Tulistuksella- ja alijäähdytyksellä saatava energia ei ole ilmaista, vaan se on aina jostakin muusta pois ja sen tuottamiseen tarvitaan energiaa! Joissakin tilanteissa tai joillakin olosuhteilla sillä voidaan saavuttaa pientä etua, mutta ilmaiseksi sitä ei vaan saa. Kannattaa miettiä, että onko tulistuksesta johonkin tilanteeseen saavutettava etu sellainen, ettei se vastavuoroisesti laske muuta hyötysuhdetta.
Asiallinen kirjoitus kauppiaalta, mutta pakostakin jää odottamaan vastausta kysymykseen, mistä tuo tulistus on pois tai miten se laskee muuta hyötysuhdetta? Sen kertominen onnistuu varmaankin selkokielelläkin? Tämä ei ole sitten pottuilua, vaan uteliaisuutta.
Päätin kirjoittaessani edellistä viestiä, etten tule enää tätä aihetta kommentoimaan. En halua aktiivisesti osallistua juupas/eipäs väittelyyn, varsinkin kun usealla foorumilaisella on toisiinsa nähden niin erillaisia näkemyksiä asiasta. Lämpöpumppukauppiaat antavat foorumilla virheellisiä "lainalaisuuksia" oman LP:n hyväksi, kuluttaja on saattanut saada myyjältä virheellistä informaatiota jota jakaa täällä faktana, käsitykset perustuvat oletuksiin ja sitten se, ettei foorumilaisilla kerta kaikkiaan ole kokemusta eri tyyppisestä lämpöpumpusta. Osalla "juniorikäyttäjistä" ei ole kokemusta edes yhdestäkään lämpöpumpusta vaan on vasta hakemassa tietoa ostopäätökselle. Edellä olevasta ei saa sitten kukaan foorumilainen vetää herneitä sekaan tai loukkaantua. Tarkoitukseni ei ole
missään tapauksessa arvostella halveksuvasti ketään foorumilaisista. Tämmöiset asiat vaan yksinkertaisesti kuuluvat foorumille, ne on hyväksyttävä ja samalla myös hyvä tiedostaa.
Haluan todeta, että myös oikeata osaamista ilman asenteellisuutta foorumilaisista löytyy. Kuluttajaksi jopa ällistyttävän paljon. Moni LP:n myyjä ei omaa lähellekkään sellaista tieto / taitoa, jota täällä on esiintynyt, varsinkin kun ala on kasvanut parina viime vuotena valtavasti ja uusia myyjiä on tullut lisää kuin sieniä sateella. Nämä uudet ja kokemattomat myyjät toivottavasti osaavat ja pystyvät esittämään aina tilanteeseen sopivan ratkaisun, joka palvelee kuluttajaa.
"kkuukkeli" ei pyydä helppoa asiaa, mutta yritän selventää asiaa mahdollisimman kansantajuisesti ja sellaisilla sanoilla, että vieras termistö jäisi pois ja olisi siten helpommin ymmärrettävää. "Seppaant" kävikin jo asiaa hieman lävitse tieteellisesti.
Kuvitellaan, että meillä kiertää "tulistuslämpöpumppun" kylmäainepiirissä 1000W energiaa. Tulistuksenpoisto ottaa tästä esimerkiksi 15%, eli 150W (varaajan yläosaan). Näin ollen lauhduttimelle jää 850W.
Vaihtoventtiilikoneessa 1000W luovutetaan ilman erillistä tulistuksenpoistoa suoraan lauhduttimelle. Kuumempaa kaasua ei oteta pois vaan sen energiansisältö luovutetaan lauhduttimessa.
Molemmissa esimerkeissä sama 1000W siirtyy kylmäainepiiristä pois. Mistään ei siis tule ylimääräistä energiaa prosessiin. Tulistuskoneissa tulistukseen otettu teho on pois lauhduttimelle tulevastasta tehosta.
Haluan korostaa, että edellä olevan esimerkin tarkoitus oli vain ja ainoastaan kansantajuisesti valaista mahdollisimman yksinkertaisella tavalla eroja. Esimerkkiin voisi lisätä paljon asioita ja käyttää eri termejä, mutta yksinkertaisuus poistuisi silloin.
Hyötysuhteeseen en mielelläni ota kantaa, koska se ei ole ihan musta valkoista. Siihen liittyy monia muuttujia. Joissain järjestelmäratkaisuissa käytän "tulistusta" ja vastaavasti toisissa en. Asia riippuu aina siitä, että saadaan kuluttajaa palveleva kokonaisuus muodostetuksi ja josta hän tulee samaan etua. Heitän muutaman kysymyksen, joilla saattaa olla hyötysuhteen kanssa tekemistä, roikkumaan ilmaan.
- missä ja milloin tarvitaan 65 - 90 asteista käyttövettä. (olettaen, että kyöttövesimäärä on riittävä)
- miksi ennen (lämmityksen) shunttia tarvitaan kuumenpaa vettä kuin mitä itse lämmönjako tarvitsee
- missä tai kenellä kuluu käyttövettä yli 20% lämmityksen tarpeeseen nähden
- laskeeko lämpökaivon lämpötilataso pitkillä käyntijaksoilla niin paljon, että sillä olisi vuosihyötysuhteeseen oleellinen merkitys
- kuinka nopeasti käynnistymisen jälkeen kylmäainepiirin lämpötilataso on noussut sille tasolle, että luovuttaa energiaa (eli joutuuko kompressori tekemään "tyhjäkäyntiä" kuinka kauan)
- mikä vaikutus käynnistyskerroilla on vuosihyötysuhteeseen ja pitkällä aikavälillä kompressorin kulumiseen
- jne, jne
Minun osaltani kommentoinnit tähän topicciin varmaankin riittävät. Muut jatkakoon kirjoittelua.
@Seppaant
Koska sinulla taitaa olla oikeasti halu selvittää asioita niin hanki itsellesi huoltomittarisarja ja hyvä lämpömittari. Huoltomittareilla näkisit kylmäainepiirin toimintaa pintaa syvemmältä sekä voit laskea tulistuksen ja alijäähdytyksen + paljon muuta. En tosin ole varma tarvitseeko huoltomittarin asennus LP:n kierreliittimiin kylmäaineluvat.