tulistinpumppu/ vaihtoventtiilikone patterilämmitystaloon?

[-mikko-]

Olen jostain lukenut, että tulistinpumppu tekee paremmalla hyötysuhteella pattereissa tarvittavaa kuumaa vettä, kuin vaihtoventtiililkone. Sen tarkempaa tietoa minulla ei ole, joten käytännön kokemukset ja faktat asiasta kiinnostaisivat.

Kumpi sopisi paremmin patterilämmitys kohteeseen käyttökustannusten mukaan, tulistinpumppu vai vaihtoventtiilikone? Onko noissa ylipäätään isoja eroja sähkönkulutuksessa?

[Maalampo]

Lämmityspiirin hyötysuhteen eroa tuskin on kummankaan eduksi mutta tulistuspumppu tekee lämmintä käyttövettä tulistuspiirillään samaan aikaan kun lämmittää taloa kun taas vaihtoventtiilikone tekee jompaa kumpaa ei molempia samaan aikaan. Jos patterikohteeseen laitetaan vaihtoventtiilikone niin silloin on hyvä laittaa puskurivaraaja lämmityspiiriin jotta lämpimän käyttöveden teon aikaan patterit eivät kerkeä jäähtyä liikaa.

[hannup]

Harmi kun ei ole yhtään vertailutestiä jossa ns. vaihtovena/tulistuspumput vastakkain.

Hyvä kysymys kuuluu että mitä kaikkea vaihtovena koneeseen pitää lisätä, jotta siitä saa tulistupumpun veroisen, jos kohteena patterilämmitystalo.  Puskurisäiliö(?), kiertopumppu(?) ja hullunkierto(?). Näistähän täällä foorumilla on keskusteluja käyty... loputon ja ajankohtainen aihe monia edelleen kiinnostaen.

Ymmärrän että tulistuspumppu on valmiimpi ratkaisu patterilämmitystaloon.

[juippi]

Onhan tuossa käyttöveden tekotavassa oleellinen ero noiden pumpputyyppien välillä.

Puskurisäiliö+hullunkierto+vaihtoventtiilikone on yhtä toimiva patteritalossa kuin tulistinpumppukin.

[Maalampo]

Kuten juippi alla kirjoitti on vaihtoventtiilikone puskurisäiliöineen toimiva patteritalossa mutta varsinkin kohteissa jossa on suuri lämpimän käyttöveden kulutus on tulistuspumppu lyömätön. Ei siksi etteikö vaihtovena tekisi lämmintä vettä vaan siksi että lämmityskaudella toimii samanaikaisesti sekä lämmitys että tulee riittävästi lämmintä vettä. Varsinkin vanhemmissa taloissa rupeaa huomaamaan kovemmilla pakkasilla jos lämmitys on poissa pelistä lämpimän veden teon aikaan (pitkien suihkusessioiden aikaan se voi kestää pitkäänkin) eikä se puskurisäiliökään silloin riitä pitkälle kun sitä ei enää lämmitetä samaan aikaan.

[sam68]

Kuten juippi alla kirjoitti on vaihtoventtiilikone puskurisäiliöineen toimiva patteritalossa mutta varsinkin kohteissa jossa on suuri lämpimän käyttöveden kulutus on tulistuspumppu lyömätön. Ei siksi etteikö vaihtovena tekisi lämmintä vettä vaan siksi että lämmityskaudella toimii samanaikaisesti sekä lämmitys että tulee riittävästi lämmintä vettä. Varsinkin vanhemmissa taloissa rupeaa huomaamaan kovemmilla pakkasilla jos lämmitys on poissa pelistä lämpimän veden teon aikaan (pitkien suihkusessioiden aikaan se voi kestää pitkäänkin) eikä se puskurisäiliökään silloin riitä pitkälle kun sitä ei enää lämmitetä samaan aikaan.

Uskallan olla erimieltä tuosta tulistinpumpun käyttövedentuotosta yhteen isoon varaajaan. Just maanantaina kävin kääntämässä yhdestä rivitalosta varaajan vastukset nollille kun sähkölasku oli tupla siihen mitä luvattiin.
8 huoneiston vanha patteri-rivitalo 30kW pumpulla/kahdella kompuralla (täysteho), sekä yksi 2000L varaaja kahdella kierukalla. Käyttövesi eikä lämmitys riittänyt talvella ilman vastuksia vaikka max.tehontarve on varmasti alle 30kW.
JOS halutaan varmistaa että näissäkin riittää käyttövesi kunnolla pitää laittaa erilliset varaajat käyttövedelle ja lämmitykselle. Muuten uskallan epäillä toimintaa ISOSSA kulutuksessa ja ILMAN vastuksia.

Miksi ihmeessä täällä epäillään käyttöveden riittävyyttä vaihtoventtiilipumpuissa? Sehän on täysin kiinni siitä onko varaajatilavuus riittävä. Lukaisin eilen uusinta kodinrakentaja lehteä ja siinä oli mm. juttu jossa oli sama kokoonpano jonka olen itse laittanut rivitaloon ja taatusti riittää suihkuvesi todella pitkälle. 480L varaajatilavuutta=> ~750L suihkuvettä. Riittääkö?
Käyttöveden ja talonlämmityksen yhtäaikaisella tarpeella näitä vuorotellaan asetelluin väliajoin. Esim. 20min. Kertaakaan en ole kuullut että jollain olisi sisälämmössä notkahdus tämän takia. Tietysti minulla on kokemuksia pelkästä kierukkalämmityksestä joka on nopea..

[sailor]

Uskallan olla erimieltä tuosta tulistinpumpun käyttövedentuotosta yhteen isoon varaajaan. Just maanantaina kävin kääntämässä yhdestä rivitalosta varaajan vastukset nollille kun sähkölasku oli tupla siihen mitä luvattiin.
8 huoneiston vanha patteri-rivitalo 30kW pumpulla/kahdella kompuralla (täysteho), sekä yksi 2000L varaaja kahdella kierukalla. Käyttövesi eikä lämmitys riittänyt talvella ilman vastuksia vaikka max.tehontarve on varmasti alle 30kW.
JOS halutaan varmistaa että näissäkin riittää käyttövesi kunnolla pitää laittaa erilliset varaajat käyttövedelle ja lämmitykselle. Muuten uskallan epäillä toimintaa ISOSSA kulutuksessa ja ILMAN vastuksia.

Pelkkää tuuleen huutelua, mikäli et avaa pumpun merkkiä, mallia, asetuksia, pattereiden kokoa, talon pinta-alaa, paikkakuntaa yms.

[sam68]

Uskallan olla erimieltä tuosta tulistinpumpun käyttövedentuotosta yhteen isoon varaajaan. Just maanantaina kävin kääntämässä yhdestä rivitalosta varaajan vastukset nollille kun sähkölasku oli tupla siihen mitä luvattiin.
8 huoneiston vanha patteri-rivitalo 30kW pumpulla/kahdella kompuralla (täysteho), sekä yksi 2000L varaaja kahdella kierukalla. Käyttövesi eikä lämmitys riittänyt talvella ilman vastuksia vaikka max.tehontarve on varmasti alle 30kW.
JOS halutaan varmistaa että näissäkin riittää käyttövesi kunnolla pitää laittaa erilliset varaajat käyttövedelle ja lämmitykselle. Muuten uskallan epäillä toimintaa ISOSSA kulutuksessa ja ILMAN vastuksia.

Pelkkää tuuleen huutelua, mikäli et avaa pumpun merkkiä, mallia, asetuksia, pattereiden kokoa, talon pinta-alaa, paikkakuntaa yms.

Ei viitsi merkkiä kertoa mutta T malli. Ihan normaalit patterit näkyi olevan ja 450m2. Säätöjä on käynyt tutkimassa tehtaan kaveri. Itse en muihin merkkeihin säätöjä tee enkä muutenkaan koske. Kutsuttiin vain katsomaan mistä kulutus johtuu. Tuossa 45km Raahesta oli tää rivari.

[Maalampo]

sam68 vaikka koitatkin kovasti myydä vaihtovena Thermiaa jota edustat niin silti fakta on että lämmin vesi riittää ilman lisävastuksia paremmin tulistuspumpulla jossa on riittävän iso varaaja ja riittävän isot lämminvesikierukat. Vaihtovena koneella saadaan varmaan riittämään lämmin vesi myöskin mutta sitten ollaan taas pitkät ajat ilman talon lämmitystä kun lämmitellään sitä varaajaa uudestaan.

[justus01]

Vaihtovena koneella saadaan varmaan riittämään lämmin vesi myöskin mutta sitten ollaan taas pitkät ajat ilman talon lämmitystä kun lämmitellään sitä varaajaa uudestaan.

Säätö- ja mitoituskysymys. Ei taida olla mikään oikea ongelma.

[sam68]

sam68 vaikka koitatkin kovasti myydä vaihtovena Thermiaa jota edustat niin silti fakta on että lämmin vesi riittää ilman lisävastuksia paremmin tulistuspumpulla jossa on riittävän iso varaaja ja riittävän isot lämminvesikierukat. Vaihtovena koneella saadaan varmaan riittämään lämmin vesi myöskin mutta sitten ollaan taas pitkät ajat ilman talon lämmitystä kun lämmitellään sitä varaajaa uudestaan.

Höpö höpö. Ilman parempaa tietoa ei kannata kaikkea kirjoitella. Riittävästi varastitua käyttövettä niin taatusti riittää vaihtoventtiileissäkin.
Ainut tarkoitus itsellä on kertoa ihmisille että vaihtoventtilipumput hoitaa kaikki patteritalon lämmitystarpeet siinä missä nämä vanhaan kattilatekniikkaan perustuvat ison varaajan pumput.

[Xargo]

Mulla on nyt ollut vähän sellasta onkelmaa käyttövesijakson aikana (vaihtovena), että kun lämmitys on seis niin IV-koneen jälkilämmityspatterissa ei kierrä vesi. Siitä taas aiheutuu n. 14C tuloilma, joka sitten tuntuu jo pienoisena vetona suihkussa ollessa kun ei ole vielä ennättänyt suihkuverhoa viritellä. Pitää varmaan miettiä sitä hullunkiertoa tuota IV:ta varten... Muita ongelmia en ole havainnut aiheeseen liittyen. Varsinaiseen lämmityskiertoon tuo katkos ei ennätä vaikuttaa.

Musta valinta tulistinpumpun ja vaihtovenan välillä kannattaa tehdä sen mukaan, kuinka lämmintä vettä tarvitaan. Jos tarvitaan kovin kuumaa vettä niin tulistinpumppu ostoslistalle ja miksipä ei muutenkin jos löytyy ylimääräistä pätäkkää taskunpohjalta. Kustannustehokkuudessa vaihtovenaa vaan on aika hankala voittaa ellei sitten tarvita jatkuvasti sitä yli 50C vettä. Olisi kyllä edelleenkin ihan kiva tietää esim. millä painetasolla tulistinpumppu tekee vaikkapa 60C vettä... Ei vaan tahdo tietoa olla esillä.

[Matias]

Olisi kyllä edelleenkin ihan kiva tietää esim. millä painetasolla tulistinpumppu tekee vaikkapa 60C vettä... Ei vaan tahdo tietoa olla esillä

Jos tarkoitat lauhtumispaineita niin tulistuslämpö ei ole lauhtumislämpötilasta riippuvainen.
Meillä näyttää yöaikaan menevän ylävaraajan lämmöt yli 60C ja lauhtumislämpö jää alle 40C.

Onnistuiskohan kuvan liittäminen suoraan??

[Xargo]

Olisi kyllä edelleenkin ihan kiva tietää esim. millä painetasolla tulistinpumppu tekee vaikkapa 60C vettä... Ei vaan tahdo tietoa olla esillä

Jos tarkoitat lauhtumispaineita niin tulistuslämpö ei ole lauhtumislämpötilasta riippuvainen.
Meillä näyttää yöaikaan menevän ylävaraajan lämmöt yli 60C ja lauhtumislämpö jää alle 40C.

Joo en miettinyt taas ihan riittävästi ennenkuin jo kysyin.  Eihän noita tosiaan voi ihan niin suoraviivaisesti miettiä. Luin tuossa arkistoista Niperoxin viestejä ja siellä oli ihan hyviä pointteja tulistuksesta. Eli siis, että saadaan järkeviä määriä tulistuslämpöä niin tosiaan kylmäainetta myös pitää tulistaa enemmän kuin vaihtovenoissa on tapana. Pitäisi varmaan piirrellä log(ph) diagrammeihin taas toimintapisteitä ja tuijottaa niitä.

Sullahan oli yksiaineinen kylmäaine? Eli lauhtumislämpötila on lähellä menoveden lämpötilaa? Syntyyhän tuossakin hieman eroa siitä, että kylmäaineen ja veden välillä kuitenkin on jonkinlainen lämpötilaero, että ylipäätänsä lämpöä voi siirtyä. Sulla varmaan oli käppyrässä tuo lauhtumislämpötila todellisuudessa veden lämpötila? Mua oikeastaan kiinnostaisi painemittaus, mutta kyllä tuostakin suuntaa saa.

Sikälihän kyllä tulistuslämpö on lauhtumislämpötilasta riippuvainen, että pidemmillä puristuksilla (suurempi paine-ero) tulistuslämpöä on enemmän tarjolla, mutta ei siinä tosiaan suurta eroa taida olla. Pitäisi taas piirrellä log(ph):ta...

Muttajoo... hyvin näkee tosta sun käppyrästä, että jos korkeammalle lämpötilalle on tarvetta niin tulistinpumppu on oikea vaihtoehto.

[Matias]

Sullahan oli yksiaineinen kylmäaine?

Joo,R22

Eli lauhtumislämpötila on lähellä menoveden lämpötilaa? Syntyyhän tuossakin hieman eroa siitä, että kylmäaineen ja veden välillä kuitenkin on jonkinlainen lämpötilaero, että ylipäätänsä lämpöä voi siirtyä. Sulla varmaan oli käppyrässä tuo lauhtumislämpötila todellisuudessa veden lämpötila? Mua oikeastaan kiinnostaisi painemittaus, mutta kyllä tuostakin suuntaa saa.

On siinä asteen-parin lämpötilaero lauhduttimesta lähtevän kylmäainekaasun ja veden välillä.

[peki]

Matiaksella  on vissiin oma itse asennettu tulistin pumppu  joka toimii todella hyvin. Ei ehkä voi yleistää.
Xargo, kannattaisi ehkä muutenkin miettiä tuota ulkoista pumppua koko kierron osalle.

[sailor]

Ei viitsi merkkiä kertoa mutta T malli. Ihan normaalit patterit näkyi olevan ja 450m2. Säätöjä on käynyt tutkimassa tehtaan kaveri. Itse en muihin merkkeihin säätöjä tee enkä muutenkaan koske. Kutsuttiin vain katsomaan mistä kulutus johtuu. Tuossa 45km Raahesta oli tää rivari.

Eli Lämpöässän T-30 malli? Siis "napsautit" vastuksen pois käytöstä = menit siis Oumanin huoltovalikon kautta täystehoasetukseen(ko)?

Kova veto kaverilta, joka ei muiden pumppumerkkien asetuksiin koske.

[sam68]

Eli Lämpöässän T-30 malli? Siis "napsautit" vastuksen pois käytöstä = menit siis Oumanin huoltovalikon kautta täystehoasetukseen(ko)?
Kova veto kaverilta, joka ei muiden pumppumerkkien asetuksiin koske.

Eiköhän tuo on ole täysteholla kun mitoitus on sellainen ja nämä kaksi vastusta olivat omilla termostaateillaan olevat lisävastukset ilman ohjausta. Asukkaat oli näistä nostaneet lämpöjä kun muuten ei lämmitä eikä riitä vesi pakkasilla.
Syy on yhden varaajan jäähtyminen.
Miten lässäläinen lähtis tuota korjaamaan jos homma ei ole laitteiston kylmäpuolesta kiinni (tutkittu) ja asetukset on "täysillä"? Odotan auttavaa vastausta **** ***************. Maalämmön maine kärsii tällaisista toimimattomista laitteista ja se kuluu/näkyy kaikkien ammattilaisten työssä jatkuvasti.

[Maalampo]

Ei millään pahalla mutta maalämmön maine kärsii juuri tälläisitä edustajista jotka eivät siedä että muutkin merkit saavat kauppoja ja toimivat myös. Minusta tämä foorumi ei yleensäkkään ole oikea paikka yhdellekään maalämpöpumpun kauppiaalle sillä he eivät ainakaan osaa olla puolueettomia. Aika monessa kertomuksessa tulee ilmi että myyjät rupeavat haukkumaan muita merkkejä kun huomaavat ettei oma laite ole asiakkaan etusijalla ja se ei todellakaan ole hyvän myyntimiehen argumentti. Se ei ole salaisuus että minä vannon tulistuspumpun paremmuuteen mutta olen voinut seurata oman vaihtovena pumpun toimintaa 10 vuotta omassa kiinteistössä ja nyt tulistuspumpun toimintaa uudessa kiinteistössä 2 vuotta. Kuten olen monesti aiemin todennut molemmilla saadaan talot pidettyä edullisesti lämpimänä mutta varsinkin patteritaloihin ja kohteisiin jossa käytetään paljon lämmintä vettä on tulistuspumppu parempi. Tuossa kyseisessä kohteessa voi olla yhtenä syynä se että lämminvesikierukat ovat liian pienet, minulla 2 kpl 80 litraisia kierukoita ja lämmin vesi riittää varmasti (vähintään 80 litraiset on oltava rivitalossa).

[sam68]

Enpä muista oman pumppumerkkini etua ajaneeni täällä foorumissa. Vaihtoventtiili-tekniikan kyllä.
Kyllähän sinun voisi epäillä olevasi Gebwellin kauppias kun lukee aiempia postejasi. Lueppa minun vaikka alusta asti. Itse en ole myynyt täällä ainuttakaan pumppua ja töitä on nytkin enemmän kuin ehtii tekemään eli ei ole tarkoitus tehdä kauppaa vaan auttaa asiaan perehtyviä tulokkaita. He ovat melkoisen sekavassa tilanteessa kun tänne tulevat.
Viimeisimmät testitkin sen kertoo ettei ole oikeastaan väliä minkä merkin valitsee ja yksikään merkki ei kykene alan tarvetta kokonaan hoitamaan.

[juippi]

Mun mielestä Sam68 on ollut erittäin korrekti eri pumppumerkkejä koskevissa keskusteluissa.

Tätä tulistus/vaihtovena puolueellisuutta on ollut enemmänkin havaittavissa tällä foorumilla.

[Seagear]

Mun mielestä Sam68 on ollut erittäin korrekti eri pumppumerkkejä koskevissa keskusteluissa.

Tätä tulistus/vaihtovena puolueellisuutta on ollut enemmänkin havaittavissa tällä foorumilla.

Komppaan juippia.

[Matias]

8 huoneiston vanha patteri-rivitalo 30kW pumpulla/kahdella kompuralla (täysteho), sekä yksi 2000L varaaja kahdella kierukalla. Käyttövesi eikä lämmitys riittänyt talvella ilman vastuksia vaikka max.tehontarve on varmasti alle 30kW.

Oliskohan tuon rivitalon lämmitettävistä neliömääristä tietoa?

Tasan laskien lämmitykseen ja käyttöveteen olisi max 3,75kw/huusholli lämpötehoa jos käytettävissä on vain 30kw:n lämpöpumppu.

Tuossa linkki jäsen tomppelin laskelmaan 1997 rakennetun 8 huoneiston rivitalon mitoituksesta Kajaanin tienoilla.
Laskelmassa 30kw:n pumpun teho riittäisi -15 asteen pakkasille.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4162.msg45800#msg45800

[Xargo]

Pyörittelin tuossa vähän log(ph) diagrammeja ja haarukoin paljonko omassa masiinassa olisi tulistuslämpöä tarjolla ja näin se menee lämmitysvettä tehtäessä:

Antoteho 9,25kW
Ottoteho 1,74kW

Entalpiapisteet 239, 432, 451 (kJ/kg)

Tuossa siis pelkkä kompuran teho. Kiertovesipumppuja siis parisataa wattia tuohon päälle. Tuosta 9,25kW antotehosta 0,829kW olisi tarjolla tulistuslämpönä. Nyt siis kaikki 9,25kW siirtyy lauhduttimessa eteenpäin. Mulla tähän vuodenaikaan kompura jauhaa lämpöä vuorokaudessa n. 8h eli vuorokaudessa tulistuslämpöä olisi tarjolla n. 6,6kWh. Tai oikeastaan vähän enemmän kun käyntiaika kasvaisi kun osa nyt lämmönjakoon menevästä energiasta menisikin käyttöveteen.

Lämpimän käyttöveden päivittäinen tarve on siinä 8-10kWh paikkeilla eli mun tapauksessa tulistuslämpö ei näillä keleillä riittäisi kaikkeen lämpimän veden tuottoon. Käytännössä toki tulistuspumppukin käyttää lauhduttamalla saatua lämpöä käyttöveden tekoon, mutta taitaa olla aika vaikeaa erotella sen osuutta? Ideoita?

Jos sitten tämän pohjalta arvaillaan, mikä olisi tilanne patteritalossa niin jos heitetään hatusta, että menovesi olisi 10K lämpimämpää (eli 43C) niin tilanne olisi seuraavanlainen:

Antoteho 8,73kW
Ottoteho 2,11kW

Entalpiapisteet 257, 434, 459 (kJ/kg)

Eli nyt tulistuslämpöä olisi tarjolla 1,08kW tuosta 8,73kW antotehosta.

Noista voi sitten laskeskella omaan kohteeseen suuruusluokkaa, mihin tekniikkaan sitä pennosensa sijoittaa. Käytännössä taitaa olla niin, että ainakin tehdassäädöillä tulistinpumput kuristavat kylmäainekiertoa, jotta se tulistuisi enemmän ja tulistuslämpöä olisi suurempi prosenttiosuus tarjolla. Tämä kuitenkin laskee höyrystymislämpötilaa ja sitä kautta lämpökerrointa. Vaan eipä vakkarina ainakaan oma vaihtovenamasiinakaan ollut kauhean tarkasti säädöissä eli tulistusta oli yli tarpeen. Nuo yllä olevat luvut ovat siis tämänhetkisen tilanteen mukaisia, jossa olen säätänyt tulistuksen painemittarin avulla kohilleen.

Eli musta päätöksenteko menee jotenkin niin, että onko tuo kymmenisen prosentin tulistuslämpö extra investoinnin väärti. Omassa tapauksessa tuo toisi käyttöveden tekoon n. 0,3kWh säästöä/vrk. (39C vettä lasketaan suihkussa viemäriin n. 200l/vrk.). Jos oletetaan, että lämmityskausi (tulistuslämpöä saatavilla) kestää vaikka 180 päivää niin vuodessa säästöä tulisi n. 54kWh. Nyt en jaksa vääntää itse laitteistojen hintavertailua tähän mukaan. Patterilämmitystalossa tosiaan säästö on sitä suurempaa, mitä kuumempaa vettä tarvitaan. Siis vaihtovenaan verraten. Toki patteritaloudessakin kannattaa tavoitella mahd. viileää lämmitysvettä riippumatta siitä onko tulistuksenpoistoa vai ei.

[sam68]

8 huoneiston vanha patteri-rivitalo 30kW pumpulla/kahdella kompuralla (täysteho), sekä yksi 2000L varaaja kahdella kierukalla. Käyttövesi eikä lämmitys riittänyt talvella ilman vastuksia vaikka max.tehontarve on varmasti alle 30kW.

Oliskohan tuon rivitalon lämmitettävistä neliömääristä tietoa?

Tasan laskien lämmitykseen ja käyttöveteen olisi max 3,75kw/huusholli lämpötehoa jos käytettävissä on vain 30kw:n lämpöpumppu.

Tuossa linkki jäsen tomppelin laskelmaan 1997 rakennetun 8 huoneiston rivitalon mitoituksesta Kajaanin tienoilla.
Laskelmassa 30kw:n pumpun teho riittäisi -15 asteen pakkasille.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4162.msg45800#msg45800

Tässä oli 450m2 ja jos mitoittaa 50w per neliö niin pitäisi riittää kun rivitalosta kyse. En pääse nyt koneelle mutta aiemmin sain max.tehontarpeen n.25kW.

[Maalampo]

sam68, minulla on Gebwellin pumppu kuten totesit ja uskallan suositella sitä merkkiä muillekin se on totta mutta muuten toimin kyllä paperiteollisuuden laitteiden parissa ympäri maailmaa kiertäen. Minun mielestä tällä palstalla pitää tuoda omia kokemuksia esille, jokainen tekee sitten itse päätökset minkä laitekokonaisuuden valitsee ja luulee itselleen parhaaksi ja siksi minusta foorumi menee väärään suuntaa jos tämä menee jälleenmyyjien foorumiksi. Mutta minulle henkilökohtaisesti asialla ei ole enää merkitystä kun on jo sen verran omaa kokemusta eri tyyppisistä laitteista. Kaikki merkit ovat varmasti laadukkaita ja hyviä lämmöntuojia mutta on eroja siinä mitä ostaja vaatii järjestelmältään sekä myös rakennuksissa mihin järjestelmä asennetaan.

[sailor]

Miten lässäläinen lähtis tuota korjaamaan jos homma ei ole laitteiston kylmäpuolesta kiinni (tutkittu) ja asetukset on "täysillä"?

Laittaisin TREND:in mittaamaan kohdetta. Täytyy olla lämmönjako-ongelma mikäli pumppu toimii oikein. Joka tapauksessa vastukset pitäisi kytkeä Oumanin kautta ohjattavaksi ja muuttaa pumppu osatehoasetukselle (oletan että se on mahdollista T-mallissa kuten omassanikin). Tällöin vastukset tulevat peliin vain kun on tarvis.

Jos käyttövesi ei riitä niin suuremmat kierukat tai jälkipuskuri sähköllä, tai esilämmitys levarin kautta patteripaluusta. Noista laittaisin ekana tuon viimeisen, koska patterikohteessa saadaan talvella liki lennossa käyttövettä.

P.S Sanoudun täysin sam68 mollaamisesta irti, kaverihan on täysin A-luokkaa.

[justus01]

Varsinkin vanhemmissa taloissa rupeaa huomaamaan kovemmilla pakkasilla jos lämmitys on poissa pelistä lämpimän veden teon aikaan (pitkien suihkusessioiden aikaan se voi kestää pitkäänkin) eikä se puskurisäiliökään silloin riitä pitkälle kun sitä ei enää lämmitetä samaan aikaan.

Käsittääkseni aika monessa vanhassa sähkölämmitystalossa on lämmitys pois päältä silloin, kun sähkökiuas on päällä.  Enpä muista kenenkään erityisemmin moittineen tuota järjestelyä, joko ei lämpötila tipu liikaa tai sitten ovat oppineet elämään sen kanssa.

Itsekin asuin aikaisemmin 1800-luvulla rakennetussa lahossa hirsitalossa (n.110-120m2 lämmintä), jossa oli tuollainen järjestely sen takia että 3x35A sulakkeet pysyisi taulussa (paukkuivat kuitenkin väh. kerran talvessa syystä tai toisesta). Vasta noin -20c..-25c kelillä aiheutti saunan lämmitys (1-2h) turhan suuren lämpötilan pudotuksen (pari astetta). Muutaman kylmän viikonlopun jälkeen sitä oppi lämmittämään puuhellan saunailtana, jos ulkona oli paljon pakkasta.

Jos ajatellaan, että lämmityskatko olisi vaikka 30 minuuttia ja pumpun teho 10 kW => 5 kWh. Tuolla energiamäärällä varmaan jo keskivertoperhe saunoo ihan hyvin.

[sam68]

Laittaisin TREND:in mittaamaan kohdetta. Täytyy olla lämmönjako-ongelma mikäli pumppu toimii oikein. Joka tapauksessa vastukset pitäisi kytkeä Oumanin kautta ohjattavaksi ja muuttaa pumppu osatehoasetukselle (oletan että se on mahdollista T-mallissa kuten omassanikin). Tällöin vastukset tulevat peliin vain kun on tarvis.
Jos käyttövesi ei riitä niin suuremmat kierukat tai jälkipuskuri sähköllä, tai esilämmitys levarin kautta patteripaluusta. Noista laittaisin ekana tuon viimeisen, koska patterikohteessa saadaan talvella liki lennossa käyttövettä.

Siellä oli lisäksi yksi vastus jossa erillinen ohjaus.
Tässä mitoituslaskelmaa 26kW pumpulla. Selvää on että siellä on liian vähän kaivometrejä, koska on toteutettu kahdella kaivolla. Asukas sanoi että aiemmin oli mennyt öljyä ~11tL joka täsmää tähän neliöteholaskelmaan hyvin. Jos tuolla olisi erilliset varaajat käyttövedelle ja lämmitykselle niin lämmitykselle riittäisi ~700L ja käyttövedelle samankokoinen jossa erillinen tulistusosa ja tuplakierukat. Lisäksi esilämmityskierukka lämmityksen puskuriin. Miten yhdellä varaajalla?

Rivitalo

[sailor]

Siellä oli lisäksi yksi vastus jossa erillinen ohjaus.
Tässä mitoituslaskelmaa 26kW pumpulla. Selvää on että siellä on liian vähän kaivometrejä, koska on toteutettu kahdella kaivolla. Asukas sanoi että aiemmin oli mennyt öljyä ~11tL joka täsmää tähän neliöteholaskelmaan hyvin. Jos tuolla olisi erilliset varaajat käyttövedelle ja lämmitykselle niin lämmitykselle riittäisi ~700L ja käyttövedelle samankokoinen jossa erillinen tulistusosa ja tuplakierukat. Lisäksi esilämmityskierukka lämmityksen puskuriin. Miten yhdellä varaajalla?

Rivitalo

Jos keruuliuos on -5 ja patterit ovat liian pienet ja yritetään saada niihin +60 astetta niin kai se järjestelmä sakkaa.

Tuon esilämmityskierukka kannattaa kyllä korvata levarilla, siksi tehokas tuntuu olevan. Jos se olisi minun rivitaloni niin tekisin niin että laittaisin ekaksi levarin käyttöveden esilämmitykseen, sitten jos ei riitä niin laittaisin jonkun 300 litraisen sähkövaraajan maalämpöpumpun jälkeen, jonka termostaatti johonkin +60 asteeseen.

Jos kierukoista ei saada tarpeeksi kuumaa käyttövettä niin lääkkeeksi on varmaan laitettu asetukset kaakkoon ja tehostettu temppua lisävastuksilla, eli on parannettu seurauksia eikä alkuperäistä vikaa.

Omassa aurinkojärjestelmässä puolet pienemmällä saadaan pollucomiin 15kW:n hetkellisiä lukemia 50 asteisesta vedestä keruunesteeseen siirrettäessä. Tässä siis melkein tupla määrä pinta-alaa.

http://www.ebay.de/itm/Warmetauscher-Plattenwarmetauscher-bis-230KW-Edelstahl-/360340612194?pt=LH_DefaultDomain_77&hash=item53e5f96462

tai "vähän" isompi: http://www.ebay.de/itm/Edelstahl-Warmetauscher-40-Platten-Plattenwarmetauscher-max-440kW-PWT-Solar-BHKW-/350634528047?pt=Solaranlagen&hash=item51a3724d2f

[sam68]

Pitää hommata tarkemmat tiedot mitä siellä on. En tutkinut hommaa sen tarkemmin kun vain selvitin miksi kulutus on iso. Pakkohan tuo on kuntoon saada koska asukkaat on niin kypsänä.
Tuo levari on kyllä ihan mielenkiintoinen esilämmitin. Oikein säädettynä toimii varmasti.

[sailor]

Tuo levari on kyllä ihan mielenkiintoinen esilämmitin. Oikein säädettynä toimii varmasti.

Parasta siinä lienee se ettei sitä tarvitse säätää mitenkään. Jo kv-putkesta tuleva kylmä vesi on +7 asteista niin patteripaluuvesi on lämmittää sen vauhdissa pakkasilla suihkuvedeksi. Ainoa haittapuoli voi olla kun patteripiiirin lämpötila laskee minuutiksi ennen kuin suntti ehtii avautua ja patterikierto ottaa lämmintä korvausvettä säiliöstä. Voiko tuossa minuutissa patterit napsua?

Mutta joku 300 litran varaaja MLP:n kierukoiden jälkeen on toinen vaihtoehto. Ei se varaaja edes kuluta juuri mitään koska tuleva vesi on kuitenkin suuren osan aikaa lämpimämpää kierukoista tullessaan kuin mitä varaajan lämpötila. Jossakin rivarissa se vedenkulutus vaan ajoittuu sinne iltauutisten jälkeiseen aikaan ja aamusuihkuun ennen töihin lähtöä.

Lämpimän veden kulutusongelma ratkeaa yleensä itsestään kun asennetaan asuntokohtaiset lämpimän veden kulutusmittarit 

[Matias]

Käyttövesi eikä lämmitys riittänyt talvella ilman vastuksia vaikka max.tehontarve on varmasti alle 30kW.

Onkohan pumpun lämpökäyrä ja alamin asetuksista tietoa?

Jos esim lämpökäyrä asetus on liian korkea pakkasilla niin varaajan yläosasta menee 4-tieventtiilin kautta käyttövedenlämmitysvettä patteriverkon käyttöön.

Toinen tutkimisen arvoinen asetus on alamin ja alaero asetukset.

Liian alhainen alamin arvo ja liian suuri alaero saattaa päästää varaajan alaosan liian kylmäksi,siis varaajan alaosaanhan kerrostuu patteriverkon jäähtynyt paluuvesi ja jos varaajan alaosa suuresta lämmönkulutuksesta johtuen pääsee liian kylmäksi niin siinä saattaa tulla tilanne että kompressorin teho ei riitä talon lämmitykseen ja nopeaan varaajan lämmön nostamiseen.
Siis jos menoveden lämpötila jää tuosta johtuen alle lämpökäyrän pyyntiarvon niin silloin LÄ alkaa ottaa 4-tieventtiilillä ylävaraajasta lämpötehoa ja jäähdyttää siten ylävaraajaa.

Eli riittävän korkealla alamin asetuksella (tehdasasetus 45) ja mahdollisimman pienella alaero asetuksella ei varaaja pääse liikaa jäähtymään.

Tästä ilmiöstä on hiukan kokemusta meilläkin.Kun ulkolämpö laskee tuonne 25-30 pakkasasteen tuntumaan niin tulee tilanne että 1250:n varaajan alaosaan kerrostuu jäähtynyttä patteriverkon paluuvettä niin isolla varaajalla  kestää aikansa että varaajan lämpötila laskee anturin kohdalla ( yleensä varaajan puolivälin korkeudella) siihen että kompressori käynnistyy.
Kun kompressori käynnistyy niin lauhdutinpumppu sekoittaa suurella virtauksella varaajan alaosan lämpökerrostumat jolloin kovemmilla pakkasilla koko alavaraajan ja myös menoveden lämpö laskee (meillä n 10 astetta) kompressorin käynnistymisen jälkeen.Tässä tilanteessa LÄ alkaa ottamaan ylävaraajasta lämpöä 4-tie venttiilillä
Kun lämpöpumpun lauhduttimen lämpöteho menee suoraan patteriverkkoon niin ison varaajan lämpötilan nostaminen kestää tuntikausia.


Tämä ilmiö korjaantuu kun muutan kovilla pakkasilla lämpöpumpun ohjauksen lämpökäyrältä kiinteälle lauhdutukselle +50C  ja hystereesi 2 astetta niin iso varaaja ei pääse silloin jäähtymään liikaa ja myös talon lämpö pysyy asetetussa kun menoveden lämpö ei notkahtele.


 

Jos tuolla olisi erilliset varaajat käyttövedelle ja lämmitykselle niin lämmitykselle riittäisi ~700L ja käyttövedelle samankokoinen jossa erillinen tulistusosa ja tuplakierukat. Lisäksi esilämmityskierukka lämmityksen puskuriin. Miten yhdellä varaajalla?

Isolla varaajalla olisi hyvä olla mitoitukseen nähden ylitehoinen lämpöpumppu,varaajasta saa helposti ja nopeasti otettua suuriakin lämpötehoja mutta kompressorin pitäisi pystyä talon lämmityksen lisäksi nostamaan varaajan lämpö takaisin  kohtuu ajassa.
Esim 2000l:n vesimäärän lämmön nostaminen 10 asteella tunnissa ottaa n23kw tehoa.
Pienemmällä varaajalla vastaava tehontarve ja notkahdukset on pienempiä .

edit:Trendikäyristä nämäkin jutut selviäisi helposti