Tulistus vai vaihtoventtiili lattialämmitykseen

[Kattila]

Foorumilta tietoa saaneena uskaltaudun kysyään vinkkejä maalämmön valintaan. Kohde on uusi omakotitalo 157 m2 + 11 m2  (parvi) + 22 m2 (var ja AT) ja tilavuutta noin 670 m3.

Vesikieroinen lattialämmitys, keskellä taloa takka-leivinuuni ja puuliesi, joita on tarkoitus myös käyttää. Kaksi suihkua ja varaus ammeelle. Henkilöitä 2+2. Nämä ovat olleet tarjouslaskennan pohjana. Sijainti Keski-Suomessa.

Olen saanut tähän mennessä neljä tarjousta:

LÄ 10.5 / 203 GT
Kaivo: aktiivisyvyys n. 180 m/kok. syvyys 190 m

Vaillant GeoTherm VWS 8
Vaillant geoSTOR VIH RW 300 varaaja
Kaivo: 150 m/

IVT C 7
300 VLM varaaja
Kaivo: 157 m/165 m

Thermia Diplomat duo 8 TWS
TWS varaaja 300 l
Kaivo: 190 m

Nyt kaikki tarjoukset ovat noin 2 keuron sisällä, tosin sisällöt hieman vaihtelevat.  

Onko siis käytännössä väliä kumman tyyppisen pumpun näistä valitsee lattialämmitystaloon?

Tuolla toisaalla keskusteltiin vastaavasta valinnasta patteritaloon, ja siitä jäi mieleen, että vaihtoventtiilikone sopisi juuri lattialämmityksen pariksi, koska laattaan varautunut lämpö lämmittää vaikka kone lämmitäisi KV:tä.

Riittääkö tulistuslämpö, jos lämmitystä ei tarvita niin paljon tulisijojen antaessa lämpöä? Vai onko niin, että tulistuslämpö riittää, mutta hyötysuhde on tällöin huonompi?

LÄ:n tarjous on mielestäni hyvä. 2 lämmityspiiriä + KV piiri ja iso varaaja. Vaikka tarjouksesta puuttuisi vielä asennus on hinta kilpailukykyinen. Syvä kaivo mitoitettu.

Vaillant mene suunnilleen samoihin kahdella piirillä avaimet käteen tarjouksena kuin LÄ (ilman asennusta). Merkki ei vain ole vielä niin tuttu Suomessa. 10 v takuu.

IVT:n avaimet käteen tarjous on Thermian kanssa lähes tasoissa vaikka Thermian tarjouksessa on 25 m syvempi kaivo. Näissä vain yksi piiri ja ovat halvimmat tarjoukset.

Mitä mieltä kahdesta piirissä? Tarvitaanko todella ja mikä hyöty lopulta?

Näillä mennään ja kaikki kommentit ovat tervetulleita ja vinkkejä otetaan mieluusti vastaan.

[sailor]

Riittääkö tulistuslämpö, jos lämmitystä ei tarvita niin paljon tulisijojen antaessa lämpöä? Vai onko niin, että tulistuslämpö riittää, mutta hyötysuhde on tällöin huonompi?

LÄ:n tarjous on mielestäni hyvä. 2 lämmityspiiriä + KV piiri ja iso varaaja. Vaikka tarjouksesta puuttuisi vielä asennus on hinta kilpailukykyinen. Syvä kaivo mitoitettu.

Mitä mieltä kahdesta piirissä? Tarvitaanko todella ja mikä hyöty lopulta?

Annan ääneni näistä LÄ:lle. Tulistinpumppu tekee huonoimmillaan käyttövettä samalla hyötysuhteella kuin vaihtoventtiilikone parhaimmillaan, joten se siitä. Noista tuo LÄ:n paketti on nopein (lue:halvin) asentaa ja se vie vähiten tilaa.

Meillä on kaksi piiriä ja tällä hetkellä noissa on lämpötilaeroa 1 aste. Jos se toinen piiri tulee kaupan päälle niin ota se, sillä nykyään talot ovat niin hyvin eristettyjä että noille piireille haluaa taatusti suuremman lämpötilaeron, varsinkin jos meinasit niitä puita polttaa. 2 piirin järjestelmässä kannattaa ehkä IV-koneen jälkilämmitys kytkeä L2 kiertoon.

Tuo puiden poltto ei sitten oikein "toimi". Ylilämpöä paikallisesti ja lattiat kylmät. Panosta emännälle induktioliesi  8-)

Ethän vain meinaa pumppua sijoittaa erilliseen autotalliin ja tuhota hyötysuhdetta käyttöveden kierrolla?

Jani

P.S Keski-Suomessa kannatti kokonaispaketti "hajoittaa" eikä ottaa H:lta kokonaisena.

[tikma]

Jos meinaat paljon puita poltella, niin laita huoneanturi pumpulle. Vesi kiertää lattiassa koko ajan, mutta huoneanturi laskee sen kiertävän veden lämpötilaa, ettei lämmitä liikaa. Ei pitäisi olla lattiat koskaan täysin kylmät (en osaa vielä varmaksi sanoa, kun oma projekti vielä kesken). Kaverilla kaukolämpö ja huonetermostaatit, takkaa lämmittäessä lattiat jäähtyy, kun vesi ei kierrä ollenkaan, joten takkaa ei siellä päljon lämmitellä...

Laitoin omassa tuvassa keittiön poiston puuhellan päälle. Teoriassa sen pitäisi siirtää lämpöä talteenotolla muihin huoneisiin noin 80% hyötysuhteella.

[seppaant]

Vertailtavuuden parantamiseksi korjaa tarjouksia siten, että niissä kaikissa on yhtä syvä kaivo.
Kaivoksi valitse syvin tarjotuista.

ATS

[Ceon]

Tuo puiden poltto ei sitten oikein "toimi". Ylilämpöä paikallisesti ja lattiat kylmät.

Meillä on varaava takka ja leivinuuni olohuone-ruokailutila-keittiö -avotilassa. Kun takka on varaava, niin merkittävää ylilämpöä ei synny. Seinällä on termostaatti lattia-anturilla, joka säätelee OH+ruokailutila piirejä, keittiön lattiassa jatkuva kierto.

Homma on toiminut hyvin. Puun polton kannattavuudesta voidaan olla montaa mieltä, meillä kun on osatehoinen pumppu niin kovillakaan pakkasilla ei vastuksia käytetä jos pistää puuta pesään. Ja levinuunihan on ruoan laitossa must.

tikman mainitsema huoneanturi voisi olla myös hyvä ratkaisu.

[Marqu]

Jos meinaat paljon puita poltella, niin laita huoneanturi pumpulle. Vesi kiertää lattiassa koko ajan, mutta huoneanturi laskee sen kiertävän veden lämpötilaa, ettei lämmitä liikaa. Ei pitäisi olla lattiat koskaan täysin kylmät (en osaa vielä varmaksi sanoa, kun oma projekti vielä kesken).

Minusta tässä huoneanturissa on se ongelma että kun se pudottaa lattiaan menevän veden lämpötilaa, niin silloin jäähtyvät muut samassa kierrossa olevat tilat. Itse pitäisin parempana ratkaisuna tuota Ceonin mainitsemaa termostaattia, joka säätää jakotukilta juurikin sen tilan/tilojen kiertoa, joiden lämpötila muutoin nousisi leivinuunin lämmityksen myötä (oh/keittiö).

Ja levinuunihan on ruoan laitossa must.

Juurikin näin.  

[Kattila]

Ilmeisesti laitteiden toimintaperiaate-eroilla ei ole huomattavaa merkitystä noin käytännössä, kun ei siitä tullut jyrkkiä mielipiteitä. Hyviä huomioita lämmityksen toteuttamiseen tuli sitten, kiitos.

Meillä on kaksi piiriä ja tällä hetkellä noissa on lämpötilaeroa 1 aste. Jos se toinen piiri tulee kaupan päälle niin ota se, sillä nykyään talot ovat niin hyvin eristettyjä että noille piireille haluaa taatusti suuremman lämpötilaeron, varsinkin jos meinasit niitä puita polttaa. 2 piirin järjestelmässä kannattaa ehkä IV-koneen jälkilämmitys kytkeä L2 kiertoon.

Hyvä huomio. Tuossa LÄ:ssä tulisi siis kaksi piiriä. Itse ajattelin kosteisiin tiloihin vähän korkeampaa lämpötilaa. Tuota IV-koneen jälkilämmitystä en ole vielä ehtinyt miettiä, mutta pitää sekin homma käydä piakkoin läpi.

Tuo puiden poltto ei sitten oikein "toimi". Ylilämpöä paikallisesti ja lattiat kylmät. Panosta emännälle induktioliesi  8-)

Ei halua! Ja ollaan valurautakattilaporukkaa. Tarkoitus on valita lämmitysmuoto, joka riittää lämmitykseen. Puunpoltto on sitten ekstraa, mutta ajatus on kuitenkin, että puunpoltto tukee varsinaista lämmitysjärjestelmää, eikä ylilämpöa tarvitse tuulettaa harakoille.

Minusta tässä huoneanturissa on se ongelma että kun se pudottaa lattiaan menevän veden lämpötilaa, niin silloin jäähtyvät muut samassa kierrossa olevat tilat. Itse pitäisin parempana ratkaisuna tuota Ceonin mainitsemaa termostaattia, joka säätää jakotukilta juurikin sen tilan/tilojen kiertoa, joiden lämpötila muutoin nousisi leivinuunin lämmityksen myötä (oh/keittiö).

Tämä on hyvä huomio ja näin jotenkin olin asiaa ajatellutkin.

Ja levinuunihan on ruoan laitossa must.

Tähän se tulisijavalinta perustuukin. Ja puuliesi tulee fiilistelymielessä.

Ethän vain meinaa pumppua sijoittaa erilliseen autotalliin ja tuhota hyötysuhdetta käyttöveden kierrolla?

En. Kaikki yhden katon alla.

Vertailtavuuden parantamiseksi korjaa tarjouksia siten, että niissä kaikissa on yhtä syvä kaivo.
Kaivoksi valitse syvin tarjotuista.

Juuri näin. Tämän jälkeen Thermia ja LÄ ovat vahvoilla. Pitää vielä käydä LÄ-tarjous huolella läpi, jotta saa tietoon, mitä siitä puuttuu. LÄ:stä löytyy kyllä hyvin säätöohjeita täältä, joten sekin pitää ottaa huomioon. Katsotaan miten projekti etenee.

[sam68]

Riittääkö tulistuslämpö, jos lämmitystä ei tarvita niin paljon tulisijojen antaessa lämpöä? Vai onko niin, että tulistuslämpö riittää, mutta hyötysuhde on tällöin huonompi?

LÄ:n tarjous on mielestäni hyvä. 2 lämmityspiiriä + KV piiri ja iso varaaja. Vaikka tarjouksesta puuttuisi vielä asennus on hinta kilpailukykyinen. Syvä kaivo mitoitettu.

Mitä mieltä kahdesta piirissä? Tarvitaanko todella ja mikä hyöty lopulta?

Annan ääneni näistä LÄ:lle. Tulistinpumppu tekee huonoimmillaan käyttövettä samalla hyötysuhteella kuin vaihtoventtiilikone parhaimmillaan, joten se siitä. Noista tuo LÄ:n paketti on nopein (lue:halvin) asentaa ja se vie vähiten tilaa.

Meillä on kaksi piiriä ja tällä hetkellä noissa on lämpötilaeroa 1 aste. Jos se toinen piiri tulee kaupan päälle niin ota se, sillä nykyään talot ovat niin hyvin eristettyjä että noille piireille haluaa taatusti suuremman lämpötilaeron, varsinkin jos meinasit niitä puita polttaa. 2 piirin järjestelmässä kannattaa ehkä IV-koneen jälkilämmitys kytkeä L2 kiertoon.

Tuo puiden poltto ei sitten oikein "toimi". Ylilämpöä paikallisesti ja lattiat kylmät. Panosta emännälle induktioliesi  8-)

Ethän vain meinaa pumppua sijoittaa erilliseen autotalliin ja tuhota hyötysuhdetta käyttöveden kierrolla?

Jani

P.S Keski-Suomessa kannatti kokonaispaketti "hajoittaa" eikä ottaa H:lta kokonaisena.

Kyllähän lattialämmitystalossa kannattaa tuo tulistusta tuottava korkealämpöinen vedentuotanto=huono hyötysuhteinen minimoida. Ei siis toista piiriä vaan yksi riittää ihan täysin teille. Iv-koneeksi sellainen, jossa jälkilämmitin on sähköllä+korkealla lto-hyötysuhteella.
Kyllähän tuon lähes 500kg kaapin siirtely vie jo aika reippaasti aikaa joten LÄ:n nopeampaan kytkentään kuin muissa vaihtoehdoissa en usko.

[Jussi5]

Sami68 kirjoitti ;

”Kyllähän lattialämmitystalossa kannattaa tuo tulistusta tuottava korkealämpöinen vedentuotanto=huono hyötysuhteinen minimoida. Ei siis toista piiriä vaan yksi riittää ihan täysin teille ”

Mikä mahtaa olla ajatuksesi kun neuvot tällä tavalla ? Eikös jo kaikki palstan konkarit ja vanhemmat jäsenet ymmärrä tulistuspumpun  toimintaperiaatteen ja paremman hyötysuhteen vaihtoventtiilikoneeseen verrattuna.  Kun olet ilmeisesti perillä Thermian Diplomat TWS-mallista, katsoppa heidän uusinta mallia, Diplomat G2:ta.    

Lainaus Thermian nettisivulta:
Diplomat Optimum G2 on jatkokehitetty Diplomat Optimum joka sai huipputodistuksen Ruotsin Kuluttajaviraston kalliolämpöpumpputestissä. Uuden sukupolven G2 tuottaa vielä 10 prosenttia paremman vuosihyötysuhteen ja se on ehdoton valinta silloin kun etsitään tehokkainta lämmitysjärjestelmää.”

Tuo G2 on kuumakaasuvaihtimella ja shuntilla varustettu kehitelmä, siis tulistuskone, tarkasti ottaen siinä on siis tulistusenergian poisto, mikä muissa menetetään. Minun mielestäni G2 ei ole kotimaisten tulistuspumppujen tasolla. Kehittyneempi tulistustekniikka on ollut käytössä suomalaispumpuissa jotain 20 vuotta, Shuntti-venttiili  lanseerattiin muistaakseni suomalaiskeksintönä yli 50 vuotta sitten (?). Oli tuo mainostus ja historia nyt mitä tahansa, pointti on että Thermia sanoo että heidän HGV = tulistus on 10% parempi kun aiemmat.

Minä ainakin uskon Thermian ja Ruotsin kuluttajaviraston ilosanomaan kerran G2:n pellin alle katsottuani. Sen täytyy olla tulistuksen takia jotain 10% parempi kuin vanha diplomaatti ja kaikki muut ruotsalaispumput, pl ehkä Thorensin tulistusmalli. Suomesta katsoen tuo on kuitenkin pisimmän kääpiön vertailutesti, koska verrokit ovat vaihtoventtiilikoneita. Jos sama testi tehtäisiin Suomessa,  Thermia G2 joutuisi kisaamaan vuosihyöty-suhteesta pitkälle kehitettyjen  tulistuspumppujen kanssa, siis  ainakin Lämpöässän, Geopron, Ekowellin ja Gebwellin kanssa. Ei tarvitse olla raketti-insinööri arvatakseen lopputuloksen.

Toiseksi, en ymmärrä miten lämmityspiirien lukumäärä tuohon mainitsemallasi tavalla liittyisi. Kaksi on ratkaisevasti parempi kuin yksi, erityisesti uuteen taloon. Kysyjän tilanteessa kakkospiirin hyödyntäminen on hyvin edullista, täytyy vain päättää ajaako sillä ilmastointia, mukavuuslämpöä, autotallia tai jotain muuta. Yhdellä piirillä nuo  jäävät haaveeksi tai ainakin kalliimmiksi erillisiksi virityksiksi.  

[eko]

Minä ainakin uskon Thermian ja Ruotsin kuluttajaviraston ilosanomaan kerran G2:n pellin alle katsottuani. Sen täytyy olla tulistuksen takia jotain 10% parempi kuin vanha diplomaatti ja kaikki muut ruotsalaispumput, pl ehkä Thorensin tulistusmalli. Suomesta katsoen tuo on kuitenkin pisimmän kääpiön vertailutesti, koska verrokit ovat vaihtoventtiilikoneita. Jos sama testi tehtäisiin Suomessa,  Thermia G2 joutuisi kisaamaan vuosihyöty-suhteesta pitkälle kehitettyjen  tulistuspumppujen kanssa, siis  ainakin Lämpöässän, Geopron, Ekowellin ja Gebwellin kanssa. Ei tarvitse olla raketti-insinööri arvatakseen lopputuloksen.

On se kumma   , että tällainen itsestäänselvyys ei tule käytössä/käytännössä esille (kun kaikille arvaaminen ei riitä perusteeksi   ), kun katsoo esim. tämän sivuston COP-julkaistuja mittauksia käytännössä: 10% ero olisi todellissudessa jo sen verran merkittävä, että luulisi näkyvän (vaikkapa COP 3.0 vs. 3.33). Mutta eipä ole minun silmään osunut (a vielä vähemmän, jos LL-talo). Käyttäjää kiinnostaa lähinnö kokonais-COP (vuositasolla), ei yksittäinen toimipiste.
 (vaikka unohtaa Honda:n kokonaan   )

Jos joku tekniikka/maa olisi ylivertainen (tai uskoo olevan), ei luulisi olevan suurikaan homma jollekkin toimittajalle laittaa oma/muiden pumppu "labran testipenkkiin" ja sitten julkaista "ilosanoma" vaikka kaikissa eri toiminta-pisteissä. Ja jos ei halua itse tehdä syytösten välttämiseksi, ainahan maassa on ammatti/yli-opistoja, jotka voisivat tehdä oppilastyöna sama (pienestä sponsista / vinkistä) ml. käytettävyys/säädettävyys (joka ei näytä tämän foorumin mukaan olevan kaikilla merkeillä helpointa laatua "tavikselle"?)

Itse ottaisin Perus-Thermian (tai korkeintaan Optimum:n, en maksaisi G2-tulistus lisähintaa). Jos veden tarve normaali, perusmalli (Ei Duo) luulisi riittävän (ja rahaa säästyisi n. 1200EUR).
 (Meillä Thermia oli tonneja kalliimpi kuin Carrier, joten...)
 (meille aikanaan Perus-Thermiaa Optimum olisi ollut lisää +750EUR, G2 1500EUR)

[sam68]

Sami68 kirjoitti ;

”Kyllähän lattialämmitystalossa kannattaa tuo tulistusta tuottava korkealämpöinen vedentuotanto=huono hyötysuhteinen minimoida. Ei siis toista piiriä vaan yksi riittää ihan täysin teille ”

Mikä mahtaa olla ajatuksesi kun neuvot tällä tavalla ? Eikös jo kaikki palstan konkarit ja vanhemmat jäsenet ymmärrä tulistuspumpun  toimintaperiaatteen ja paremman hyötysuhteen vaihtoventtiilikoneeseen verrattuna.  Kun olet ilmeisesti perillä Thermian Diplomat TWS-mallista, katsoppa heidän uusinta mallia, Diplomat G2:ta.    

Lainaus Thermian nettisivulta:
Diplomat Optimum G2 on jatkokehitetty Diplomat Optimum joka sai huipputodistuksen Ruotsin Kuluttajaviraston kalliolämpöpumpputestissä. Uuden sukupolven G2 tuottaa vielä 10 prosenttia paremman vuosihyötysuhteen ja se on ehdoton valinta silloin kun etsitään tehokkainta lämmitysjärjestelmää.”

Tuo G2 on kuumakaasuvaihtimella ja shuntilla varustettu kehitelmä, siis tulistuskone, tarkasti ottaen siinä on siis tulistusenergian poisto, mikä muissa menetetään. Minun mielestäni G2 ei ole kotimaisten tulistuspumppujen tasolla. Kehittyneempi tulistustekniikka on ollut käytössä suomalaispumpuissa jotain 20 vuotta, Shuntti-venttiili  lanseerattiin muistaakseni suomalaiskeksintönä yli 50 vuotta sitten (?). Oli tuo mainostus ja historia nyt mitä tahansa, pointti on että Thermia sanoo että heidän HGV = tulistus on 10% parempi kun aiemmat.

Minä ainakin uskon Thermian ja Ruotsin kuluttajaviraston ilosanomaan kerran G2:n pellin alle katsottuani. Sen täytyy olla tulistuksen takia jotain 10% parempi kuin vanha diplomaatti ja kaikki muut ruotsalaispumput, pl ehkä Thorensin tulistusmalli. Suomesta katsoen tuo on kuitenkin pisimmän kääpiön vertailutesti, koska verrokit ovat vaihtoventtiilikoneita. Jos sama testi tehtäisiin Suomessa,  Thermia G2 joutuisi kisaamaan vuosihyöty-suhteesta pitkälle kehitettyjen  tulistuspumppujen kanssa, siis  ainakin Lämpöässän, Geopron, Ekowellin ja Gebwellin kanssa. Ei tarvitse olla raketti-insinööri arvatakseen lopputuloksen.

Toiseksi, en ymmärrä miten lämmityspiirien lukumäärä tuohon mainitsemallasi tavalla liittyisi. Kaksi on ratkaisevasti parempi kuin yksi, erityisesti uuteen taloon. Kysyjän tilanteessa kakkospiirin hyödyntäminen on hyvin edullista, täytyy vain päättää ajaako sillä ilmastointia, mukavuuslämpöä, autotallia tai jotain muuta. Yhdellä piirillä nuo  jäävät haaveeksi tai ainakin kalliimmiksi erillisiksi virityksiksi.  

Puhutaan lattialämmitystalosta riittänee selkeäksi vastaukseksi tulistukseen. Paljonko tulistusenergiaa tulee lattialämmitys lämpötiloissa?
G2 pumpussakin tulistuksen hyödyt tulevat esille kunnolla vasta patterilämmitystalossa ja oikealla mitoituksella. Lattialämmityksellä toimii kyllä tehokkaammin kuin tavallinen, mutta ero ei ole merkittävä ja hankintaa on vaikeampi perustella.

Uudessa talossa yksi lämmityspiiri ja järkevästi toteutetut termostaatit toimii loistavasti ja siihen ei lisäeuroja kannata uhrata..

[sailor]

Kyllähän lattialämmitystalossa kannattaa tuo tulistusta tuottava korkealämpöinen vedentuotanto=huono hyötysuhteinen minimoida. Ei siis toista piiriä vaan yksi riittää ihan täysin teille. Iv-koneeksi sellainen, jossa jälkilämmitin on sähköllä+korkealla lto-hyötysuhteella.
Kyllähän tuon lähes 500kg kaapin siirtely vie jo aika reippaasti aikaa joten LÄ:n nopeampaan kytkentään kuin muissa vaihtoehdoissa en usko.

Puhutaan lattialämmitystalosta riittänee selkeäksi vastaukseksi tulistukseen. Paljonko tulistusenergiaa tulee lattialämmitys lämpötiloissa?
G2 pumpussakin tulistuksen hyödyt tulevat esille kunnolla vasta patterilämmitystalossa ja oikealla mitoituksella. Lattialämmityksellä toimii kyllä tehokkaammin kuin tavallinen, mutta ero ei ole merkittävä ja hankintaa on vaikeampi perustella.

Uudessa talossa yksi lämmityspiiri ja järkevästi toteutetut termostaatit toimii loistavasti ja siihen ei lisäeuroja kannata uhrata..

Nyt on kyllä Samille tullut joku ajatusvirhe. Tulistusenergiaa tulee käyttöveden lämmitykseen ilmaiseksi aina kun pumppu käy. Siis ihan aina. Ilmaisuus tarkoittaa tässä matalalämpöisen lämmitysveden vs. korkeammilla lauhtumispaineilla tehdyn käyttöveden erotusta.

Jos lämmitystarvetta ei ole, niin silloin tulistinpumput tekevät käyttövettä ihan yhtä hyvällä/huonolla hyötysuhteella kuin vaihtoventtiilikoneet. Hyötysuhde tulistinpumpun eduksi syntyy nimenomaan lämmityskaudella kun tulistus hoitaa käyttöveden lämmityksen lattialämmityksen matalilla lauhtumispaineilla.

Jos katsot tätä kuvaa, niin tulistuksella saadaan enää kiikun kaakun käyttövettä lämmitettyä, koska alaminimi on laskettu 24 asteeseen (extreme asetukset). Mikäli nostan alaminimiä parilla asteella niin niin käyttövesi tulistuu ilman ongelmia 50+ asteeseen. http://kuva.termiitti.com/v.php?img=2320

Mitä tulee 500kg kaapin siirtelyyn, niin sekään ei mielestäni kuulu valintaperusteluihin, vaan se että LÄ uudemmassa V-mallissa kaikki kv-pumput + shuntit on valmiina sisällä ja asennus on huomattavasti helpompi kuin esim. vanhassa V-mallissa, jossa asennustyötä (shuntti + 2 piirin kv-pumppu yms. piti asentaa erikseen). Asennustyö on siis nopeampi ja halvempi kuin muiden vaihtoehtojen ulkoisten varaajien kanssa puuhastelu.

Itse olin myös aikaisemmin sitä mieltä että L2 piiri kosteisiin tiloihin on turhuutta, mutta nykyisillä rak.määräyksillä tahtoo lattian pintalämpötilat olla niin matalia että laatta tuntuu kylmältä, jos ulkona ei ole pakkasta. Asuintiloissa voi aina käyttää pinnaltaan lämpimämpää materiaalia. Kosteissa tiloissa taas ei.

Termostaatit pitäisi hyötysuhteen nimissä heittää kaikista maalämpötaloista huitin nevadaan. Aina kun tehdään tarvittavaa menovettä lämpimämpää vettä, jota kuristetaan termostaateilla niin se tehdään hyötysuhteen kustannuksella. Erityisesti vaihtoventtiilikoneissa piirien sulkeminen termostaateilla on hulluutta.

Mitä tulee takan ympäristön lattialämmityksen toteuttamiseen, niin se kannattaa ehdottomasti tehdä huoneanturilla, jolloin takan ympäristössä kiertää aina vesi täysillä. Se kiertävä vesi vastaa siitä että takan tuottama ylilämpö kulkeutuu muualle taloon. Samoin kannattaa ilmanvaihdon tuloventtiili sijoittaa takan toiselle puolelle ja poistot mahdollisimman kauas taloon toiselle puolelle.

Kiertoilmakanavat kannattaa unohtaa, se on kuollut idea. IV-kone  kannattaa Keski-Suomessa toteuttaa pyöriväkennoisella. Omaani en kuitenkaan vaihda (kuutio), koska sähkösuodatin tuottaa luokkaa 5 euroa/vuosi suodatinkulut. Tuloilman pätkiminen yli 12 asteen pakkasissa on tietysti tosiasia.

Jani

[sam68]

Sailor: Totta tietysti näin, mutta kyllä lattialämmitystalossa on mielestäni vaikea perustella "perinteistä" tulistinpumppua isolla lämmitysvaraajalla+kierukoilla. En väitä etteikö toimi mutta onko hyötyä?
G2 tyyppinen pumppu on eri asia kun isoa lämmitysvesivaraajaa ei pidetä ympärivuoden kuumana vaan kerran päivässä kuumennetaan huonommalla hyötysuhteella tuo käyttövesivaraaja. Sitten lämmityskaudella aletaan poikkeamaan tavallisesta enemmän ja vähemmän. Jos verrataan esim. G2:ta niin lattialämmitytaloissa tuo käyttövesi on ~60 asteista pakkaskaudella ja patteritaloissa jopa 90.

Tuo tiettyjen pumppujen säätöjen vaikeus on yksi asia, jota normaalikuluttajan on mahdoton suorittaa ja näille asioille ainakin itse joudun laskemaan ison painoarvon. Vaatii todella paljon tietämystä+asennetta asennusfirmalta.

Hyvää viikonloppua! Tahkolle mars..  8-)

[Marqu]

Mitä tulee takan ympäristön lattialämmityksen toteuttamiseen, niin se kannattaa ehdottomasti tehdä huoneanturilla, jolloin takan ympäristössä kiertää aina vesi täysillä. Se kiertävä vesi vastaa siitä että takan tuottama ylilämpö kulkeutuu muualle taloon.

Jani

Miten takan ympäristössä täysillä kiertävä vesi kuljettaa ylilämmön muualle taloon?

Varaajaanhan se kyllä palaa lämpimämpänä, mutta kun huoneanturi (joka kytketty MLP ohjaukseen) pudottaa käyrää ylilämmöstä johtuen, niin silloin lämmityspiiriin syötetään viileämpää vettä -> muut samassa piirissä olevat tilat viilenevät.

[Kattila]

... Kaksi on ratkaisevasti parempi kuin yksi, erityisesti uuteen taloon. Kysyjän tilanteessa kakkospiirin hyödyntäminen on hyvin edullista, täytyy vain päättää ajaako sillä ilmastointia, mukavuuslämpöä, autotallia tai jotain muuta. Yhdellä piirillä nuo  jäävät haaveeksi tai ainakin kalliimmiksi erillisiksi virityksiksi.  

Itse olin myös aikaisemmin sitä mieltä että L2 piiri kosteisiin tiloihin on turhuutta, mutta nykyisillä rak.määräyksillä tahtoo lattian pintalämpötilat olla niin matalia että laatta tuntuu kylmältä, jos ulkona ei ole pakkasta. Asuintiloissa voi aina käyttää pinnaltaan lämpimämpää materiaalia. Kosteissa tiloissa taas ei.

Tätä minäkin haen. Keskeisesti meillä on talossa n. 60 m2  avointa lattiapintaa ja korkeaa tilaa tulisijojen ympärillä. Parvelle ei tule erillistä lämmitystä, koska ei sitä ole nykyisessäkään asunnossa ja hyvin on nukuttanut. Itse ajattelin, että tämä tulisijojen ympärillä olevan tilan lämmitys pitää saada säädettyä tarvittaessa erikseen joko huonetermostaattiohjatusti tai manuaalisesti suoraan jakotukista tjsp.  Huonetermostaattikeskustelusta luin tuolta toisesta ketjusta ja tulin siihen tulokseen, että ilman huonetermostaattejakin voi pärjätä (tai juuri silloin pärjääkin).  Olennaista kai huonetermostaattittoman lämmityksen kanssa on se, että ulkolämpötilan mukaan tapahtuva ohjaus on kohdallaan, jolloin pumpun kiertoon syöttämän veden lämpötila pysyy "optimaalisena".

Kylppäriin olisi ehkä järkevää käyttää tuo toinen piiri, josta voisi sitten jakaa lämmön myös kodinhoitohuoneen kuivaustelineille ja ehkä kodinhoitohuoneeseenkin. Makuuhuoneet ja eteinen + lämmin kuisti olisivat sitten manuaalisäädön varassa. Autotalli on sitten kysymysmerkki: vetääkö vaan normilattialämmön sinne? Suunnittelua on siis vielä. Nyt idea on seuraava:
1. piiri:
1 jako: oh, k, ruokailu
1 jako: 4 x mh + 2 wc
1 jako: eteinen ja kuisti
1 jako: varasto ja autotalli.

2. piiri
1 jako: kylppäri ja khh + kuivauspatterit
tai sitten khh eri jakoon -> alhaisempi lämpötila.

Kysymysmerkkinä ovat vielä varasto/tekn. tila, jonne MLP ja ILTO sijoitetaan sekä autotalli. Varstossa voi sitten olla aika lämmintä, kun autotalli on sopiva.

Toivottavasti tuosta pääsee ideasta käsiksi. Itselläni ei ole välttämättä terminologia ihan kohdallaan. Eikä LVI-puoli ole vahvuuksiani. Haen ideoita ennen suunnittelijan kanssa aloittamista.
 
Seikkaa siitä, että lattialämmitys pitäisi olla tehokkaampaa uunin ympäristössä en ymmärtänyt. Mitä siinä oli takana? Mutta tuo tuloilma tulisijojen päällä on hyvä asia, kun vessat ja kylppäri on suht kaukana tulisijoista. Tietysti keittiön poisto on siinä lähellä, mutta kuitenkin.

Tämä on mennyt mukavasti lämmönjakotekniseksi keskusteluksi. Tulee kerralla valmista.

[sailor]

Mitä tulee takan ympäristön lattialämmityksen toteuttamiseen, niin se kannattaa ehdottomasti tehdä huoneanturilla, jolloin takan ympäristössä kiertää aina vesi täysillä. Se kiertävä vesi vastaa siitä että takan tuottama ylilämpö kulkeutuu muualle taloon.

Jani

Miten takan ympäristössä täysillä kiertävä vesi kuljettaa ylilämmön muualle taloon?

Varaajaanhan se kyllä palaa lämpimämpänä, mutta kun huoneanturi (joka kytketty MLP ohjaukseen) pudottaa käyrää ylilämmöstä johtuen, niin silloin lämmityspiiriin syötetään viileämpää vettä -> muut samassa piirissä olevat tilat viilenevät.

Tuskin se jakotukki nyt siinä takan vieressä konöttää? Samoin ei kannata sitä sisätila-anturiakaan ihan takan viereen asentaa. Pääasia on että piirissä vesi kiertää, muutoin laatta (tai meillä laminaatti) tuntuu tosi kylmältä termostaatin katkaistessa kierron, tai paikallinen ylilämpö kovenee.

Asiaa voi kuulemma auttaa termariohjauksessakin jos toimilaitetta ei ruuvaa ihan pohjaan asti. Samoin laittaisin takan luukun ympäristöön laattaa, jota kautta lämpö siirtyy paremmin pois.

Kaikenkaikkiaan maalämpötalossa asumismukavuus (pl. ehkä ne leivinuuniherkut) ei parane takan käytöllä. Se on tietysti vain omaan kokemukseen perustuva mielipide.

Tätä minäkin haen. Keskeisesti meillä on talossa n. 60 m2  avointa lattiapintaa ja korkeaa tilaa tulisijojen ympärillä. Parvelle ei tule erillistä lämmitystä, koska ei sitä ole nykyisessäkään asunnossa ja hyvin on nukuttanut. Itse ajattelin, että tämä tulisijojen ympärillä olevan tilan lämmitys pitää saada säädettyä tarvittaessa erikseen joko huonetermostaattiohjatusti tai manuaalisesti suoraan jakotukista tjsp.  

Meillä se on termarin perässä, joka on säädetty aina täysille.


Huonetermostaattikeskustelusta luin tuolta toisesta ketjusta ja tulin siihen tulokseen, että ilman huonetermostaattejakin voi pärjätä (tai juuri silloin pärjääkin).  Olennaista kai huonetermostaattittoman lämmityksen kanssa on se, että ulkolämpötilan mukaan tapahtuva ohjaus on kohdallaan, jolloin pumpun kiertoon syöttämän veden lämpötila pysyy "optimaalisena".

Taitavat kaikki pumput ohjata lämmitysveden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaisesti. Eli homma toimii myös takan kanssa ihan hyvin, jos lämpökäyrän sovittaa sellaiseksi että takka on lämmin. Sitten jos takkaa ei lämmitä niin kämppä viilenee.

Kylppäriin olisi ehkä järkevää käyttää tuo toinen piiri, josta voisi sitten jakaa lämmön myös kodinhoitohuoneen kuivaustelineille ja ehkä kodinhoitohuoneeseenkin.

Kuivaustelinettä ei kannata kytkeä lattiveteen, pistä se KHH mieluummin L2 piirin pariin ja ilmanvaihdon tulo- ja menoventtiilit KHH:n.

Makuuhuoneet ja eteinen + lämmin kuisti olisivat sitten manuaalisäädön varassa. Autotalli on sitten kysymysmerkki: vetääkö vaan normilattialämmön sinne?

Autotalliin vedetään L1 piiri harvemmalla putkituksella, jota ei uloteta ihan ovelle asti.

 Suunnittelua on siis vielä. Nyt idea on seuraava:
1. piiri:
1 jako: oh, k, ruokailu
1 jako: 4 x mh + 2 wc
1 jako: eteinen ja kuisti
1 jako: varasto ja autotalli.

2. piiri
1 jako: kylppäri ja khh + kuivauspatterit
tai sitten khh eri jakoon -> alhaisempi lämpötila.


Jos teille tulee WC:hen suihkua niin laita L2-piiri myös sinne, KHH L2 piiriin.

Kysymysmerkkinä ovat vielä varasto/tekn. tila, jonne MLP ja ILTO sijoitetaan sekä autotalli. Varstossa voi sitten olla aika lämmintä, kun autotalli on sopiva.


Varaston koosta riippuen se MLP lämmittää tilan.


Seikkaa siitä, että lattialämmitys pitäisi olla tehokkaampaa uunin ympäristössä en ymmärtänyt. Mitä siinä oli takana?

Uunin lämpö siirtyy osaltaan lattian kautta muualle taloon. Meillä ainakin takan edusta tulee kuumaksi pelkästä polton aikaisesta säteilylämmöstä vaikka tuo meidän yläkerran takka nyt ei ole varsinainen grilli (5 tonnia tiiliä). Alakerran takkahuoneen laattalattialla homma toimii kertaluokkaa paremmin, tosin siellä takan ympäristökin on kylmempi kun se makaa "maassa". Perustuksia tehdessä se takan alus kannattaa OIKEASTI eristää asiallisesti. Alakerran takka on elämänsä aikana luovuttanut enemmän lämpöä maahan kuin tuottanut sitä taloon  

Jani

[MaNe]

Omia kokemuksia tähän dilemmaan:

Jos päädyt LÄ vaihtoehtoon niin sitten santsaus ehdottomasti kaksipiiriseen systeemiin, säädettävyys on omaa luokkaansa. Jos ja kun joskus vielä rakentelen niin tästä ominaisuudesta on mahdotonta luopua... Sisäanturi on myös oumannin hommeleissa edullinen ja hyvä tapa sopeuttaa kämppäsi vaihteleviin lämpökuormiin ja maksimoida puun poltossa syntyvä säästö mukavuuden olennaisesti kärsimättä (eli ei huomattavaa ylilämpenemistä kunnon polttosessioissa lattioiden kierron lakkaamatta ja toisaalta ei ahdistavaa jäähtymistä jos laiskottaa) Sisäanturi homman voisi mielestäni viedä ultimaattiin hommaamalla sen myös L2:een jolloin saunasta syntyvä lämpö huomioitasiin kierrossa => säästöä (= muutaman kympin investointi). Meillä ainakin on empiirisesti todettu että pelkällä ulkolämpötilaan perustuvalla käyrällä säätäminen ei ole hyvä. Lämpötilan vaihtelua tulee liikaa (tämän sieto on kyllä sitten yksilökohtaista - itse en siedä sitä ollenkaan) Termareita ei mielestäni laiteta kun makkareihin.

Takan eristäminen maanvaraisessa on eristeelle aikamoinen dilemma, puristuslujuutta kysytään => finnfoam (tai siis XPS - eli solimate tms käy..). Eristepaksuuden nosto tässä on melko turhaa... takan alla vahvistettu laatta ja delta t about 5 astetta (täyttö - huone). Eli eriste on "eriste" = diffuusio-/kapillaarikatko. Rossipohjissa tilanne on sitten hieman toinen (delta t 15 astetta? ) Mutta siis kooten:yksi kerros finkkua, joko 30 tai 50mm riittää.

Make

[Kattila]

No jopas taas selveni moni asia. Tuo tulisija ja LL-kierto ympärillä onkin sitten selkeähkö homma.

Ajatus on nyt fokusoitunut seuraavaan, joka voisi olla sitten pohjana suunnittelulle:

2 piiriä.
L1: oh,k,ruokailu, 4 mh, eteinen, kuisti, 2 wc (ei suihkuja), autotalli (harvalla putkituksella, ehkä varastokin)

L2: khh + kylppäri (ei kuivauspattereita LL-kiertoon, sähköiset kuivaimet lasten hanskoille yms.)

Sisäanturi oh:ssa riittävän kaukana tulisijasta. Yksi tuloventtiili tulisijan yläpuolelle. Huonetermostaatit makkareihin (?).

Tällaisessa ratkaisussa tulee mieleen ainakin yksi kysymys, kun yritän ymmärtää säätöautomatiikan toimintaa. Kun tulisija tuo lämpöä, sisäanturi antaa viestiä pumpulle ja lähtevän veden lämpötilaa lasketaan. Kuinka paljon tuo pudostus on käytännössä. Haen tässä sitä, että millaiset vaikutukset tällä on termostaattiohjattuihin huoneisiin samassa piirissä sekä samassa piirissä oleviin muihin tiloihin. Riittääkö lähtevän veden lämpö pitämään termostaattiohjattujen huoneiden lämmön halutussa tasossa, vaikka tulisijan käyttö laskisi kiertoon lähtevän veden lämpötilaa? Toisaalta tulisijasta lattiaan siirtynyt lämpö kulkee kierron mukana muualle kompensoiden matalampaa lämpötilaa lähdössä. Ja on laatassa tietysti varauskykyä, ettei muutokset ole nopeita. Eli aiheuttaako tulisijan käyttö itseasiassa samassa piirissä olevien tilojen, joita ei ohjata termostaateilla, jäähtymistä (esim. eteinen + kuisti), jos niiden kiertoon ei muuten kosketa?

Olenko ymmärtänyt asian edes oikein? Tuli vaan mieleen, että voihan sen "tulisija-alueen" kiertoon vaikuttaa myös shuntilla. Eli kiertoon pumpulta kiertoon lähtevä vesi olisi ulkolämpötilan mukaan säädetty, mutta "tulisija-alueelle" kiertoon lähtevän veden lämpötilaa säädetään omalla shuntilla. Näin tulisijan käyttö ei vaikuttaisi siellä, minne tulisijan antama lämpöteho ei ulotu.

Onko tässä ajattelutavassa jotain päin mäntyä, kun lopputulema ei vaikuta ihan järkevältä. Vedän näitä pohdintoja ilman syvempää tuntemusta lämmityksen säätöjen toiminnasta, joten voivat olla kaukana todellisuudesta.

Ajattelin vielä laittaa pyöriväkennoisen LTO koneen tai sitten vastavirtakoneen. Tätä pitää harkita, kun vaatimuksena on esim. Enerventin Pandionin tehoinen ja hintainen laite.
 
Sisäanturin laittaminen myös L2:een voisi olla ihan mielenkiintoinen kokeilu, kun on varaus tehdä piippu myös saunaan. Ainut ongelma tässä on se, että silloin laskee myös lämpötila khh:n kierrossa, kun saunaa lämmitetään. Jaa mutta saunan lämpö taas lämmitää kiertoa.

[MaNe]

Tällaisessa ratkaisussa tulee mieleen ainakin yksi kysymys, kun yritän ymmärtää säätöautomatiikan toimintaa. Kun tulisija tuo lämpöä, sisäanturi antaa viestiä pumpulle ja lähtevän veden lämpötilaa lasketaan. Kuinka paljon tuo pudostus on käytännössä. Haen tässä sitä, että millaiset vaikutukset tällä on termostaattiohjattuihin huoneisiin samassa piirissä sekä samassa piirissä oleviin muihin tiloihin. Riittääkö lähtevän veden lämpö pitämään termostaattiohjattujen huoneiden lämmön halutussa tasossa, vaikka tulisijan käyttö laskisi kiertoon lähtevän veden lämpötilaa? Toisaalta tulisijasta lattiaan siirtynyt lämpö kulkee kierron mukana muualle kompensoiden matalampaa lämpötilaa lähdössä. Ja on laatassa tietysti varauskykyä, ettei muutokset ole nopeita. Eli aiheuttaako tulisijan käyttö itseasiassa samassa piirissä olevien tilojen, joita ei ohjata termostaateilla, jäähtymistä (esim. eteinen + kuisti), jos niiden kiertoon ei muuten kosketa?

Olenko ymmärtänyt asian edes oikein? Tuli vaan mieleen, että voihan sen "tulisija-alueen" kiertoon vaikuttaa myös shuntilla. Eli kiertoon pumpulta kiertoon lähtevä vesi olisi ulkolämpötilan mukaan säädetty, mutta "tulisija-alueelle" kiertoon lähtevän veden lämpötilaa säädetään omalla shuntilla. Näin tulisijan käyttö ei vaikuttaisi siellä, minne tulisijan antama lämpöteho ei ulotu.

Onko tässä ajattelutavassa jotain päin mäntyä, kun lopputulema ei vaikuta ihan järkevältä. Vedän näitä pohdintoja ilman syvempää tuntemusta lämmityksen säätöjen toiminnasta, joten voivat olla kaukana todellisuudesta.

Ajattelin vielä laittaa pyöriväkennoisen LTO koneen tai sitten vastavirtakoneen. Tätä pitää harkita, kun vaatimuksena on esim. Enerventin Pandionin tehoinen ja hintainen laite.
 
Sisäanturin laittaminen myös L2:een voisi olla ihan mielenkiintoinen kokeilu, kun on varaus tehdä piippu myös saunaan. Ainut ongelma tässä on se, että silloin laskee myös lämpötila khh:n kierrossa, kun saunaa lämmitetään. Jaa mutta saunan lämpö taas lämmitää kiertoa.

Filosofia sisäanturin sijoittelussa on mielestäni seuraava: varmistat sisäanturilla mukavan (yksilökohtainen) minimihuonelämpötilan jossakin toissijaisessa (tulisijattomassa) oleskelutilassa joissa siis yleisesti halutaan korkeampi lämpö kun makuuhuoneissa(esim meillä 1.5 kerrostalossa halli). Tulisija on paikassa jossa ylilämpö ei aiheuta säteilylämpökuormallaan kokemusperäisesti haittaa (=tila jossa katsotaan telkkua ja löhötään sohvalla). Sisäanturin tulisi saada tulisijan käytöstä tietoa "sopivasti". Makkareiden ylilämpeneminen estetään termareilla. Sisäanturin epäonnistunutta asettelua voidaan kompensoida sisäanturin lämpötila/viiveasetuksin.

Oumannissa voi säätää viiveitä yms lämpökuormiin ja ulkolämpötilan muutoksiin liittyen kokopäiväharrastukseen asti. Oletusasetukset kuitenkin huomioi kohtuu hyvin varaaviin massoihin liittyviä viiveitä...
KHH lämpötilanmuutoksia versus saunakuormat en miettisi kovin syvällisesti koska siellä muutenkin tänäpäivänä lämpötilat seilaa helposti esim kuivausrummun käytön vuoksi ja siellä ei "oleskella" eli lämpötilan vaihteluilla ei ole "viihtyisyyteen" merkitystä,

LTO:sta: pyöriväkennoinen selviää Suomessa kovinakin talvina ilman vesipatteria kohtuullisin kustannuksin (nimim. kokemusta on (enervent pelica eco ede)) vastavirtakenno ei, eli vastavirta ehdottomasti vesipatteriin, tämän ongelma on lisäksi se että minun laskelmien mukaan nykyisissä lattialämmitystaloissa pitäisi suorittaa myös esilämmitys riittävään tuloilman lämpötilatasoon. (keruupiirin liuos omassa tuloilmapatterissa automatiikalla). Esilämmityksellä vähennetään myös tuloilman pätkimistä kovilla pakkasilla. Muuten vastavirta on pyörivään verrattun yksinkertaisuudessaan kaunista. Kosteuden palautus voi olla haitta tai hyöty.

Make

[volkkari]

Mistä ne kilojoulet tulee? on täysin käsittämätöntä miten täällä kiistellään "tulistus" ja ei"tulistus" koneiden paremmuudesta kun tutkitaan log-ph diagrammia niin se vain on tulistuksenpoisto on täysin ilmaista energiaa ja se mahdollistaa hyvän lämpimän käyttöveden riittävyyden, siitä huolimatta läuhdutuspaine on alhainen eli  cop on korkea.
On mielenkiintoista(tai ei oikeastaan kuitenkaan,koska onhan täällä erinlaisia intressejä) miten täällä thermodynamiikan lainalaisuuksia "sovelletaan"

[volkkari]

Vaillandin10v takuu? noilla lämpötilaehdoilla laite täytyy pysäyttää syyskuussa ja käynnistää kesäkuussa kyllä varmaan kestää 10v ja ylikin

[Kattila]

Mistä ne kilojoulet tulee? on täysin käsittämätöntä miten täällä kiistellään "tulistus" ja ei"tulistus" koneiden paremmuudesta kun tutkitaan log-ph diagrammia niin se vain on tulistuksenpoisto on täysin ilmaista energiaa ja se mahdollistaa hyvän lämpimän käyttöveden riittävyyden, siitä huolimatta läuhdutuspaine on alhainen eli  cop on korkea.
On mielenkiintoista(tai ei oikeastaan kuitenkaan,koska onhan täällä erinlaisia intressejä) miten täällä thermodynamiikan lainalaisuuksia "sovelletaan"

Sattuisiko sinulla olemaan hyvää linkkiä/viitettä MLP:n  termodynamiikkaan, koska epäilen osaavani termodynamiikkaa teoriassa vähintäänkin kohtuullisesti, mutta yksityiskohtainen (mitoitus, paineet yms) kuva pumpun toiminnasta lukuineen ei ole hallussa. Voisi itsekin opiskella lisää.

Vaillandin10v takuu? noilla lämpötilaehdoilla laite täytyy pysäyttää syyskuussa ja käynnistää kesäkuussa kyllä varmaan kestää 10v ja ylikin

Millä lämpötilaehdoilla? Tarkoitatko, että laite on mitoitettu Suomen oloihin huonosti?

Kun tämän ketju on kääntynyt enemmän lämmönjaon ja ilmanvaihdon suuntaan, niin jatketaan vähän lisää aiheella. Pohdiskelin tuloilman sijoittamista parvella. Nykyisen asunnon parvella ei siis lämmitystä erikseen eikä tuloilmaa. Lämpöä riittää nykyisessä. Uudenkaan talon parvelle ei siis tule lämmitystä vaan ylösnouseva lämpö pitää avoimen parven lämpimänä. Tämähän toimii tehokkaasti. Nyt vain pohdin tuota tuloilman sijoittamista ja sitä, tekeekö se parvesta viileän. Onko kokemusta? Ja voihan tuota tuloilman virtausta säätää.

[Raid]

   On kuin sohaisi kusiaispesään kevätauringossa kun laittaa tälläisen kysymyksen tänne mut ei se mitään jatkaa vaan samaan malliin tätä mielekiintoista keskustelua.

[Marqu]

Mistä ne kilojoulet tulee? on täysin käsittämätöntä miten täällä kiistellään "tulistus" ja ei"tulistus" koneiden paremmuudesta kun tutkitaan log-ph diagrammia niin se vain on tulistuksenpoisto on täysin ilmaista energiaa ja se mahdollistaa hyvän lämpimän käyttöveden riittävyyden, siitä huolimatta läuhdutuspaine on alhainen eli  cop on korkea.
On mielenkiintoista(tai ei oikeastaan kuitenkaan,koska onhan täällä erinlaisia intressejä) miten täällä thermodynamiikan lainalaisuuksia "sovelletaan"

Sattuisiko sinulla olemaan hyvää linkkiä/viitettä MLP:n  termodynamiikkaan, koska epäilen osaavani termodynamiikkaa teoriassa vähintäänkin kohtuullisesti, mutta yksityiskohtainen (mitoitus, paineet yms) kuva pumpun toiminnasta lukuineen ei ole hallussa. Voisi itsekin opiskella lisää.

Tässä olisi luettavaa:
http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=125&saitti=lampoassa
Heli Saksin diplomityö, jossa vertaillaan mm. eri kylmäaineita. Tuon DI työn alkuosassa on selitetty hyvin MLP:n toimintaperiaatetta. Tuolta löytyy myös tuollainen log-ph diagrammi, jos sellaisen tutkiminen kiinnostaa.

[eko]

LKV tarve on vaikkapa meilla vuodessa n. 4500kWh ja lammitys vuodesta riippuen 22000kWh.

Miksipa tuojottaa pienen kulutusosan COPn, kun isossa kuviossa ei nayta kukaan pystyvan nayttamaan vuosikulutuksessa tulistuksen selkeaa ylivoimaisuutta (mittaamalla, halutessa tehtavissa, erit. LL talossa).

mahdolisen lisainvestoinnin olisi hyva maksaa itsensa takaisin - muuten menee harrastuksen puolelle.

[Kattila]

 On kuin sohaisi kusiaispesään kevätauringossa kun laittaa tälläisen kysymyksen tänne mut ei se mitään jatkaa vaan samaan malliin tätä mielekiintoista keskustelua.

Näinhän se menee kaikilla foorumeilla ennenpitkää väittelyksi. Aina joku uusi kirjautuu ja laittaa taas sodan pystyyn. En vaan ollut lukenut foorumin muita ketjuja tarpeeksi, ennenkuin laitoin tuon kysymyksen. Yllättävän hyvin on pysytty asiassa, eikä minua nyt enää tuo alkuperäinen kysymys enää edes vaivaa.

[eksile]

Kattila, laita takan suoraan vaikutuspiiriin (olohuone?) yhdistetty lattia-anturi huonetermostaatin lisäksi. Ainakin Wehofloorin systeemeistä moinen löytyy, meillä on.
Sitten asetusarvoksi lattiaan joku 23 astetta, jolloin takkaa lämmitettäessä lattia ei viilene liikaa vaikka huoneilmaa skannaava termari kiertoa yrittäisikin pätkiä. Se on siinä.

[MLP_kauppias]

Kattilalle tiedoksi, että valitsetpa lämpöpumpuksi tulistus- tai vaihtoventtiililaitteen, niin kummallakin lämpöpumpulla saat lämmitetyksi talon sekä tuottamaan tarvittavan käyttöveden ja huomattavasti edullisemmin kuin sähkölämmityksellä. Nykyisin maalämmön kilpailijat ovat sähkö- ja kaukolämpö. Kaukolämpö ei tietenkään ole kaikkialla vaihtoehto.

Kun aloitin kauan, kauan sitten työni maalämmön kanssa, oli öljylämmitys sähkölämmityksen ohella merkittävä kilpailija maalämmön kanssa. Silloin suurin osa lämpöpumpputoimituksista meni uudisrakennuksiin ja saneerausmarkkina ei ollut edes kunnolla käynnistynyt. Markkinatilanne ja kuluttajien tietoisuus on siis lisääntynyt paljon sitten alkuajoistani, mutta tietoisuudessa on edelleenkin paljon puutteita sekä väärinymmärryksiä.

Olen ollut ja olen edelleen paljon tekemisissä niin vaihtoventtiili kuin ns. tulistuslaitteistojen kanssa ja molemmantyyppisiä lämpöpumppuja on ollut käytössä myös itselläni. Minulla on siis kokemusta omassa käytössäni useasta eri lämpöpumppumerkistä sekä tietenkin myyjän ominaisuudessa valtavasta määrästä eri lämpöpumppuja. Haluan siis avoimesti korostaa kaikille, että myyn ja huollan työkseni maalämpöpumppuja eikä minun tarvitse feikata itseäni kuluttajaksi niin kuin tässä(kin) topicissa muutama kirjoittaja on jo tehnyt. Tunnen heidät molemmat ja he tuntevat varmasti myös minut.

Valintaa tehdessäsi kiinnitä erityistä huomioita toimittavaan yritykseen ja sen myyjään. Mikäli myyjä valehtelee jo alkuvaiheessa, että tulistusenergia tai alijäähdytysenergia on ilmaista, niin missähän muussakin hän sinua projektin kuluessa huijaa. Ei siis ole luotettavaa puhetta.

Tulistuksella- ja alijäähdytyksellä saatava energia ei ole ilmaista, vaan se on aina jostakin muusta pois ja sen tuottamiseen tarvitaan energiaa! Joissakin tilanteissa tai joillakin olosuhteilla sillä voidaan saavuttaa pientä etua, mutta ilmaiseksi sitä ei vaan saa. Kannattaa miettiä, että onko tulistuksesta johonkin tilanteeseen saavutettava etu sellainen, ettei se vastavuoroisesti laske muuta hyötysuhdetta. Alijäähdytyksen unohtaisin kokonaan, se on täysin markkinointikikka.

Edellä oleva ei koske niin paljon sellaisia lämpöpumppuja, joiden kylmäainepiirin puutteellinen tuotekehitys käytännössä edellyttää lauhduttumia "lähes jokaiseen väliin", mutta tällä hetkellä tämä ei ole juurikaan ongelma nykyisissä markkinoilla olevissa merkeissä, koska viittamaani ongelman lämpöpumppua ei ole saatavilla. Kaupoille voit lähteä siis turvallisin mielin.

Jos sinusta ajan kanssa tulee "lämpöpumppufriikki", niin kiinnitä erityistä huomiota lämpöpumpun automatiikkaan. Joissakin suomalaisissa lämpöpumpuissa oleva säätöjärjestelmä ei ole huono, mutta sen toiminnallisuudeet ovat erittäin rajalliset verrattuna automatiikkoihin, jotka ovat nimen omaisesti tehty ja suunniteltu lämpöpumppuihin. Peruskäyttäjä pärjää kyllä millä tahansa käytettävissä olevilla automatiikoilla.

Automatiikoista ja niiden välisistä ominaisuuksista tai puutteellisuksista on tällä foorumilla kirjoitettu erittäin vähän. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että foorumin käyttäjillä ei yksinkertaisesti ole vertailupohjaa. Tämä siksi, että foorumilaisilla on tuntemusta vain yhdestä, omasta lämpöpumpustaan eikä useammasta lämpöpumpusta. Näin ollen täällä puhutaan vain yhden lämpöpumpun mukanaan tuomalla "kokemuksella".

Valinnassa unohda tulistus- tai vaihtoventtiiliasetelma, automatiikka yms. Kiinnitä erityistä huomiota toimittajan asiantuntemukseen ja palveluun. Parhaimmalla lämpöpumpulla yhdessä huonon toimittajan kanssa päädyt huonompaan tulokseen kuin "huonolla" lämpöpumpulla parhaan toimittajan kanssa. Toinen iso tekijä on se, että sinulla on riittävästi lämpökaivometrejä ja kaivo on tehty laadukkaasti. Mikäli sinulla ei ole merkittävää tuntemusta LV-alalta, niin hanki luotettavalta toimittajalta koko lämmitys lämmönkeruusta aina lämmönjakoon, asennuksineen. Mikäli LV- ala on tuttu, niin voit toki kilpailuttaa yksittäisiä kokonaisuuksia. Tästäkin on tällä foorumilla paljon keskusteltu ja työssäni törmään tähän seikaan usein. Ei tähän ole yhtä ja oikeata vastausta, koska kuluttajien tarpeet sekä toiveet ovat aina erillaisia.

En tietoisesti halua tuoda esille "parhaita" tai "huonoimpia" merkkejä tai malleja. Kyllä muut myyjät (jotka siis ovat tällä foorumilla "kuluttajina") muistavat kyllä kertoa omista lämpöpumpuistaan ja niiden erinomaisuudestaan. Itse haluan esiintyä täällä avoimesti myyjänä ja kertoa enemmän kokemuksen tuomaa yleistä informaatiota kuin että lähtisin kehumaan tai haukkumaan merkkejä tai toimittajia.

Lattialämmitysjärjestelmään löytyy erittäin toimiva ratkaisu yhdessä tulisijan kanssa, mutta siitä sitten joskus erikseen.

Mene "Kattila" siis vaan ostamaan itsellesi lämpöpumppu.

[volkkari]

MLP-Kauppias kerrotko lähemmin mistä se tulistusenergia on poissa.
Nyt on niin että höyrystimessä tapahtuu AINA tulistumista, muuten paisuntaventtiili ei toimi oikein, se kuka sen älyää ottaa talteen on eri juttu

[MLP_kauppias]

MLP-Kauppias kerrotko lähemmin mistä se tulistusenergia on poissa.
Nyt on niin että höyrystimessä tapahtuu AINA tulistumista, muuten paisuntaventtiili ei toimi oikein, se kuka sen älyää ottaa talteen on eri juttu

Terve kollega!

Kylmäainepiirissä tapahtuu aina tulistusta sekä alijäähtymistä, merkistä riippumatta.Tarkoitukseni kirjoituksessani oli puhua täällä yleisesti käytettävistä termeistä tulistus- ja vaihtoventtiilikoneista. En usko, että jos keskusteluissamme menemme kovin syvällisiin (esim ph-log) niin se ei palvele ketään kuluttajafoorumilaista eikä alkuperäistä kysyjää. Sinä ja minä tiedämme mitä kylmäainepiirissä tapahtuu. Säilytetään tämä topic kansantajuisena.

Kysymykseesi vastauesen voi muotoilla näin. Joku älyää ottaa tulistuksen pois ja taas jokin toinen älyää olla ottamatta sitä pois. Riippuen kohteesta, tarpeesta järjestelmäratkaisusta, yms molemmat vaihtoehdot voivat olla yhtä vääriä tai yhtä oikeita. Asiaa pitäisi miettiä aina kokonaisuutena. Teillä Ekowellilla on käytössä hieman erillainen ratkaisu verrattuna suomalaisiin kilpailihoihinne. Edelleenkään en halua asettua minkään merkin taakse hyvässä tai pahassa.

[seppaant]

Kattilalle tiedoksi, että valitsetpa lämpöpumpuksi tulistus- tai vaihtoventtiililaitteen, niin kummallakin lämpöpumpulla saat lämmitetyksi talon
.
.
.
.

Mene "Kattila" siis vaan ostamaan itsellesi lämpöpumppu.

MLP-Kauppias

Olipa hyvä kirjoitus

Kiitos

ATS

[Kattila]

Kiitos nimimerkille MLP_kauppias. Ketjun suuri kysymys valkeni minulle nopeasti, t.s. kuten sanoit molemmilla onnistun (tai en).

Koska lähipiirissä ei ole tuttua LV-miestä auttamassa, olen päättänyt ottaa paketin "avaimet käteen" -asennuksena. Näin teen rakennusprojektissa kokonaisuutenakin. Ne mitä en varmasti osaa pyrin teettämään niillä, jotka oikeasti osaavat. Aina ei näin saa halvimalla, mutta toivottavasti kokonaisuutena tulee olemaan mukava koti.

Lähes varmasti otan maalämmön, vaikka kaukolämpö menee tontin rajalla. Ruotsalaisen vesiputous-yrityksen hinnoittelu kun on mitä on.  

[OFFTOPIC]Olen perustanut monen ostokseni siihen, että myyjä on kiinnostunut myymisestä ja vaikuttaa asiantuntevalta. Parin talomyyjänkin luona riitti yksi käynti, kun ei myyminen kiinnostanut. Suomen suosituimmankin talofirman myyjältä ei tullut edes tietoja muutosten hinnoista "avaimet käteen" -malliin. S-postiin alkoi vain tulla kesämökkimainoksia. Oltiin ihan oikeasti kiinnostuttu ja käytiin pariin kertaan paikan päällä tekemässä suunnitelmia. Missä oli se laskusuhdanne?[/OFFTOPIC]  

Tämä lattianlämmitys ja tulisijayhtälö on se suurin mysteeri vielä itselleni, kun ei tuo ala ole vahvuuksia. Tuo Eksilen ehdotus vaikuttaa jossain määrin toimivan kuuloiselta. Onko siinä kaksi anturia, toinen seinässä vähän kauempana ja toinen lattiassa lähellä tulisijaa. Lattia-anturi käskee siinä vaiheessa, kun lattia on lämmin ja ohittaa seinäanturin. Ja sitten, kun lattia on viileämpi, t.s. tulisija ei anna lämpöä, seinäanturi ohjaa. Näin yksikertaista se ei varmasti ole, kun itsekin voin jo kuvitella tilanteen, jossa tuo ratkaisu saattaisi johtaa heikkoo tulokseen. Kaikkea ei tosin kannata problematisoida liikaa.

[eksile]

Oheisesta linkistä käy ilmi toiminta.

http://www.wehofloor.fi/Link.aspx?id=1117290 , toinen sivu tyyppi 13003.

[eksile]

Tossa termostaatissa on mukana toinen anturi (piuhan päässä) joka esim. meillä asennettiin lattian pintavaluun, sähköpiuhojen suojaputkena käytetyn muoviputken sisään.

Riittää että anturi on saman huoneen lattiapiirin alueella, sen ei tarvitse olla takan "vieressä".

Normaali huoneilman lämpötilaa seuraava termari katkaisee lattian virtauksen kun huoneen lämpötila nousee, ja seurauksena on lattian viileneminen. Toi termari seuraa myös "piuhan päässä" olevaa anturia. Kun/jos termostaatin minimiksi laittaa esim. 23 astetta, se ei anna lattialaatan viilentyä tuon asetusarvon alle vaikka polttaisit takkaa enemmänkin.

[volkkari]

MLP-Kauppias kerrotko lähemmin mistä se tulistusenergia on poissa.
Nyt on niin että höyrystimessä tapahtuu AINA tulistumista, muuten paisuntaventtiili ei toimi oikein, se kuka sen älyää ottaa talteen on eri juttu

Terve kollega!

Kylmäainepiirissä tapahtuu aina tulistusta sekä alijäähtymistä, merkistä riippumatta.Tarkoitukseni kirjoituksessani oli puhua täällä yleisesti käytettävistä termeistä tulistus- ja vaihtoventtiilikoneista. En usko, että jos keskusteluissamme menemme kovin syvällisiin (esim ph-log) niin se ei palvele ketään kuluttajafoorumilaista eikä alkuperäistä kysyjää. Sinä ja minä tiedämme mitä kylmäainepiirissä tapahtuu. Säilytetään tämä topic kansantajuisena.

Kysymykseesi vastauesen voi muotoilla näin. Joku älyää ottaa tulistuksen pois ja taas jokin toinen älyää olla ottamatta sitä pois. Riippuen kohteesta, tarpeesta järjestelmäratkaisusta, yms molemmat vaihtoehdot voivat olla yhtä vääriä tai yhtä oikeita. Asiaa pitäisi miettiä aina kokonaisuutena. Teillä Ekowellilla on käytössä hieman erillainen ratkaisu verrattuna suomalaisiin kilpailihoihinne. Edelleenkään en halua asettua minkään merkin taakse hyvässä tai pahassa.

Tuo viittaus Ekowelliin pisti ihmettelemään, en tietääkseni ole siellä toissä enkä myy sennimisiä tuotteita  

[kkuukkeli]

Tulistuksella- ja alijäähdytyksellä saatava energia ei ole ilmaista, vaan se on aina jostakin muusta pois ja sen tuottamiseen tarvitaan energiaa! Joissakin tilanteissa tai joillakin olosuhteilla sillä voidaan saavuttaa pientä etua, mutta ilmaiseksi sitä ei vaan saa. Kannattaa miettiä, että onko tulistuksesta johonkin tilanteeseen saavutettava etu sellainen, ettei se vastavuoroisesti laske muuta hyötysuhdetta.  

Asiallinen kirjoitus kauppiaalta, mutta pakostakin jää odottamaan vastausta kysymykseen, mistä tuo tulistus on pois tai miten se laskee muuta hyötysuhdetta? Sen kertominen onnistuu varmaankin selkokielelläkin? Tämä ei ole sitten pottuilua, vaan uteliaisuutta.

[Matias]

En tunne kovin hyvin höyrystimen tai lauhduttimen toimintaa mutta tulistinlämmönvaihdin on kompressorilta lähtevässä kuumakaasuputkessa ennen lauhdutinta ja ainakin meillä kuumakaasu jäähtyy 100 asteisesta tuonne 80 asteiseksi tulistinvaihtimessa.
Eli lauhduttimelle menevä kuumakaasu jäähtyy siinä ja kaiketi se on pois lauhduttimen tehosta.
Toisaalta tulistinvaihdin mahdollistaa käyttöveden riittävän korkean lämpötilan vaikka lauhdutuslämpötila on hyvinkin alhainen,tämä parantaa COP arvoa jos vertaa vaihtoventtiilikoneen vastaavaan toimintaan.Siinähän lämmin käyttövesi tehdään pelkästään läuhdutinlämmöllä ja korkeampi lauhdutuslämpötila heikentää hyötysuhdetta ja COP arvoa.
Mun mielestä lämpimän käyttöveden kehittämiseksi pumpussa sais olla joku 500W:n oma kompressori joka tekis pelkästään käyttövettä ja iso kompressori hoitais talon lämmityksen

[volkkari]

En tunne kovin hyvin höyrystimen tai lauhduttimen toimintaa mutta tulistinlämmönvaihdin on kompressorilta lähtevässä kuumakaasuputkessa ennen lauhdutinta ja ainakin meillä kuumakaasu jäähtyy 100 asteisesta tuonne 80 asteiseksi tulistinvaihtimessa.
Eli lauhduttimelle menevä kuumakaasu jäähtyy siinä ja kaiketi se on pois lauhduttimen tehosta.
Toisaalta tulistinvaihdin mahdollistaa käyttöveden riittävän korkean lämpötilan vaikka lauhdutuslämpötila on hyvinkin alhainen,tämä parantaa COP arvoa jos vertaa vaihtoventtiilikoneen vastaavaan toimintaan.Siinähän lämmin käyttövesi tehdään pelkästään läuhdutinlämmöllä ja korkeampi lauhdutuslämpötila heikentää hyötysuhdetta ja COP arvoa.
Mun mielestä lämpimän käyttöveden kehittämiseksi pumpussa sais olla joku 500W:n oma kompressori joka tekis pelkästään käyttövettä ja iso kompressori hoitais talon lämmityksen

Se on olomuodon muutos, kaasu lauhtuu nesteeksi joka määrää lautumislämpötilan ja paineen lauduttimessa,tulistusenpoistimessa kylmäaine on kaasua johtuen yläsäiliön korkeammasta lämpötilasta ja vaihtimen mitoituksesta

[Jussi5]

EKO taas  kirjoitti
”On se kumma    , että tällainen itsestäänselvyys ei tule käytössä/käytännössä esille (kun kaikille arvaaminen ei riitä perusteeksi    ), kun katsoo esim. tämän sivuston COP-julkaistuja mittauksia käytännössä: 10% ero olisi todellissudessa jo sen verran merkittävä, että luulisi näkyvän (vaikkapa COP 3.0 vs. 3.33). Mutta eipä ole minun silmään osunut (a vielä vähemmän, jos LL-talo). Käyttäjää kiinnostaa lähinnö kokonais-COP (vuositasolla), ei yksittäinen toimipiste.
(vaikka unohtaa Honda:n kokonaan    )  ”

Eko-taas;  

Selvyyden vuoksi, aiemmassa viestissäni oli kyse thermian sivulta lainatusta mainoshömpästä, siitä onko thermian tulistuspumppu G2 10% parempi kuin vaihtoventtiili-diplomat. Jos perustat näkemyksesi palstan juttuihin, ymmärtänet tekniikkaa ja tuon G2 pumpun rakennetta sen verran ettei G2:n COP mittaustuloksia kannata postauksista ihan heti etsiä. Vuosi COP:in laskeminen onkin sitten eri asia, se on kirjanpitoa.

”Hondan” osalta asia on juuri päinvastoin, ei kannata unohtaa jos haluaa oppia mlp-tekniikkaa. Tuo ketju (Nibe, Cop-testausta), juuri uuden jäsenen kannattaa lukea. Honda näyttää siinä miten integroidusta vaihtoventtiili koneesta tehdään toimiva laite; putket poikki, 2500l varaaja ja kv-priimaus. COP pakkasessa jotain 5. Minusta se on odotettu tulos. Esimerkki ohjannee monta aloittelijaa järkevän maalämpöpaketin suuntaan ja kunnolliselle COP tasolle. Honda myös osoittaa että valmistajan COP speksi on likimäärin todennettavissa kotioloissa kun osaaminen on kohdallaan. Tarina on tosin desimaalin verran vielä kesken, virheitä voi löytyä, mutta ratkaisun toimivuus ja korkea COP taso säilyvät.

Kattila;  

Voisit katsoa tuota Hondan esimerkkiä, saattaisi ehkä selvittää ajatuksia. Olet varmaan huomannut ettei noista sinun ”näillä mennään” paketeista yksikään ole hyötysuhteen osalta kaksinen. Sillä ei ole sinänsä väliä jos päätät painottaa muita ominaisuuksia.

[eko]

....miten integroidusta vaihtoventtiili koneesta tehdään toimiva laite; putket poikki, 2500l varaaja ja kv-priimaus. COP pakkasessa jotain 5. Minusta se on odotettu tulos. Esimerkki ohjannee monta aloittelijaa järkevän maalämpöpaketin suuntaan ja kunnolliselle COP tasolle.

Otsikon mukaanhan Kyseessähän oli LL-talo, joten lattia (ellei kippari-kalle) toimii itsessään varaajana ( ks. vaikkapa meidän LL-piirin käytös  http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2416). Ja kun menoveden lämpö tuskin yli 40C, tulistuskin pistää miettimään.

Miksi laittaa lisäksi vielä varaaja, kun voi ajaa tehon suoraan lattiaan ilman menoveden lämpötilan shunttausta (joka erityisen turha talvella, jossa käyntiaste lähempänä 100%a). Tilanne on toinen, jos ei voi ajaa LP-puolelle optimaalista lämpöeroa (mikä se sitten lieneekään  :-/)virtausvastuksesta / termareista johtuen (joita meillä ei ole). Meidän kokemuksen mukaan Vaihtoventtili-kone tuntuu olevan toimiva ja simppeli (lue: helppo, pieni, halpa, tehokas) LL-talossa: Sisälämmön vaihtelu n. 0.1C joka huoneessa ja ei pätkäkyntia (käynnistyksiä aina alle 10/vrk)

(jos itse olisin alalla ja) Jos uskoisin oman teknikkani olevan ylivoimaista (vaikka tulistuksesta/välivaraajasta johtuen), testaisin yksinkertaisesti omani ja muutaman muun (erilaisen) pumput muutaman parametrin suhteen:

0. Control teho, maapiiri (P3) ja Ulkoinen kierto (P1)
    (erilliselle riveille, koska virtaushäviöt näissä vaihtelevat kohteittain, Eff1 tietenkin mainittava/huomioitava, jos sellainen ero ):

1. maapiirin ero 2...5K (vaikka puolen asteen välein)
     Tuskin tarvitsisi mitata kaikkien kombinaatioden kanssa
2. LP-ero 3...10K (vaikka asteen välein)
     Tuskin tarvitsisi mitata kaikkien kombinaatioden kanssa
3. LP-paluu 25...55C (vaikka 5ast välein)

Erikseen mittaus (tai samalla halutessa) vaihtoventtilikoneelle LKV tuotto tyypillisellä kulutuksella (jos olen ymmärtänyt oikein, suomi-koneet tuottavat LKV:n samalla COP:lla myös LKV:n  :-/ ) .

Siteen simppeli Excel, jossa eri pumppujen joka pisteessä labrattu COP. Siihen voisi sitten laittaa asiakkaan paluuveden lämpötilaprofiilin ja LKV tarpeen). MLP ero ja LP tietenkin joka koneen omaan optimiin).

Mutta ei: Toimittajia kiinnostaa vain muutama pakollinen mittauspiste ja markkinoinnissa omaan aikaisempaan tuotteeseen vertalu (kuten Thermia G2 vs heidän Optimum ja Diplomat) ja erityisesti kehusanat....

Vuosi-COPn vertailua vaikeuttaa se, että kaikkien foorumilaisten talot/MLPt/kulutustottumutset erilaisia. Hetkellisen COP:n vertaamista taas eri mittalaitteiden / järjestelyjen virhemarginaalit...

Ja kuten aina, kaiken pitää maksaa itsensä takaisin, myös COPn parannuksen....

Kattilalle itse suosittaisin mahdollisimman suoraviivaista ratkaisua, jossa investoinnin takainmaksu on taattu. Valitettavasti kukaan MLP toimittaja ei anna COP-takuuta (kysyin kyllä), joten lisähinta tulistus/lisävaraaja/suomipumppu menee lopulta mutu-osastolle.