letkujen puuttumisen piikkiin laittaa, mutta kyllä silläkin vaikutuksensa on.

Kovin mielellään tuskin tulevat letkuja laittamaan, mutta minkäs teet, jos asennusohjeen mukaan sinne sellaiset kuuluu.

[Hemppa81]

Noinhan siinä näkyy lukevan. Pumpun päällä on sellainen mötikkä, jossa on mittari ja muita värkkejä ja siitä lähtee kuparilla eteenpäin kohti kaivoa. Putki on kannakoitu lastulevyseinään. Korvan kun painaa levyyn kiinni, niin kyllä jurisee. Kaikkea jurinaa tuskin voi letkujen puuttumisen piikkiin laittaa, mutta kyllä silläkin vaikutuksensa on.

Kovin mielellään tuskin tulevat letkuja laittamaan, mutta minkäs teet, jos asennusohjeen mukaan sinne sellaiset kuuluu.

Näin minäkin asian ajattelin. Meillä jyrisee oikein kunnolla ja sammuessa kova kolahdus joka täräyttää seiniä. Koneen sisällä ei ole mitään joustavia letkuosia joten hiipii mieleen ajatus, että miten juotokset siellä sisällä kestävät kun ei pääse joustamaan mistään.

Muissa pumppumerkeissä nämä joustokappaleet ovat jo itse pumpussa, perskeles.

[Sötkö]

Noinhan siinä näkyy lukevan. Pumpun päällä on sellainen mötikkä, jossa on mittari ja muita värkkejä ja siitä lähtee kuparilla eteenpäin kohti kaivoa. Putki on kannakoitu lastulevyseinään. Korvan kun painaa levyyn kiinni, niin kyllä jurisee. Kaikkea jurinaa tuskin voi letkujen puuttumisen piikkiin laittaa, mutta kyllä silläkin vaikutuksensa on.

Kovin mielellään tuskin tulevat letkuja laittamaan, mutta minkäs teet, jos asennusohjeen mukaan sinne sellaiset kuuluu.

Näin minäkin asian ajattelin. Meillä jyrisee oikein kunnolla ja sammuessa kova kolahdus joka täräyttää seiniä. Koneen sisällä ei ole mitään joustavia letkuosia joten hiipii mieleen ajatus, että miten juotokset siellä sisällä kestävät kun ei pääse joustamaan mistään.

Muissa pumppumerkeissä nämä joustokappaleet ovat jo itse pumpussa, perskeles.

Putkien kestävyys on hyvä pointti, kun pumpun jalat on melko veltot. Sama asia tietysti muidenkin kuin keruupiirin putkien kanssa.

[Sötkö]

Asennusfirma lupasi tulla laittamaan joustavat letkut.

Kävin muuten kaverin luona ihmettelemässä Nibeä ja täytyy sanoa, että oli kyllä todella hiljainen laite! Hurina sellaista jääkaapin tasoa. Jos ei tää melu hiljene jou(s)tavien letkujen myötä niin täytyy sanoa, että aika pettynyt olen lupauksiin: "erittäin hiljainen käyntiääni". No, ei sanota vielä viimeistä sanaa, kun on letkut laittamatta.

[Sötkö]

Nyt on letkut asennettu. Koneen vieressä kuunnellessa ei eroa juuri huomaa, mutta eipä ollut tarkoituskaan. Sen sijaan seinän takana olleeseen saunaan ei enää häiritsevästi kuulu. Paikallinen (Jyväskylä) edustaja hoiti homman hienosti - ja hoitanut alusta saakka.

Vielä kun laitan sisäanturin, niin katsotaan miten sisälämmöt alkaa pysymään aisoissa.

[toimelias]

Täälläkin on pyörinyt pari viikkoa wpc 7 ja samat resonanssiäänet kuuluu. Joustavat letkut tuli koneen mukana ja laitoin ne nätisti tekniseen tilaan muiden asennustarvikkeiden päälle odottamaan pumpun asennusta, mutta kuparilla on kaikki lähdöt tehty koneelta. Mikähän tuossa on vaikeaa etteivät voi laittaa niitä ohjeen mukaan? 

Kysyin myyjältä/asentajalta miksi niitä ei ole käytetty, sanoi että se on vain suositus, ei ole pakko kuulema käyttää.

Minkälainen operaatio niiden asentaminen on jälkeenpäin? Meillä ei kovasti kuulu makkariin äänet, mutta yöllä kyllä kuulee kun kaikkialla muualla on hiljaista... Ei tuo nyt maata kaatava asia ole, mutta olisi tietty mukavempi jos ei kuuluisi.

[toimelias]

No nyt on joustavat letkut asennettu ja kylläpä hävisi jyrinä. Aiemmin kuului autokatokseen seinän läpi todella kova jyrinä. Nyt ei kuulu juuri mitään. Samalla vaihtoivat keruupiirin yhden liittimen joka vuoti nesteet varaston lattialle viikonloppuna.

Sent from my GT-I9505 using Tapatalk 2

[Sötkö]

Palataas alkuperäiseen teemaan sen verran, että pumpun teho riittää jonnekin -23 kieppeille. Noilla pakkasilla pumppu käy jatkuvasti, mutta pitää sisälämpötilan 22:ssa. Lämpimän käyttöveden teko aavistuksen (alle aste) notkautti sisälämpötilaa. Ohjasin laitteen käyttämään sähkövastuksia lämpimän veden tekoon, kun ulkona -17. Tuon ansiosta käyttövesi lämpeni niin nopeasti, että pumppu sai keskittyä patteriveden tekoon. Patteriveden teossa käytetään vastuksia apuna, kun ulkolämpötila -25.

Vuoden alkupuoliskon kulutus lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osalta 4600 kWh ja koko talon kulutus sähkömittarista katsottuna 5900 kWh.

Lämpimään käyttöveteen käytetty lisävastuksia 111 kWh (legionella-toiminto ollut päällä muutaman kerran) ja itse lämmitykseen 79 kWh. Yhteensä siis 190 kWh, joka on rahassa noin 30e. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla lämmitystarve tuskin on niin korkea, joten lisävastusten käyttö tullee maksamaan noin 50 e/vuosi. Melkolailla nappiin meni järjestelmän mitoitus. Talosta sen verran, että pinta-ala on 140...150m2, josta puolilämmintä autotallia noin 20m2. Seinissä 10cm ja yläpohjassa 20cm villaa. Korkeampien lämmityskustannusten uhallakin ilmaa vaihdetaan melko reippaasti talvipakkasillakin (avotakan pelti auki jatkuvasti ja ikkunoiden tiivisteitä pätkitty).

Lämmityksen COP on 3,5, jossa ei tosin taida olla mukana lisävastusten käyttö. Jos ne lasketaan mukaan, niin COP on 3,4.

Itse laitteen toiminnasta sen verran, että ei ole ollut niin minkäänlaista häiriötä. Harmiton värkki.

[tomppeli]

Vuoden alkupuoliskon kulutus lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osalta 4600 kWh ja koko talon kulutus sähkömittarista katsottuna 5900 kWh.

Stiebel käynnistyi 10.1.2013, kulutus tähän päivään saakka noin 4600 kWh.

Tällä perusteella laskien keskiarvoisen vuoden lämmityssähkön kulutukseksi tulisi noin 9100 kWh/vuosi. Ei paha.

[Sötkö]

Vuoden alkupuoliskon kulutus lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osalta 4600 kWh ja koko talon kulutus sähkömittarista katsottuna 5900 kWh.

Stiebel käynnistyi 10.1.2013, kulutus tähän päivään saakka noin 4600 kWh.

Tällä perusteella laskien keskiarvoisen vuoden lämmityssähkön kulutukseksi tulisi noin 9100 kWh/vuosi. Ei paha.

Stiebelin antaman tammikuun kulutuksen kerroin 1,5:llä, jotta sain koko kuukauden kulutuksen noin suunnilleen mukaan. Insinöörin etiikka kun ei anna myöden puhua vuoden alupuoliskon kulutuksesta, jos ajanjakso olisi ollut 10.1-30.6   Mutta joo, ihan hyvältä näyttää. Katsotaan nyt vuosien saatossa miten tuo kaivo jäähtyy.

[Sötkö]

Sen verran päivitettyä tilannetta, että tällä hetkellä (10.1.2013 lähtien) lämmitykseen+veteen on käytetty 5850 kWh. Sillä oletuksella, että marraskuun loppupuolella vähän kylmenee ja joulukuu on viime tammikuuta vastaava, niin arvio ensimmäisen vuoden kulutuksesta on 6750 kWh (lämmitys + vesi). Rahassa reilusti alle tonnin. Huh! Saa nähdä meneekö veikkaus lähelle toteutumaa.

Kumulatiivinen COP lämmityksen osalta tähän mennessä 3,6 ja vedellä 2,8.

EDIT: Yllä olevista kulutuslukemasta 5850 kWh puuttuu 340 kWh verran lisävastuksia, jotka aiheutuu suurimmaksi osaksi legionellatoiminnosta.