Neste ei kierrä viilennyspiirissä

[Geezer]

Maalämpöpumppu (Danfoss DHP-H8) sijaitsee alakerran teknisessä tilassa. Keruupiirin "kylmäliitännästä" (liitäntä kuului MLP-toimitukseen) on jälkikäteen vedetty putket yläkerrassa olevalle puhallinkonvektorille, joka sijaitsee n. 5 m ylempänä (kattoon upotettu malli, Carrier 42GWC). Villennyspiirissä on lähtöpuolella Grundfoss 25-60 kiertovesipumppu. Teknisessä tilassa on ilmausventtiilit viilennyspiirin lähtö- ja tulopuolella. Lähtöpuolen ilmausventtiili on heti pumpun jälkeen ja sieltä nestettä tuleekin, eli siihen asti toimii, mutta paluupuolen venttiilistä ei kuitenkaan tule mitään eli neste ei kierrä. Se kävi mielessä, että piirissä on ilmaa ja siitä johtuisi, ettei kierrä. Ongelmana on, ettei ylhäällä ole ilmausventtiiliä, tai puhaltimen tuloliitännässä olisi, mutta siihen ei oikein pääse käsiksi. Eli tässä kohtaa on putkimiehellä mahdollisesti jääänyt ajatus hieman puolitiehen... vaikea sanoa, kun ei vastaa enää puheluihin. Onko tällaisen järjestelmän ilmaus mitenkään mahdollista, jos korkeimmassa kohdassa ei ole ilmausventtiiliä? Ehkä tyhmä kysymys mutta kävipähän mielessä: Miksei neste työnnä ilmaa edellään ja ilma poistuisi alhaalla paluupuolen ilmausventtiilistä?

Toinen juttu on se, että keruupiirissä on sellainen "avomallinen" paisuntasäiliö (muovinen n. 5 l pönttö, jossa 1.5 bar varoventtiili päällä), ei varmaan voi tällä toimia, koska nyt nestekierto on ylempänä kuin paisuntasäiliö? Eikös tuo ole oikeastaan pelkkä varoventtiili, jos neste kiertää sitä ylempänä? Eli vaatisi kalvopaisuntasäiliön? Mutta vaikuttaako tämä kuitenkaan siihen, ettei neste nyt kierrä?

Ideoita, miten tämän saisi toimimaan? Vaatiiko ilmauksen ylimpään kohtaan vai olisiko jotain muuta keinoa? Tai voisiko tässä olla kyseessä kokonaan jokin muu ongelma?

[Roori]

Ei kierrä kun ei oo painetta piirissä!
Eikös tommonen "korkeusasettelu" vaadi painetta piiriin eli kalvopaisunta-astian paikka.
Putkari on hokannu ton jälkeenpäin ja ei vastaa puhelimeen jos on ollut urakka ja kaikki maksuerät maksettu.

Mitkäs on muuten kuluttajan mahkut tommosessa tilanteessa kun maksut maksettu ja joku ei pelitä ½-vuoden kuluttua ja putkari ei vastaa puheluihin...tuohon kohtaan pitäis olla yksi jälkimaksuposti tai "pankkitakaus" jotta putkarikuntaa kiinostais saattaa homma loppuun. Eikös sairaanhoidossakin ole joku kassa jonka puoleen käännytään kun töpätty diagnooseissa.

[sailor]

Jos kv-pumppu on maapiirin paisuntasäiliötä alempana niin kyllähän tuon kai pitäisi toimia? Oletko avannut kiertovesipumpun päässä olevan ilmausruuvin ja päästänyt pumpun sisällä olevan ilman pois? Itselläni se auttoi kun temusin aurinkoinen ilmaukset kanssa.

[Matias]

Lähtöpuolen ilmausventtiili on heti pumpun jälkeen ja sieltä nestettä tuleekin, eli siihen asti toimii, mutta paluupuolen venttiilistä ei kuitenkaan tule mitään eli neste ei kierrä.

Jos paluupuolen ilmausventtiilistä ei tule ilmaa eikä nestettä niin jotain on nyt pielessä.
Vaikka ylhäällä olevassa kennossa olisi ilmaa niin kaivon putkesta pitäisi tulla nestettä kun ilmausventtiili avataan jos kaivon keruuputkissa on yhtään painetta.

Huomasithan että koko keruupiirin paine laskee jos viilennyspiirin ilmausventtiiliä avataan.

Jos keruupiirissä on painemittaria niin tarkistappa minkäverran on nyt painetta.Jos kenno on 5m:n korkeudella niin painetta pitää olla 0,5bar että neste nousee putkessa 5m:n korkeuteen.
Eli vähitään 0,5bar pitäisi keruupiirissä olla painetta

[Geezer]

Kiitoksia vastauksista. Viilennyspiirin kv-pumppu on paisuntasäiliötä ylempänä. Painemittaria maapiirissä ei ole, mutta käsittääkseni piiri on paineeton. Jos olisi painetta, pitäisi kait nesteet tulla pihalle, kun avaa paisuntasäiliön varoventtiilin? Ja näin ei tapahdu, ei edes pihahda. Mutta ilmeisesti maapiirissä nesteet kuitenkin kiertää ok, kun tuleva keruuneste on n. 4 astetta lämpimämpää kuin menevä ja käyttövesi lämpiää. Eli kalvopaisuntasäiliötä kehiin? Mitä olette mieltä tuosta ilmauksesta? Onko ongelma, jos ei ole ilmausventtiiliä viilennyspiirin korkeimmassa kohdassa (eli yläkerrassa)?

(systeemiin on kytketty myös toinen kv-pumppu, joka on IV-koneen jälkilämmitykseen, siinä kiertää vesi, vesipiirissä on painetta+kalvopaisuntasäiliö ja toimii ok, IVK on alakerrassa)

Putkari teki työt tuntiveloituksella (eli sinänsä mistään tekemättömästä työstä ei ole maksettu), mutta ei vissiin noin pieni homma kiinnosta tai jotain...

edit: tässä vielä valokuva systeemistä

[tomppeli]

Siististi tehty asennus.

Kyllä kyseessä on ilmeisesti sellainen tilanne, että ylempänä sijaitsevassa viilennyspiirissä ei ole ollenkaan nestettä.

Tarvitaan se jo aikaisemmin mainittu umpipaisuntasäiliö ja ilman poisto systeemin ylimpään kohtaan.
Nesteen täyttö "pannuhuoneelta" pumpulla.

[Geezer]

Joo, täytyy pirautella jollekin toiselle putkimiehelle (tai no... jos kerran vielä yrittäisi "omaa" putkimiestä), jos tulisi asentamaan kalvopaisuntasäiliön + ilmanpoiston.

Ilmausruuvi ylimpään kohtaan tosin tuottaa hieman ongelmia. Puhallinkonvektori on upotettu yläpohjaan, ts. sinne on tehty kattotuolien väliin vanerista kotelo, joka on hs-muovitettu/eristetty. Kotelo on sen verran tiukkaan mitoitettu, ettei puhaltimen omaan ilmausruuviin pääse käsiksi (kotelon ahtaus on kyllä muutenkin ongelma, jos pitäisi päästä koneen kyljessä olevaan 3-tieventtiiliin käsiksi, ei paljon huoltotoimia tehdä ilman että joutuu purkamaan). Puhaltimelle menevä putki kulkee parin metrin matkan yläpohjassa, joten yksi vaihtoehto voisi olla asentaa ilmausruuvi sinne, huoltoluukun kauttahan tuonne pääsisi (kunhan ampiaiset vaipuvat ensin horrokseen). Vai onko se sinne pakko asentaakin, koska siinä on varsinaisesti se korkein kohta, puhaltimen putkiliitos on ehkä n. 20 cm alempana. Hieman hankalassa paikkaahan se tuolla yläpohjassa olisi (ja ilmausruuvin kohta pitäisi varmaan eristää huolella), mutta ei ilmausta varmaan kovin usein tarvitse tehdä?

[seppaant]

Minä olen rakennellut tämän näköisen viritelmän millä voi tarvittaessa paineistaa viinapiirin.
Se kierretään varoventtiilin paikalle ja venttiilinä on tavallinen polkupyörän venttiili.

Jos saat tälläisen aikaiseksi, niin paineista viinapiiri n. 1bar ylipaineeseen ja ilmaa olemassa olevista ilmauksista ja kokeile lähteekö viina kiertämään.
Pumpun tyyppimerkintä 25-60 tarkoittanee, että sen maksimi nostokorkeus on 6 metriä. Eli on siinä ja siinä että pumppu pystyisi nostamaan viinan tyhjässä putkessa ylös asti. Ilmaus putkiston ylimmässä kohdassa on lähes välttämättömyys.

Mutta jos viina lähtee kiertämään. Miten putkisto on asennettu ja mihin ilma menee?
Pitäisi olla siten asennettu että menisi paisunta-astiaan



ATS

[Geezer]

Minä olen rakennellut tämän näköisen viritelmän millä voi tarvittaessa paineistaa viinapiirin.
Se kierretään varoventtiilin paikalle ja venttiilinä on tavallinen polkupyörän venttiili.

Jos saat tälläisen aikaiseksi, niin paineista viinapiiri n. 1bar ylipaineeseen ja ilmaa olemassa olevista ilmauksista ja kokeile lähteekö viina kiertämään.
Pumpun tyyppimerkintä 25-60 tarkoittanee, että sen maksimi nostokorkeus on 6 metriä. Eli on siinä ja siinä että pumppu pystyisi nostamaan viinan tyhjässä putkessa ylös asti. Ilmaus putkiston ylimmässä kohdassa on lähes välttämättömyys.

Mutta jos viina lähtee kiertämään. Miten putkisto on asennettu ja mihin ilma menee?
Pitäisi olla siten asennettu että menisi paisunta-astiaan



ATS

Pätevän näköinen paineistussysteemi.

Tarkemmin ajateltuna nostokorkeus on lähempänä 4 metriä kuin 5:ttä ja pumpulle tosiaan luvataan 6m nostokorkeudeksi.

MLP:ltä tulevasta keruuputkesta ennen kaivoon menoa lähtee putki puhaltimelle ja tässä kohtaa on myös paisuntasäiliö. En ole ihan varma, mutta paisuntasäiliön/viilennyslähdön ja viilennyspaluun välissä taitaa olla takaiskuventtiili, pitää varmistaa toimittajalta. Voisikohan paisuntasäiliön (+ paineistuksen) siirtää takaiskuventtiilin toiselle puolelle eli juuri ennen kaivoon menoa? Tai onnistuisikohan tämä siten, että avaa viilennyksen paluuputkessa olevan ilmausruuvin (pannuhuoneessa) ja laittaa keruupiiriin painetta. Jos litkut lähtee viilennyspiirissä kiertämään, pääsee ilma pois ilmausventtiilin kautta.

Ilmaus ylimpään kohtaan tulee tuottamaan päänvaivaa, mutta kyllähän se ihan maalaisjärjellälkin ajateltuna pitää noin olla. Mutta jos ensin kokeilisi, jos se tuolla paineistuksella hoituisi alempana olevien venttiilien kautta... Tosin siinä vaiheessa kun ottaa "paineistimen" irti taitaa olla syytä olla viilennyspiirin sulut kiinni tai muuten lentää nesteet pihalle. Ts. vaatii tuon aiemmin mainitun kalvopaisuntasäiliön normaalikäyttöön.

[Geezer]

Vielä tätä mietin... Keruupiirissä täytyy muodostua painetta, eihän tuo keruuneste muuten nousisi edes kv-pumpulle asti, noin 1 m korkeammalle kuin keruupiirin korkein kohta. Tai sitten MLP:n oma pumppu työntää nesteen tuonne asti (pyörinyt sopivasti, kun olen tuota ropannut), luultavasti näin.

Jos koittaisi tällaista:

1. viilennyksen menoputken sulku auki, paluuputken sulku kiinni, paluuputken ilmausruuvi auki (sijaitsee ennen sulkua)
2. MLP:n pumppu pakotetusti päälle huoltovalikosta, viilennyspiirin kv-pumppu päälle.

Jos neste lähtee kiertämään pitää sitä tietty lisätä, ja kotikonstein ei itsellä onnistu muuta kuin paisuntasäiliön kautta (siinä ei kyllä paljon ole "reserviä") eli kv-pumppu pois päältä, viilennyspiirin menoputken sulku kiinni, paineet pois varoventtiilin kautta ja varoventtiili irti, lisää nestettä, varoventtiili kiinni takaisin ja uudestaan kohtaan 1. Varmaan osittain nesteet holahtaa takaisin paisuntasäiliöön tässä vaiheessa (puolet nestepatsaasta?), kun ei säiliössä ole painetta. Ja tätä toistetaan kunnes paluuputken ilmausventtiilistä tulee nestettä.

Aika kikkailua kyllä ja mahtaako edes teoriassa onnistua. Ja mitenköhän kv-pumpun ilmaus pitäisi tässä kuviossa tehdä? No joo, ehkä olisi järkevää ihan ensimmäiseksi vaihtaa paisuntasäiliö suljettuun malliin, koska senhän tuo tulee joka tapauksessa tarvitsemaan (periaatteessa kait toimisi nykyisellä varoventtiilillä varustetulla pöntöllä, kunhan ei vaan mene avaamaan venttiiliä) ja jollain tapaa viritellä ilmaus ylimpään kohtaan ja täyttää piiri asianmukaisesti ulkoisella pumpulla täyttöliitännän kautta. Olis vaan kovat poltot saada tämä jotenkin toimimaan... ja heti, vaikka sitten jollain väliaikaisella purkkaratkaisulla. Ihan vaan testimielessä.

[JPN]

Mulla on vähän samaa ongelmaa.

Viilennyspiiri on maahan menevässä putkessa takaiskuventtiilin yli.

Pumppu on kyllä paisuntasäiliön alapuolella, mutta ilman ilman maakiertopumppua ei viilennyspumppu oikein jaksa pyörittää, enkä ole saanut kaikkia ilmoja pois. Ongelmana lienee, putkari on asentanut (mittausteni perusteella) LTR-6:n jäähdytyskennon putket väärin päin, eikä ilmat oikein suostu tulemaan pois.

Saisikohan tuollaisella sepaantin paineistus härpäkkeellä ilmat 'takaperin' pois?  Onko jäähdytyskennolla väliä kumpaan suuntaan neste kiertää?

[seppaant]

Onko kytkentä oheisen kuvan mukainen?

Jos koittaisi tällaista:

1. viilennyksen menoputken sulku auki, paluuputken sulku kiinni, paluuputken ilmausruuvi auki (sijaitsee ennen sulkua)
2. MLP:n pumppu pakotetusti päälle huoltovalikosta, viilennyspiirin kv-pumppu päälle.

Jos neste lähtee kiertämään pitää sitä tietty lisätä, ja kotikonstein ei itsellä onnistu muuta kuin paisuntasäiliön kautta (siinä ei kyllä paljon ole "reserviä") eli kv-pumppu pois päältä, viilennyspiirin menoputken sulku kiinni, paineet pois varoventtiilin kautta ja varoventtiili irti, lisää nestettä, varoventtiili kiinni takaisin ja uudestaan kohtaan 1. Varmaan osittain nesteet holahtaa takaisin paisuntasäiliöön tässä vaiheessa (puolet nestepatsaasta?), kun ei säiliössä ole painetta. Ja tätä toistetaan kunnes paluuputken ilmausventtiilistä tulee nestettä.

Aika kikkailua kyllä ja mahtaako edes teoriassa onnistua. Ja mitenköhän kv-pumpun ilmaus pitäisi tässä kuviossa tehdä? No joo, ehkä olisi järkevää ihan ensimmäiseksi vaihtaa paisuntasäiliö suljettuun malliin, koska senhän tuo tulee joka tapauksessa tarvitsemaan (periaatteessa kait toimisi nykyisellä varoventtiilillä varustetulla pöntöllä, kunhan ei vaan mene avaamaan venttiiliä) ja jollain tapaa viritellä ilmaus ylimpään kohtaan ja täyttää piiri asianmukaisesti ulkoisella pumpulla täyttöliitännän kautta. Olis vaan kovat poltot saada tämä jotenkin toimimaan... ja heti, vaikka sitten jollain väliaikaisella purkkaratkaisulla. Ihan vaan testimielessä.

Jotain tälläistä voi kokeilla.
Vaikka poistopuolen ilmauksesta tulee nestettä ei se tarkoita, että kaikki ilma olisi poistunut.

ATS

[Geezer]

Onko kytkentä oheisen kuvan mukainen?

Jos koittaisi tällaista:

1. viilennyksen menoputken sulku auki, paluuputken sulku kiinni, paluuputken ilmausruuvi auki (sijaitsee ennen sulkua)
2. MLP:n pumppu pakotetusti päälle huoltovalikosta, viilennyspiirin kv-pumppu päälle.

Jos neste lähtee kiertämään pitää sitä tietty lisätä, ja kotikonstein ei itsellä onnistu muuta kuin paisuntasäiliön kautta (siinä ei kyllä paljon ole "reserviä") eli kv-pumppu pois päältä, viilennyspiirin menoputken sulku kiinni, paineet pois varoventtiilin kautta ja varoventtiili irti, lisää nestettä, varoventtiili kiinni takaisin ja uudestaan kohtaan 1. Varmaan osittain nesteet holahtaa takaisin paisuntasäiliöön tässä vaiheessa (puolet nestepatsaasta?), kun ei säiliössä ole painetta. Ja tätä toistetaan kunnes paluuputken ilmausventtiilistä tulee nestettä.

Aika kikkailua kyllä ja mahtaako edes teoriassa onnistua. Ja mitenköhän kv-pumpun ilmaus pitäisi tässä kuviossa tehdä? No joo, ehkä olisi järkevää ihan ensimmäiseksi vaihtaa paisuntasäiliö suljettuun malliin, koska senhän tuo tulee joka tapauksessa tarvitsemaan (periaatteessa kait toimisi nykyisellä varoventtiilillä varustetulla pöntöllä, kunhan ei vaan mene avaamaan venttiiliä) ja jollain tapaa viritellä ilmaus ylimpään kohtaan ja täyttää piiri asianmukaisesti ulkoisella pumpulla täyttöliitännän kautta. Olis vaan kovat poltot saada tämä jotenkin toimimaan... ja heti, vaikka sitten jollain väliaikaisella purkkaratkaisulla. Ihan vaan testimielessä.

Jotain tälläistä voi kokeilla.
Vaikka poistopuolen ilmauksesta tulee nestettä ei se tarkoita, että kaikki ilma olisi poistunut.

ATS

Kytkentä on juuri tuon kuvan mukainen. Koitin tuolla yo. tavalla, mutta ei kierrä, nesteen määrä paisuntasäiliössä ei vähene. Kyllä se taitaa vaatia painetta ja ilmauksen. Ideoita otetaan vastaan, jos tulee mieleen jotain muuta mitä pitää/kannattaa tehdä.

Sellaisen panin merkille, että jos viilennyksen menoputkessa avaa pumpun jälkeisen ilmausventtiilin (kv-pumpun pyöriessä), sieltä tulee alkuun ihan hyvin nestettä, mutta hetken päästä nesteen tulo hyytyy ja sitä tulee vain tipoittain. Mikäköhän tämän aiheuttaa?

Ja vielä kysymys tuon viilennyspiirin täyttämiseen liittyen. Nyt kun sinne alta päin pusketaan nestettä (ulkoisella pumpulla täyttöliitännän kautta), siinä lähtee melkoinen ilmamäärä liikenteeseen. Vaikka ylimmässä kohtaa olisikin ilmausventtiili, siitä ei varmaan kaikki "ehdi" poistua vaan jatkaa matkaansa. Pitäisikö täyttö tehdä siten, että kaivoon menevän keruuputken viilennysliitännän (eli paluupuolen liitännän) sulku on kiinni ja paluuputken ilmaus auki? Ja sulku auki vasta kun viilennyspiiri on täynnä ja ilmattu?

[JPN]

Tuosta sepantin kuvasta puuttuu 3-tieventtiili viilennyspiiristä.
Jos venttiilin asetta siten, että paine maapiiristä menee kumpaankin putkeen, niin se ajaa ilmaa ylös molemmilta puolilta.

[Geezer]

Tuosta sepantin kuvasta puuttuu 3-tieventtiili viilennyspiiristä.
Jos venttiilin asetta siten, että paine maapiiristä menee kumpaankin putkeen, niin se ajaa ilmaa ylös molemmilta puolilta.

3-tieventtiili on suoraan kiinni puhaltimen putkiyhteissä. Suljettuna ohjaa kierron puhaltimen ohi. Siis mikäli on oikein asennettu. Riittänee, että ilmaus on vain toisella puolen venttiiliä? (venttiilin ollessa auki pitäisi lähteä ilmat puhaltimen sisältä?) Tällä viikolla pitäisi tulla toisen putkimiehen katsomaan, alkuperäinen putkari ei enää vastaa puheluihin. Reilu meininki...

[Geezer]

Tuli eilettäin kömmittyä yläpohjassa. Melko hankala ja ahdas paikka tehdä ylipäätään mitään hommia, mutta eiköhän tuonne ilmauksen saa kyhättyä. Kysymys: Voiko ilmauksen "tuoda" letkulla alas, ts. laittaa yläpohjassa menevään putkeen T-haarat (sekä paluu- että menopuolelle) ja noista letkut/putket puhaltimen kotelon läpi ja ilmausruuvit kotelon sisäpuolelle, jolloin niihin pääsisi käsiksi sisäkautta? Toimiiko?

[Matias]

Kysymys: Voiko ilmauksen "tuoda" letkulla alas

Meillä kiertää patteriverkon putket katonrajassa ja niistä on pannuhuoneessa otettu ilmausputket T-haaralla alas lattiakaivoon.

Myös ilmausventtiilit on lähellä lattiaa.

Toimii ihan hyvin.

Varmaan samalla tavalla ilma tulee ylempääkin ja uskoisin että ilmausventtiilit voi hyvin olla ilmausputkien alapäässä.

[Kimmo_L]

Meillä kiertää patteriverkon putket katonrajassa ja niistä on pannuhuoneessa otettu ilmausputket T-haaralla alas lattiakaivoon.

Myös ilmausventtiilit on lähellä lattiaa.

Pakko kysyä, että siis miten tuo toimii?

Onko ilmausventtiili siis tuon haaran alapäässä?
Eikö sieltä tule ainakin tuo putkellinen vettä pois ennen kuin mahdollista ilmaa pääsee tulemaan?

[Matias]

Pakko kysyä, että siis miten tuo toimii?

Onko ilmausventtiili siis tuon haaran alapäässä?
Eikö sieltä tule ainakin tuo putkellinen vettä pois ennen kuin mahdollista ilmaa pääsee tulemaan?

Näin se suunnilleen menee.

Eli kun ilmausventtiilin avaa niin ensin tulee putkellinen vettä,sen jälkeen ilmat ja sitten taas vettä kunnes venttiili suljetaan.

Vesimäärä on suht vähäinen,12mm putkessa n 0,2l/m

[Kimmo_L]

Eli kun ilmausventtiilin avaa niin ensin tulee putkellinen vettä,sen jälkeen ilmat ja sitten taas vettä kunnes venttiili suljetaan.

Vesimäärä on suht vähäinen,12mm putkessa n 0,2l/m

OK, ymmärrän. Eikö piirin paine pääse putoamaan liikaa, kun ilmauksessa joutuu päästämään noin paljon vettä pois?

[Matias]

Eikö piirin paine pääse putoamaan liikaa, kun ilmauksessa joutuu päästämään noin paljon vettä pois?

Tämä onkin hyvä huomioida kun ilmataan keruuliuosta,on varmaan järkevää sijoittaa ilmausventtiili putkiston ylimpään kohtaan niin ei tarvitse turhaan nesteitä valuttaa ilmatessa.
Keruupiirissä on yleensä vain muutaman litran paisunta-astia ja siinä paine laskee hyvin nopeasti kun piiriä ilmataan.

Myös keruupiirin nesteen lisääminen ja paineen nostaminen on varmaan työläämpää kuin lämpöjohtoverkon.

 

[Geezer]

Nämä oli kyllä ihan hyviä huomioita paineen/nesteen vähenemisen suhteen ilmatessa (jos ilmaus viedään alemmaksi). Järjestelmän täyttö on hieman hankalaa, kun ei se enää paisuntasäiliön kautta tule onnistumaan vaan pitää käyttää piirin varsinaista täyttöliitäntää ja ulkoista pumppua. Mutta hankalaksi sekin menee, jos ilmausruuvi on yläpohjassa.

Sellainen ajatus tässä oli, että jättäisi nykyisen paisuntasäiliön paikalleen. Eikö senkin pitäisi periaatteessa toimia? Suljettuhan sekin on, ainakin niin kauan kuin ei (vahingossa) avaa varoventtiilliä (1.5 bar), jolloin yläpuolisesta viilennyspiiristä lähtee nesteet valumaan paisuntasäiliöön ja säiliöstä pois. Tämän jälkeen vaatisi ilmauksen ja täytön. Lisäksi oli ajatuksena tuohon paisuntasäiliön yhteyteen laittaa painemittari ja mahdollisesti myös seppaantin viestin kuvan mukainen "paineistusventtiili", jolle saattaa sillekin olla tarvetta(?).

Paisuntasäiliötä voisi ehkä sittenkin käyttää piirin täyttämiseen (pienissä täytöissä, esim. ilmauksen jälkeen), paisuntasäiliön alla on sulkuventtiili, eli sulku kiinni, varoventtiili irti ja sitä kautta nestettä paisuntasäiliöön. Täytön ajan piiri on ilman paisuntaa, mutta jos painemittarin laittaa johonkin muualle kuin säiliön yhteyteen, pystyy siitä katsomaan ettei paineet nouse täytön aikana (ja jos nousee => jostain kohtaa piiriä ilmausruuvia auki) ja eihän tuossa pitkästä ajasta puhuta. Kovin paljoahan tuo paisuntasäiliö ei vedä, mutta muutaman desin lisäys pitäisi onnistua.

Miltä kuulostaa? Ja se itsellä hieman hämärtyi mikä kalvopaisunnassa olisi etuna verrattuna suljettuun paisuntasäiliöön ilman kalvoa?

[seppaant]

Sellainen ajatus tässä oli, että jättäisi nykyisen paisuntasäiliön paikalleen. Eikö senkin pitäisi periaatteessa toimia? Suljettuhan sekin on, ainakin niin kauan kuin ei (vahingossa) avaa varoventtiilliä (1.5 bar), jolloin yläpuolisesta viilennyspiiristä lähtee nesteet valumaan paisuntasäiliöön ja säiliöstä pois. Tämän jälkeen vaatisi ilmauksen ja täytön. Lisäksi oli ajatuksena tuohon paisuntasäiliön yhteyteen laittaa painemittari ja mahdollisesti myös seppaantin viestin kuvan mukainen "paineistusventtiili", jolle saattaa sillekin olla tarvetta(?).

Paisuntasäiliötä voisi ehkä sittenkin käyttää piirin täyttämiseen (pienissä täytöissä, esim. ilmauksen jälkeen), paisuntasäiliön alla on sulkuventtiili, eli sulku kiinni, varoventtiili irti ja sitä kautta nestettä paisuntasäiliöön. Täytön ajan piiri on ilman paisuntaa, mutta jos painemittarin laittaa johonkin muualle kuin säiliön yhteyteen, pystyy siitä katsomaan ettei paineet nouse täytön aikana (ja jos nousee => jostain kohtaa piiriä ilmausruuvia auki) ja eihän tuossa pitkästä ajasta puhuta. Kovin paljoahan tuo paisuntasäiliö ei vedä, mutta muutaman desin lisäys pitäisi onnistua.

Juuri näin

Ja se itsellä hieman hämärtyi mikä kalvopaisunnassa olisi etuna verrattuna suljettuun paisuntasäiliöön ilman kalvoa?

Periaatteellinen toiminta on molemmissa sama.
Haittapuolena on se, että pinnan laskiessa jostain syystä liikaa menee ilmat putkistoon. Varsinkin siksi, että nämä muovipöntöt ovat tilavuudeltaan pieniä.
Olen nähnyt ratkaisun missä maaviileän asennuksen yhteydessä paisunta-astian päälle asennettiin toinen samanlainen.

ATS

[Geezer]

No niin, putkimies kävi ja nyt pelittää! Ilmaukset tehtiin tuomalla yläpohjasta ilmausletkut puhaltimen kotelon läpi, jolloin niihin pääsee käsiksi sisätiloista. Lisäksi laitettiin samanlainen paineistusventtiili kuin seppaantilla + painemittari + varoventtiili, ja tämä aparaatti pikaliittimellä paisuntasäiliöön kiinni, jolloin täyttö säiliön kautta käy kätevästi. Ulkoista pumppua ei täyttöön tarvittu lainkaan vaan täyttö onnistui paisuntasäiliön kautta (paisuntasäiliön sulku kiinni) ja täytön jälkeen pumpulla painetta, ja johan neste liikkui ja samalla päästettiin ilmat pois yläkerran ilmausventtiileiden kautta. Viileää tuntuisi puhaltavan, nyt vaan puuttuu enää ne helteet. Mutta eikös ne jotain intiaanikesää lupailleet Kiitoksia kaikille hyvistä vinkeistä ja vastauksista, ja seppaantille erityisesti tuosta paineistusventtiili-ideasta.

[Geezer]

Jokunen kuva...

"viritetty" paisuntasäiliö, tuossa on ihan normi tubeless-venttiili toisessa päässä ja koko aparaatti pikaliittimellä kiinni paisuntasäiliössä:



Pikaliitin oli putkimiehen erittäin hyvä idea ja myös tämä suppilo pikakiinnityksellä, eli täyttö käy kohtuu helposti:



Ilmauslähdöt yläpohjassa (uretaania meni vähän reippaasti):



Askartelin karkkirasiasta tuollaisen astian, jos hyvästä eristyksestä huolimatta tulisi kondensiota, niin on helpompi havaita:



Lepää rauhassa (äläkä vuoda/kondensoi):



Mittauksia (ylempi lukema on puhaltimelta tuleva ilma, alempi huoneen lämpötila konvektorin alapuolelta mitattuna), kv-pumppu päällä eli neste kiertää konvektorissa:



...ja kv-pumppu pois päältä:



Eroa siis tulee. Tein mittaukset pienimmällä puhallinnopeudella, kovimmalla nopeudella ei päässyt noin alas vaan jäi n. 20 asteen tietämiin. Ilmeisesti puhallin kuumenee enemmän kovilla kierroksilla ja lämpöä siirtyy ulos puhallettavaan ilmaan???

[Geezer]

Minkälaisia ratkaisuja teillä on viilennyspiirin meno- ja tulopuolen lämpötilan mittaamiseen? Kohtuu helposti tuohon saisi jotkut pinta-anturit noihin alhaalla olevien (turhien) ilmausventtiilien kohtaan, mutta onko jotain parempaa tapaa?

Toinen juttu, että pumpun valurautaiset putkikiinnikkeet/mutterit, tai mitä nyt oikealta nimeltään ovatkaan, ovat menneet tässä parin päivän aikana ruosteeseen (kts. kuva), ne hikoilevat melko paljon kuten itse kv-pumppukin (+kaikki muutkin pannuhuoneen puolella olevat viilennyspiirin eristämättömät osat, kuten nuo turhat ilmausventtiilit). Voiko tuon antaa olla vai pitäisikö tehdä jotain (hikoilu ei sinänsä haittaa, mutta miten tuo ruoste?)

[Jussi.A]

Minkälaisia ratkaisuja teillä on viilennyspiirin meno- ja tulopuolen lämpötilan mittaamiseen? Kohtuu helposti tuohon saisi jotkut pinta-anturit noihin alhaalla olevien (turhien) ilmausventtiilien kohtaan, mutta onko jotain parempaa tapaa?

Toinen juttu, että pumpun valurautaiset putkikiinnikkeet/mutterit, tai mitä nyt oikealta nimeltään ovatkaan, ovat menneet tässä parin päivän aikana ruosteeseen (kts. kuva), ne hikoilevat melko paljon kuten itse kv-pumppukin (+kaikki muutkin pannuhuoneen puolella olevat viilennyspiirin eristämättömät osat, kuten nuo turhat ilmausventtiilit). Voiko tuon antaa olla vai pitäisikö tehdä jotain (hikoilu ei sinänsä haittaa, mutta miten tuo ruoste?)

Normi lämpömittarinanturin kun teippaa putkeen kiinni niin on riittänyt... Ja noi mustasta raudasta tehdyt liittimet kestää sen 15v eli vaihdettu kaksi kertaa ja keruuliuospumppu kestää 30v tai näin ainakin meidän kototalossa    Uusi wilon pumppu jo tulikin mutta messinkiset liittimet on vielä tulon päällä.. Jos nyt vielä kestäis toi maalämpöpumppukin seuraavat 30v vielä niin sillä olis nyt ainakin uusi keruuliouspumppu kaverina  8-)  

[Geezer]

Ok, täytyy jostain halpahallista käydä katsomassa anturilla varustettua pientä ja yksinkertaista lämpömittaria. 15 v kuulostaa kohtuulliselta, eli periaatteessa ei tarvitsisi tehdä mitään... mutta täytyy katsoa, jos tuohon kuitenkin laittaisi solukumiteippiä ympärille.

[MLP_kauppias]

Täytyy heti alussa myöntää, etten edes jaksanut lukea kaikkia tässä topicissa olleita vastauksia lävitse....

Tekee ensimmäiseksi mieli kysyä, että oliko lämpöpumpun myyjä ja asentaja sama taho? Millä perusteella valitsit aikoinaan oman taloosi lämpöpumpun merkin, toimittajan, asentajan ja porarin?  Edellä olevat kysymykset eivät valitettavasti poista ongelmaasi, mutta ammatillisessa mielessä ne kiinnostavat erittäin paljon.

Ongelmaasi:
Kohteessasi toimii vallan hyvin tasopaisunta-astia, kunhan koko lämmönkeruupiiri on saatettu asentajasi toimesta täysin ilmattomaksi (= oikeasti täysin ilmaton!) Täydellisen ilmattomuudeen saavuttaa lämmönkeruupiirissä tarkoitukseen soveltuvalla erikoisvalmisteisella ja riittävän tehokkaalla "kierrätyspumpulla", jollainen ei esim. ole saaviin upotettava tyhjennyspumppu joita näen/olen kuullut kentällä käytettävän. Ns. "saavintyhjennyspumput" ovat työllistäneet minua erittäin hyvin, josta kiitos kuuluu ammattitaidottomille asentajille ja palkkakuluni valitettavasti oman talonsa rakentajalle. Lisäksi täydellisen lopputulokseen pääsimiseksi tarvitaan korkeimpaan kohtaan ilmaus/sulut. Minun väittämäni on, että jos putkari saa konvektorin raahattua omakotitalossa esim. 5 m:n korkeuteen ja/tai liitettyä siihen putket, niin hän myös saa ihan _varmasti_  asennettua menolinjan korkeinpaan kohtaan sulut ja niiden väliin ilmauksen!! Jos ei muka saa, niin haluan kyllä nähdä kohteen!! Se, että jostain 5m korkeudelta tulee ilmaukset alas laitetilan lattiakaivoon kuullostaa kyllä todella erikoiselta pysyväisratkaisulta, kun huomioi muut käytettävissä olevat vaihtoehdot ja ratkaisut. Lämmönkeruupiirin (=jäähdytyspiiri) kun on kerralla ilmannut kunnolla, ja jos ei ole missään vuotoja, niin keruupiirin erillinen "paineenlisäys"- venttiili on jo jotain käsittämätöntä. Paineenlisäyksen ja/tai nestelisäyksen saa tarvittaessa parhaiten hoidettua tasopaisunta-astioissa niiden päälle tarkoitetusta varoventtiilistä jos siihen vuosien käytön jälkeen on jokin erityinen syy. Varo voi toki sijaita missä tahansa järjestelmässä.

Keruupiiriin kannattaa aina laittaa/asennuttaa painemittari. Painemittarin paineen muutoksilla voi monesti päätellä mahdollisia ongelmia, mm. liittimien halkeilua.

Tässä muutama perusohje viilennykseesi:

- lämmönkeruupiiristä heti pois harmaat eristeet --> takoitettu muuhun eristystarkoitukseen -> kostuessaan erittää ammoniakkia --> liitinhalkeamia-> tilalle solukumieriste!!

- miten sinulla toimii muuten lämmönkeruupiirin lianerotin, kun yksi sen haaroista on jätetty jo ennalta tiedossa olevan ilmaongelman ratkaisemiseksi? näin ainakin kuvasi perusteella...?

- kaikissa lämpöpumpuissa aina jäähdytyspiiriin oma kiertovesipumppu (kuten sinulla esimerkillisesti on, mutta valitettavasti ei lähellekkään kaikilla...)

- myös jäähdytyspiirin kiertovesipumppuihin löytyy valmiita eristepaketteja mm. ruotsista (sopii mm. Wilolle, Grundfossille, yms...)  HUOM! kondessioveden poistuminen!!

- kaikkien kiertovesipumppujen liittimet kannattaa varustaa sulkuventtiilein ja keruupiirissä myös ne eristää. Liittimien materiaalina messinki ja kierteisiin esim. teollisuusvaseliini.

- viilennyksen lähdöt jäähdytykselle vaihtoventtiilikoneissa ennen lämpöpumppua alle 13 kW:ssa lämpöpuissa. Muissa vasta lämpöpumpun jälkeen.

- kannattaa miettiä että tarvitseeko IV- kojeen shunttiohjausta vai pärjääkö on/off kytkimellä ja/tai ainoastaan sisälämpö termostaatilla.

- aina jäähdytyksen kiertovesipumppuohjattu mangeettiventtiili jäähdytyspiiriin.

- hanki jo viimeistään tässä vaiheessa ammattilainen hoitamaan projektisi täydellisesti loppuunsaakka valmiiksi!! Joudut muutoin kohta mahdollisesti uusimaan kiertovesipumpun (kuivakäynti) yms ja et saa tavoittelemaasi lopputulosta muuten aikaiseksi. Olet ehkä saanut alkuvaiheessa halvalla hyvää, mutta kohta se säästö alkaa valitettavasti sinulle ehkä maksamaan....

[Geezer]

Kaivonporaus, maalämpöpumppu ja  lattialämmitys (kaikki asennettuna) tulivat samalta tunnetulta ja pitkään alalla olleelta toimittajalta. Lämmityksen osalta siis "avaimet käteen"-paketti. Kyseisen toimittajan valikoimaan ei kuitenkaan kuulu viilennysjärjestelmien asennus, heidän urakkarajansa kulkee viilennyslähdöissä.

Putkimies, joka meille teki muutkin putkityöt (lämmitystä lukuunottamatta, joka siis kuului MLP-toimittajan urakkaan), teki myös viilennyspiirin putkityöt. Puhaltimen (Carrier 42GWC) ja 3-tieventtiilin ostin paikalliselta kylmälaitetoimittajalta (asennuksen suoritti putkari + sähkömies). Sellainen ihme mokahan putkarilla tuossa kävi, että jäi ilmaus tekemättä ylimpään kohtaan (joka on yläpohjassa). Epäilen, että tästä syystä ei myöskään enää vastannut puheluihin, kun ei kiinnostanut könytä tuonne ylös villojen sekaan. Ja sen verran isompi ukko kyseessä, ettei käytännössä olisi edes onnistunut.

Sain tähän onneksi toisen putkimiehen tekemään homman loppuun. Ilmauksia ei ole tuotu alakertaan asti, ainoastaan puhaltimen kotelosta läpi siten, että puhallinkonvektorin ritilän irrottamalla niihin pääsee sisätilojen kautta käsiksi (olisiko tuossa joku 1-1.5 m metriä PEX-putkea). Ei tuota toivottavasti tarvitse montaa kertaa tehdä, mutta eipähän niinäkään kertoina tarvitse kavuta yläpohjaan (kohtuu ahtaat tilat).

Paineistusventtiiliä ei varmaankaan jatkossa tarvitse (usein ainakaan), mutta se mahdollisti viilennyspiirin täytön ilman ulkoista pumppua. Eikä siitä nyt haittaakaan ole, erittäin pieni investointi.

Joka tapauksessa viilennys toimii nyt, ja se lienee tärkeintä.

Tämä ei kuulostanut hyvältä, jos ajan myötä on ongelmia luvassa:

- lämmönkeruupiiristä heti pois harmaat eristeet --> takoitettu muuhun eristystarkoitukseen -> kostuessaan erittää ammoniakkia --> liitinhalkeamia-> tilalle solukumieriste!!

On meinaan käytännössä mahdoton tehtävä (tai siis vaatisi seinien purkamista yms.), eristetyt putket kun menevät väliseinissä ja välipohjassa. Mutta tosin ei tuolla rakenteiden sisällä pitäisi mitään putkiliitoksia olla vaan yhtenäinen PEX-putki. Ja toisekseen muoviputket kulkevat suojaputken sisällä (ja eriste suojaputken päällä), joten ei tuossa varmaan kovin isoa riskiä ole.

[Xargo]

Mutta tosin ei tuolla rakenteiden sisällä pitäisi mitään putkiliitoksia olla vaan yhtenäinen PEX-putki. Ja toisekseen muoviputket kulkevat suojaputken sisällä (ja eriste suojaputken päällä), joten ei tuossa varmaan kovin isoa riskiä ole.

Ymmärtääkseni ongelma on siis syntyvän ammoniakin ja messingin välinen reaktio. Ei siis pitäisi olla muoviputken kanssa ongelmaa.

Sitten taas tuo eristeiden sijainti suojaputken päällä voi olla ongelma jos suojaputken ja varsinaisen putken väliin pääsee vapaasti ilmaa. Tuolloinhan ilmassa oleva kosteus tiivistyy putken pintaan (siis suojaputken sisään). Eli pitäisi estää ilman pääsy suojaputken ja varsinaisen putken väliin. Muuten sinne kyllä kertyy kondenssia. Tietysti jos kaadot on mietitty oikein niin se kosteushan valuu suojaputken sisäpintaa pitkin sieltä ulos ja toivottavasti viemäriin. Kannattaa nyt kuitenkin varmistaa, että suojaputki on yhtenäinen ja alempi pää jossain sellaisessa paikassa jonne sopii vettä tiputtaa. Jos suojaputken molemmat päät on tulpattu niin sittenhän sinne ei kosteutta pääse muuta kuin se mitä ilmaa sinne asennuksessa jäi.

[Geezer]

Mutta tosin ei tuolla rakenteiden sisällä pitäisi mitään putkiliitoksia olla vaan yhtenäinen PEX-putki. Ja toisekseen muoviputket kulkevat suojaputken sisällä (ja eriste suojaputken päällä), joten ei tuossa varmaan kovin isoa riskiä ole.

Ymmärtääkseni ongelma on siis syntyvän ammoniakin ja messingin välinen reaktio. Ei siis pitäisi olla muoviputken kanssa ongelmaa.

Sitten taas tuo eristeiden sijainti suojaputken päällä voi olla ongelma jos suojaputken ja varsinaisen putken väliin pääsee vapaasti ilmaa. Tuolloinhan ilmassa oleva kosteus tiivistyy putken pintaan (siis suojaputken sisään). Eli pitäisi estää ilman pääsy suojaputken ja varsinaisen putken väliin. Muuten sinne kyllä kertyy kondenssia. Tietysti jos kaadot on mietitty oikein niin se kosteushan valuu suojaputken sisäpintaa pitkin sieltä ulos ja toivottavasti viemäriin. Kannattaa nyt kuitenkin varmistaa, että suojaputki on yhtenäinen ja alempi pää jossain sellaisessa paikassa jonne sopii vettä tiputtaa. Jos suojaputken molemmat päät on tulpattu niin sittenhän sinne ei kosteutta pääse muuta kuin se mitä ilmaa sinne asennuksessa jäi.

Ihan hyvä pointti. Alapäästä ei ole tulpattu, mutta tuolta sopii tiputtaa, ei ole väliä. Yläpäässä on pieni pätkä, jossa kaato on puhaltimeen päin. Kaivelin projektin aikaisia valokuvia ja ainakin niissä näkyy yläpään suojaputki tulpattuna (ilmastointiteipillä, ei ehkä se pitkäikäisin ratkaisu?), mutta putki ei ole vielä oikeassa mitassaan eli onko mahdettu tulpata pätkäisyn jälkeen... Täytyy tulpata alapää ja seurata tilannetta (jos alas kertyy kosteutta => yläpää tulppaamatta).

[Geezer]

Tuosta kondensiosta tai sen riskistä sen verran, että nyt kun tuonne yläpohjaan laitettiin T-haarat ilmausta varten ja solukumiteippaukset päälle, niin putken alapään tulppaamalla pitäisi tuo osuus olla hoidossa. Eli ainoaksi epävarmaksi tekijäksi jää tuo n. 1 m mittainen pätkä ilmauksesta puhaltimelle, kun tuota toista päätä ei pääse tarkistamaan onko tulpattu vai ei (mikä nyt sinänsä on mahdollisten huoltotoimienkin kannalta ongelma, kun tuonne puhaltimen putkiliitäntään ei pääse käsiksi, sen verran ahdas kotelo). Toisaalta tuo puhaltimen kyljessä oleva 3-tieventtiili on stryroksiboksissa, joten jos boksi on tiivis, ei tuossa ole oikeastaan kuin 20 cm:n pätkä, jonka toinen pää (puhaltimen puolelta) saattaa olla auki. Ja mahtaisiko jopa puhaltimen putkiyhteiden kohdalta mahdollinen tiputtelu hoitua puhaltimen kondensionpoiston kautta. Mutta joo, pitää tarkkailla tilannetta.