Esilämmitys maaviileällä

[tikma]

Onko kellään kokemuksia tuloilman esilämmityksestä viilennyspatterilla? Onko enemmän haittaa kuin hyötyä? Periaatteessa tuloilmaa voi aina esilämmittää maapiirillä, kun ilman lämpötila laskee alle keruupiirin nesteen lämpötilan, mutta palaako saatu hyöty maalämpöpumpun huonontuneeseen COP-arvoon, kun neste onkin muutaman asteen normaalia kylmempää? Kunnon 40 asteen tammipakkaset voi jäähdyttää nestettä aika paljonkin...

[nvg]

Jos viilennyskenno on kytketty niin, että se on maapiirissä pumpun rinnalla (eli sisäänmenevä neste tulee maasta pumpulle menevästä putkesta, ja paluu pumpulta maahan menevään putkeen) omalla kv-pumpulla ja takaiskulla, niin tällöinhän ongelmaa ei käytännössä ole.

Myös paluuhaarassa (pumpulta maahan päin) oleva jäähdytyskenno ei ole ongelma, jos kiertoa ohjataan sen mukaan, että ulkolämpötila on alempi kuin nesteen. Neste on pumpun käydessä paluuhaarassa kylmemepää, mutta pumpun seisoessa noin samanlämpöistä kuin maasta tullessaankin.

Vaikein arvaus on, jos kenno on kytketty maasta pumpulle tulevaan putkeen, kuten minulla on (tosin koneen sisällä oleva jäähdytinkenno on vasta lämmöntalteenoton jälkeen, joten sen takia ongelmaa ei ole, kun ei voi käyttää esilämmittimenä). Tosin, jos vaikka neljäsosa litkusta kiertää kennon kautta ja 3/4 menee shuntattuna suoraan, ei esim. parin asteen lasku kennon nesteessä vaikuta kuin puoli astetta pumpulle menevään.

hukkaan taisi mennä tämäkin viisastelu, ei auttane ketään

nvg

[tikma]

Sillä lailla ajattelin sen kytkeä, että jäähdytys/esilämmitys on omalla kierrolla/pumpulla. Ja kun asiaa oikein ajattelee, niin lämpeneehän se neste siellä maassa uudelleen, joten ei pitäisi pumpun tehoja heikentää. Ja jos ei lämpene riittävästi, niin sitte kaivo on väärin mitoitettu, eikä se pumppukaan toimi sitten ollenkaan...

Pitääkö kaivo olla jonkin verran pumpun vaatimaa mitoitusarvoa syvempi, jos sitä käyttää esilämmitykseen? Maalaisjärjellä ajateltuna vois porauttaa parikytämetriä ylimääräistä, ei siitä ainakaan haittaa pitäis olla, kustannuksia kyllä tulee hivenen lisää.

[sam68]

Tikma tai muut joilla tämä käytössä, millaiset kokemukset ja kummalle puolelle (maasta/maahan) kytketty?

[tikma]

Meille tulikin Enervent, jossa jäähdytys talteenoton jälkeen, eli ei esilämmitystä. Lässän ohjeen mukaan maaviileä kytketty koneesta maahan lähtevään haaraan. Tulee jotain imupaineen ja/tai höyrystymispaineen katkoksia, jos kytkee maasta tulevaan haaraan ennen pumppua.

[-Oboy]

Semmoinen tuli mieleen myös, että kannattanee huomioida maapiirissä olevan nesteen pakkasen kestävyys. Ainakin meillä se on n. -17'C. Eli kunnon pakkasilla voi tulla patterissa jäätymisongelmia jos kiertovesipumppu sattuu syystä tai toisesta pysähtymään, mutta IV-koneen puhallin käy. Lyhyehkössä sähkökatkossa tuosta jäätymisestä ei varmaan ole todellista ongelmaa, jos on sulku/perhospelti ennen patteria mihin kylmäilma pysähtyy.
Tietenkin jos sähkökatko on pitkä, niin taas on ongelmia..  

[Matias]

Mitenhän maaviileässä tehdään kierto pumpun seistetessa että liuos kiertää maapiirin eikä höyrystimen kautta?
Jonkinlainen takaisku tms?

[KimmoK]

Ei saa mennä yhdistämään maalämpökoneen kaivoon, paitsi kesällä jos haluaa oikeesti jäähdyttää tuloilmaa.

Maalämpökoneen litku ei kestä tuloilman pakkasta ja jos litkuun lisää viinaa sen lämmönsiirtokyky alkaa kärsiä ja maalämpökoneen COP tippuu entisestään.


Jos maapiirin litkulla aikoo esilämmittää, sille pitää olla oma lämpökaivo. Enervent tulee halvemmaksi.

[capeja]

Mitenhän maaviileässä tehdään kierto pumpun seistetessa että liuos kiertää maapiirin eikä höyrystimen kautta?
Jonkinlainen takaisku tms?

Itsellä on Enverent Pandion maakylmäpatterilla tuloilmakanavassa. Maakylmä on toteutettu Pandionin omalla ohjauksella kolmitieventtiilin ja erillisen kiertovesipumpun kanssa maapiiriin. Ei liity mitenkään muuten maalämpöpumppuun kuin että käyttää samaa maapiiriä. On toteutettu suoraan Enerventin asennusmallien pohjalta ja toimii hyvin.

-Pekka

[KimmoK]

Mitenhän maaviileässä tehdään kierto pumpun seistetessa että liuos kiertää maapiirin eikä höyrystimen kautta?
Jonkinlainen takaisku tms?

Miksi maaviileässä kierto ei saisi mennä höyrystimen kautta?
Olitko ajatellut kytkeä viilennyksen maalämpöpumpun rinnalle?

Meillä kytkennät tulee sarjaan:
Eli meillä maasta tulevassa putkessa lähtö viilennykselle, sitten yksisuuntavanttiili, sitten paluu viilennykseltä ja sitten viilennyksen lämmittämä neste menee maalämpökoneen höyrystinlämmönvaihtimen kautta paluuputkieen kohti lämpökaivoa

[tikma]

Mitenhän maaviileässä tehdään kierto pumpun seistetessa että liuos kiertää maapiirin eikä höyrystimen kautta?
Jonkinlainen takaisku tms?

Miksi maaviileässä kierto ei saisi mennä höyrystimen kautta?
Olitko ajatellut kytkeä viilennyksen maalämpöpumpun rinnalle?

Meillä kytkennät tulee sarjaan:
Eli meillä maasta tulevassa putkessa lähtö viilennykselle, sitten yksisuuntavanttiili, sitten paluu viilennykseltä ja sitten viilennyksen lämmittämä neste menee maalämpökoneen höyrystinlämmönvaihtimen kautta paluuputkieen kohti lämpökaivoa

Lämpöässän nykyisen ohjeen mukaan maaviileä pitää kytkeä pumpusta maahan lähtevään putkeen sarjaan. Saattaa aiheuttaa jotain imupaineen/höyrystymisenpaineen katkoja, mikäli kytketään maasta tulevaan putkeen.

[Timppa26]

Itsellä on Enverent Pandion maakylmäpatterilla tuloilmakanavassa. Maakylmä on toteutettu Pandionin omalla ohjauksella kolmitieventtiilin ja erillisen kiertovesipumpun kanssa maapiiriin. Ei liity mitenkään muuten maalämpöpumppuun kuin että käyttää samaa maapiiriä. On toteutettu suoraan Enerventin asennusmallien pohjalta ja toimii hyvin.

-Pekka

Oletko edelleen ollut tyytyväinen laitteeseen? Mulle lvi-suunnittelija suositteli Pandion eco EDW-CG mallia jossa vedellä jälkilämmityspatteri ja viilennys maaviileällä.
Ei ole ihan halpa vehje, halvimmillaankin tarjouksessa noin 5.200 veroineen. Vastaava sähköpatterilla jälkilämmitys noin tonni pois hinnasta.

[sam68]

Tästä etulämmityksestä kaipaisin käytännön kokemusta jos jollain on se talvella ollut käytössä tai tietää asiasta. Kone johon sitä kaavaillaan on Valloxin 150 MLV-malli. Taitaa olla ainut jossa sitä ajatellaan käyttää?!
http://www.vallox.com//documents/Ohjeet/Suomenkieliset/Lto/TEKN140efSE.pdf
Sivulla 19 on kytkentä, joka on aika kyseenalainen lämmitykselle, mutta viilennykseen tietysti ok.
Nesteen pakkaskesto tulisi ohjeen mukaan olla -23 astetta/Etyleeniglygoli. Naturet, joka järjestelmässä on kestää -17. Sekin on kyseenalainen kun ajatellaan viime talvea pohjois-Suomessa. Miten käy kun pakkasta on -30
Onko jollain kokemuksia tästä?

[Reetu]

Itsellä on Enverent Pandion maakylmäpatterilla tuloilmakanavassa. Maakylmä on toteutettu Pandionin omalla ohjauksella kolmitieventtiilin ja erillisen kiertovesipumpun kanssa maapiiriin. Ei liity mitenkään muuten maalämpöpumppuun kuin että käyttää samaa maapiiriä. On toteutettu suoraan Enerventin asennusmallien pohjalta ja toimii hyvin.

-Pekka

Oletko edelleen ollut tyytyväinen laitteeseen? Mulle lvi-suunnittelija suositteli Pandion eco EDW-CG mallia jossa vedellä jälkilämmityspatteri ja viilennys maaviileällä.
Ei ole ihan halpa vehje, halvimmillaankin tarjouksessa noin 5.200 veroineen. Vastaava sähköpatterilla jälkilämmitys noin tonni pois hinnasta.

Meillä Pelican eco EDE-CG ja tyytyväinen olen ollut. Sähkövastuksen otin pois toiminnasta kokeilumielesä viime talvena kun oli riittävän pakkasta eikä sille oikein löytynyt oikeasti käyttöä. Sisääntuleva ilma tietysti hieman viileni (n. 18°C), mutta kun ei ollut mitään vedon tunnetta niin annoin olla. MLP:ltä saa helvempaa lämpöä. Taitaapi jäädä tuohon asentoon aika pitkäksi aikaa, mutta katotaan nyt sitten kun viimeisetkin säädöt talossa tehty.

Silti jos jollekkin suosittelisin niin laittaisin sähkövastuksen mukaan, varmuuden vuoksi. Lämminvesikennoa en niinkään, juuri sen kalleuden takia.

Kannattaa myös huomoida että nuo vesikennot aiheuttaa aika paljon paineenalennusta noissa koneissa, joten moottorin pitää noiden takia mennä vähän lujempaa kuin muuten olisi tarve. Esim Pelicanissa kylmäkenno aiheuttaa jo 60 pascalin paineenpudotuksen ja lämminvesikenno pahimmillaan 80 lisää. Vertailuksi niin koneen tehokäyrän maksimi on 350Pa, joten 140Pa paineenhäviön voisi luokitella kohtuullisen isoksi.

[Timppa26]

Silti jos jollekkin suosittelisin niin laittaisin sähkövastuksen mukaan, varmuuden vuoksi. Lämminvesikennoa en niinkään, juuri sen kalleuden takia.

Kannattaa myös huomoida että nuo vesikennot aiheuttaa aika paljon paineenalennusta noissa koneissa, joten moottorin pitää noiden takia mennä vähän lujempaa kuin muuten olisi tarve. Esim Pelicanissa kylmäkenno aiheuttaa jo 60 pascalin paineenpudotuksen ja lämminvesikenno pahimmillaan 80 lisää. Vertailuksi niin koneen tehokäyrän maksimi on 350Pa, joten 140Pa paineenhäviön voisi luokitella kohtuullisen isoksi.

Tarkoitatko että suosittelet esim Pandionista mieluummin jälkilämmitys sähköpatterilla, malli EDE-CG
http://www.enervent.fi/model_selection_page.asp?menuid=20110&langid=1&countryid=100&modelid=2&fanid=10&controlid=5&heatingid=3&coolingid=4&active=4

eikä vesipatterimalli EDW-CG
 
Olishan tuo sähköpatteri tonnin halvempikin.

[Reetu]

Juuri sitä tarkoitin.

1000€ >= 10000kWh, Pandionissa 800W vastus, eli sitä vastusta voit käyttää täysillä noin 12500h ennen kuin olet kuronnut umpeen hintaeron. Vuodessa on n. 8800h joten aika pitkään pärjäät tuolla ennen kuin lämminvesipatterin hinta maksaa itseään takaisin.

Se sähköpatteri ei myöskään aina aja täysillä, ja silloinkin hyvin harvoin mikäli muut ratakaisut kunnossa. Lämpö tulee kuitenkin muualta kuin IVK:lta.

Lisäisin vielä että nuo enerventin sivujen hinnat on alv0%, eli hintaeroon tulee vielä 23% lisää.

[justus01]

Joko jollakin on kokemuksia tuloilman esilämmittämisestä maapiirillä tai porakaivolla?

[JPN]

Joko jollakin on kokemuksia tuloilman esilämmittämisestä maapiirillä tai porakaivolla?

30% etanoliseoksen jäätymispiste on -16 astetta, joten se ei toimi esilämmityksessä.

Esilämmitykselle pitäisi olla oma keruupiiri ja täyttää se 50/50 gykolilla.

Glykoliseosta taas ei kannata käyttää MLP:n maapiirissä, sen myrkyllisyyden ja huonon lämmönjohtavuuden takia.

[justus01]

Joko jollakin on kokemuksia tuloilman esilämmittämisestä maapiirillä tai porakaivolla?

30% etanoliseoksen jäätymispiste on -16 astetta, joten se ei toimi esilämmityksessä.

Onko ihan kokemusta asiasta? Sitä tässä lähinnä kaipailin...
Mielestäni voi toimia -16c lioksellakin. Virtaus patterissa pitää vain olla sen verran kova, että nesteen lämpötila patterissa ei laske liian matalaksi. Jokivedenkin jäätymispiste lienee noin 0c ja siitä huolimatta koskipaikat ovat sulia kesät talvet....

Mutta liuoksien vahvuuksista ja järjestelmän muusta ratkaisuista riippumatta kiinnostaisi tietää miten on toimineet nuo esilämmitykset.
Näitähän on käytössä jo ainakin passiivitaloissa.

[sailor]

Jollakin täällä foorumilla oli tavallisen kuutiokoneen edessä moinen patteri ihan maaliuoksella. Taisi olla ILTO/Vallox IV-kone.

[pähkäilijä]

Joko jollakin on kokemuksia tuloilman esilämmittämisestä maapiirillä tai porakaivolla?

Ei ole kokemusta mutta S.max ehdottaa tarkoitukseen (300neliön taloon) järeää lämmönvaihdinta 3,5kW, joka tulee LTO:n eteen. Lämpiää ja viilenee erillisellä pintamaapiirillä joka asennetaan anturan ympärille ja alle spiraaliin. Kustannus luokkaa 2,5k€, mutta tällä saadaan LTO:lle tuleva ilma ämpiämään aina plussan puolelle ja sopivilla keleillä kiertopumppu seis. Vuosisäästöksi luvataan 5000kWh. Painehäviöt kuulemma pienet.

Tällä laitteellaa PILP voisi olla jo järkevä. Ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta ehkä siemen keskustelulle.