Omakotitalon maalämmön suunnittelu

[Joshua]

Olen vaihtamassa omakotitalooni maalämmön. Talon perustiedot:
- huoneistoala 200 m2
- kellari 200 m2 (korkeus 2,2 m)
- 1000 m3
- rakennettu 1961, laajennus 1970, rakenteet pääosin alkuperäiset
- yösähköä 50.000 kWh + öljyä 1,5 m3
- henkilöluku 6
- astepäiväluku 5150

Olen kysellyt tarjouksia useilta eri urakoitsijoilta. Seuraavanlaisia ehdotuksia on tehty:
- kallioreikien pituus 300-400 m (2 reikää)
- pumpun teho 16-20 kW
- varaaja 300-700 l

Onko järkeä laittaa 20 kW:n pumppua, jos porareiästä saa vain 10,5-13,0 kW? Tarkoituksena on tehdä myös rakenteellisia parannuksia mm. vaihtamalla ikkunat.

Ruotsalaisilla näyttäisi olevan pienemmät varaajat. Asennustila on melko ahdas, joten pienempi varaaja sikäli houkuttelisi. 700 litrainenkin jotenkin mahtuu. Mikä on varaajakapasiteetin merkitys?

Takuu näyttäisi olevan LÄ:llä ja IVT 5 vuotta ja muilla 2 vuotta.

Mitä kaikkea hinnan lisäksi pitäisi huomioida? Hommiin pitäisi päästä jo tämän vuoden puolella ainakin porauksen osalta, jotta saisi kotitalousvähennyksiä.

[eko]

Mikä lämmitys - patteri vai lattia?
Mikä meno ja paluuveden lämpötila kovemmillla pakkasilla?

Maasta revitään 2/3 tehosta, 1/3 tulee piuhaa pitkin....

LKV kulutus 6hlöa ja iso pumppu: 300l riittänee (jos päädyt ruotti-pumppuun), kun lämmitys melko ripeäää (pysyykö manttelivaraaja mukana onkin sitten toinen asia)

[Joshua]

Mikä lämmitys - patteri vai lattia?
Mikä meno ja paluuveden lämpötila kovemmillla pakkasilla?

Patterilämmitys, -20 asteessa patteriveden asetusarvo +47.

Noissa "ruottipumpuissa" on ilmeisesti varaaja yleensä pelkälle käyttövedelle? Alkavatko patterit naksua?

20 kW:n pumppu ja 400 m kallioreikää voisi siis olla tarpeen, jos ei vaihda ikkunoita ja lisäeristä taloa. Pumpun asennuksen jälkeen nuo energiainvestoinnit muuttuvat kannattamattomiksi?! Tarkoituksena on kyllä asentaa myös ilmalämpöpumppu lähinnä jäähdytystä varten. Ilmalämpöpumppu puoltaisi jälleen pienempää 16 kW:n maalämpöpumppua ja 300 metriä (2x150) kallioreikää.

[commo73]

Mikä lämmitys - patteri vai lattia?
Mikä meno ja paluuveden lämpötila kovemmillla pakkasilla?

Patterilämmitys, -20 asteessa patteriveden asetusarvo +47.

Noissa "ruottipumpuissa" on ilmeisesti varaaja yleensä pelkälle käyttövedelle? Alkavatko patterit naksua?

20 kW:n pumppu ja 400 m kallioreikää voisi siis olla tarpeen, jos ei vaihda ikkunoita ja lisäeristä taloa. Pumpun asennuksen jälkeen nuo energiainvestoinnit muuttuvat kannattamattomiksi?! Tarkoituksena on kyllä asentaa myös ilmalämpöpumppu lähinnä jäähdytystä varten. Ilmalämpöpumppu puoltaisi jälleen pienempää 16 kW:n maalämpöpumppua ja 300 metriä (2x150) kallioreikää.

Thermiassa ei mantelivaraajan lämmönsiirto pulmia. Laita lisäksi 300L purkuri sarjaan + hullunkierto putki ja pumppu niin kyllä pelaa ja ei naksu patterit. Jos joku sanoo että veden lämpötila ei riitä niin löytyy G2 jossa riittää. "Tulistinpumput" on myös yksivaihtoehto. Nibeltä tulee huhujen mukaan uuteen malliin sama rakenne kuin thermiassa on ollut vuosia.

[Joshua]

Thermiassa ei mantelivaraajan lämmönsiirto pulmia. Laita lisäksi 300L purkuri sarjaan + hullunkierto putki ja pumppu niin kyllä pelaa ja ei naksu patterit. Jos joku sanoo että veden lämpötila ei riitä niin löytyy G2 jossa riittää. "Tulistinpumput" on myös yksivaihtoehto. Nibeltä tulee huhujen mukaan uuteen malliin sama rakenne kuin thermiassa on ollut vuosia.

Tulistinpumppuja ovat ilmeisesti esim. Lämpöässä P15 ja Geopro SH16. Kuljetusreitti on niin ahdas, ettei esim. LÄ V13-15 (650x1050x1900) mahdu tulemaan. Em. tulistinpumput mahtuvat ja lisäksi maksimissaan 700 litran varaaja, jonka koko on fii810x2050, joka pitää tuoda paikoilleen ilman eristeitä.

Onko Geopro SH16:n tulistinvaraajaksi 500 litrainen liian pieni?

Miksi Oilon antaa pumpuilleen vain 2 vuoden takuun?

[commo73]

Thermiassa ei mantelivaraajan lämmönsiirto pulmia. Laita lisäksi 300L purkuri sarjaan + hullunkierto putki ja pumppu niin kyllä pelaa ja ei naksu patterit. Jos joku sanoo että veden lämpötila ei riitä niin löytyy G2 jossa riittää. "Tulistinpumput" on myös yksivaihtoehto. Nibeltä tulee huhujen mukaan uuteen malliin sama rakenne kuin thermiassa on ollut vuosia.

Tulistinpumppuja ovat ilmeisesti esim. Lämpöässä P15 ja Geopro SH16. Kuljetusreitti on niin ahdas, ettei esim. LÄ V13-15 (650x1050x1900) mahdu tulemaan. Em. tulistinpumput mahtuvat ja lisäksi maksimissaan 700 litran varaaja, jonka koko on fii810x2050, joka pitää tuoda paikoilleen ilman eristeitä.

Onko Geopro SH16:n tulistinvaraajaksi 500 litrainen liian pieni?

Miksi Oilon antaa pumpuilleen vain 2 vuoden takuun?

Thermialta saat yht 6v (2+4v) takuuta ilmakuluja jos kotivakuutus, jossa maininta lämpöteknisten laitteiden korvauksesta.

[Joshua]

Olen vaihtamassa omakotitalooni maalämmön. Talon perustiedot:
- huoneistoala 200 m2
- kellari 200 m2 (korkeus 2,2 m)
- 1000 m3
- rakennettu 1961, laajennus 1970, rakenteet pääosin alkuperäiset
- yösähköä 50.000 kWh + öljyä 1,5 m3
- henkilöluku 6
- astepäiväluku 5150
- patterilämmitys (-20 C astetta ulkona, menovesi +49 C)

Onko vanha 3000 litran varaaja liian suuri maalämpöpumpun (20 kW) kaveriksi? Öljykattila, jolla lämmitetään nyt käyttövesi, on noin 10 metrin päässä varaajasta. Jos laittaisi öljykattilan tilalle 500 litran varaajan ja patteriverkostolle jäisi tuo vanha 3000 litrainen. Maalämpöpumppu tulisi vanhan varaajan viereen. Varaaja ja öljykattila on yhdistettu neljällä putkella, joten vesi saadaan niiden välille kulkemaan.

[seppaant]

Onko vanha 3000 litran varaaja liian suuri maalämpöpumpun (20 kW) kaveriksi?

Näin suuren varaajan yhdistäminen lämpöpumppuun on aina ongelmallista.
Lämpöpumppuja on kahta tyyppiä:
- Lämpöpumppu ja varaaja on samaa kokonaisuutta
- Lämpöpumppu ja varaaja ovat erilliset yksiköt. Näissä varaaja on suunniteltu toimimaan kyseisen lämpöpumpun kanssa.

Jos kuitenkin haluat hyödyntää olemassa olevaa 3000 l varaajaa niin pyydä pumpun myyjältä vakuutus mieluummin kirjallisena, että heidän pumppunsa ja varaaja toimivat yhdessä.

ATS

[tomppeli]

Olen vaihtamassa omakotitalooni maalämmön. Talon perustiedot:
- huoneistoala 200 m2
- kellari 200 m2 (korkeus 2,2 m)
- 1000 m3
- rakennettu 1961, laajennus 1970, rakenteet pääosin alkuperäiset
- yösähköä 50.000 kWh + öljyä 1,5 m3
- henkilöluku 6
- astepäiväluku 5150
- patterilämmitys (-20 C astetta ulkona, menovesi +49 C)

Onko vanha 3000 litran varaaja liian suuri maalämpöpumpun (20 kW) kaveriksi? Öljykattila, jolla lämmitetään nyt käyttövesi, on noin 10 metrin päässä varaajasta. Jos laittaisi öljykattilan tilalle 500 litran varaajan ja patteriverkostolle jäisi tuo vanha 3000 litrainen. Maalämpöpumppu tulisi vanhan varaajan viereen. Varaaja ja öljykattila on yhdistettu neljällä putkella, joten vesi saadaan niiden välille kulkemaan.

Astepäivälukemista päätellen asut Oulu - Joensuu linjan tuntumassa.
Sähköä 50.000kW + 1500l öljyä tarkoittaa noin 63.000kWh:n vuotuista lämmitysenergian tarvetta.
Sen tuottamiseksi täystehoisena tarvitaan jopa 25kW -tehoinen pumppu ja porakaivoiksi tuolla asuinpaikkalinjalla vähintään noin 440 metriä aktiivisyvyistä porakaivoa. Kaivoa ei kannata alimitoittaa!

Tulistuspumppu olisi tarkoitukseenne sopiva.
500 litrainen varaaja on liian pieni. Vähintään 700 litrainen tulisi olla. Sekin on aika pieni tarkoitukseenne.
Missä kunnossa se 3000 litrainen on? Kannattaako vielä käyttää, vai onko elinkaarensa lopulla? Onko siinä varaajakierukkaa käyttövedelle?
Noita kysymyksiä kannatta pohtia yhdessä laitetoimittajan kanssa.
Menestystä hankkeellenne!

[Joshua]

Olen vaihtamassa omakotitalooni maalämmön. Talon perustiedot:
- huoneistoala 200 m2
- kellari 200 m2 (korkeus 2,2 m)
- 1000 m3
- rakennettu 1961, laajennus 1970, rakenteet pääosin alkuperäiset
- yösähköä 50.000 kWh + öljyä 1,5 m3
- henkilöluku 6
- astepäiväluku 5150
- patterilämmitys (-20 C astetta ulkona, menovesi +49 C)

Onko vanha 3000 litran varaaja liian suuri maalämpöpumpun (20 kW) kaveriksi? Öljykattila, jolla lämmitetään nyt käyttövesi, on noin 10 metrin päässä varaajasta. Jos laittaisi öljykattilan tilalle 500 litran varaajan ja patteriverkostolle jäisi tuo vanha 3000 litrainen. Maalämpöpumppu tulisi vanhan varaajan viereen. Varaaja ja öljykattila on yhdistettu neljällä putkella, joten vesi saadaan niiden välille kulkemaan.

Astepäivälukemista päätellen asut Oulu - Joensuu linjan tuntumassa.
Sähköä 50.000kW + 1500l öljyä tarkoittaa noin 63.000kWh:n vuotuista lämmitysenergian tarvetta.
Sen tuottamiseksi täystehoisena tarvitaan jopa 25kW -tehoinen pumppu ja porakaivoiksi tuolla asuinpaikkalinjalla vähintään noin 440 metriä aktiivisyvyistä porakaivoa. Kaivoa ei kannata alimitoittaa!

Tulistuspumppu olisi tarkoitukseenne sopiva.
500 litrainen varaaja on liian pieni. Vähintään 700 litrainen tulisi olla. Sekin on aika pieni tarkoitukseenne.
Missä kunnossa se 3000 litrainen on? Kannattaako vielä käyttää, vai onko elinkaarensa lopulla? Onko siinä varaajakierukkaa käyttövedelle?
Noita kysymyksiä kannatta pohtia yhdessä laitetoimittajan kanssa.
Menestystä hankkeellenne!

Kallioreikiä ajattelin porata 2x200 metriä. Maalämpöpumpun teho 20 kW. Käyttövesi on tuolla 10 metrin päässä öljykattilahuoneessa, jonne ajattelin laittaa 300-500 litran varaajan. Maalämpöpumppu tulisi tuon 3000 litran hyväkuntoisen yösähkövaraajan viereen.

Päätettiin juuri vaimon kanssa pitää myös uima-altaamme käytössä, mikä lisää kokonaiskulutuksemme jo 80.000 kWh:in. Miten tuon uima-altaan maalämmitys olisi parasta hoitaa?

Lämmitysjärjestelmä on siis varsin monimutkainen. Nyt käyttövettä lämmittävän öljykattilan tilalle tulisi 300-500 litran varaaja. Öljykattilasta 10 metrin päässä on 3000 litran varaaja, joka hoitelee patterien ja uima-altaan lämmityksen. Tämän viereen tulisi maalämpöpumppu, josta vesi menisi vanhoja putkia pitkin 10 metrin päähän vanhaan  öljykattilahuoneeseen, jonka varaajalla lämmitettäisiin siis käyttövesi. Kannattaisiko uima-altaan lämmitys ottaa tästä samasta käyttöveden lämmitysputkesta? Olisi hyvä, jos kesällä ei tarvitsisi lämmittää tuota 3000 litran varaajaa.

[tomppeli]

Tulee kohtalaisen konstikas ratkaisu.
Kannattaa otta jostain hyvä ja asiaa tunteva suunittelija mukaan kuvioihin.

[Joshua]

Tulee kohtalaisen konstikas ratkaisu.
Kannattaa otta jostain hyvä ja asiaa tunteva suunittelija mukaan kuvioihin.

Tiedätkö/tiedetäänkö hyvää suunnittelijaa täältä Oulun seudulta? Ajateltiin porauttaa kallioreiät jo tämän vuoden puolella. Sitten olisi aikaa suunnitella, jos sisätyöt tehtäisiin ensi kesänä.

[seppaant]

Tulee kohtalaisen konstikas ratkaisu.
Kannattaa otta jostain hyvä ja asiaa tunteva suunittelija mukaan kuvioihin.

Suunittelijan tulee hallita sekä virtaus- että lämpötekniikka.

ATS

[Kuumaa_kalliosta]

Öljykattilasta 10 metrin päässä on 3000 litran varaaja, joka hoitelee patterien ja uima-altaan lämmityksen. Tämän viereen tulisi maalämpöpumppu, josta vesi menisi vanhoja putkia pitkin 10 metrin päähän vanhaan  öljykattilahuoneeseen, jonka varaajalla lämmitettäisiin siis käyttövesi. Kannattaisiko uima-altaan lämmitys ottaa tästä samasta käyttöveden lämmitysputkesta? Olisi hyvä, jos kesällä ei tarvitsisi lämmittää tuota 3000 litran varaajaa.

Täällä on uima-altaan lämmitys hoidettu Pahlénin lämmönvaihtimella patteripiirin paluukierrossa. Se on lämpötaloudellisesti kai paras ratkaisu ja helppo toteuttaa.

[tomppeli]

Tulee kohtalaisen konstikas ratkaisu.
Kannattaa otta jostain hyvä ja asiaa tunteva suunittelija mukaan kuvioihin.

Tiedätkö/tiedetäänkö hyvää suunnittelijaa täältä Oulun seudulta? Ajateltiin porauttaa kallioreiät jo tämän vuoden puolella. Sitten olisi aikaa suunnitella, jos sisätyöt tehtäisiin ensi kesänä.

Vaasalaisena en tunne Oulun alueen guruja.
Koeta kysyä joltain paikalliselta ns vapaalta asentajalta, josko hän tuntisi hyvää ja asiasta kiinnostunutta ja siihen vihkiytynyttä suunnittelijaa.
Teidän ratkaisu on aika vaativa ja edellyttää kyllä huolellista asian kartoittamista ja suunnittelua.
Epäonnistunut toteutus voi tulla aika kalliiksi tuon mittaluokan hankkeessa.

Kauppiaat puhuvat kyllä kauniisti ja aina oman etunsa puolesta.
Jos päästät kauppiaan suunnittelemaan, ota siinä tapauksessa suunnitelma useammalta.

Rovaniemellä vaikuttaa EKOWELL. Kysy sieltäkin suunnittelua.
Tosin se Rovaniemikin on teiltä aika kaukana ja kuinka lie siellä asiat tehdaspalon jälkeen.

Hyvä hanke. Kun saat kunnollisen toteutuksen tulet varmasti olemaan tyytyväinen. Maksaa aika paljon, mutta on sen väärti.
Onnea matkaan!

[Matias]

Jos tuo vanha 3000l:n varaaja on hyvin eristetty ja kaikinpuoin kunnossa niin voi lämpöpumpun asennuksen tehdä yksinkertaisestikin.
On olemassa lämpöpumppuja,esim Ekowell EPT2000 joissa ei ole laisinkaan omaa varaajaa.
Lämpöpumpun lauhdutinpiiristä vedetään 2 putkea isoon varaajaan,meno varaajan yläosaan ja paluu alaosasta.
Kiertopumppu on valmiina lämpöpumpussa
Tulistinpiiristä taas 2 putkea käyttövesivaraajalle samalla periaatteella.
Maaliuos putket 2kpl tuodaan myös pumpulle.
Meillä on vastaava(EPT400) pumppu/vanha varaaja+pieni käyttövesivaraaja ollut käytössä nyt yli 11 vuotta ilman mainittavampia ongelmia.

[sam68]

Joshualta kysyisin millaisella budjetilla olette liikkeellä projektissa?

[Joshua]

Joshualta kysyisin millaisella budjetilla olette liikkeellä projektissa?

Kotitalousvähennysten jälkeen noin 25.000 euroa sisältäen patteriventtiilien vaihdon.

[Joshua]

Täällä on uima-altaan lämmitys hoidettu Pahlénin lämmönvaihtimella patteripiirin paluukierrossa. Se on lämpötaloudellisesti kai paras ratkaisu ja helppo toteuttaa.

Miten uima-altaan lämmitys hoituu kesällä, jos lämmitys on patteripiirissä?

[Kuumaa_kalliosta]

Täällä on uima-altaan lämmitys hoidettu Pahlénin lämmönvaihtimella patteripiirin paluukierrossa. Se on lämpötaloudellisesti kai paras ratkaisu ja helppo toteuttaa.

Miten uima-altaan lämmitys hoituu kesällä, jos lämmitys on patteripiirissä?

Eipä sitä tarvitse kesällä lämmittää, on riittävän lämmintä muutenkin. Jos haluaisi kesällä lämmitystä, voi tehdä niin, että sulkee muun patteripiirin ja antaa veden kiertää vain lämmönvaihtimessa.

[Joshua]

Täällä on uima-altaan lämmitys hoidettu Pahlénin lämmönvaihtimella patteripiirin paluukierrossa. Se on lämpötaloudellisesti kai paras ratkaisu ja helppo toteuttaa.

Miten uima-altaan lämmitys hoituu kesällä, jos lämmitys on patteripiirissä?

Eipä sitä tarvitse kesällä lämmittää, on riittävän lämmintä muutenkin. Jos haluaisi kesällä lämmitystä, voi tehdä niin, että sulkee muun patteripiirin ja antaa veden kiertää vain lämmönvaihtimessa.

Altaani tarvitsee lämmitystä myös kesällä, jolloin pitää lämmittää tietysti myös käyttövettä. Mitä jos tuo uima-altaan lämmitys Pahlen lämmönvaihtimella olisi käyttöveden lämmityksen paluukierrossa? Lämmitys tapahtuisi yösähköllä pari tuntia yössä.

[Roori]

Öljykattilasta 10 metrin päässä on 3000 litran varaaja, joka hoitelee patterien ja uima-altaan lämmityksen. Tämän viereen tulisi maalämpöpumppu, josta vesi menisi vanhoja putkia pitkin 10 metrin päähän vanhaan  öljykattilahuoneeseen, jonka varaajalla lämmitettäisiin siis käyttövesi. Kannattaisiko uima-altaan lämmitys ottaa tästä samasta käyttöveden lämmitysputkesta? Olisi hyvä, jos kesällä ei tarvitsisi lämmittää tuota 3000 litran varaajaa.

Täällä on uima-altaan lämmitys hoidettu Pahlénin lämmönvaihtimella patteripiirin paluukierrossa. Se on lämpötaloudellisesti kai paras ratkaisu ja helppo toteuttaa.

Kukas noita Pahleneita myy ja mitähän maksavat?

Joshualle: Onko sähköä kuinka tarjolla, eli mitkä on pääsulakkeet?

[Joshua]

Öljykattilasta 10 metrin päässä on 3000 litran varaaja, joka hoitelee patterien ja uima-altaan lämmityksen. Tämän viereen tulisi maalämpöpumppu, josta vesi menisi vanhoja putkia pitkin 10 metrin päähän vanhaan  öljykattilahuoneeseen, jonka varaajalla lämmitettäisiin siis käyttövesi. Kannattaisiko uima-altaan lämmitys ottaa tästä samasta käyttöveden lämmitysputkesta? Olisi hyvä, jos kesällä ei tarvitsisi lämmittää tuota 3000 litran varaajaa.

Täällä on uima-altaan lämmitys hoidettu Pahlénin lämmönvaihtimella patteripiirin paluukierrossa. Se on lämpötaloudellisesti kai paras ratkaisu ja helppo toteuttaa.

Kukas noita Pahleneita myy ja mitähän maksavat?

Joshualle: Onko sähköä kuinka tarjolla, eli mitkä on pääsulakkeet?

Pääsulakkeet ovat 3x63A. Yösähkötehoa 3x10 kW, joista yhden ajattelin jättää reserviksi. Sulakkeet voisi sitten pienentää 3x35A:in.

[Roori]

Sähkö ei siis ole rajoite, saa mennä pienempään...
Heitto: oletko miettinyt kokonaisuutta ajatellen 2 pumpun ratkaisua (2 kaivoa), olisiko siinä sulle etua?
Esim. hyvä käyttövesi pumppu ja simppeli 3000L raataja.

[Joshua]

Sähkö ei siis ole rajoite, saa mennä pienempään...
Heitto: oletko miettinyt kokonaisuutta ajatellen 2 pumpun ratkaisua (2 kaivoa), olisiko siinä sulle etua?
Esim. hyvä käyttövesi pumppu ja simppeli 3000L raataja.

Itsellä on käynyt kahden pumpun systeemi mielessä, mutta kukaan ammattilainen ei ole vielä sitä esittänyt. Lämmityshän on kahdessa paikassa. Tuo öljykattilahuone ei ole ulkoseinän vieressä, joten maapiirin putkien tuonti on sinne hiukan hankalampaa. Yhden asentajan mukaan maaputkia ei voi vetää katossa ilmauksen takia.

[Kuumaa_kalliosta]

Öljykattilasta 10 metrin päässä on 3000 litran varaaja, joka hoitelee patterien ja uima-altaan lämmityksen. Tämän viereen tulisi maalämpöpumppu, josta vesi menisi vanhoja putkia pitkin 10 metrin päähän vanhaan  öljykattilahuoneeseen, jonka varaajalla lämmitettäisiin siis käyttövesi. Kannattaisiko uima-altaan lämmitys ottaa tästä samasta käyttöveden lämmitysputkesta? Olisi hyvä, jos kesällä ei tarvitsisi lämmittää tuota 3000 litran varaajaa.

Täällä on uima-altaan lämmitys hoidettu Pahlénin lämmönvaihtimella patteripiirin paluukierrossa. Se on lämpötaloudellisesti kai paras ratkaisu ja helppo toteuttaa.

Kukas noita Pahleneita myy ja mitähän maksavat?

Useimmat uima-allastarvikkeita myyvät liikkeet niitä kauppaavat. Täällä on pienin Pahlénin lämmönvaihdin 11365, joka maksoi kaksi vuotta sitten 350 euroa Allasvesi Oy:ltä. Se on liitetty Esben VTA320-sekoitusventtiilin ohjaamana patteriverkostoon. Uima-altaan puoleisessa kierrossa lämmönvaihtimeen tulevaa vettä pyörittää uima-allassuodattimen pumppu, joka on käynnissä ajastimella jaksoittain yhteensä 6-8 tuntia vuorokaudessa.

[Joshua]

Useimmat uima-allastarvikkeita myyvät liikkeet niitä kauppaavat. Täällä on pienin Pahlénin lämmönvaihdin 11365, joka maksoi kaksi vuotta sitten 350 euroa Allasvesi Oy:ltä. Se on liitetty Esben VTA320-sekoitusventtiilin ohjaamana patteriverkostoon. Uima-altaan puoleisessa kierrossa lämmönvaihtimeen tulevaa vettä pyörittää uima-allassuodattimen pumppu, joka on käynnissä ajastimella jaksoittain yhteensä 6-8 tuntia vuorokaudessa.

Itselläni on myös joku Pahlen-lämmönvaihdin. Uima-altaan suodatus on käytössä noin 4 tuntia yössä ja lämmityspuoli, jota käytetään noin pari tuntia yössä, tulee suoraan varaajasta.

Yksi idea oli, että lämpöpumpulta käyttövesivaraajaan menevästä putkesta otetaan haara uima-altaan lämmitykselle Pahlen-vaihtimelle ja siitä takaisin lämpöpumpulle. Tätä putkihaaraa pyöritettäisiin sitten yösähköllä kuten tälläkin hetkellä. Käyntiajan pitäisi olla pitempi, koska nyt otettava vesi on 80-90 asteista, mutta lämpöpumpusta saataisiin ehkä 60-asteista vettä.

Mikä on tuo Nibe Pool 10 ja miten se toimii?

[Raid]

Omaa allastani ohjaa erillinen ohjainyksikö jossa  voidaan määritellä lämpötilat ja ajat miten kauan tai kuinka lämpimäksi allasta lämmitetään.  Olen kuitenkin laittanut ohjauksen lämpötilalle jo ennen tätä yksikköä. Ohjain kytkee lämmityksen ja suodatuksen yhtä aikaa päälle kunnes haluttu lämpötila on saavutettu.  Kuitenkin tuo ohjainyksikkö määrää sen jos talo tai KV tarvitsee lämpöä se ohittaa uima-altaan pyynnöt ja ei lämmitä allasta sinä aikana. Tämä on ollut hyödyksi kun on kovia pakkasia(-20º-30º) niin altaan lämmitys ei turhaan silloin rasita pumppua.

[Joshua]

Omaa allastani ohjaa erillinen ohjainyksikö jossa  voidaan määritellä lämpötilat ja ajat miten kauan tai kuinka lämpimäksi allasta lämmitetään.  Olen kuitenkin laittanut ohjauksen lämpötilalle jo ennen tätä yksikköä. Ohjain kytkee lämmityksen ja suodatuksen yhtä aikaa päälle kunnes haluttu lämpötila on saavutettu.  Kuitenkin tuo ohjainyksikkö määrää sen jos talo tai KV tarvitsee lämpöä se ohittaa uima-altaan pyynnöt ja ei lämmitä allasta sinä aikana. Tämä on ollut hyödyksi kun on kovia pakkasia(-20º-30º) niin altaan lämmitys ei turhaan silloin rasita pumppua.

Vaikuttaa fiksulta systeemiltä. Miten altaan lämmitys on kytketty lämpöpumppuun, varaajaan, käyttöveden/patterien lämmitykseen? Lämmitätkö uimavettä myös kesällä?

[Raid]

Pumpusta haarautuu oumannin 2-tie ventiili jota ohjaa tuo uima-allasohjaus.
Kun allasta lämmitetään venttiili vaihtaa kierron lattialämmityksestä
altaan lämmitykseen jossa on tuo pahlenin 40kw lämmönvaihdin.
Allas on aina lämmin n 22-23 asteessa sen vuoksi ettei höyrystymistä tapahdu liikaa. Se riittää kyllä mainioisti muksuille. Alussa tuntuu hiukan viileeltä mutta nopeesti siihen totttuu ja on virkistävää käydä altaassa.

Allas-ohjaus  ja alempana ventiilli

[Joshua]

Pumpusta haarautuu oumannin 2-tie ventiili jota ohjaa tuo uima-allasohjaus.
Kun allasta lämmitetään venttiili vaihtaa kierron lattialämmityksestä
altaan lämmitykseen jossa on tuo pahlenin 40kw lämmönvaihdin.
Allas on aina lämmin n 22-23 asteessa sen vuoksi ettei höyrystymistä tapahdu liikaa. Se riittää kyllä mainioisti muksuille. Alussa tuntuu hiukan viileeltä mutta nopeesti siihen totttuu ja on virkistävää käydä altaassa.

Kiitos havainnollisesta kuvasta! Meillä pitää olla ainakin 26 astetta lämmin vesi. Ehkäpä tuota samaa kytkentää voisi soveltaa käyttövesipuolella.

[Kuumaa_kalliosta]

Meillä pitää olla ainakin 26 astetta lämmin vesi.

Ohoh. Silloin teillä on varmaan allaspeite ja kunnon ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. Muuten lämmittämisestä tulee hyvin arvokasta ja kosteusvahinkojen riski on kova.

[Joshua]

Olen vaihtamassa omakotitalooni maalämmön. Talon perustiedot:
- huoneistoala 200 m2
- kellari 200 m2 (korkeus 2,2 m)
- 1000 m3
- rakennettu 1961, laajennus 1970, rakenteet pääosin alkuperäiset
- yösähköä 50.000 kWh + öljyä 1,5 m3
- henkilöluku 6
- astepäiväluku 5150

Olen kysellyt tarjouksia useilta eri urakoitsijoilta. Seuraavanlaisia ehdotuksia on tehty:
- kallioreikien pituus 300-400 m (2 reikää)
- pumpun teho 16-20 kW
- varaaja 300-700 l

Onko järkeä laittaa 20 kW:n pumppua, jos porareiästä saa vain 10,5-13,0 kW? Tarkoituksena on tehdä myös rakenteellisia parannuksia mm. vaihtamalla ikkunat.

Ruotsalaisilla näyttäisi olevan pienemmät varaajat. Asennustila on melko ahdas, joten pienempi varaaja sikäli houkuttelisi. 700 litrainenkin jotenkin mahtuu. Mikä on varaajakapasiteetin merkitys?

Takuu näyttäisi olevan LÄ:llä ja IVT 5 vuotta ja muilla 2 vuotta.

Mitä kaikkea hinnan lisäksi pitäisi huomioida? Hommiin pitäisi päästä jo tämän vuoden puolella ainakin porauksen osalta, jotta saisi kotitalousvähennyksiä.

Nyt on kaksi 200 metrin kallioreikää porattuna ja putket sisällä. Ensi kesänä pitäisi sitten asentaa lämpöpumppu ja varaaja/varaajat. On vielä hyvästi aikaa suunnitella. Ojia lämpökeskukseen pitäisi kaivaa noin 30 metriä.

Vaihdoin ikkunatkin. -25 asteessa talo lämpeni 20 kW:n lämmitysteholla. Mitoituslämpötilassa -32 riittäisi teoriassa 23 kW:n teho. Kannattaisiko valita 16 kW:n vai 20 kW:n lämpöpumppu?

[tomppeli]

Nyt on kaksi 200 metrin kallioreikää porattuna ja putket sisällä. Ensi kesänä pitäisi sitten asentaa lämpöpumppu ja varaaja/varaajat. On vielä hyvästi aikaa suunnitella. Ojia lämpökeskukseen pitäisi kaivaa noin 30 metriä.

Vaihdoin ikkunatkin. -25 asteessa talo lämpeni 20 kW:n lämmitysteholla. Mitoituslämpötilassa -32 riittäisi teoriassa 23 kW:n teho. Kannattaisiko valita 16 kW:n vai 20 kW:n lämpöpumppu?

Astepäiväluvun perusteella asutte ehkä jossain Oulu - Joensuu linjalla.
Siellä koskemattoman kallioperän lämpötila noin 5,5C -arvelen, kun en tiedä tarkemmin paikkakuntaa.
Jos kaivoja on nyt yhteensä 400 metriä ja vähennämme niistä pois ns kuivaa osuutta 10 metriä, tulisi silloin aktiivipituudeksi 390 metriä.
Pumpun hyötysuhteella 2,7 lämpötehoa tulisi (pumpun sähkö + kaivosta otettu lämpö) n. 63.000kWh, joka on sama, kuin 50.000 kWh + 1500 ltr öljyä.
Kaivoista ei voi koskaan mennä takuuseen. On liian paljon muuttuvia tekijoitä, joita ei tunneta ja jotka kuitenkin vaikuttavat kaivojen lämpöominaisuuksiin.
On hyvä ylimitoittaa kaiken varalta lämpökaivo.

Pumpun pitäisi olla 20kW -tehoinen. 16kW ei ole edes ihan ns optimi eli osatehomitoituksen mukainen.

Onko lämmitys pattereilla. Silloin olisi syytä hankkia ns tulistuslämpöpumppu ja vähintään 700 varaajalla. Tulistuspumppu on rakennettu patteriverkostoa silmällä pitäen.
Jos on betoniin varaava lattialämmitys, voi käyttää vaihtoventtiilikonetta, eli ns ruotsalaistyyppistä pumppua.

....
PS.: Suuressa tiedonkeruussa olisi hyvä olla kohta, jossa kerrotaan, onko lattia vai patterilämmitys!!

[Joshua]

Astepäiväluvun perusteella asutte ehkä jossain Oulu - Joensuu linjalla.
Siellä koskemattoman kallioperän lämpötila noin 5,5C -arvelen, kun en tiedä tarkemmin paikkakuntaa.
Jos kaivoja on nyt yhteensä 400 metriä ja vähennämme niistä pois ns kuivaa osuutta 10 metriä, tulisi silloin aktiivipituudeksi 390 metriä.
Pumpun hyötysuhteella 2,7 lämpötehoa tulisi (pumpun sähkö + kaivosta otettu lämpö) n. 63.000kWh, joka on sama, kuin 50.000 kWh + 1500 ltr öljyä.
Kaivoista ei voi koskaan mennä takuuseen. On liian paljon muuttuvia tekijoitä, joita ei tunneta ja jotka kuitenkin vaikuttavat kaivojen lämpöominaisuuksiin.
On hyvä ylimitoittaa kaiken varalta lämpökaivo.

Pumpun pitäisi olla 20kW -tehoinen. 16kW ei ole edes ihan ns optimi eli osatehomitoituksen mukainen.

Onko lämmitys pattereilla. Silloin olisi syytä hankkia ns tulistuslämpöpumppu ja vähintään 700 varaajalla. Tulistuspumppu on rakennettu patteriverkostoa silmällä pitäen.
Jos on betoniin varaava lattialämmitys, voi käyttää vaihtoventtiilikonetta, eli ns ruotsalaistyyppistä pumppua.

Ikkunanvaihdon pitäisi pudottaa energiankulutusta noin 10 %. Lämmönjakelu toimii vesikiertoisena patterilämmityksenä. Patteriveden lämpötila on -20 asteessa +43 astetta.

Vanha yösähkövaraaja on 3000 litrainen. "Ruotsalaiset" haluaisivat ohittaa koko varaajan ja korvata sen 160 litraisella puskurivaraajalla. Yksi "suomalaisista" voisi säilyttää varaajan. Mitä haittaa on liian suuresta varaajasta?

[tomppeli]

Ikkunanvaihdon pitäisi pudottaa energiankulutusta noin 10 %. Lämmönjakelu toimii vesikiertoisena patterilämmityksenä. Patteriveden lämpötila on -20 asteessa +43 astetta.

Vanha yösähkövaraaja on 3000 litrainen. "Ruotsalaiset" haluaisivat ohittaa koko varaajan ja korvata sen 160 litraisella puskurivaraajalla. Yksi "suomalaisista" voisi säilyttää varaajan. Mitä haittaa on liian suuresta varaajasta?

Ei kaiketi suuresta varaajasta ole mitään haittaa, jos se on kunnossa ja kestää. Pitää vain liittää oikein pumppusysteemiin.
160 litrainen varaaja on yleensä se käyttöveden varaaja, eikä siitä ole mitään hyötyä patterikierrolle.
Talonne on iso. Patterikierrolle pitää olla aika kookas varaaja. 500 litraakin on turhan pieni, mutta menettelee ehkä juuri ja juuri.
Liian pieni patteriveden varaaja -> paljon lyhyitä käyntiaikoja ja pumppu kuluu enemmän.
43C menovesi @ -20C ulkolämpötilalla kuulostaa oikein hyvältä.

Patteriverkostoiseen taloon on syytä hankkia pumppu, joka syöttää pattereille tasalämpöistä menovettä sekoitusventtiilinsä kautta.
Tulistus / suomipumpuissa on se periaate.

Vaihtoventtiilikone ei lämmitä lainkaan pattereita silloin, kun se tekee kuumaa käyttövettä.
Katso täältä vaihtoventtiikoneen toimintaperiaate.
Tätä ilmiötä ei ole tulistuspumpuissa. Siksi tulistuspumppu soveltuu paremmin patteriverkostolle.
Vaihtoventtiilikone on hyvä betoniin varaavan lattialämmityksen kanssa.

[Joshua]

Ei kaiketi suuresta varaajasta ole mitään haittaa, jos se on kunnossa ja kestää. Pitää vain liittää oikein pumppusysteemiin.
160 litrainen varaaja on yleensä se käyttöveden varaaja, eikä siitä ole mitään hyötyä patterikierrolle.
Talonne on iso. Patterikierrolle pitää olla aika kookas varaaja. 500 litraakin on turhan pieni, mutta menettelee ehkä juuri ja juuri.
Liian pieni patteriveden varaaja -> paljon lyhyitä käyntiaikoja ja pumppu kuluu enemmän.
43C menovesi @ -20C ulkolämpötilalla kuulostaa oikein hyvältä.

3000 litran varaajan lisäksi on tarkoitus asentaa 500 litran varaaja nykyisen öljykattilan paikalle käyttöveden maalämmitystä varten. Öljykattila on eri huoneessa kuin yösähkövaraaja noin 10 metrin päässä. Uima-altaankin lämmitys pitäisi jotenkin hoidella.

[tomppeli]

3000 litran varaajan lisäksi on tarkoitus asentaa 500 litran varaaja nykyisen öljykattilan paikalle käyttöveden maalämmitystä varten. Öljykattila on eri huoneessa kuin yösähkövaraaja noin 10 metrin päässä. Uima-altaankin lämmitys pitäisi jotenkin hoidella.

Uima-altaan voisi lämmittää vaikkapa lämpöpumpun alijäähdyttimellä. Se lämpöenergia on lähes ilmaista.
Alijäähdyttimen saa useimpiin pumppuihin lisävarusteena. Alijäähdytin pyydettävä jo pumppua tilattaessa, koska se asennetaan tehtaalla.
Täällä kuva
Kannattaa suunnitella hyvin. Toteutusmahdollisuuksia on varmasti useita.

[Joshua]

Uima-altaan voisi lämmittää vaikkapa lämpöpumpun alijäähdyttimellä. Se lämpöenergia on lähes ilmaista.
Alijäähdyttimen saa useimpiin pumppuihin lisävarusteena. Alijäähdytin pyydettävä jo pumppua tilattaessa, koska se asennetaan tehtaalla.
Täällä kuva
Kannattaa suunnitella hyvin. Toteutusmahdollisuuksia on varmasti useita.

Luin tuosta alijäähdyttimestä, mutta yksikään urakoitsija ei ole sitä ehdottanut. Taitaa olla heille outo juttu. 20 kW:n lämpöpumpusta voitaisiin saada alijäähdyttimellä 1-2 kW:n lämmitysteho uima-altaalle. Allasvettä pitäisi kierrättää melko kauan, mutta ehkäpä teho olisi riittävä. Lämmitys voisi toimia yösähköllä.

[Joshua]

Nyt on kaksi 200 metrin kallioreikää porattuna ja putket sisällä. Ensi kesänä pitäisi sitten asentaa lämpöpumppu ja varaaja/varaajat. On vielä hyvästi aikaa suunnitella. Ojia lämpökeskukseen pitäisi kaivaa noin 30 metriä.

Vaihdoin ikkunatkin. -25 asteessa talo lämpeni 20 kW:n lämmitysteholla. Mitoituslämpötilassa -32 riittäisi teoriassa 23 kW:n teho. Kannattaisiko valita 16 kW:n vai 20 kW:n lämpöpumppu?

Homma on edennyt ja pumpuksi tulee Geopro SH20. Lämminvesivaraaja on 500-litrainen Akvaterm, joka töröttää jo paikallaan ja tuottaa nyt sähköllä lämmintä vettä. Ojat olemme kaivaneet lapiolla ja ne alkavat olla valmiit. Asbestit on poistettu ja reiät perusmuuriin maapiirejä varten tehty. Patteriverkostoa kunnostetaan vaihtamalla kaikki venttiilit ja paisunta-astia.

Uima-altaan lämmitys tulee niin kuin ennenkin eli ilman sunttausta 3000 litran varaajasta, jonka lämpötila tippuu 80-90 asteesta noin 50 asteeseen. Lämmitysajat pitenevät aika lailla, mutta lämpö on tietysti halvempaa.

Sulakekoko saatiin pienennettyä 63 A:sta 35 A:in.