Miten viilennys käytännössä? (nibe +vallox)

[Jargi]

Viileäpiirin magneettiventtiili ääntää jumalattomasti

Äänestä päätellen magneettiventtiili ei avaudu kuin osittain.
Siinä voi olla jotain roskaa venttiilissä tai sitten MV ei ole nollapaineella avautuva.
Tai jotain muuta

Olisko valokuvaa MV:n tyyppikilvestä/venttilistä?

Katotaan jos saisin mv ja venttiilin kotelojen tiedot ylös

Tässä on kuva venttiilin- ja mv:n rasioiden teknisistä tiedoista.
http://aijaa.com/0035110417480

[Matias]

http://aijaa.com/0035110417480

Kyllä tuo venttiili ja kela ihan sopivaisilta tuohon paikkaan näyttäisi olevan.

Ehkä putkiston/kennon huuhtelu mahdollisten roskien poistamiseksi olisi syytä tehdä ennen MV:n uusimista.

Venttiiliosan uusimisen yhteydessä pitäisi tarkistaa ettei MV:n runko-osaan kohdistu putkista vääntö tms voimia jotka voisi taivuttaa venttiilin runkoa.
Putkiliitokset kun yleensä kiristettäessä keskittää putket niin jos putkenpäät ei ole kohdakkain irti ollessaan niin liittimen kiristyessä ne keskittyy väkisten ja venttiilirunkoon voi tulla niin kova vääntö että kara takertelee.

Kelalle tulevan jännitteen vois myös mitata kun kela pärisee,alijännitteellä esiintyy tuollaista sivuääntä.

EV250B, Tehostetulla nostolaitteella ohjattavat 2/2-tiemagneettiventtiilit
EV250B avustetulla nostolla pystyy toimimaan, kun paine-ero on 0 - 10 bar.
Tämä 2/2-tieventtiiliohjelma on tarkoitettu erityisesti suljettuihin piireihin, joissa paine-ero on pieni mutta jotka vaativat kohtuullisia virtausnopeuksia. Venttiilin runko sinkkikadon kestävää messinkiä varmistaa pitkän käyttöiän myös syövyttävän höyryväliaineen yhteydessä.
EV250B on yhteensopiva laajan Danfoss-kelaohjelman kanssa, jonka koteloinnit ovat väliltä IP00 - IP67. Väliaineen lämpötilat jopa 140 °C (pienipaineinen höyry)
2/2-tie
ohjaus lisänostolla
DN 10 - DN 22
Venttiilin runko DZR-messinkiä
NC (normaalisti kiinni) tai NO (normaalisti auki)
Nollan paine-erosta
Sopii erityisen hyvin suljettuihin piireihin ja säiliöiden tyhjennykseen
Saatavana WRAS-, VA- ja UL-hyväksynnöillä
ISO- tai NPT-kierreliitännät

http://www.danfoss.com/Finland/Products/Categories/Photos/IA/Solenoid-valves/EV250B-Assisted-lift-operated-22-way-solenoid-valves/14a567b1-2649-40d6-adaf-af1288616434.html

[Jargi]

http://aijaa.com/0035110417480

Kyllä tuo venttiili ja kela ihan sopivaisilta tuohon paikkaan näyttäisi olevan.

Ehkä putkiston/kennon huuhtelu mahdollisten roskien poistamiseksi olisi syytä tehdä ennen MV:n uusimista.

Venttiiliosan uusimisen yhteydessä pitäisi tarkistaa ettei MV:n runko-osaan kohdistu putkista vääntö tms voimia jotka voisi taivuttaa venttiilin runkoa.
Putkiliitokset kun yleensä kiristettäessä keskittää putket niin jos putkenpäät ei ole kohdakkain irti ollessaan niin liittimen kiristyessä ne keskittyy väkisten ja venttiilirunkoon voi tulla niin kova vääntö että kara takertelee.

Kelalle tulevan jännitteen vois myös mitata kun kela pärisee,alijännitteellä esiintyy tuollaista sivuääntä.

EV250B, Tehostetulla nostolaitteella ohjattavat 2/2-tiemagneettiventtiilit
EV250B avustetulla nostolla pystyy toimimaan, kun paine-ero on 0 - 10 bar.
Tämä 2/2-tieventtiiliohjelma on tarkoitettu erityisesti suljettuihin piireihin, joissa paine-ero on pieni mutta jotka vaativat kohtuullisia virtausnopeuksia. Venttiilin runko sinkkikadon kestävää messinkiä varmistaa pitkän käyttöiän myös syövyttävän höyryväliaineen yhteydessä.
EV250B on yhteensopiva laajan Danfoss-kelaohjelman kanssa, jonka koteloinnit ovat väliltä IP00 - IP67. Väliaineen lämpötilat jopa 140 °C (pienipaineinen höyry)
2/2-tie
ohjaus lisänostolla
DN 10 - DN 22
Venttiilin runko DZR-messinkiä
NC (normaalisti kiinni) tai NO (normaalisti auki)
Nollan paine-erosta
Sopii erityisen hyvin suljettuihin piireihin ja säiliöiden tyhjennykseen
Saatavana WRAS-, VA- ja UL-hyväksynnöillä
ISO- tai NPT-kierreliitännät

Tuossa kun mainitsin että toinen jo menossa niin kelaa tarkoitin. Sinänsä jännä juttu, kun tuo tämänhetkinen toimi moitteetta about 2 viikkoa. Sitten kerrasta rupesi äänteleen. Ensimmäinen kela äänti heti kun sen kytki toimintaan.

Fluke 179 mittarilla mitattuna: käämille tulee 231.7v/ 50.01 Hz

Venttiiliin ei minun tarkastelujen mukaan kohdistu vääntöä tms.

Pitää melkeen seuraavana koittaa, että syötän käämille suoraan virran erillisellä laitejohdolla, pistorasiasta. Eli ohitan valloxin syötön. Löytäs vaan jostain sen laitejohdon.

[PaZuZu]

Mulla uuteen omakotitaloon tänä keväänä asennettu Thermia Optimum 8 kW ja Vallox 150 SE MLV VKL. Viilennyksen kanssa ongelmia, putkari oli asentanut viilennyksen/esilämmityksen maapiirin kiertovesipumpun väärin päin. Kun pumpun suunta vaihdettiin, jäi magneettiventtiilin (EV250B) suunta vaihtamatta. Neste ei kierrä viilennyspatterille, voiko johtua magneettiventtiilin asennussuunnasta? Venttiili napsuu ja pumppu toimii IV-koneen komentojen mukaisesti. Maapiiri oksattu maahan menevästä putkesta, takaiskuventtiili oksien välissä. Lukeeko Thermian lämpötila-anturi maapiirin lämpötilaa vaikka pumppu ei ole käynnissä?

[Xargo]

Lukeeko Thermian lämpötila-anturi maapiirin lämpötilaa vaikka pumppu ei ole käynnissä?

IV-haaran pumpun olisi tarkoitus kierrättää viinaa MLP:n läpi (eli siis aivan samaa reittiä kuin MLP:n oma kiertovesipumppu, paitsi mennään IV-haaran kautta). Eli siis Thermian keruuanturin pitäisi näyttää MLV-patterille menevän viinan lämpötilaa ja patterilta maahan menevän lämpötilan pitäisi olla tuota Thermian näyttämää korkeampi. Jos nyt ymmärsin oikein kummalla puolella MLP:ta tuo IV-haara on.

IV-haaran pumpun pitää siis olla suht järeä, koska sen pitää jaksaa kierrättää koko keruuta ja vieläpä MLP:n lämmönvaihtimen (höyrystimen) läpi + IV-haaran (ohuemmat?) putkitukset + MLV-patteri. Mulla on Vallox suosittelema pumppu ja jaksaa pyörittää kaikilla nopeuksilla vaikka mulla on vielä pari lämmönvaihdinta ylimääräistä ahistamassa.

[MTH]

Eli itselläni kun mlv:lle otetaan viina ennen maalämpöpumppua ennen Menosta ja palautetaan samaan Meno putkeen. Näiden liitoksien välissä on takaiskuventtiili. Maalämpöpumpun kv pumppu kun ei näin kesällä oikeastaan pyöri, niin ahdistaako se mlv:n pumppua pienentäen näin virtausta?
Toimiiko siis pumppu paremmin, jos mlv patterin paluu laitetaan keruupiirin paluuputkeen?

[Xargo]

Toimiiko siis pumppu paremmin, jos mlv patterin paluu laitetaan keruupiirin paluuputkeen?

Samat rojut siellä on ahistamassa joka tapauksessa. Tietysti jos haluaa kikkailla niin ainahan sitä voi rakentaa venttiiliryhmän, joka ohittaa MLP:n kun viilennetään/esilämmitetään käyntijakson ulkopuolella, mutta ei siitä kyllä varmastikaan taloudellista hyötyä saa. MLV-patteri taitaa kuitenkin olla se suurin pullonkaula ainakin Digitin integroidun tapauksessa. Ulkoisen patterin asennuskeikka tiedossa jos haluaa merkittävästi lisää viilennystehoa.

[Jargi]

http://aijaa.com/0035110417480

Kyllä tuo venttiili ja kela ihan sopivaisilta tuohon paikkaan näyttäisi olevan.

Ehkä putkiston/kennon huuhtelu mahdollisten roskien poistamiseksi olisi syytä tehdä ennen MV:n uusimista.

Venttiiliosan uusimisen yhteydessä pitäisi tarkistaa ettei MV:n runko-osaan kohdistu putkista vääntö tms voimia jotka voisi taivuttaa venttiilin runkoa.
Putkiliitokset kun yleensä kiristettäessä keskittää putket niin jos putkenpäät ei ole kohdakkain irti ollessaan niin liittimen kiristyessä ne keskittyy väkisten ja venttiilirunkoon voi tulla niin kova vääntö että kara takertelee.

Kelalle tulevan jännitteen vois myös mitata kun kela pärisee,alijännitteellä esiintyy tuollaista sivuääntä.

EV250B, Tehostetulla nostolaitteella ohjattavat 2/2-tiemagneettiventtiilit
EV250B avustetulla nostolla pystyy toimimaan, kun paine-ero on 0 - 10 bar.
Tämä 2/2-tieventtiiliohjelma on tarkoitettu erityisesti suljettuihin piireihin, joissa paine-ero on pieni mutta jotka vaativat kohtuullisia virtausnopeuksia. Venttiilin runko sinkkikadon kestävää messinkiä varmistaa pitkän käyttöiän myös syövyttävän höyryväliaineen yhteydessä.
EV250B on yhteensopiva laajan Danfoss-kelaohjelman kanssa, jonka koteloinnit ovat väliltä IP00 - IP67. Väliaineen lämpötilat jopa 140 °C (pienipaineinen höyry)
2/2-tie
ohjaus lisänostolla
DN 10 - DN 22
Venttiilin runko DZR-messinkiä
NC (normaalisti kiinni) tai NO (normaalisti auki)
Nollan paine-erosta
Sopii erityisen hyvin suljettuihin piireihin ja säiliöiden tyhjennykseen
Saatavana WRAS-, VA- ja UL-hyväksynnöillä
ISO- tai NPT-kierreliitännät

Tuossa kun mainitsin että toinen jo menossa niin kelaa tarkoitin. Sinänsä jännä juttu, kun tuo tämänhetkinen toimi moitteetta about 2 viikkoa. Sitten kerrasta rupesi äänteleen. Ensimmäinen kela äänti heti kun sen kytki toimintaan.

Fluke 179 mittarilla mitattuna: käämille tulee 231.7v/ 50.01 Hz

Venttiiliin ei minun tarkastelujen mukaan kohdistu vääntöä tms.

Pitää melkeen seuraavana koittaa, että syötän käämille suoraan virran erillisellä laitejohdolla, pistorasiasta. Eli ohitan valloxin syötön. Löytäs vaan jostain sen laitejohdon.

No niin nyt tuli testattu erillisellä laitejohdolla mv:n toiminta ja ääntää ku syötävä. Harmittaa Jos tuota ei saa pois niin jää maaviileän käyttö vai päiväsaikaan käytettäväksi. Meidän makuuhuone on pahimmoilleen teknisen tilan vieressä.

Seuraavaksi pitää koittaa kondensaattoria mv:n rinnalle.

[Matias]

Oletko tarkistanut onko MV:ssa virtaussuuntaa näyttävä nuoli?
Ja että liuoksen virtaus on tuon nuolen mukainen?

Toi pärinä johtuu siitä että magneettiventtiilin rautasydän ei mene sähköllä ihan pohjaan vaan jää värähtelemään.

Tai sitten kelaosan lukitus on auennut ja kela värähtelee sen takia.
Pitäisi lukittua (naksahtaa) ihan painamalla kelaosaa alaspäin venttiiliä kohti.
Kelaosan pitäisi pystysuunnassa olla napakasti kiinni,vaakasuunnassa sen kääntyminen on normaalia

Danfossin manuaalin mukaan tuon venttiiliosan ja rautasydämen kotelon näyttäisi saavan avatuksi kun näkyy korjaussarjoja olevan tarjolla

http://www.danfoss.com/IPP/Webforms/ProductPresentation/Graphics.aspx?ImageCatalogKey=RA-681bbcd4-3148-423a-8554-6d25198485eb:RA-99339b95-d1a7-4315-89e8-16f76cc6a5e6-fi-FI:RA-e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7-fi-FI:RA-1bd5d7fd-208f-425e-b5bc-2bae9a8e2cdd-fi-FI&defaultImage=RA-76ea34ac-537e-4793-aa49-1d9dd0234b26:RA-99339b95-d1a7-4315-89e8-16f76cc6a5e6-fi-FI:RA-e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7-fi-FI:RA-1bd5d7fd-208f-425e-b5bc-2bae9a8e2cdd-fi-FI&name=Spare%20parts%20kit%20NC%20EPDM%20for%20EV250B%2010%20-%2012BD


http://www.danfoss.com/Finland/Products/Categories/Photos/IA/Accessories-and-Spare-Parts/Accessories-and-spare-parts-solenoid-valves/Spare-part-kits-for-EV250B/e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7.html

[Jargi]

Oletko tarkistanut onko MV:ssa virtaussuuntaa näyttävä nuoli?
Ja että liuoksen virtaus on tuon nuolen mukainen?

Toi pärinä johtuu siitä että magneettiventtiilin rautasydän ei mene sähköllä ihan pohjaan vaan jää värähtelemään.

Tai sitten kelaosan lukitus on auennut ja kela värähtelee sen takia.
Pitäisi lukittua (naksahtaa) ihan painamalla kelaosaa alaspäin venttiiliä kohti.
Kelaosan pitäisi pystysuunnassa olla napakasti kiinni,vaakasuunnassa sen kääntyminen on normaalia

Danfossin manuaalin mukaan tuon venttiiliosan ja rautasydämen kotelon näyttäisi saavan avatuksi kun näkyy korjaussarjoja olevan tarjolla

http://www.danfoss.com/IPP/Webforms/ProductPresentation/Graphics.aspx?ImageCatalogKey=RA-681bbcd4-3148-423a-8554-6d25198485eb:RA-99339b95-d1a7-4315-89e8-16f76cc6a5e6-fi-FI:RA-e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7-fi-FI:RA-1bd5d7fd-208f-425e-b5bc-2bae9a8e2cdd-fi-FI&defaultImage=RA-76ea34ac-537e-4793-aa49-1d9dd0234b26:RA-99339b95-d1a7-4315-89e8-16f76cc6a5e6-fi-FI:RA-e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7-fi-FI:RA-1bd5d7fd-208f-425e-b5bc-2bae9a8e2cdd-fi-FI&name=Spare%20parts%20kit%20NC%20EPDM%20for%20EV250B%2010%20-%2012BD


http://www.danfoss.com/Finland/Products/Categories/Photos/IA/Accessories-and-Spare-Parts/Accessories-and-spare-parts-solenoid-valves/Spare-part-kits-for-EV250B/e82978d1-9f01-48dd-a091-ba63623677a7.html

Oli nuoli virtauksen suuntaan, että se on oikein. Kiinnitys on napakka painuu paikalleen ja napsahtaa. Pois otettaessa pitää työkalua käyttää että lähtee irti.

Alkaa kallistuun siihen, että siellä on joku roska venttiilissä ja se ei pääse täysin avautuun. itse en viiti rueta aukomaan. Takuunalainen laite ja laitteisto. Sulkua ei ole venttiilin menopuolella. Tulopuolella on mankkarin ja pumpun välissä.

Eikai muuten pumpun sijainti voi tuota aiheuttaa? Pumppu on ennen mankkaria. Tai sitten kun ei takaiskuventtiiliä ole missään välissä!?

[Matias]

Tämä on jo toinen mv joka ääntää. N. 2 viikkoa toimi hiljaa ja toissa aamuna puoli 7 rupesi ääntämään

Jos molemmat mankut toimi äänettömästi tuon pari viikkoa niin tarttis nyt tutkia sopiiko tuon tyyppinen mankku keruuliuosnesteelle.
Ehkä jotain selviäisi jos uusimisen yhteydessä avaa viallisen mankun venttiiliosan ja tutkii sisuskalut.

Noissahan on venttiililautasina kumikalvot ja kumi saattaa reagoida keruuliuoksen etanoliin jotenkin,esim kovettaa kalvot,liimaa ne kiinni,aiheuttaa muodonmuutoksia yms.
Tai sitten jotain roskaa venttiilissä.

Joskus aikoinaan remontteerasin auton jarrusylintereitä ja putsauksessa käytin naftaa.Kun seuraavana päivänä aloin kasaamaan niin jarrusylinterin kumit on turvonneet lähes kaksinkertaisiksi.....että jotain tuontapaista

[JPN]

Asiasta aikaisempaan.
Minulla Eventti on n.5m korkeammalla, kuin maahan menopurkesta haaroitus (ja LÄ10.5).

Maapiiri ei ole paineistettu, eli paisuntasäiliönä toimii LÄn oma purkki alhaalla. Päättelin, että vaikka putkilenkki käy ylhäällä, paine-ero alhaalla on aina '0' (nestepatsaat kumoavat toisensa) eikä systeemi siis näe korkeuseroa.

Ilmauksessa tietty piti vähän säätää, jotta sai putken täyteen, mutta MLP:n kiertopumpun, 3-venttiilin ja kylmäpiirin kiertopumpun avulla tuokin onnistui. Ilman ylimääräisiä kilkkeitä.

Olen tässä kuitenkin huomannut, että jäähdytys tehostuu, kun kuristan viileäkierron paluusulkua. Noinkohan maalitkun (etanolin) höyrystymislämpötila tippuu 0,5 bar:ssa alle 30C?

Viileän paluun kuristaminen voi auttaa myös viileäpumpun kavitointiin, joten kannattaa kokeilla josko tästä on apua, vaikka korkeuseroa ei mainittavasti olisikaan.

[seppaant]

Olen tässä kuitenkin huomannut, että jäähdytys tehostuu, kun kuristan viileäkierron paluusulkua. Noinkohan maalitkun (etanolin) höyrystymislämpötila tippuu 0,5 bar:ssa alle 30C?

30C:ssa on etanolin höyrystymispaine n. 0,1 bar.
Laitteen voisi nostaa n. 9m korkealle ennen kuin etanoli höyrystyy.
Näin teoriassa mutta käytäntö on aina hieman erilainen.

ATS

[MTH]

Pitääkö mlv haarassa olevan kv-pumpun pystyä kierrättämään kaivon nestettä yksinään, siis ilman maalämpöpumpun omaa kv-pumppua?
Ja jos pitää niin miten oikean tehoinen pumppu valitaan?

[Xargo]

Pitääkö mlv haarassa olevan kv-pumpun pystyä kierrättämään kaivon nestettä yksinään, siis ilman maalämpöpumpun omaa kv-pumppua?
Ja jos pitää niin miten oikean tehoinen pumppu valitaan?

Ainakin tuo Valloxin kytkärin mukainen pumppu jaksaa yksinään pyörittää kaikilla nopeuksilla ja valinta oli ihan sillä selvä, että otti sen mitä kuviin oli piirretty. Ihan halvimmasta päästä tuo ei taida olla, mutta mulla oli viilennysoptio jostain syystä naurettavan halpa lisä urakkaan niin ei siinä pumpulle paljoa hintaa tullut.

Monet on laittaneet pienemmän pumpun ja vähän näyttää siltä, että siinä ei kannata liikaa nuukailla. Valloxin suosittelema K-sarjan pumppu on myös kondenssisuojattu ainakin speksien mukaan.

[MTH]

Pitääkö mlv haarassa olevan kv-pumpun pystyä kierrättämään kaivon nestettä yksinään, siis ilman maalämpöpumpun omaa kv-pumppua?
Ja jos pitää niin miten oikean tehoinen pumppu valitaan?

Ainakin tuo Valloxin kytkärin mukainen pumppu jaksaa yksinään pyörittää kaikilla nopeuksilla ja valinta oli ihan sillä selvä, että otti sen mitä kuviin oli piirretty. Ihan halvimmasta päästä tuo ei taida olla, mutta mulla oli viilennysoptio jostain syystä naurettavan halpa lisä urakkaan niin ei siinä pumpulle paljoa hintaa tullut.

Monet on laittaneet pienemmän pumpun ja vähän näyttää siltä, että siinä ei kannata liikaa nuukailla. Valloxin suosittelema K-sarjan pumppu on myös kondenssisuojattu ainakin speksien mukaan.

väännän tästä aiheesta kokonaisurakan toimittaneen urakoitsijan kanssa. Heidän mukaansa wilo 24/5 ei siis ole liian pieni koska maalämpöpumpun pumppu pitää pyöriä rinnalla. Minusta tämä on järjetön ajatus. Valloxin ohje ei edes tällaisesta mainitse.

[zeniitti]

Mullä pyörii kesäisin maalämmön keruupumppu, koska valloxin "viilenyspumppu" ei jaksa kierrättää keruunestettä. Mulla taitaa olla kytkentä vielä niin, että viileähaara lähtee maasta tulevasta keruuputkestä ja palaa maahanmenevään keruuputkeen. Maalämpöpumppu ei ole välissä lainkaan. Mulla maaviileässä on Grundfos UPS 25-40 180. Ihan ketjun alkuviesteissä on hyvää settiä mun tilanteesta.

[Xargo]

väännän tästä aiheesta kokonaisurakan toimittaneen urakoitsijan kanssa. Heidän mukaansa wilo 24/5 ei siis ole liian pieni koska maalämpöpumpun pumppu pitää pyöriä rinnalla. Minusta tämä on järjetön ajatus. Valloxin ohje ei edes tällaisesta mainitse.

No tuo nyt vaan kuulostaa siltä, että yrittävät päästä mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Jos on kuvien mukaan urakka tilattu niin silloin sinne on laitettava kuvissa esitetyt tai vastaavat palikat. Wilo 24/5 25/4 ei vastaa Valloxin kytkärissä esitettyä pumppua. Vaikka tuo Wilo jaksaisikin pyörittää litkua yksinään niin kyllä tuossa olisi hinnanalennuksen paikka (pumppujen hinnan erotus).

Nyt kun ei jaksa kunnolla pyöriä niin pumppu vaihtoon vaan urakoitsijan piikkiin. Jos autovertaus sallitaan niin eihän sielläkään se kelpaa, että ostat 150 heppasen masiinan ja toimitetaankin satasella koneella ilman hyvitystä... Oletetaan vielä kaupan päälle, että tarkoitus oli vetää asuntovaunua ympäriinsä ja siksi oli valittu tehokkaampi motti... Saisihan sitä vaunua tietysti erillisellä autolla vedeltyä... Jos vaikka valmiiksi löytyisi tallista 300hv masiina veturiksi...

Lisäksi jos tosiaan on tehty Valloxin ohjeen mukaan niin MLP:n keruupumppuhan työntää suuren osan virtaamasta haaran ohi. Eli keruussa pyöritetään siis suurta virtaamaa, mutta IV-haarassa kuitenkin vain pientä. Tuo on aikamoista energianhukkaakin jos sitä suurta virtaamaa ei jotenkin hyödynnetä (kuten vaikka jäteilmapatterilla).

Mun MLP:ssa ei ole edes mahdollista pyörittää keruupumppua ilman, että on käyntijakso menossa muuten kuin huoltovalikosta ja se tippuu sitten hetken viiveellä pois käytöstä jos sen sieltä laittaa päälle (palaa normaalitoimintaan).

[Xargo]

Pikasesti kun kattelin tuon Wilon ja UPS 25-60 K 180 eroja niin UPSin ykkösteho vastaa suurinpiirtein Wilon kolmostehoa... Itse käytän tuota UPSia kolmosella tai kakkosella vähän tilanteen mukaan. Viilennyskäytössä kolmosella ja jos lähden reissuun ja laitan IV:n "poissa" tilaan tiputtamalla nopeutta niin laitan myös viinakierron kakkoselle. Kolmosella tosiaan IV-haaran putket jo kohisee selvästi (taisi olla 12mm putket). Eli yli tuon Valloxin ehdottaman pumpun ei varmaankaan kannata mitoittaa.

[Jargi]

Tämä on jo toinen mv joka ääntää. N. 2 viikkoa toimi hiljaa ja toissa aamuna puoli 7 rupesi ääntämään

Jos molemmat mankut toimi äänettömästi tuon pari viikkoa niin tarttis nyt tutkia sopiiko tuon tyyppinen mankku keruuliuosnesteelle.
Ehkä jotain selviäisi jos uusimisen yhteydessä avaa viallisen mankun venttiiliosan ja tutkii sisuskalut.

Noissahan on venttiililautasina kumikalvot ja kumi saattaa reagoida keruuliuoksen etanoliin jotenkin,esim kovettaa kalvot,liimaa ne kiinni,aiheuttaa muodonmuutoksia yms.
Tai sitten jotain roskaa venttiilissä.

Joskus aikoinaan remontteerasin auton jarrusylintereitä ja putsauksessa käytin naftaa.Kun seuraavana päivänä aloin kasaamaan niin jarrusylinterin kumit on turvonneet lähes kaksinkertaisiksi.....että jotain tuontapaista

Päivitystä tilanteeseen. Yks kaks mv hiljeni ja toimii nyt suht äänettömästi. Liekö jokin roska joka liikkuu tuolla putkessa.

[zeniitti]

Aika hyvin on pysynyt lämmöt kurissa vaikka aurinko on paistanut tällä viikolla oikeastaan koko ajan. Vaikka etelän suuntaan isot ikkunat onkin:



Päivällä nousee sinne 24 asteen tuntumaan, mutta illalla sitten saa sinne 22,5 huitteille. Lämmöt on mitattu sellaisilla perus analogisilla mittareilla. Ulkona oli 25 astetta ja Vallox sai sisälle toimitettua vielä 19 astetta ilmaa. Illalla ja yöllä saikin sitten pyynnin mukaista 16 astetta. Ihan riittävä viilennys ja pääasia ettei nouse sellaiseksi pätsiksi ja kosteaksi tämä olo. Ei ainakaan vielä tartte ilppiä hommata Vielä jos olis nestepatteri valloxissa, niin saisi varmaan vähän lisää viilennystä

[Xargo]

Päivällä nousee sinne 24 asteen tuntumaan, mutta illalla sitten saa sinne 22,5 huitteille. Lämmöt on mitattu sellaisilla perus analogisilla mittareilla. Ulkona oli 25 astetta ja Vallox sai sisälle toimitettua vielä 19 astetta ilmaa. Illalla ja yöllä saikin sitten pyynnin mukaista 16 astetta.

Aikalailla samat sävelet täälläkin. Mulla viilennyshaara on MLP:n jälkeen niin jos käy vaikka päivällä suihkussa niin IV:sta saa viileämpää ilmaa käyntijakson ajan kun keruu on höyrystimen dT:n verran viileämpää (seuraavalla kierroksella vielä viileämpää jne.). Nyt on ulkona läheisen sääaseman mukaan 23,9C ja sisällä olohuoneessa (jossa pahin lämpökuorma) 24,0C. Niin se aurinko vaan lämmittää... Tuloilma Valloxin mukaan 18C.

Tyylikäs talo muuten vaikka taidankin olla jäävi sanomaan kun itsekin tuli valittua käytännössä aivan samanlainen väriteema julkkarin osalta.

[zeniitti]

Tyylikäs talo muuten vaikka taidankin olla jäävi sanomaan kun itsekin tuli valittua käytännössä aivan samanlainen väriteema julkkarin osalta.

Kiitoskiitos. Ollaan kyllä tyytyväisiä sekä taloon, että värimaailmaan. Omien suunnitelmien pohjalta tehty, mutta silti piti tehdä vähän kompromisseja. Kuva on muuten vuodelta 2010, aikaa ennen pihoja ja muuttoakin. Nyt in pikkuisen toisenlainen näkymä.

[tikma]

Enervent Pandionilla raitisilma 26,8 ja tuloilma 16,8, pumppu Grundfoss 25-40 180. Maasta 8,7 ja maahan 13,9.

[Jämerä]

Karhu KIV12 eilen raitisilma 25,0C ja tuloilma 15,0C .Sisällä mukava 22C ympärivuoden ;Dviimekesän helteet myös 22C sisällä.

[zeniitti]

Maasta 8,7 ja maahan 13,9.

Mitän tarkastetaan ensitöikseen, kun kerran lämmönkeruu sisään 6,6 ja ulos 7,3 astetta. Saisiko jollain vähän lämpimämmäksi ulos menoa? Pumpun nopeus? Joku muu mikä?

[justus01]

Maasta 8,7 ja maahan 13,9.

Mitän tarkastetaan ensitöikseen, kun kerran lämmönkeruu sisään 6,6 ja ulos 7,3 astetta. Saisiko jollain vähän lämpimämmäksi ulos menoa? Pumpun nopeus? Joku muu mikä?

Kiertovesipumppua ja/tai iv-tehoja vääntämällä pienemmälle saat lämpötilaeroa isommaksi, mutta samalla viilennysteho heikkenee...
Patterin keskilämpötila on suurinpiirtein (meno+tulo)/2, mitä pienempi arvo sitä enemmän jäähdytystehoa samalla ilmavirtauksella.

[Xargo]

Tällä hetkellä toimii ihan kivasti kun MLP tekee juuri käyttövettä. Pitkästä aikaa tuli uloskin vähän lämpimämpi:

ULKO 23
TULO 18
SISÄ 22
JÄTE 22 / 12

Eli siis MLV-patteri viilentää 23C -> 18C nyt kun litku on MLP:n jäljiltä ~4-8C. Jäteilmakanavaan viritelty Veabin 200mm patteri sitten ottaa talteen 22C -> 12C (menee muuten reilusti ali ulkoilman kastepisteen (17,1C)). Tuloilma ruokatilan lautaselta mitattuna 19,6C eli asteen/pari lämpiää kanavissa, jonka viilennysvaikutus tulee huonetilaan kun kanavat kulkee "lämpimällä" puolella.

Ilmavirta käyriltä lukien reilu 70l/s kun ei ole mitattu kuin kolmosella ja nyt hyrrää vitosteholla.

MLP:n höyrystimen dT on siinä 3K paikkeilla ja ilmavirroista otetaan 1,5K eli siis kaivoa kuormitetaan nyt vain puolet siitä mitä ilman noita pattereita haukattaisiin. Ihan jees... Ensi talvena sitten nähdään millaisia lämpöjä nousee kesän jäljiltä. Nyt tulee 9,9C.

[JK79]

Siis kerta vielä. Mietn kämpän viilennys tai jäähdytys kannatais toteuttaa (taloudellinen ja tehokkain näkökulma)

Jos halvinta keinoa kartottaa, niin vissiin joku viilennys tulee tuonne iv-koneelle maasta. Se viilentää hieman tuloilmaa.

Toinen vaihtoehto lienee nuo puhallinkonvektorit. Ne tarvinnevat reilummin putkityötä sun muuta härpäkkää.

Eli kohta pitää laittaa lukkon se, kumman järjestelmän haluaa. Olin ensin satavarma tuosta vain tietyn alueen jäähdyttämisestä, mutta kyllä nyt monelta taholta tuota tasasempaa, pelkkää iv-koneen kautta toimivaa viilennystä suositellaan. Ilmeisesti siihen ei tarvi mitään erikoiseristyksiä kondensoitumisen takia, koska se ilma ei viilene niin paljoa.

Eli hankala kysymys, mutta jos kootusti sais selvää, mitä kannattaa ottaa huomioon ja mitkä kustannuserot näissä on.

mlp:nä Nibe 8KW (mallista ei hajua)

kiitti!

[Xargo]

Olin ensin satavarma tuosta vain tietyn alueen jäähdyttämisestä, mutta kyllä nyt monelta taholta tuota tasasempaa, pelkkää iv-koneen kautta toimivaa viilennystä suositellaan. Ilmeisesti siihen ei tarvi mitään erikoiseristyksiä kondensoitumisen takia, koska se ilma ei viilene niin paljoa.

Kovin on tietysti tuo kondenssi tapauskohtaista, mutta siihen kannattaa kyllä suhtautua tietyllä vakavuudella. Eli kyllä musta se kondenssieristys kannattaa olla sen verran kunnossa, että kondenssia ei esiinny vaikka rööreissä kulkisi pari astetta keruuta lämpimämpi ilma.

Käytännössä niin alas ei lämmöt mene, mutta en lähtisi kyllä urheilemaan. Vähän paikkakunnasta riippuen voi rakennusvalvontakin asiasta huomauttaa, jos ei meinaa kondenssieristystä laittaa ja tekee viilennyksen.

Mulla tuloröörit on Armaflexillä vuorattu ja kulkevat höyrynsulun sisäpuolella. Poistoröörit kulkee myös höyrynsulun sisäpuolella, mutta ilman eristeitä.

Enerventillä ilmeisesti saa tehokkaamman viilennyksen, mutta en nää miksi ei onnistuisi Valloxillakin jos vaan laittaa kunnon kokoisen kennon. Digitin integroitu ei kunnon viilennykseen riitä, mutta on sekin parempi kun ei mitään. Kondenssiviemäröinnistä ainakin puskee vettä ihan kunnolla eli kyllä se toimii.

Tuosta kondenssiviemäröinnistä tulikin mieleen, että mulla sitä ei ollut liitetty viemäriin eli tiputti teknisen tilan lattialle. En pitänyt sitä ongelmana kun siellä on lattiakaivo ja vesieristetty laattalattia. Kuitenkin tuo yhdistettynä siihen, että alakerran (jossa siis tekninen tila asuu) IV on vielä tulpattuna, aiheutti sen, että teknisen tilan kipsilevyseinä keräsi kesän aikana n. 20x20cm alueelle homepilkkuja. Eli vaihtoon meni se kipsilevy nyt kun huomattiin. Kondenssivesi siis roiski pieniä määriä vettä siihen kipsilevyseinälle tippuessaan lattialle. En ainakaan omalle kohdalle haluaisi vastaavaa pommia jonnekin paikkaan, mikä on katseilta piilossa (kanavat yläpohjassa tms.). Eli kondenssieristys kuntoon...

[JK79]

iv kone ilto r120

en vain löytäny sopivaa topikkia niin laitoik tämän alle.

varmempi olis siis ottaa.1-2 seinäkonvektoria ja sillä siisti. niihin vissiin tulee joku haara maapiiristä ja pumppu joka kylmän niissä kierrättää. lisäksi joku poisto viemäriin(kö)?

[Xargo]

varmempi olis siis ottaa.1-2 seinäkonvektoria ja sillä siisti. niihin vissiin tulee joku haara maapiiristä ja pumppu joka kylmän niissä kierrättää. lisäksi joku poisto viemäriin(kö)?

Mulla ei konvektoreista ole kokemusta, mutta hyvinhän ne kaiken järjen mukaan homman hoitaa kun viilentävät huoneilmaa sitä kierrättäen. Tuloilman kautta tapahtuva viilennys kun viilentää lämmintä tuloilmaa niin tarvitaan enemmän viilennystehoa, jotta huoneisiin tuleva ilma sitten on viileää. Tuo kondenssiasia tuloilmakanavissa tietysti tarkoittaa sitä, että ne olisi syytä eristää kauttaaltaan. Konvektoreilla tarvitsee eristää "vain" maaviinaputket.

Sitten taas IV-koneen jos sijoittaa tekniseen tilaan niin siellä viemäröinti on varmaan helpompi toteuttaa kuin esim. olohuoneessa olevalla konvektorilla. Eli kovin on tapauskohtaisia nämä. Omassa talossa tuo konvektorin kondenssiviemäröinti olisi aika hankala toteuttaa. Tekniseen tilaan taas on helppo lisäillä kaikenlaisia virityksiä. Siksipä olen nyt ensi kesäksi lisäämässä yläkerran tuloilmahaaraan erillisen viilennyspatterin (laitoin aiheesta erillisen ketjun, päivittelen kun tapahtuu edistystä).

[tikma]

Mulla on ittellä vain ilmanvaihtoon liitetty maaviileä. Tähän asti sillä on pärjännyt kohtuu hyvin, mutta jos nyt rakentaisin, niin laittaisin myös konvektorin keskelle tupaa.

[JK79]

eli maakierrron putket eristyäetään ja lisäksi konvektorilta joku putki viemäriin kondenssiveden takia?  melko varma, että urakoitsijaki nuo tietää,  mutta varmistan silti näitä kytkemistapoja itteleni ymmärrettäviksi

iv kone on tekn.tilassa, jossa myös lattiakaivot sun muut. käytännöllisintä viilennystapaa nyt haeskelen,  ja toisaalta myös toimivaa/turvallista. ei ole kiva, jos.vettä alkaa kertyhmään jonnekki, mihin se ei kuulu

[zeniitti]

Mitkä asetukset teillä on nyt Valloxissa, kun tuskin enää tarvitsee viilentää? Meillä mun mielestä asetukset on ns. talviarvoissa, mutta kun kävin teknisessä tilassa, niin huomasin, että viilennyskierron kiertovesipumppu on päällä. Vai käyttääkö Vallox jotenkin sitä viilennyspatteria esilämmityksessä tai jotain? Meillä pitäisi olla nimittäin sähköpatterilla tämä.

Mistäs nyt eka tarkastetaan ja mitä?

[tikma]

Vuosikellolla viilennyksen esto päällä.

[zeniitti]

Meinaan siis pyyntiä, kenno-ohituksia, hystereesiä yms. sieltä Valloxin ohjauspaneelin syövereistä.

[Xargo]

Mitkä asetukset teillä on nyt Valloxissa, kun tuskin enää tarvitsee viilentää? Meillä mun mielestä asetukset on ns. talviarvoissa, mutta kun kävin teknisessä tilassa, niin huomasin, että viilennyskierron kiertovesipumppu on päällä. Vai käyttääkö Vallox jotenkin sitä viilennyspatteria esilämmityksessä tai jotain? Meillä pitäisi olla nimittäin sähköpatterilla tämä.

Siis sähköpatteri jälkilämmityksenä?

Ainakin Digit2SE (MLV-malli) hoitaa homman niin, että ottaa esilämmityspatterin käyttöön kun ulkolämpötila on alle esilämmityksen asetuksen ja jälkilämmitys on päällä. Esilämmityksen asetus kannattaa siis säätää alle keruunesteen lämpötilan, muuten esilämmitys onkin viilennys. Tosin itse pidän MLV-patterilla jatkuvasti virtausta ja haen sitten oikein lämpötilan VKL-patterilla (jälkiläm.). Sähköpatterilla noin ei kyllä kannata ainakaan tehdä.

Eli esilämmityksen säätö kannattaa ottaa niin alas kuin vaan pystyy ilman, että LTO-kenno alkaa jäätyä. Esilämmitys laskee kuitenkin aina LTO-kennon hyötysuhdetta, koska kennolle tulevan ja poistoilman välinen lämpötilaero pienenee, jolloin talteenotto pienenee, jäteilman lämpötila kasvaa.

Mutta sulla siis taitaa olla jälkilämmitys päällä ja esilämmitys aseteltu johonkin sellaiseen arvoon, että ulkolämpötila on tippunut sen alle, jolloin ohjaus kytkee mankun auki ja laittaa MLV-patterille litkun kiertämään.

[justus01]

Eli esilämmityksen säätö kannattaa ottaa niin alas kuin vaan pystyy ilman, että LTO-kenno alkaa jäätyä. Esilämmitys laskee kuitenkin aina LTO-kennon hyötysuhdetta, koska kennolle tulevan ja poistoilman välinen lämpötilaero pienenee, jolloin talteenotto pienenee, jäteilman lämpötila kasvaa.

Tuota olen joskus pähkäillyt....jos esimerkiksi -5c pakkaskelillä pyörittää esilämmityspatterissa +5c liuosta, niin onko siitä hyötyä vai haittaa. LTO:n hyötysuhde huononee toki, mutta menetetäänkö sen takia enemmän energiaa kuin patterilla tuotetaan? Ei kai sentään?

Kokeilemalla ja lämpömittareita seuraamalla sen tietenkin voisi selvittää, jos olisi MLV-patteri hankittuna ja asennettu...  

Jos jäteilman lämpötila nousee saman verran tai enemmän kuin tuloilman, niin ei kannata pyörittää. Jos tulo nousee asteenkaan enemmän kuin jäte, niin kannattaa pyörittää <= Olisiko tuo teoria oikea?

[Xargo]

Tuota olen joskus pähkäillyt....jos esimerkiksi -5c pakkaskelillä pyörittää esilämmityspatterissa +5c liuosta, niin onko siitä hyötyä vai haittaa. LTO:n hyötysuhde huononee toki, mutta menetetäänkö sen takia enemmän energiaa kuin patterilla tuotetaan? Ei kai sentään?

Kokeilemalla ja lämpömittareita seuraamalla sen tietenkin voisi selvittää, jos olisi MLV-patteri hankittuna ja asennettu...  

Jos jäteilman lämpötila nousee saman verran tai enemmän kuin tuloilman, niin ei kannata pyörittää. Jos tulo nousee asteenkaan enemmän kuin jäte, niin kannattaa pyörittää <= Olisiko tuo teoria oikea?

Tässä ketjussa koitin herätellä keskustelua aiheesta (vaikkakin "toiseen suuntaan"), mutta meni vähän monologiksi:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3273.msg36598#msg36598

Tuon esilämmityskuvion voi jollain tarkkuudella laskea näin:

Ilmavirrat 60l/s

Ulko -5C
Poisto 23C

Lasketaan Jäte ja Tulo ilman MLV:ta 60% lämpötilahyötysuhteella:

dT(Ulko,Poisto) = 28K -> 0,6 * 28K = 16,8K
Jäte 23C - 16,8K = 6,2C (eli ei jäätymisvaaraa, siinä mielessä ei tarvetta esilämmitykselle)
Tulo -5 + 16,8K = 11,8C (henk. koht. jälkilämmittäisin tämän ~18C paikkeille)

MLV:n kanssa (Veabin laskurilla CWK 125mm patterilla laskien, likimäärin sama kuin Digitin MLV):

Maaviina 5C -> 3,43C (0,07l/s virtaama)
Ulko -5C -> 0,34C (423W)
dT(Ulko_MLV, Poisto) = 22,66K -> 0,6 * 22,66K = 13,596K
Jäte 23C - 13,596K = 9,4C
Tulo 0,34C + 13,596K = 13,94C

Jälkilämmitystarve ilman MLV:ta n. 491W ja MLV:n kanssa 349W.

Jos jälkilämmitys hoidetaan MLP:n lämmittämän lattialämmitysveden kautta niin luvut sähköverkosta otettuna jaetaan MLP:n COP:lla. MLV:n kiertovesipumppu haukkaa n. 60W, joka tosin siirtyy pitkälti maaviinaa lämmittämään.

Jos hoitaa jälkilämmityksen sähköllä niin voi ajatella, että se 60W lisätään tuohon 349W lukemaan -> 409W eli säästöä tulee 82W kun esilämmittää MLV:lla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuo 82W säästö rasittaa kaivoa 423W teholla (- kiertovesipumpusta siirtynyt lämpö). Se onkin sitten työläämpi kysymys, että tuntuuko tuo 423W kaivossa missään?

Itse pidän tosiaan kierron jatkuvasti päällä, mutta en pitäisi vaikka noilla esimerkkiluvuilla ellei mulla olisi jäteilmapatteria. Nyt siis tuohon esimerkkiin mulla tulee vielä lisänä:

Litku MLV:n jäljiltä: 3,43C
Jäte: 9,4C

Jäteilmapatterilla käy näin:
Litku 3,43C -> 4,49C
Jäte 9,4C -> 6,08C (284W)

Tuokin siis 0,07l/s virtaamalla, jolloin 200mm CWK-kennossa on laminaarinen virtaus eli kannattaisi pyörittää nopeammin niin pääsisi parempiin talteenottoihin. Tässä taas päästään siihen, että Digitin MLV:ssa on liian pienet kanavat.  

Mutta kuitenkin näköjään noilla luvuilla "voitan" järjestelmän sisälle jäävässä energiassa jäteilmapatterin ansiosta tuon ilman MLV:ta tapahtuvan talteenoton (jäteilma patterin kanssa kylmempää kuin ilman MLV:ta ja jäteilmapatteria). Lämpimämpi jäteilma kertoo aina, että järjestelmästä menee lämpöä "hukkaan".

Muttasiis tolla logiikalla jokainen voi laskea omalla härvelikatraalle vastaavat luvut. Veabin softa löytyy täältä:

http://calculation.veab.com