Maalämpö + aurinoenergia

[SalminK]

Onko kukaan suunnitellut tahi toteuttanut maalämmön ja aurinkolämmön yhdistelmää? Olisi kiva kun pääsisi kesällä kokonaan eroon sähkökulutuksesta.

Ekonomisesti tässä ei ehkä ole järkeä (en ole laskenut) mutta jos saisi jostain käytetyt tai muuten halvat paneelit niin toteus voisi olla kannattava.

[volkkari]

Maalämpö lämpöpumppukäytössa on maan pintakerroksiin sitoutunutta aurinkoenergiaa noin kymmeneen metriin saakka.
Tapasin taannoin Pihtiputaalaisen Windside tuuliturbiini valmistajan Risto Joutsinniemen,hänen
kanssaan käytiin mielenkiintoisia keskusteluja lämpöpumpun ja tuuliturbiinin yhdistämisestä jopa niin että ylijäämää myytäisiin verkkoon ja alijäämää taas ostettaisiin se on muuten nyky tekniikalla mahdollista

[Tero]

Maalämpö lämpöpumppukäytössa on maan pintakerroksiin sitoutunutta aurinkoenergiaa noin kymmeneen metriin saakka.
Tapasin taannoin Pihtiputaalaisen Windside tuuliturbiini valmistajan Risto Joutsinniemen,hänen
kanssaan käytiin mielenkiintoisia keskusteluja lämpöpumpun ja tuuliturbiinin yhdistämisestä jopa niin että ylijäämää myytäisiin verkkoon ja alijäämää taas ostettaisiin se on muuten nyky tekniikalla mahdollista

Heh.

[SalminK]

Maalämpö lämpöpumppukäytössa on maan pintakerroksiin sitoutunutta aurinkoenergiaa noin kymmeneen metriin saakka.
Tapasin taannoin Pihtiputaalaisen Windside tuuliturbiini valmistajan Risto Joutsinniemen,hänen
kanssaan käytiin mielenkiintoisia keskusteluja lämpöpumpun ja tuuliturbiinin yhdistämisestä jopa niin että ylijäämää myytäisiin verkkoon ja alijäämää taas ostettaisiin se on muuten nyky tekniikalla mahdollista

Jep. Kysymykseni ei koskenut tätä vaan aurinkokeräimen ja pumpun yhdistelmää jolloin kesällä ei tarvitsisi käyttää kompressoria lainkaan.

Uudistan kysymykseni, en teoreettisella vaan käytännöllisellä tasolla.

[make]

Moi!

Suunnittelin kyllä laittavani aurinkokeräimet. En vain ole raaskinnut ostosia keräimiä laittaa, koska takaisinmaksuaika näyttäisi olevan melkoinen nykykustannuksiin nähden: 13500kwh/a kaikki sähkö nelihenkinen perhe ja n.700m3 rinteessä.
Varauduin rakentaessani mahdollisiin jälkiasennuksiin (ja porealtaaseen) ottamalla T15 700l varaajalla ja aurinkokierukan. Jätin tilaa toiselle varaajalle, koska minulla oli ajatus lämmittää pumpulla vain nykyistä ja "aurinkovaraaja" toimisi esilämmittimenä silloin kun se ei suoraan riittäisi varsinaista varaajaa lataamaan.
Nyttemmin olen aikonut kytkeä käyttöveden tulemaan myös tuon käyttämättömäksi jääneen aurinkokierukan kautta, josko sillä saisin vähän kerrostumaa paremmaksi.  
 

[padi]

Olen aikaisemmin vain seurannut forumin kirjoituksia mielenkiinnolla ja nyt päätin itsekkin kirjoitella jotain.

Yhteen taloon on rakenteilla kyseinen järjestelmä.

Pumppuna Lämpöässä T10 203 ohjaimella ja 700L tulistusvaraajalla. Katolla on 3 kpl aurinkokeräimiä.

Mielenkiinnosta seuraan kuinka paljon auringosta saatu energia vähentää maalämpöpumpun kompuran käymistä.

Aurinkokeräimistä saatu hyöty on pääasiallisesti käyttöveden valmistamiseen, koska kesällähän saadaan eniten hyötyä auringosta.  Kokemuksesta tiedän, että viime talvellakin aurinkoisena päivän tuli yli 45C neste aurinkokeräimiltä, kun ulkona oli pakkasta -15C.

Itselläni ei ole maalämpöä, mutta aurinkokeräimet kylläkin.

[Maallemuuttaja]

Jokos se järjestelmä on valmis ja käytössä? Hirveästi kiinnostaa... Itsellä tänä vuonna tulossa maalämpö ja ihan periaatteen vuoksi myös aurinkokeräimiä suunnittelen. Miten padi sinulla on aurinkokeräimet toimineet, jotain toki vihjasit pakkaspäivän lämmitystehosta?

[Sötkö]

Vanha keskustelu, mutta kysytään silti. Onko aurinkolämmön yhdistämisessä maalämpöön mitään taloudellista järkeä? Meneekö takaisinmaksuaika kymmeniin vuosiin?

[sailor]

Vanha keskustelu, mutta kysytään silti. Onko aurinkolämmön yhdistämisessä maalämpöön mitään taloudellista järkeä? Meneekö takaisinmaksuaika kymmeniin vuosiin?

Ei aurinkolämmön, mutta ehkäpä sähkökeräinten liittämisessä. Aurinkolämpö soveltuu huonosti maalämmön yhteyteen rahallisessa mielessä, koska maalämpöpumppu tuottaa 3-4kW jokaista kulutettua kilowattia kohti.

Sähköpaneelit taasen poistavat suoraan sähkölaskusta kilowatteja, jotka maksavat saman maalämmittäjälle kuin muillekkin. Lisäksi niiden asentamisen helppous, toimintavarmuus yms. ovat ylivoimaiset nestepaneeleihin verrattuna.

Selaile ilmaisenergia.info foorumia.

[Sötkö]

Vanha keskustelu, mutta kysytään silti. Onko aurinkolämmön yhdistämisessä maalämpöön mitään taloudellista järkeä? Meneekö takaisinmaksuaika kymmeniin vuosiin?

Ei aurinkolämmön, mutta ehkäpä sähkökeräinten liittämisessä. Aurinkolämpö soveltuu huonosti maalämmön yhteyteen rahallisessa mielessä, koska maalämpöpumppu tuottaa 3-4kW jokaista kulutettua kilowattia kohti.

Sähköpaneelit taasen poistavat suoraan sähkölaskusta kilowatteja, jotka maksavat saman maalämmittäjälle kuin muillekkin. Lisäksi niiden asentamisen helppous, toimintavarmuus yms. ovat ylivoimaiset nestepaneeleihin verrattuna.

Selaile ilmaisenergia.info foorumia.

Kiitos vastauksestasi! Ollaan laittamassa maalämpöä ja sopivasti sattuisi olemaan 1-tasoisen talon pitkä sivu itä-länsi -suunnassa ja täysin varjostamaton kattopinta. Täytyypä tutustua tuohon linkkiin.

[Paul M]

Jospa aurinkolämmöllä nostettaisiin COP maksimiinsa kesällä. Eli maapiirin tulopuolen lämpöä nostettaisiin maksimiinsa lisäsämmityksellä. Mikä se tulolämmön maksimi sitten pumpulla onkin. Ylijäämä siirrettäisiin maahan menevälle puolelle kiertoa.

[Naturaali]

Meillä on lämmitetty jo vuodesta 80 maalämmöllä.Jo silloin oli esityksiä ja suunnitelmia aurinkokennojen ottamiseksi maalämmön rinnalle lämmöntuottoon.Silloin se herätti lähinnä hilpeyttä,elettiin hyvää Breesneviläistä aikaa öljy oli halpaa ja sähkö ei maksanut sitäkään.

Mutta onko tilanne maaläpölämmittäjien kohdalla muuttunut?Meillä ei kesäisin lämmitetä,mutta lämminta käyttövettä tarvitaan.On jo toinen lämpöpumppu ja sen mukaan lämpimän veden tekoon kuluu n. 35-40 kwh kuukaudessa.Ja jos suoraan auringosta saisi puolen vuoden ajan lämpimän käyttöveden ja vaikka sähköä menisi 50 kwh kuukaudessa.Puolessa vuodessa se olisi n. 300 kwh ja sähkö maksaa 11C/kwh kaikkine lisineen.Niin mitä aurinkopaalin osia ja lisävaraajia n.35E saisi,tietenkin jo tehdyt pööomakulut pitäisi huomioida, mutta silti koska se investointina olisi kannattavaa?Tietenkin siinä voisi samalla saada lämmitykseen lämpöä tarvittaessa

Lämmönjako tapahtuu ilmakierrolla jolloin kannattavaa on esilämmittää yläpohjan päältä otettava korvausilma kiertoilma kojeelle auringolla.On itserakennettavissa kaljapurkki ja absortia ilmanlämmitimiä.

[Vpetteri]

Itselläni on tällainen kombi- järjestelmä ollut käytössä loppukesästä lähtien.
En kuvittelekaan säästäväni aurinkokeräimien hintaa suoraan rahassa takaisin.
Oma ajatusmallini on tällainen:
Ostetaan 2 kpl uusia Toyota Korollia.
Toinen käynnistetään ja annetaan käydä, huolletaan normaalisti.
Toista käynnistetään 3500 krt/vuosi (keskimääräinen mlp käynnistyskerrat vuodessa)
Toistetaan koetta 8 vuotta (keskimääräinen mlp takaisinmaksuaika)

Kysymys: kumpi Nintendoista on vielä ehjä?
Jatkokysymys: miksi?

Jos jälkimmäisen auton käynnistyskertojen määrää saadaan vähennettyä kesäkuukausina huomattavasti, todennäköisyys ko laitteen toimintaan 8 vuoden kuluttua?

Siirrä ajatusmallini maalämpöpumppuun ja mlp+ aurinkokeräinten kombinaatioon.

Voi olla että olen ihan hakoteillä, toisaalta eipä nuo juuri mitään maksaneet kun jaksoi itse vähän ihmetellä.

Seison ajatusteni takana. Ugh.

[Paul M]

Maalämmön boostaus tarkoittaa myös kaivon kuormituksen pienentämistä tai jopa lataamista kesällä. Tuo nostaa COPpia keskimäärin. Siis jos kaivoon jää jotakin siitä lataamisesta. Jos on vesivirtauksia, ei taida paljon jäädä.

[Naturaali]

No joo,eikö ne Urban Ruiserit ole niitä stop/go vehkeitä jotka pysähtyy kaikissa valoissa sujuvasti.Siinä kyllä kontaktorit rispaantuu.

Eikö näissä lämpöhommissa ole ne X-koneet tarkotettu niille jotka pelkää pätkäkäyntiä?niin minä olen luullut.5-6 vuotta sitten kun oli jo toinen kone tarpeen X-kone oli kai jonkinlainen uutuus.Sitä ei saanut kuin asennettuna,erikoishintaan.Ja sillä hintaa asennettuna sai rautakaupasta rahalla ilman asennusta 2 kpl lässiä + vielä asennustarpeita tai melkein 3 kpl Nibeä.Valinta oli vaikea X-kone olisi ollut hyvä kun oli laaja varasto hevos-ja autotalli kylmillään.Mutta mutta kun ajattelin asentaa itse niin X-kone ei käynyt ,jätin ylimääraiset tilat entiselleen ja ostin rautakaupasta yhden lässän ja asensin.Tässa tapauksessa ei minkään valtakunnan takuita.

Viides talvi menossa lässällä.Ja jos pätkäkäynti repii kompuran hajalle niin nyt sen toisen lässän hinnalla mikä säästyi saa kai noin 3 kompuraa asennettuna,vai mita ne kompurat nykyään kustantaa?

Tällä foorumilla kun on noita hienosäätäjiä,niin eikö normaali täystehovehkeeseen voi kompuralle jälkiasentaa taajuusmuuttajaa jolla tehoa voisi vuodenaikojen mukaan säätää, pätkäkäynti lievenesi.Mitä ongelmia siinä esiintyisi?

Ilmakiertolämmöjako joka meillä on ,ottaa aina heti huomioon ylimääraisen lämmön.Olkkarin keittiön ja yhden makkarin ikkunat etelään.Lämmityskaudella kun on aurinkoista niin lämmityspyyntö alenee.Saman tekee kun on sauna lämmin lämmönvaihtimen kautta lämpö tulee uudelleen kiertoon.

Ja uuden rakentajat tehkää oikea lämmitysuuni.Jos pakkasilla haluatte pätkäkäynnin kesäkäynille eli 1-3 kertaa vrk niin se tapahtuu uunilämmityksellä.Eikö se lämpö leviä vaikkei ole ilmakiertolämmönjakoa.Vai kuinka se lämpö leviää lattialämmityksessä.

Korvausilman esilämmitys ns.jaljapurkkityyppisellä lämmittimellä on kai tuottava,mutta nää nestekiertoiset aurinkolämmittimet pikkutalossa on keskikesän lämpimillä rasite.Se kiehuu ellei sitä voi tyhjentää tai sitten lämpimän käyttöveden kulutus ole runsasta.Sähköa tuottava järjestelmä voisi olla järkevä.Tosi helteillä on kai jäähdytys enneminkin paikallaan.

[Matias]

 

eikö normaali täystehovehkeeseen voi kompuralle jälkiasentaa taajuusmuuttajaa jolla tehoa voisi vuodenaikojen mukaan säätää, pätkäkäynti lievenesi.Mitä ongelmia siinä esiintyisi?

Kyselin samaa Ekowellin tehtaalta joku vuosi sitten niin sanoivat ettei kompressorin voitelu toimi kunnolla pienemmillä kierrosnopeuksilla.
Jäi sitten kokeilematta olisiko pitänyt paikkaansa

[Roori]

eikö normaali täystehovehkeeseen voi kompuralle jälkiasentaa taajuusmuuttajaa jolla tehoa voisi vuodenaikojen mukaan säätää, pätkäkäynti lievenesi.Mitä ongelmia siinä esiintyisi?

Kyselin samaa Ekowellin tehtaalta joku vuosi sitten niin sanoivat ettei kompressorin voitelu toimi kunnolla pienemmillä kierrosnopeuksilla.
Jäi sitten kokeilematta olisiko pitänyt paikkaansa

Onkohan sitä kukaan koskaan tutkinut sitä tamun käyttöä tossa kompuran edessä, mikä on se säätöalue jossa toimisi?
Yksi ongelma siinä ainakin on, siinä ajatus maaimassa nimittäin, porukat aina ajattelee että se  pitäisi lähtee 0Hz saakka...mutta pitäisikin ajatella vain jotain aluetta 40-60Hz jossa pyörittäisiin.
Mutuna sanoisin että pumppu/kompura varmaan toimisi ihan hyvin, mitähän lienee sitten antoteho muuttua esmes 10kW pumpulla jos kierrokset seilaa 40-60Hz?

[tomppeli]

Mutuna sanoisin että pumppu/kompura varmaan toimisi ihan hyvin, mitähän lienee sitten antoteho muuttua esmes 10kW pumpulla jos kierrokset seilaa 40-60Hz?

Noinkin kapealla kierroslukualueella antoteho saattaisi olla vielä lähes kierroslukujen suhteessa, 40-60 Hz olisi ilmeisesti suunnilleen 8-12 kW.
Kompressorin kierrosnopeus muuttuu suunnilleen taajuuksien muutoksien suhteessa.
Karkeasti voisi laskea näin:

- 10kW / 50Hz * 60Hz => 12kW
- 10kW / 50Hz * 40Hz => 8kW

Suuremmalla taajuusmuutoksella tuo laskenta ei taitaisi antaa ihan oikeaa vastausta. Kompressorin tiiviyskin vaikuttaa asiaan.

[juippi]

Kestääkö kompressorin moottori tuollaista yliteholla revitystä ja riittäisikö lauhduttimen ja höyrystimen teho, eli saataisiinko ylitehoa kuitenkaan hyödyksi?

Mistä ohjaus tamulle?

[Roori]

Kestääkö kompressorin moottori tuollaista yliteholla revitystä ja riittäisikö lauhduttimen ja höyrystimen teho, eli saataisiinko ylitehoa kuitenkaan hyödyksi?

Mistä ohjaus tamulle?

Taitaapi olla ihan samoja kompuroita kaikki nuo 50Hz ja 60Hz verkkoon myytävät masiinat....taaskin mutua, ehkä enemmän ongelma alitaajuuspuolella...taaskin mutua.
Onko jollakulla jotain Coppelandin käyriä eri taajuuksilla tai muuta ydintietoa kompuroista?
Tuskin nuo tehot ihan noin lineaarisesti (kuin ylempänä laskettu) menee mitä taajuuksista laskien tulee...taaskin mutua, luulen että tehoalue tulee laajemmaksi.

[juippi]

Kestääkö kompressorin moottori tuollaista yliteholla revitystä ja riittäisikö lauhduttimen ja höyrystimen teho, eli saataisiinko ylitehoa kuitenkaan hyödyksi?

Mistä ohjaus tamulle?

Taitaapi olla ihan samoja kompuroita kaikki nuo 50Hz ja 60Hz verkkoon myytävät masiinat....taaskin mutua, ehkä enemmän ongelma alitaajuuspuolella...taaskin mutua.
Onko jollakulla jotain Coppelandin käyriä eri taajuuksilla tai muuta ydintietoa kompuroista?
Tuskin nuo tehot ihan noin lineaarisesti (kuin ylempänä laskettu) menee mitä taajuuksista laskien tulee...taaskin mutua, luulen että tehoalue tulee laajemmaksi.

Taidat olla oikeassa. Tuolla on jotakin aiheesta:
http://www.emersonclimate.com/europe/ProductDocuments/CopelandLiterature/C070901_0303_0104_E_ScrollMotors_2.pdf

[Matias]

Kyllä siinä taitaisi vakiomoottoreilla käydä niin että jos taajuutta nostaa yli 50Hz niin moottorin teho/vääntömomentti alkaa laskea.
Eli jos ajatellaan että kompressorista saatavaa painetta yritettäis nostaa kierroslukua nostamalla niin siihen tarvitaan lisää raakaa tehoa ja sitähän ei pelkällä taajuusmuuttajalla saada.
Hieman samalainen tilanne kuin autolla ylämäkeen ajettaessa vaihtaisi liian suurelle vaihteelle,saattaa vääntö lopahtaa moottorista

Sensijaan kierrosluvun laskeminen alle nimellisen pyörimisnopeuden onnistuu ihan luonnikkaasti ja alemmilla kierroksilla yleensä vääntömomentti on parempi kuin suoraan verkosta käytettäesä

[tomppeli]

Tuskin nuo tehot ihan noin lineaarisesti (kuin ylempänä laskettu) menee mitä taajuuksista laskien tulee...taaskin mutua, luulen että tehoalue tulee laajemmaksi.

Täällä: www.ivt.fi/upload/fi/pdf/IVT_PremiumLine_X15_tuotetiedot.pdf :

Tekniset tiedot IVT PremiumLine X15
Anto min 20Hz – max 90Hz 0/45° C kW 4,5 – 17

Jos koettaisi laskea, näyttäsi tältä:
@90Hz = 17kW (@IVT = 17kW)
@50Hz = 9,4kW
@20Hz = 3,8kW (@IVT = 4,5kW)

Noudattaa jonkin verran tuota laskennan periaatetta.
Kompressori siirtää tietyn tilavuuden kaasua moottorin yhtä kierrosta kohden.
Ottopuolen ja antopuolen paineet vaikuttavat asiaan vahvasti.
Tässä en ole ollenkaan ottanut huomioon moottorin taajuusominaisuuksia.!

[Roori]

Kyllä siinä taitaisi vakiomoottoreilla käydä niin että jos taajuutta nostaa yli 50Hz niin moottorin teho/vääntömomentti alkaa laskea.
Eli jos ajatellaan että kompressorista saatavaa painetta yritettäis nostaa kierroslukua nostamalla niin siihen tarvitaan lisää raakaa tehoa ja sitähän ei pelkällä taajuusmuuttajalla saada.
Hieman samalainen tilanne kuin autolla ylämäkeen ajettaessa vaihtaisi liian suurelle vaihteelle,saattaa vääntö lopahtaa moottorista

Sensijaan kierrosluvun laskeminen alle nimellisen pyörimisnopeuden onnistuu ihan luonnikkaasti ja alemmilla kierroksilla yleensä vääntömomentti on parempi kuin suoraan verkosta käytettäesä

Kyllä juu momentti tippuu kun heilahtaa yli 50Hz, mutta 60Hz ei liene mikään ongelma...ei ne niin tarkalle ole mitoitettu. Sitten jossain 75Hz nurkilla normimoottorilla yleensä alkaa loppumaan potku jonka jo huomaa. Momenttihan laskee neliöllisenä kun mennään yli 50Hz. Taajuusmuuttajasta saatava potku riippuu täysin sen itsensä koosta ja älykkyydestä.
Ei tässä vamaaan mitään vaikeutta 40-60Hz vaihteluvälillä ole momenttien ja taajuuksien puolella, kysymysmerkit on enemmän itse scrollin toiminnan puolella.
Nythän tietääkseni puhutaan normaaleista pumpuista joihin heitetään tamu eteen eikä muuteta mitään paisarien toimintapisteitä eikä muitakaan olosuhteita.

Ja noissa valmeissa invertteripumpuissa säädetään muutakin kuin vain kompuran kierroslukua...kuten tuo IVT X15, niissä teho saattaa mennäkin lineaarisemmin kun säädetään muutakin kuin vain kompuraa...ehkä noista tomppelin antamista luvuista voi päätellä että ei se normaali scrolli-kompura-pumppu (ei X15) kovin paljoa lineaarisuudesta poikkeaisi kun se eläis 40-60Hz välillä.

[Matias]

Kyllä juu momentti tippuu kun heilahtaa yli 50Hz, mutta 60Hz ei liene mikään ongelma...ei ne niin tarkalle ole mitoitettu.

Tuon tyyppikilven mukaa pitäisi syöttöjännite nostaa 460volttiin 60Hz:n verkossa että tulisi sama teho.
Vaihtovirtavastus (induktanssi) kun suurenee jos taajuus suurenee niin virta laskee jos jännitettä ei nosteta.

Toisaalta kaasun virtausmäärä näyttäisi suurenevan huomattavasti(20%) 60Hz:n käytöllä kun pyörimisnopeus kasvaa 2900r/min---->3600r/min niin varmaan antoteho sen myötä kasvaisi.

Helppohan tuollainen olisi asentaa lämpöpumppuun,kompressorin johto poikki ja taajuusmuuttaja väliin.
Useimmissa inverttereissä saa ainakin 3 kiinteää taajuutta(esim 40--50--60Hz)pelkillä digitaalisilla ohjauksilla.
Esim lauhalla kelillä 40Hz,kohtalaisilla pakkasilla 50Hz ja huippupakkasilla 60Hz

Tuon kuvan mukaan valmistakin näköjään hyväksyy 60Hz:n käytön

[Roori]

Kyllä se siltä vaikuttaa että sähkö/invertteri/moottori ei aseta rajoitusta käyttää invertteriä, toinen asia sitten on scroll/paisari/paineet+muu kylmätekniikka suhtautuminen lisääntyneeseen tai laskeneeseen kierroslukuun...siitä ei ole täällä ainakaan mitään käryä, kylmikset vastatkoon

[juippi]

Vaihtovirtavastus (induktanssi) kun suurenee jos taajuus suurenee niin virta laskee jos jännitettä ei nosteta.

Niin, ja jos tarkkoja ollaan niin induktiivinen reaktanssi (ei induktanssi) kasvaa taajuuden kasvaessa

[Roori]

Niin, ja jos tarkkoja ollaan niin induktiivinen reaktanssi (ei induktanssi) kasvaa taajuuden kasvaessa

Kuulostaa siltä että on juuri suljettu viimeinen sivu oppikirjasta! 

[juippi]

Niin, ja jos tarkkoja ollaan niin induktiivinen reaktanssi (ei induktanssi) kasvaa taajuuden kasvaessa

Kuulostaa siltä että on juuri suljettu viimeinen sivu oppikirjasta! 

Jep, ei ne muuten mielessä pysy:)

[juba]

Onko kukaan suunnitellut tahi toteuttanut maalämmön ja aurinkolämmön yhdistelmää? Olisi kiva kun pääsisi kesällä kokonaan eroon sähkökulutuksesta.

Ekonomisesti tässä ei ehkä ole järkeä (en ole laskenut) mutta jos saisi jostain käytetyt tai muuten halvat paneelit niin toteus voisi olla kannattava.

Hämeestä löytyy F1145+VPBS300+UKVS230. Keräimiä kolme eli n 6m² ja systeemi on Niben Solar 42 eli pumpun logiikka ohjaa keräimien kiertovesipumppua. MLP otettiin käyttöön syksyllä ja helmikuussa aloitin tiedonkeruun pumpusta. Aurinkoisina päivinä keräimistä tulee 60-70 asteista nestettä ja tällä hetkellä ajan sen lämmityspiirin puskuriin. Työn alla on erillisen logiikan rakentelu lämmön ohjaamiseksi jompaan kumpaan varaajaan ja sitä varten laitettiin kolmitieventtiili paluupuolelle.

[Paul M]

Tässähän olikin mielenkiintoista kompuran ylikellotusjuttua.

Väljä vanha kompura ei tuota samaa painetta kuin uusi tiukka kompura. Se tarkoittaa myös sitä, että kompura ei ota virtaa niin paljon kuin uutena.

Kompressorin moottori lämpenee virran vaikutuksesta. Ylitaajuutta voi ajaa koneeseen nimellisvirtaan asti. Ja nimellisvirtahan on asetettavissa taajuusmuuttajaan. Tavallista on ajaa nykyään IV-moottoreitakin ylitaajuuksilla. Toisaalta ylitaajuuksinen tuuletettu oikosulkumoottori tuulettaa paremmin isommalla nopeudella. Oikosulkumoottoriahan ei voi ajaa kuin hetkellisesti nimellisvirralla, jos tuuletusta ei ole. Esimerkiksi 10 Hz nopeudella jatkuva virta on pidettävä huomattavasti alle nimellisvirran.

Kompuroissa sisäinen moottori on jäähdytetty kuuman pään kaasulla. Ylivirtaa ei voi ajatella millään tavalla, mutta ylitaajuutta kyllä korjaamaan tehovajausta. Älkää kokeilko tätä omalla koneella.

[Matias]

Väljä vanha kompura ei tuota samaa painetta kuin uusi tiukka kompura. Se tarkoittaa myös sitä, että kompura ei ota virtaa niin paljon kuin uutena.

Näinhän se periaatteessa on ,taitaa vaan kestää melkoisen kauan ennenkuin kompressorissa alkaa tuollaista kulumista tulla.Meillä on nyt yli 15 vuotta pyörinyt Copelandin mäntäkompura  Ekowellin lämpöpumpussa eikä vielä ole havaittavissa mittauksilla näkyvää kulumista

Toisaalta ylitaajuuksinen tuuletettu oikosulkumoottori tuulettaa paremmin isommalla nopeudella. Oikosulkumoottoriahan ei voi ajaa kuin hetkellisesti nimellisvirralla, jos tuuletusta ei ole. Esimerkiksi 10 Hz nopeudella jatkuva virta on pidettävä huomattavasti alle nimellisvirran.

Kompuroissa sisäinen moottori on jäähdytetty kuuman pään kaasulla. Ylivirtaa ei voi ajatella millään tavalla, mutta ylitaajuutta kyllä korjaamaan tehovajausta. Älkää kokeilko tätä omalla koneella.

Ainakin hermeettisesti suljetuissa mäntäkompuroissa jäähdytys hoituu moottorin läpi virtaavalla imukaasulla jonka lämpötila on alle 10C,kaasuhan kuumenee vasta mäntäkoneiston puristuksen ja kaasunpaineen suurenemisen vaikutuksesta.
Eli kaikki moottorin lämpöhäviöt siirtyy imukaasuun ja siitä hyötykäyttöön,esim meillä kompressorin ulkovaippa on lähes kokonaan kylmä käyntijakson aikana,alaosa missä on öljysäiliö ja mäntäkoneisto ovat tietysti kuumat.

Yritin joskus kokeilla kompressorille invertterikäyttöä mutta lämpöpumpun valmistaja varoitteli ettei matalammilla kierroksilla ehkä voitelu toimi kunnolla joten siihen tyssäsi se kokeilu.Näissä hermeettiseti suljetuissa kompressoreissa kun on liukulaakerit niin ne ei kestä yhtään käyttää ilman voitelua.

[Murre]

Kompuroissa sisäinen moottori on jäähdytetty kuuman pään kaasulla.

Korjataanpas nyt tätä väärää väitettä. Jäähdytys tapahtuu kylmäaineen imukaasuulla.

Sama imukaasujäähdytys tapahtuu myös puolihermeettisissä kompressoreissa..jne.

[Paul M]

Onko jossain vaiheessa jäähdytetty kuumapään kaasulla eli pienestä tulistamisesta olisi kyse?

Moottorit kestävät 150 astetta, jos ne sellaiseksi tehdään. Kylmäpään lämmittäminen on poissa COPista. Tosin ei moottorin hukkateho ole suhteessa kovin iso. Prosentteja koko tehosta.

[juippi]

Onko jossain vaiheessa jäähdytetty kuumapään kaasulla eli pienestä tulistamisesta olisi kyse?

Moottorit kestävät 150 astetta, jos ne sellaiseksi tehdään. Kylmäpään lämmittäminen on poissa COPista. Tosin ei moottorin hukkateho ole suhteessa kovin iso. Prosentteja koko tehosta.

Miten kylmäpään lämmittäminen olisi pois COP:sta? Imukaasulla jäähdyttäminen nimenomaan lisää tulistusta ja siitä saadaan hyötyä. Eli ts. moottorin lämpöhäviöt saadaan hyötykäyttöön. Kuumakaasulla jäähdytystä en ymmärrä.