Esilämmitys/jäähdytyskenno ennen Enerventiä

[Agitus]

Mielessä on ollut seuraavanlainen ilmanvaihtoratkaisu:

Nurkissa sattuu pyörimään tuollainen ylimääräinen, hieman tehokkaampi jäähdytys/lämmityskenno. Josko laittaisin kennon ulkoilmakanavaan ennen iv-konetta, kennon kautta kiertäisi kaivoon palaavaa kylmäainetta. Kennon kierto päällä silloin, kun ulkolämpötila on joko < 0 tai >23, jolloin:
- Pakkasella kenno toimii ilman esilämmittäjänä ennen Enerventin LTR-3:a (tai pingvin 110).
- Helteellä kenno jäähdyttää tuloilmaa

Ajatuksena on ollut hommata enerventti vesipatterilla, mahtaisiko tuolloin tarvita sitä edes ollenkaan?

Kommentteja, olisiko toimiva ratkaisu?

[Agitus]

Kone on ~ +10 asteen varastossa ja lattiakaivo on, johon kondenssivedet saa.

Lisäksi tuloputkistot on eristetty, sisätiloissa 50 mm, kylmässä tilassa vähintään 100 mm.

[Jari J]

Moro,

itse olen rakentamassa ja miettinyt samaa ratkaisua jos enerventtiin päädyn. Olisi hauska kuulla kokemuksia...

[JPN]

Itsekin funtsailin samaa, mutta maapiirin litkun jäätymispiste on -16 asteen tienoilla. Siispä kun tuosta olisi eniten hyötyä, niin kieto jäätyisi.

[1245_Nibe]

Todennäköisesti tyhmä jatkokysymys, mutta ei kai siitä haittaa ole

Jos samaa patteria käytetään sekä jäähdytykseen että lämmitykseen niin eikö tule ongelmaa nesteiden sekoittumisessa? Eli maapiirin kylmäliuoksella jäähdytetään ja lämmitystapahtuu esim. lattialämmityksen vedellä?

Jos näin niin jossain kohtaa pitää olla venttiilivaihtamassa kiertoa eri putkiin(jäähdytys tai lämmitys). Eikös tässä kytkennässä liuos ja vesi pikkuhiljaa sekoitu keskenään?

[justus01]

Todennäköisesti tyhmä jatkokysymys, mutta ei kai siitä haittaa ole

Jos samaa patteria käytetään sekä jäähdytykseen että lämmitykseen niin eikö tule ongelmaa nesteiden sekoittumisessa? Eli maapiirin kylmäliuoksella jäähdytetään ja lämmitystapahtuu esim. lattialämmityksen vedellä?

Jos näin niin jossain kohtaa pitää olla venttiilivaihtamassa kiertoa eri putkiin(jäähdytys tai lämmitys). Eikös tässä kytkennässä liuos ja vesi pikkuhiljaa sekoitu keskenään?

Lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetään maaviileäpatterissa vain keruuliuosta. Kun tuloilma on keruuliuosta lämpimämpää se patteri viilentää ja vastaavasti kun tuloilma on keruuliuosta kylmempää se patteri lämmittää.

Itse olettaisin esim. keruupiirin nesteen (-16c) kestävän pakkasta aika paljonkin, kunhan virtaus on niin isolla, että neste ei ehdi jäähtyä patterissa liikaa. KV-pumpun ei sitten kestä pysähtyä. Sähkökatkoja ajatellen sen patterin olisi varmaan hyvä sijaita lämpimässä tilassa. Toivottavasti joskus on aikaa rakennella tuollainen systeemi, niin pääsisi kokeilemaan ihan käytännössä.

[Jari J]

Ei kait se jäädy, menee korkeintaan hyhmään jos pumppu pettää. Itse suunnittelin tuota niin että jos tulee sähkökatko, lyödään tuloilman päässä venttiili automaattisesti kiinni. Näin ei pitäisi jäätyä patterin kun neste ei kierrä...

[Matias]

Sähkökatkon aikana myös tulopuhallin pysähtyy,pienentää jäätymisvaara sekin.

[Kallioniemi]

Meidän talomme on yhdistelmä, jossa alakerta on täystiilirakenteinen ja osin maanvastainen, yläkerta sitten puurunkoinen ja tiiliverhoiltu.
Mennyt kesä taisi olla lämpimin ja hiostavin koko 34-vuotisen ok- asumisemme historiassa, mutta kertaakaan ei tullut sen aikana mieleen, että koneelliselle jäähdytykselle olisi ollut tarvetta.
Täysin puurakenteisissa taloissa asuva jälkikasvumme oli samoilla linjoilla, tosin kaksikerroksiessa asuvat olivat muutamana yönä pyöriskelleet ja hikoilleet.

Ehkä täysin puurakenteisessa ja höyrynsulkumuovilla tiivistetyssä talossa asuvien kannattaisi harkita kaksikin kertaa sen maaviileän tai muun koneellisen jäähdytyksen mielekkyyttä. Ulkoilman kosteus kuumina kesäpäivinä ei Suomessa ole kovinkaan alhainen, ja kun  ilmavirtauksen suunta kuumana aikana muuttuu ulkoa sisälle päin, niin kaikki kosteus tiivistyy siihen höyrynsulkumuovin ulkopintaan.
Siinä sitä onkin haihduttamista.

[justus01]

Meidän talomme on yhdistelmä, jossa alakerta on täystiilirakenteinen ja osin maanvastainen, yläkerta sitten puurunkoinen ja tiiliverhoiltu.
Mennyt kesä taisi olla lämpimin ja hiostavin koko 34-vuotisen ok- asumisemme historiassa, mutta kertaakaan ei tullut sen aikana mieleen, että koneelliselle jäähdytykselle olisi ollut tarvetta.
Täysin puurakenteisissa taloissa asuva jälkikasvumme oli samoilla linjoilla, tosin kaksikerroksiessa asuvat olivat muutamana yönä pyöriskelleet ja hikoilleet.

Ehkä täysin puurakenteisessa ja höyrynsulkumuovilla tiivistetyssä talossa asuvien kannattaisi harkita kaksikin kertaa sen maaviileän tai muun koneellisen jäähdytyksen mielekkyyttä. Ulkoilman kosteus kuumina kesäpäivinä ei Suomessa ole kovinkaan alhainen, ja kun  ilmavirtauksen suunta kuumana aikana muuttuu ulkoa sisälle päin, niin kaikki kosteus tiivistyy siihen höyrynsulkumuovin ulkopintaan.
Siinä sitä onkin haihduttamista.

Viime kesänä sisälämpötila oli 2 kuukautta yötä päivää 26-28 astetta, enimmillään 32 astetta. Edellisenä kesänäkin sisälämpötila oli noin kuukauden 25-26 astetta. Meillä tuloilma otetaan kaakon puoleiselta seinältä, lounaaseen päin on isot ikkunat, talon ympärillä ei ole missään ilmansuunnassa mitään mikä varjostaisi taloa.
Periaatteessa 2-3 asteen pudotus ja 10%Rh lasku olisi varmasti ihan riittävä meidän taloudessa. Vaimon mielestä kun talvellakin pitäisi sisällä olla +24c.

Mikäli sisällä on keskimäärin +23..24c yötä päivää, niin ei siinä vielä mitään (merkittivää määrää) kosteutta ala kertymään eristeisiin tai muoveihin. Nyt oli kuumin kesä kymmeniin vuosiin ja siitä huolimatta heinäkuun keskilämpötila oli "vain" +20c.

[mtalo]

Meidän talomme on yhdistelmä, jossa alakerta on täystiilirakenteinen ja osin maanvastainen, yläkerta sitten puurunkoinen ja tiiliverhoiltu.
Mennyt kesä taisi olla lämpimin ja hiostavin koko 34-vuotisen ok- asumisemme historiassa, mutta kertaakaan ei tullut sen aikana mieleen, että koneelliselle jäähdytykselle olisi ollut tarvetta.
Täysin puurakenteisissa taloissa asuva jälkikasvumme oli samoilla linjoilla, tosin kaksikerroksiessa asuvat olivat muutamana yönä pyöriskelleet ja hikoilleet.

Ehkä täysin puurakenteisessa ja höyrynsulkumuovilla tiivistetyssä talossa asuvien kannattaisi harkita kaksikin kertaa sen maaviileän tai muun koneellisen jäähdytyksen mielekkyyttä. Ulkoilman kosteus kuumina kesäpäivinä ei Suomessa ole kovinkaan alhainen, ja kun  ilmavirtauksen suunta kuumana aikana muuttuu ulkoa sisälle päin, niin kaikki kosteus tiivistyy siihen höyrynsulkumuovin ulkopintaan.
Siinä sitä onkin haihduttamista.

Me asutaan 1.5 kerroksisessa (yläkerta ei käytössä) puutalossa keskellä peltoa. IV-koneen tuloilma otetaan pohjoisseinältä. Heinäkuun helteillä kyllä huomasi, jos peltohaalea oli sammunut, vaikka OH:n sälekaihtimet pidettiin kiinni käytännössä heinä-elokuun. Helteillä oli mukava tulla sisälle haukkaamaan raitista ilmaa, kun pihalla alkasi olemaan tukalaa ja kosteaa. Varsinkin ennen super-ukkosia...

Lomalle lähtiessä oli kaihtimet unohtunut auki, minkä seurauksena OH:n lämpömittari näytti 29 astetta. Eli kyllä meidän talo ainkin lämpiää kesällä.