Vertailulukuja maalämpötaloissa?

[Roori]

Jatketaanpa tähän ketjuun.

Talomme tiedot näkyy suunnilleen viestin lopussa. Näillä keskimäärin 0-keleillä menee vuorokaudessa hieman yli 30kWh koko talon sähköihin. Onko se hiukkasen paljon maalämpötaloon? Olisiko muilla karkeita vertailutietoja tarjolla?

No ei tuo kaukana ole näistä 200m/500m3@1991:

[peki]

Mulla 29,7kwh päivä. Keskilämpötila kyllä aika kova 5C (arvio). Neliöitä 200 kuutiot 550.
Heleniltä saisi varmaan nuo tolpat mutta salasana ja käyttis on hukkunu
Tämä siis Marraskuun alku.

[Renoo]

Tässä meidän marraskuu 28,5 kWh näyttää menneen per päivä. Näyttää kasvaneen pari kWh:ta aikaisemmista vertailuista, syynä ehkä se, että nyt polttelen ulkovaloja reilusti koko yön ja kotona vietetään enemmän aikaa kuin normaalisti.

[seppaant]

Näin minulla marraskuussa 2013

[Matias]

Meillä noin

Hiukan vähemmän nyt kuin vuosi sitten

[Opation]

Kiitos, lisää saa laittaa jos muillakin on tietoja saatavilla. Meillä kuun alun ka. 33,3kWh/vrk ja 2,8C.

Pohdintoja + tajunnan virtaa:

Eli meillä on pienellä marginaalilla kovin kulutus, oiskohan syy jossain muualla kuin lämmityksessä? Katsoin tuntitasolla talon kulutuksia, ja sieltä kun kaivelee ne minimit, jolloin MLP tai sähkövaraaja ei ole käynyt saa jonkinlaisen käsityksen kulutuksesta, jolle ei voi juuri mitään. Päivällä menee noin 300W ja pimeän aikaan 410W. Se siis sisältää laitteiden lepovirtoja, MLP:n tyhjäkäyntikulutuksen, palovarottimet, jääkapit, IV-koneen (nopeus 3) ym. sälää. Niistä tulee tähän vuoden aikaan jo 8,9kWh/vrk. Aika paljon mielestäni. Veikkaan että monella tuo luku voi olla pienempi. Sitten tuo sähkövaraaja vie 2,5-3kWh/vrk, kun olen nostanut 50 asteeseen hanoille menevän veden, ja laskenut MLP:n alalämmöt 30-40 asteen välille.

Oma kwh-mittari maalämpöpumpulle olisi hyvä lisuke jos tätä jaksaa seurailla. Eipä siitä juurikaan hyötyä ole, mutta muiden tulokset nyt kertoi sen että joko meillä tuhlaillaan sähköä tai lämmityksen cop ei ihan pärjää paremmilleen. Olen laskelmoinut että jos Lämpöässä tekisi 35 asteista vettä copilla 4, olisi meidän käyttöveden cop 2 kun tuotetaan 50 asteista vettä, jos 45 astetta riittäisi, cop olisi 2,3. Laskelmoin käyttöveden osuuden olevan sen verran pienempi osuus, että talon lämmityksen cop kannattaa pitää mahdollisimman korkeana.

[Xargo]

IV-koneen (nopeus 3)

Tässä voi olla yksi syy. Pidät suht reipasta ilmanvaihtoa (joka on fiksua monella tapaa). En tiedä muista fooruminkäyttäjistä, mutta tiedän kyllä uudistalon rakentaneita, jotka pitää IV:ta todella pienellään. Sulla tosin taitaa olla tasavirtapuhaltimet niin ei se kone varmaan hirveitä vie, mutta ilmanvaihto ylipäätänsä hukkaa aina sen 20%-50%. En silti pienentäisi ilmanvaihtoa vaikka sillä saisikin varmasti pienemmän sähkölaskun. Itse pidän yöt nelosella ja päivät kakkosella kun olen töissä ja kolmosella päivisin kun olen paikalla. Usein kyllä unohtuu aamulla laittaa pienemmälleen ja pörrää sitten nelosella koko päivän. Nelosta käytän yöllä että olisi raikas ilma makuuhuoneessa. Säätyvä tuloilmalaite olisi kyllä pop kun nyt koko talon IV:ta tehostetaan, että saan yhteen huoneeseen tehostetun IV:n...

[peki]

Samaa mieltä Xargon kanssa. Itellä Vallox yleensä kakkosella tai kolmosella. (8 nopeutta)
Liesituuletin kyllä huutaa monta tuntii päivässä kun on paha tapa.....
Lisäys;
Paljonko Opationilla ja Mikolla (vs6) on mitattu ottoteho?

[justus01]

Usein kyllä unohtuu aamulla laittaa pienemmälleen ja pörrää sitten nelosella koko päivän.

Eikös tuohon sinunkin Valloxiin pysty ajastamaan eri viikonpäiville ja kellon ajoille eri nopeuksia? Itse monesti suunnitellut, että ajastaisi Digitin pudottamaan puhallusta arkipäivisin 8-16 välillä...jospa sitä vielä jonain päivänä.

[Renoo]

Kiitos, lisää saa laittaa jos muillakin on tietoja saatavilla. Meillä kuun alun ka. 33,3kWh/vrk ja 2,8C.

Pohdintoja + tajunnan virtaa:

Eli meillä on pienellä marginaalilla kovin kulutus, oiskohan syy jossain muualla kuin lämmityksessä? Katsoin tuntitasolla talon kulutuksia, ja sieltä kun kaivelee ne minimit, jolloin MLP tai sähkövaraaja ei ole käynyt saa jonkinlaisen käsityksen kulutuksesta, jolle ei voi juuri mitään. Päivällä menee noin 300W ja pimeän aikaan 410W. Se siis sisältää laitteiden lepovirtoja, MLP:n tyhjäkäyntikulutuksen, palovarottimet, jääkapit, IV-koneen (nopeus 3) ym. sälää. Niistä tulee tähän vuoden aikaan jo 8,9kWh/vrk. Aika paljon mielestäni. Veikkaan että monella tuo luku voi olla pienempi. Sitten tuo sähkövaraaja vie 2,5-3kWh/vrk, kun olen nostanut 50 asteeseen hanoille menevän veden, ja laskenut MLP:n alalämmöt 30-40 asteen välille.

Oma kwh-mittari maalämpöpumpulle olisi hyvä lisuke jos tätä jaksaa seurailla. Eipä siitä juurikaan hyötyä ole, mutta muiden tulokset nyt kertoi sen että joko meillä tuhlaillaan sähköä tai lämmityksen cop ei ihan pärjää paremmilleen. Olen laskelmoinut että jos Lämpöässä tekisi 35 asteista vettä copilla 4, olisi meidän käyttöveden cop 2 kun tuotetaan 50 asteista vettä, jos 45 astetta riittäisi, cop olisi 2,3. Laskelmoin käyttöveden osuuden olevan sen verran pienempi osuus, että talon lämmityksen cop kannattaa pitää mahdollisimman korkeana.

Meillä sähkön kulutus jakaantuu seuraavasti:

Peruskulutus, tähän on laskettu laitteiden viemä keskiteho vuorokaudessa, mitattu:

Jääkaappi: 25w
Pakastin 1: 50w
Pakastin 2: 50w
Iv-kone: 75w
Lämpö-ässä: 110w
LogTemp/Trend loggauskone: 20w
Yhteensä: 335w

Tämän lisäksi joidenkin laitteiden lepotilassa viemä kulutus jne muutaman watin kulutus, sekä nyt talvella pimeään aikaan palavat  6kpl pihavaloja jotka vievät yhteensä 50w palaessaan.

Sen myös kyllä sanon, ettei Lässä kyllä tee nelosen copilla lämmitysvettä kovinkaan helposti. Itse olen saanut testissä ehkä tuollaisen Copin, kun laite on käynyt vastushuijauksella 26 - 35 väliä tms. ja sinullahan tuo väli taisi olla jotain 30-40 (44). Tokihan se käyttövesi tulee tuossa samalla Copilla, mutta se on todellakin marginaalista verrattuna tuohon lämmitykseen.

Lämmityksen ja peruskulutuksen lisäksi tulee ns. elämisen kulutus, tämähän voi vaihdella talouksien mukaan aika reilusti.

[sailor]

Meillä ei ole koskaan tyhjäkäyntikulutus alle 400 wattia, ehkä kesälomaa, kun olen napsinut kaikki mahdolliset töpselit pois seinästä, lukuunottamatta. Ja silloinkin vain kun ei pakastin/jääkaappi käy. Muutoin mennään nelosella alkavilla luvuilla.

On se tietty se jatkuva extra 100W vuodessa 876 kWh eli sata euroa.

[Xargo]

Mulla tyhjäkäyntikulutus kesällä sellaset 470W ja silloin ei siis ole lämmöntuottoa muuten kuin käyttöveden osalta. Lattian kierto on seis, mutta viinakierto on kyllä päällä viilennystä ja IV:n kaivoon dumppausta varten. Olikohan se nyt 70W tuo. Mulla on myös pöytäkoneserveri jatkuvasti päällä ja teknisessä tilassa lisäksi miniläppäri loggaamassa MLP:n touhuja.

Nyt sitten on vielä lisäksi tuo poreallas, joka haukkaa saman verran sähköä kuin koko talon lämmitys... 

IV:n saisi kyllä viriteltyä ajastukselle, mutta jotenkin en ole saanut aikaiseksi. Enempi kiinnostaisi ohjata sitäkin myllyä tietokoneella.

[Opation]

Tuossa koko marraskuun kulutus ilman takkaa, eli 1058kWh



Maalämpöpumppu on käynyt vuoden aikana 1620h eli se olisi 2,5kW teholla 4050kWh ja tulistusvaraaja on arviolta kuluttanut noin 900kWh. Eli talon lämmityskulut olisivat luokkaa 5000kWh/vuosi, ja sehän on kyllä ihan siedettävä lukema?

[Atos]

50/70 luvun  Rintsikka
Lämmitysala= 220 m2 
 +22-23
Marraskuu 950kWh

Koko vuoden Startit  tähä mennessä  2750 kpl

[Lämäri]

Ohessa marraskuu (956 kwh) ja koko vuosi (9161 kwh), sinisellä viime vuoden loppu. Taloussähköä tuli kuvioihin vasta huhtikuun alusta, mutta toisaalta raksavehkeet vei virtaa ennen sitä. Jonkin verran.

170 m2 asuinala ja 40 m2 lämmitettävä talli. Etelässä ja A-lk eristeet
Sähkökiuas 10,5 kw, joten siitä tulee aina selkeä korotus, kun päällä.
Viikko sitten lauantaina tuli uudet säädöt, kun huoltomies nosti alaminimit 10 astetta ylemmäs.


Any comments?

[Lämäri]

Kiitos, lisää saa laittaa jos muillakin on tietoja saatavilla. Meillä kuun alun ka. 33,3kWh/vrk ja 2,8C.

Pohdintoja + tajunnan virtaa:

Eli meillä on pienellä marginaalilla kovin kulutus, oiskohan syy jossain muualla kuin lämmityksessä? Katsoin tuntitasolla talon kulutuksia, ja sieltä kun kaivelee ne minimit, jolloin MLP tai sähkövaraaja ei ole käynyt saa jonkinlaisen käsityksen kulutuksesta, jolle ei voi juuri mitään. Päivällä menee noin 300W ja pimeän aikaan 410W. Se siis sisältää laitteiden lepovirtoja, MLP:n tyhjäkäyntikulutuksen, palovarottimet, jääkapit, IV-koneen (nopeus 3) ym. sälää. Niistä tulee tähän vuoden aikaan jo 8,9kWh/vrk. Aika paljon mielestäni. Veikkaan että monella tuo luku voi olla pienempi. Sitten tuo sähkövaraaja vie 2,5-3kWh/vrk, kun olen nostanut 50 asteeseen hanoille menevän veden, ja laskenut MLP:n alalämmöt 30-40 asteen välille.

Oma kwh-mittari maalämpöpumpulle olisi hyvä lisuke jos tätä jaksaa seurailla. Eipä siitä juurikaan hyötyä ole, mutta muiden tulokset nyt kertoi sen että joko meillä tuhlaillaan sähköä tai lämmityksen cop ei ihan pärjää paremmilleen. Olen laskelmoinut että jos Lämpöässä tekisi 35 asteista vettä copilla 4, olisi meidän käyttöveden cop 2 kun tuotetaan 50 asteista vettä, jos 45 astetta riittäisi, cop olisi 2,3. Laskelmoin käyttöveden osuuden olevan sen verran pienempi osuus, että talon lämmityksen cop kannattaa pitää mahdollisimman korkeana.

Minkälaiset rakenneratkaisut teillä on? Yläpohja, seinät, alapohja?

[Opation]

Minkälaiset rakenneratkaisut teillä on? Yläpohja, seinät, alapohja?

Talo on puolitoistakerroksinen puurunkoinen, vinokatot ja yläpohja on 500mm ekovillaa, seinät 250mm kivivillaa ja maanavarainen laatta on 250mm styroxin päällä. Ikkunat ja ovet U-arvolla 1.0. Kun on perinteinen puurunkoinen, niin on höyrynsulku muovilla tehty, ja vaikka se on omasta mielestä huolella laitettu, niin ainakin välipohjan kohdalta sen vuotaminen on mahdollista. Tosin mitään selvästi kylmempiä kohtia en seinistä ole löytänyt.

[Lämäri]

Minkälaiset rakenneratkaisut teillä on? Yläpohja, seinät, alapohja?

Talo on puolitoistakerroksinen puurunkoinen, vinokatot ja yläpohja on 500mm ekovillaa, seinät 250mm kivivillaa ja maanavarainen laatta on 250mm styroxin päällä. Ikkunat ja ovet U-arvolla 1.0. Kun on perinteinen puurunkoinen, niin on höyrynsulku muovilla tehty, ja vaikka se on omasta mielestä huolella laitettu, niin ainakin välipohjan kohdalta sen vuotaminen on mahdollista. Tosin mitään selvästi kylmempiä kohtia en seinistä ole löytänyt.

Laitoit höyrynsulun sisäpintaan vai teitkö lisäkoolauksen, johon rasiat ym?

[Opation]

Yläkerrassa on lisäkoolaus ja alakerrassa rasiat laitettu talotehtaalla elementteihin, ja niissä on kalvo jätetty löysemmälle. Ei siis reikiä niissä kohdin, mutta välipohjan palkit on saatava höyrynsulun läpi. Niiden tiivistämisessä meni hermot, ja tuskin ne ihan tiiviit onkaan.

[Lämäri]

Yläkerrassa on lisäkoolaus ja alakerrassa rasiat laitettu talotehtaalla elementteihin, ja niissä on kalvo jätetty löysemmälle. Ei siis reikiä niissä kohdin, mutta välipohjan palkit on saatava höyrynsulun läpi. Niiden tiivistämisessä meni hermot, ja tuskin ne ihan tiiviit onkaan.

Mulla on talli toteutettu siten, että höyrynsulku tuli sisäpintaan. Yllättävän paljon tulee kylmää ilmaa pistorasioiden läpi, ei siis sivuista vaan läpi. Eri asia on sitten se onko sillä mitään käytännön merkitystä?

[Matias]

Yllättävän paljon tulee kylmää ilmaa pistorasioiden läpi, ei siis sivuista vaan läpi. Eri asia on sitten se onko sillä mitään käytännön merkitystä?

Kyllä tuolla on merkitystä jos ilma on tarpeeksi kylmää niin huoneilman kosteus tiivistyy vedeksi pistorasiassa kojeen/kalusteen pinnoille.

Yleensä tuollainen ilmiö tulee kun sähköputki menee huonetilasta seinän läpi eristeen kylmälle puolelle,koneellisen ilmanvaihdon alipaine vetää tuotakin kautta korvausilmaa.

Myös sellainen asennus että sähköputki käy jonkinmatkaa eristeen kylmällä puolella saattaa aiheuttaa kondensoitumista pistorasiassa koska eristeen ulkopuolella jäähtyvä ilma laskeutuu painovoimaisesti alaspäin

Tietääkseni ainoa toimiva ja helpohko korjaus tuollaiseen on tunkea silikonia tms tiivistemassaa pistorasialle tulevaan sähköputkeen senverran että ilmavirtaus kylmältä puolelta lakkaa.
Normaalisti tuollaiset tiivistykset tehdään jo asennuksen yhteydessä johtojen/kaapelinvedon jälkeen.

Ennen tuollaista operaatiota täytyy pistorasiasta katkaista sähkö avaamalla ko pistorasiaryhmän sulake

Vanhemmissa taloissa ei pientä kylmänvetoa ehkä huomaa kovin helposti mutta jos tuollainen kondensoitumisilmiö tulee pakkasilla niin pistorasian alapuolelle seinäpinnoille tulee näkyviä valumisjälkiä.
Myös nämä kylmävuotokohdat kannattaa tiivistää.

[Seagear]

Nostetaanpas tällainen vanha ketju tapetille.

Naputtelin Exceliin syyskuun lukuja Carunan kulutusseurannasta ja omasta kynäloggeritaulukosta. Laitoin taulukkooni myös lämmitystarveluvut ja laskin huvikseni menneiltä vuosilta että paljonko yksi yksikkö lämmitystarveluvussa tekee pumpun kilowattitunteina ja totesin että kolmen täyden maalämmitysvuoden perusteella lukema on luokkaa 1,7 - 1,8 kWh (esim. vuodelta 2013 6720 kWh/3798 (Vantaan lämmitystarveluku)).

Minkälaisia lukuja saatte omalta kohdaltanne?

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Mahtaako noita muiden paikkakuntien lämmitystarvelukuja muuten löytyä jostain?

[seppaant]

Tässä minulta vastaavat suhdeluvut.
Huomaa, että mitä pienempi lämmitystarveluku niin sitä suurempi suhdeluku kWh/LTL.
Tämä johtunee siitä että LTL:stä riippumaton käyttöveden osuus kasvaa.

Vuosi    Suhde   LTL
2008          1,46         4222
2009           1,43         4623
2010          1,46         5062
2011          1,64         3782
2012          1,61        4185
2013        1,51        3915
2014         1,55        3792

Muistaakseni Motivan sivuilta löytyy kertoimet, joilla voi laskea paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut.
Minusta taulukko on vähän harhaanjohtava sillä meidän kerroin on 0,97 ja vertailupaikkakunta Vantaa.
Jotta saan meidän LTL luvun niin Vantaan luku pitää jakaa luvulla 0,97 eikä suinkaan kertoa.

ATS

[tomppeli]

Mahtaako noita muiden paikkakuntien lämmitystarvelukuja muuten löytyä jostain?

- Ilmatieteen laitokselta saat mittauspaikkakuntien lämmitystarveluvut.
- Motivalta saat taulukkomuodossa kuntakohtaiset  korjauskertoimet.
- Tämä libreOfficella aukeava ohjelma laskee suoraan paikkakuntajohtaiset lämmitystarveluvut.
   Kirjoita taulukon aloitussivulle soluu G27 paikkakunnan postinumero ja
   soluissa G77 ja H77 on valmiiksi lasketut lämmitystarveluvut koko vuodelle ja tammikuulle

[Seagear]

Tässä minulta vastaavat suhdeluvut.
Huomaa, että mitä pienempi lämmitystarveluku niin sitä suurempi suhdeluku kWh/LTL.
Tämä johtunee siitä että LTL:stä riippumaton käyttöveden osuus kasvaa.

Joo, hyvä huomio. Meidän suhdeluvut ovat tällaiset:
2012          1,69        4059
2013        1,77        3798
2014          1,82        3678

Toinen huomio omasta kirjanpidosta oli että aika samoihin näyttävät vuosi- ja kuukausikulutukset kuitenkin menevän eri vuosina poikkeuksellisen kylmiä kuukausia lukuun ottamatta. Nyt oli kuulemma poikkeuksellisen lämmin syyskuu mutta meillä ainakin pumppu haukkasi 12 kWh enemmän kuin 9/2014, 15 kWh enemmän kuin 9/2013 ja 17 kWh enemmän kuin 9/2012. Kaivon kylmenemistä, eri pyynti sisälämpötilalle, teinien myötä kasvanut vedenkulutus tai mikä lie syy?

Kolmas huomio oli että ensi kuussa kun neljä vuotta maalämmitystä tulee täyteen niin vieläkin on pumpun kWh-mittarin mukaan ostettu vähemmän energiaa (26000 kWh) kuin aiemmin yhtenä keskiarvoisena öljylämmitysvuotena (2900 litraa vastaten 29000 kWh).

[Seagear]

- Ilmatieteen laitokselta saat mittauspaikkakuntien lämmitystarveluvut.
- Motivalta saat taulukkomuodossa kuntakohtaiset  korjauskertoimet.
- Tämä libreOfficella aukeava ohjelma laskee suoraan paikkakuntajohtaiset lämmitystarveluvut.
   Kirjoita taulukon aloitussivulle soluu G27 paikkakunnan postinumero ja
   soluissa G77 ja H77 on valmiiksi lasketut lämmitystarveluvut koko vuodelle ja tammikuulle

Kiitos linkeistä!