Maalämpöä rivitaloon

[rehjis]

Moi,

Olen pyytänyt tarjouksia maalämmön asentamisesta meidän oljylämmitteiseen rivitaloon. Tarjoukset menevät aivan toisesta äärilaidasta toiseen äärilaitaan. Ohessa vähän tietoa meidän yhtiöstä.

- Rakennusvuosi on 1997
- Taloja on 8
- 18 ihmistä käyttämässä vettä
- Oljyä menee 14 000 litraa vuodessa.
- Neliöitä on 600-650
- vesikiertoiset patterit ja suihkussa lattiasähkö + vesipatteri

Paikka on Kajaanissa. Meille on tarjouttu 26kwh pumppua 3x220 kaivolla. Tuo tuntuu jotenkin vähän pieneltä. Mitä mieltä olette?
Toinen ääripää on 42,8 kwh pumppu ja 4*210 kaivolla. Tuo tuntuu jotenkin paremmalta, mutta on tietty taas hinnakkaampi. Kumman ääripään kannalla olette vai onko keskitie parempi? Jotenkin tuntuu, että tuossa 26 kwh tapauksessa sähkövastukset olisivat aika paljon päällä talvisin.

[tomppeli]

Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Rivitalo “rehjis”      Patterilämmitystalo, 87100 Kajaani
Tulostuspäivä      25.05.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                        103 800 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa            18 pers      18 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa                  121 800 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi                  630 m2      30,4      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi                  1575 m3      12,2 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2                  630 m2      165      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3                  1575 m3      1038,0      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä            630 m2      103 800 kWh      165 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö            725 m2      3200 kWh      125 000 kWh      173 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      725 br m2      173 ET      C luokka
                                          
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle                  43,0 kW      tehoisella pumpulla            
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                  14 000 litraa      1,250 €/ltr      17 500 €      87,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                  121 800 kWh      0,125 €/kWh      15 225 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta                  120 026 kWh      0,125 €/kWh      5 337 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                        1 774 kWh      0,125 €/kWh      222 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      121 800 kWh      42 692 kWh      2,9 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                  95,8%      40 918 kWh      5 115 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            4,2%      1 774 kWh      222 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa            100,0%      42 692 kWh      5 337 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            12 163 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            9 888 €      
                                          
LÄMMÖN KERUU                                          
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu      1120 m      (5 x n.220m)
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      3,5 C      2,9 COP
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      3,5 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      122 753 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! )            Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -35C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      25,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      30,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      34,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      39,3 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      44,0 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      48,7 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      53,4 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      46,0 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI                  43,0 kW      Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -28,9 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 833 h      32,3%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana            Kajaani, koko vuosi=5420 AP, tammikuu=867 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
- 1997 taloksi lämmitystarve vaikuttaa suurehkolta (12,2 Wh/m³/Ap/v)
- 26 kW pumpun teho riittää vain noin -11C pakkasille ja lähes puolet lämmitystarpeesta jouduttaisiin tuottamaan vastuslämmityksellä. Kokonais COP putoaisi arvoon 2.0 COP. Lämpökaivon aktiivisyvyydeksi silloin riittäisi 820 metriä.
- Maalämpöpumpulla ei saada patteriverkkoon kuin korkeintaan noin +55C menovettä.
- Jos aikaisemman kokemuksen perusteella on havaittu, että tuo ei riitä kovilla pakkasilla, joudutaan lisäksi vaihtamaan asunnoissa joku keskeisen tilan iso yksilehtinen patteri 2 tai 3 -lehtiseksi.

[Maalampo]

Kun valitset isoon kohteeseen maalämpöä niin kannattaa kiinittää huomiota siihen millaiset sähköliittymät eri pumpunvalmistajien järjestelmät tarvitsevat sillä moni merkki tarjoaa sinulle alitehoista pumppua ja sitten lisäenergian tarpeen täyttäjäksi sähkökattilaa ja tämä järjestelmä nostaa sähköliittymän suuremmaksi (tai jossain tapauksissa joudut ottamaan monta liittymää) ja sitä kautta kiinteistön kiinteät kulut tuon sähköliittymän perusmaksuina nousevat huomattavasti. Itse jos olisin ottamassa maalämpöä rivitaloon niin mitoittaisin sen ehdottomasti täysitehoiseksi ilman sähkökattiloita.

[keisari kyy]

Kun valitset isoon kohteeseen maalämpöä niin kannattaa kiinittää huomiota siihen millaiset sähköliittymät eri pumpunvalmistajien järjestelmät tarvitsevat sillä moni merkki tarjoaa sinulle alitehoista pumppua ja sitten lisäenergian tarpeen täyttäjäksi sähkökattilaa ja tämä järjestelmä nostaa sähköliittymän suuremmaksi (tai jossain tapauksissa joudut ottamaan monta liittymää) ja sitä kautta kiinteistön kiinteät kulut tuon sähköliittymän perusmaksuina nousevat huomattavasti. Itse jos olisin ottamassa maalämpöä rivitaloon niin mitoittaisin sen ehdottomasti täysitehoiseksi ilman sähkökattiloita.

Kyllähän se tehokkaampi mlp:kin voi itsessään vaatia pääsulakkeen isontamisen. esim 3*25->3*35:n jos mennään tehoissa n.20->30kW:n

[Matias]

Toimintaperiaatteesta johtuen lämpöpumpun ottoteho on n kolmasosa antotehosta.
Esim 42kw:n Geopro Robustin kompressori on 9,6kw
Tuolla teholla käydessään kompressori ottaa verkosta n 14A virtaa.
Käynnistyssysäyksen takia etusulakkeet oltava kuitenkin vähintään 3X25(35)A

Manuaalissa valmistaja suosittelee 3X40A:n sulakkeita ja ilmeisesti silloin on mahdollista käyttää vastuksia 12kw:n teholla yhtäaikaa kompressorin kanssa (osateho mitoitus)

Tuollainen 12kw:n vastusteho ottaa  virtaa 3X20A
 
Esim 42Kw:n lämpöpumppu ilman lisävastuksia ottaa virtaa 3X14A

Hyvä syy käyttää täystehomitoitusta

http://oilon.com/uploadedFiles/OilonHome2010/Products/Groundheating/Oilon_Geopro_RE_EN.pdf

[Roori]

Mä harkitsisin 2 pienempää vaikka GT20+GT28=48kW ja rytmittelisin niitä niin että ne sais pitkät käyntiajat. Sulakkeet pysyis 20A + 25A, tehoportaita sais 20/28/48kW. Jos vastuksia olis tarve olla niin ne suoraan varaajaan.
GT:ssä ei mainittu tulistuksesta mitään, onko se Geoprolla historiaa, vai onko se sitten SH?
Näkyy muuten esitteissä Geoprolla olevan Börön varaajat, onko niin että ovat vaihtaneet akvan pois?...taitaa olla vain nuo tavalliset varaajat Börö.

[Maalampo]

Tottakai täysitehoinen pumppu tarvitsee isommat sulakkeet mutta joissain tapauksissa on jouduttu ottamaan sähkökatilalle toinen liittymä tai sitten isonnettu sukakekokoa vielä reilummin. Näissä isommissa kohteissa kyllä kusetetaan helposti asiakasta kun ei muisteta mainita että tarvitset muuten näin isot sähköliittymät. Kannattaa olla tarkkana. Minä tiedän yhden isomman kohteen (pienkerrostalo) jonka isännöitisä oli jo sopinut hallituksen jäsenten kanssa että ottavat halvimman tarjouksen (osatehoinen) mutta kun kerroin hänelle että tarkista sähköliittymistä tuleva lisälasku niin päätyivätkin kalliinpaan investointiin mutta täysitehoiseen järjestelmään.

[sam68]

Esim. 26kW ja 2*230m kaivoa. Jotain 37kW max tehontarve.
Tällä yhdistelmällä energianpeittoaste ~95% eli turhankin korkea ismpaan kohteeseen. Tuon ylitehoisen mitoittaja ei ole "kartalla" työssään..
Käyttövedelle min 700L varaaja ja lämmityksen puskuriin (min.500L) esilämmityskierukka. Toimii!

[Maalampo]

Sattuuko sinun edustamassa merkissä olemaan tuo pumppukoko suurin ? Noissa isommissa kohteissa tuo lämpimän veden kulutus voi vaihdella aika lailla kuluttajista riippuen jolle on myös hyvä laskea hiukan varoja.

[sam68]

No ei ole suurin. Taitaa se 400kW löytyä maksimissaan.
Näiden mitoitus ei mene kuten omakotitalossa ja käyttövedelle on oma varaaja. Voi mitoittaa kuten okt mutta tma on herkästi tupla.

[rehjis]

Kaikki tarjoajat vaativat yli 40 ampeeria virtaa, jopa se 26 kwh tarjoaja. Meillä on tällä hetkellä 3*25 ampeerin sulakkeet. Jos ne pitää vaihtaa isompaan eli 3*63 ampeeria, niin se tietää vähän yli tonnin lisälaskua vuosittain sähköyhtiöltä.

Sitä asiaa ihmettelen, että 26 kwh toimittaja lupaa -20 astetta ennekuin sähkövastus menee päälle, mutta omilla laskemilla tuo lämpötila on -10 astetta. Onko tuollaisella 26kwh setillä mitä meille on tarjottu mahdollista mitenkään päästä -20 asteeseen? Entä silloin, kun ilma nopeasti lauhtuu ja pakastuu, mikä on lämmitykselle hankalaa.

Pienempi tarjotuista pumpuista on thermia ja isompi viessman.

[Maalampo]

Tämä on nyt vain minun mielipide / kokemusperäinen toteamus mutta kerron silti. Minusta noihin äkillisiin pakastumisiin ja lauhtumisiin pystyy varautumaan parhaiten niin että laittaa tulistuspumpun ja riittävän suuren varaajan sen kaveriksi. Kun pumpussa on riittävästi tehoa niin se pystyy lämmitämään varaajaa pakkasen noustessa riittävän nopeasti (koska ei se talo heti kylmene) ja taas kun pakkanen laskee suntti säätää kiertoon viileämpää vettä vaikka varaaja olisikin hieman ylikuuma keliin nähden. Uskon että teidän rivitalossa tuuon sulakekoon joutuu väkisinkin vaihtaman tuohon 3x63 amppeeriseksi. Itse en uko että 26 KW pumppu jaksaa pitää rivitalon lämpimänä -20 asti ilman lisävastuksia varsinkaan jos kyseessä on vanhempi kohde ja asunnoissa ei ole puu-uuneja joilla lisälämmitetys hoidetaan.

[sam68]

Pumpputehoa ei voi nostaa tai on lisättävä myös keruuta=>TMA ongelma.
Nämä isommat pumput on kai järkiään tulistinvehkeitä. Tällä saadaan talonlämmityksen yhteydessä lämmitettyä myös käyttövettä joka on isoissa kohteissa tärkeää. Toimisi kyllä ilmankin.
Lisälämpö (min.16kW) pitää menoveden riittävänä ja tässä 26kW:lla vastuksia tarvitaan jo ~-12 asteessa. Varaajaa ei kannata tietystikkään pitää yhtään tarvetta kuumempana koska hyötysuhde laskee.
Äkilliset lpt muutokset eivät ole ongelma tällaiselle järjestelmälle sen kummemmin kuin muillekkaan patterilämmitysjärjestelmille. Lattialämmitykselle sen sijaan ovat.

[justus01]

Moi,

Olen pyytänyt tarjouksia maalämmön asentamisesta meidän oljylämmitteiseen rivitaloon. Tarjoukset menevät aivan toisesta äärilaidasta toiseen äärilaitaan. Ohessa vähän tietoa meidän yhtiöstä.

- Rakennusvuosi on 1997
- Taloja on 8
- 18 ihmistä käyttämässä vettä
- Oljyä menee 14 000 litraa vuodessa.
- Neliöitä on 600-650
- vesikiertoiset patterit ja suihkussa lattiasähkö + vesipatteri

Paikka on Kajaanissa. Meille on tarjouttu 26kwh pumppua 3x220 kaivolla. Tuo tuntuu jotenkin vähän pieneltä. Mitä mieltä olette?
Toinen ääripää on 42,8 kwh pumppu ja 4*210 kaivolla. Tuo tuntuu jotenkin paremmalta, mutta on tietty taas hinnakkaampi. Kumman ääripään kannalla olette vai onko keskitie parempi? Jotenkin tuntuu, että tuossa 26 kwh tapauksessa sähkövastukset olisivat aika paljon päällä talvisin.

Hintaero ratkaisee. Veikkaisin, että hinta ero on luokkaa 10k€?

Arvioisin, että pienemmällä lämmityskustannukset ovat vuodessa noin 1k€ kalliimmat. Verrattuna omakotitaloihin rivitalot/rivitalo-osakkeet ovat useammin ns. sijoituskohteita tai "tilapäisasuntoja" ja niihin sijoitettaville rahoille halutaan saada tuottoa...ja mielellään vielä kohtuullisen lyhyellä aikavälillä (alle 10v?). Osatehon ja täystehon vertailussa pitää ottaa myös mahdolliset yhtiölainankorot huomioon, jos/kun kyse on sijoitustoiminnasta.

Vastuksissa ja sähköliittymässä pitää olla sen verran potkua, että MLP:n vikaantuessa pystytään lämmitys edes jollain tasolla varmistamaan. Periaatteessa kahden kompuran laite ja toisen kompuran antotehon verran sähkövastustehoa reserviksi.

Sam86 mitoituksessa on vähän niukasti kaivoa. Jos vettä tulee hyvin, kallio kunnollista ja kohtuullisen pinnassa...ok. Muussa tapauksessa 3x200m. Osatehomitoituksessa kaivot voi joutua lujille, kun pumppu käy keskitalvella viikkojen ajan yhtä jaksoisesti.