DS1820 tms kaivoon?

[TomiN]

Onkos kukaan laittanut lämpökaivoon lämpötila-antureita?

Tuli mieleen että jos sinne tunkisi putken kanssa pari anturia, yhden lähes pohjalle ja toisen puoleen väliin. Näkisi hienosti miten kallion lämpö vaihtelee vuoden mittaan.

[PateXXX]

Joo ihan hieno idea sinänsä mutta mutta mistä löytyy se mittari jolla voipi mitata esimerkiksi 180m syvästä porakaivosta sen lämpötilan.
Siinä mittarissa pitäisi kait olla silloin nuin pitkä johto, no ehkä joku osaisi sen kaliproida ees vähänkin luotettavaksi, niin ja mitähän tuollainen mittari sit maksaisi.

[TomiN]

Joo ihan hieno idea sinänsä mutta mutta mistä löytyy se mittari jolla voipi mitata esimerkiksi 180m syvästä porakaivosta sen lämpötilan.
Siinä mittarissa pitäisi kait olla silloin nuin pitkä johto, no ehkä joku osaisi sen kaliproida ees vähänkin luotettavaksi, niin ja mitähän tuollainen mittari sit maksaisi.

1-wire-systeemi pitäisi toimia vielä tuolla etäisyydellä. Mutta tulipa tässä mieleen että anturin kotelointi pitäisi tehdä aika hyvin, siellä 150 m syvyydessä on 15 bar paine

[JariA]

1-wire-systeemi pitäisi toimia vielä tuolla etäisyydellä. Mutta tulipa tässä mieleen että anturin kotelointi pitäisi tehdä aika hyvin, siellä 150 m syvyydessä on 15 bar paine

Myös mittarin johdon laskeminen ehjänä kaivoon yhdessä maapiirin putkien mukana voisi olla haastavaa. Mieleen tulee vaikkapa se, että siinä rytäkässä johto joutuu putken ja kallion väliin ja  eristeet hankautuvat rikki.

Kaivosta palaavan nesteen lämpötilasta voi seurata koko porakaivon lämpötilan muutoksia. Itselläni on tällaisia mittauksia huhtikuusta 2008 lähtien ja kuukausittaiset minimilämpötilat olivat:

huhtikuu 4,69
toukokuu 5,38
kesäkuu 7,94
heinäkuu 8,81
elokuu 8,50
syyskuu 7,38

On varsin todennäköistä, että noissa luvuissa on systemaattisesti aste tai pari liian lämmintä. Anturi on teipattu paluuputken kylkeen eristeiden alle ilman erityisempiä lämpöä johtavia liistereitä. Mutta noista näkee miten lämpötila on vaihdellut mukavasti vuodenajan mukaan juuri kuten sen pitääkin.

Nimimerkki Tomppeli on kerännyt tänne paljon kiinnostavia linkkejä mm. porakaivoja koskevista tutkimuksista. Kannattaa tutustua:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3836.0

[Roori]

Myös mittarin johdon laskeminen ehjänä kaivoon yhdessä maapiirin putkien mukana voisi olla haastavaa. Mieleen tulee vaikkapa se, että siinä rytäkässä johto joutuu putken ja kallion väliin ja  eristeet hankautuvat rikki.

Kaivosta palaavan nesteen lämpötilasta voi seurata koko porakaivon lämpötilan muutoksia. Itselläni on tällaisia mittauksia huhtikuusta 2008 lähtien ja kuukausittaiset minimilämpötilat olivat:

huhtikuu 4,69
toukokuu 5,38
kesäkuu 7,94
heinäkuu 8,81
elokuu 8,50
syyskuu 7,38

On varsin todennäköistä, että noissa luvuissa on systemaattisesti aste tai pari liian lämmintä. Anturi on teipattu paluuputken kylkeen eristeiden alle ilman erityisempiä lämpöä johtavia liistereitä. Mutta noista näkee miten lämpötila on vaihdellut mukavasti vuodenajan mukaan juuri kuten sen pitääkin.

Nimimerkki Tomppeli on kerännyt tänne paljon kiinnostavia linkkejä mm. porakaivoja koskevista tutkimuksista. Kannattaa tutustua:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3836.0   

Tämä nyt ei taida tähän ketjuu kuulua, mutta kummiski aikasen korkeilta nuo lämpötilat kuulostavat porareiän minimiarvoiksi, eli käyntien lopussa oleviksi arvoiksi. Vaikka tuosta nyt leikkais 2 astettakin pois...
Mitäs muut mieltä?

[JariA]

kummiski aikasen korkeilta nuo lämpötilat kuulostavat porareiän minimiarvoiksi, eli käyntien lopussa oleviksi arvoiksi. Vaikka tuosta nyt leikkais 2 astettakin pois...
 

Ehkäpä tämän talon lämpökaivo on onnistuttu poraamaan suoraan tulivuoren uumeniin tai manalan porteille asti

Ei vaiskaan. Pumpun maaliuospiirin anturin lukema viimeisen käyntijakson loppupuolella oli 1 aste. Samaan aikaan 1-wire anturi mittasi pumpulta maahan menevän liuoksen lämpötilaksi 5 astetta. Joten mittauseroa on kyllä enemmän kuin väittämäni 2 astetta. Pahoittelen aiheuttamaani hämminkiä tältä osin.

Maaliuospiirin tulo- ja menoputkien välinen lämpötilaero käyntijakson aikana pysyttelee kiltisti 3 - 2 asteen haarukassa.  

[seppaant]

Tämä nyt ei taida tähän ketjuu kuulua,

Ei taida kuulua, mutta ohessa minulla kaivosta tulevien lämpötilojen minimien kuukausikeskiarvot. Kuukauden yksittäiset minimit eivät oikein kuvaa kaivon lämpötilaa, koska esim. saunapäivänä pumppu käy huomattavasti pidemmän käytijakson, jolloin myös kaivosta tuleva lämpötila laskee keskimääräistä matalammaksi.
Huhtikuu   3,7C
Toukokuu 4,4C
Kesäkuu   4,9C
Heinäkuu  5,2C
Elokuu           5,1C
Syyskuu   4,5C

Olen myös miettinyt kaivon lämpötilan mittaamista. Kun 1-Wire anturin uittaa esim epoksissa kestää se ämpärissä pitämistä. Suuremmissa paineissa en ole sitä testannut.
ATS

[Roori]

Ajattelin jo että olet saanut sinne järjestettyä jonkinsortin tulipesän  
Eli se uusi arvo, 1 astetta, oli siis maahan menevä lukema olettaisin...?

[Roori]

Ei taida kuulua, mutta ohessa minulla kaivosta tulevien lämpötilojen minimien kuukausikeskiarvot. Kuukauden yksittäiset minimit eivät oikein kuvaa kaivon lämpötilaa, koska esim. saunapäivänä pumppu käy huomattavasti pidemmän käytijakson, jolloin myös kaivosta tuleva lämpötila laskee keskimääräistä matalammaksi.
Huhtikuu   3,7C
Toukokuu 4,4C
Kesäkuu   4,9C
Heinäkuu  5,2C
Elokuu           5,1C
Syyskuu   4,5C

Olen myös miettinyt kaivon lämpötilan mittaamista. Kun 1-Wire anturin uittaa esim epoksissa kestää se ämpärissä pitämistä. Suuremmissa paineissa en ole sitä testannut.
ATS

Mitäs lisä infoo siitä kaivosta mittaamisesta oikee saa?, minusta nuo tulevat ja menevät lämmöt täällä maan pinnalla ovat jo kaiken "tarpeellisen" kertovia arvoja...
Tämäkään ei tänne kuulu:
Itsellä nykyvään käynti lähtee 7.0C:stä (startin jälkeinen tasanne) ja päättyy 4.0C:en n.1h käynnillä.
Siis maasta tuleva lämpötila.

[JariA]

Eli se uusi arvo, 1 astetta, oli siis maahan menevä lukema olettaisin...?

Juuri noin. Geopro sh pumpun oma maapiirin anturi mittaa jossain pumppukaapin sisuksissa maahan palaavan liuoksen lämpötilaa, ja sen arvo oli  + 1 astetta.

Alkuperäiseen aiheeseen vielä se kommentti, että mittadataa lämpökaivojen käyttäytymisestä ei varmastikaan ole liikaa kerätty Suomessa. Useamman vuoden kestävä seuranta uuden kaivon lämmöntuotosta olisi kiinnostavaa. Ja toinen kiinnostava tieto olisi eri puolella Suomea olevien lämpökaivojen lämmöntuoton vertailu.

Tomppeli tuolla Lämpökaivot -osastossa ehtikin jo vinkata alan tutkimustietoon.

[eksile]

16-17.8.2008 (klo 18.00-18.00), 4 käyntijaksoa, 2 niistä saunomisen yhteydessä. Ensimmäinen näistä 13 minuuttia, kaksi minuuttia käynnistymisen jälkeen kaivolta 6,6 astetta, jakson lopussa 6,4. Tauko 12 min. Toinen jakso 17 minuuttia, alussa 6,5 ja lopussa 6,3 astetta.
Kaksi muuta jaksoa parinkymmenen minuutin rykäisyjä useamman tunnin välein.

22-23.9.2008 (klo 18.00-18.00), 7 käyntijaksoa, 2 niistä jälleen (hiukan pidemmän) saunomisen yhteydessä. Ensimmäinen näistä 35 minuuttia, edelleen kaksi minuuttia käynnistymisen jälkeen 6,2 astetta, jakson lopussa 5,4. Taukoa 18 min. Toinen jakso 31 min, alussa 5,4 ja lopussa 4,8 astetta.
Viisi muuta jaksoa edelleen parinkymmenen minuutin rykäisyjä 1,5-5 tunnin välein.

Satunnaismittauksista poimien 5.2.2006 kaivosta kylmimmillään 2,8 astetta, paluu pumpulta +0,4. Ei vielä kertaakaan pakkasella käyttöönoton jälkeen.

[rrs]

Onkos kukaan laittanut lämpökaivoon lämpötila-antureita?

Juu on, huoltokaivotilassa(315mm rumpuputki) yksi . Siitä sitten alas kaivossa 4 anturia 2m 12m 22m 32m .  Lähinnä kiinnostaa tuo yläpään käyttäytyminen kun maaosuus on 20m ja maaosuudella on teräsputken lisäksi myös muoviputki.

[pta]

Mitä ne anturisi kertovat?
Minulla on 20 m syvyydessä maan pinnalta laskien:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3133.msg35048;topicseen#msg35048

Tämän talven projektin osana on tuon veden pinnan korkeuden logittaminen. (Paineanturi, Arduino A/D muuntimena => MySQL kanta)

Tässä liitteenä kaivon viikottainen min/max/avg seuranta vuodesta 2012 alkaen.

[fraatti]

Tässä liitteenä kaivon viikottainen min/max/avg seuranta vuodesta 2012 alkaen.

Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin nuo korreloivat ulkolämpötilan kanssa. Saatko avg kaivonlämpöä ja ulkolämpötilaa jotenkin samaan graafiin?

[seppaant]

Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin nuo korreloivat ulkolämpötilan kanssa. Saatko avg kaivonlämpöä ja ulkolämpötilaa jotenkin samaan graafiin?

Ohessa minun kaivon lämpötilat.
Anturi on 25 m maan pinnasta ja 15m veden pinnasta.
Näyttäisi, että kaivon lämpötila seuraa ulkoilman lämpötilaa.
Itse asiassa lämpötila seuraa kaivon kuormitusta mutta kuormitushan taas seuraa ulkoilman lämpötilaa.

ATS

[rrs]

Kunnollinen logitus on vielä vähän hakusessa.
Kuvassa n. 6000minuutin tallenne tänään klo17:33 taaksepäin. Pilkku puuttuu lämmöstä
Sininen viiva 22m ja pinkkipunainen 32m joka on ilmeisesti lähellä kylmempää putkea.
( Kuvasta puuttuu 12metrin anturi joka antaa nollaa(viallinen) ja 2 metrin ei ole enää vedessä vaan mittaa kaivon ilman lämpötilaa)

[rrs]

Ja tässä oumanin logi samalta jaksolta. Pystyviivat 6 tunnin välein.

[Rotikka]

Olen vasta vähän aikaa seurannut Maalämpöfoorumia ja iloisesti yllättynyt suomalaisten miesten (?) innovointiaktiivisuudesta.
Tärkeää on kuitenkin välillä miettiä mitä on tekemässä. Tässä ketjussa alkujaan kai oli tarkoitus mitata lämpökaivon veden lämpötiloja. Siihen vaikuttaa kallioon vuosikierron aikana varastoituva lämpöenergia (auringosta kotoisin) ja toisaalta lämpöpumpun siitä imeskelemä energia. Toisin sanoen tulosten tulkintaa ei voi kovin yksioikoisesti tehdä. Ehkä jonain päivänä tämäkin uteliaisuuden kohde johtaa johonkin hyödylliseen.
Sitten se innovaatio:
Keruuputken pohjalenkkiinhän joudutaan nosteen takia laittamaan painomötikkä. Keruuputkea esivalmistettaessa olisi helpointa laittaa anturi mötikkään ja putkeen sitä tehtäessä johdin. Nyt vaan tarpeeksi iso joukko tahtomaan tällaista, jotta keruuputken tekijät innostuvat aiheesta.     

[mistofeles]

Sitten se innovaatio:
Keruuputken pohjalenkkiinhän joudutaan nosteen takia laittamaan painomötikkä. Keruuputkea esivalmistettaessa olisi helpointa laittaa anturi mötikkään ja putkeen sitä tehtäessä johdin. Nyt vaan tarpeeksi iso joukko tahtomaan tällaista, jotta keruuputken tekijät innostuvat aiheesta.   

Kannustettavaa innovointia
Tuollaisen anturin saa varmaan pudotettua kaivoon jälkikäteenkin. Anturi kiinnitetään punnukseen ja vahvaan kaapeliin ja lasketaan kaivoon putkien lomaan.
Tälläinen asennus kuitenkin antaa tiedon lämpötilasta kaivon pohjalla. Käytön kannalta tärkein tieto on tulevan ja lähtevän nesteen lämpötila.
Itsellä on näissä putkissa anturit heti kellarin sisäseinällä ja oma ohjelma piirtelee käyriä. Meni muutama viikko, ennenkuin käsitin, mistä käyrien muoto johtui.
Lämpötilat nousivat asymptoottisesti kohti kellarin lämpötilaa ja putosivat sitten hetkessä alas. Tuloputki n. 8C, lähtevä n. 4C.

Päätelmä:
Putkessa kiertää neste vain, kun lämmitetään, ei jatkuvasti. Kun maakierto pamahtaa päälle, putki jäähtyy hetkessä.
Kun lämmitys loppuu, putken lämpötila alkaa nousta kellarin lämpötilaan eristeiden läpikin.
Tässä vaiheessa oleellista on näiden pumppausten väli. Talvella n. 2h, kuumana kesäpäivänä n. 6h, kun talossa ei ole kuin lämmityskuorma.

Tein virheen säädöissä. Pistin kellarin lattiatermostaatin liian pienelle matkoille lähteissäni. Tuloksena kellarin lämpötila 15C ja kosteus 75%Rh kuumalla ilmalla. Äkkiä ilmankuivuri töihin reissusta palatessa ja lämmitystä isommalle. Mietitään myöhemmin, miten kosteustasapainoa jatkossa säädetään, kun saadaan vintin jäähdytyskenno käyttöön.

Sähkömittari lisätään systeemin heti, kun ehditään.

[Matias]

Lämpökaivon veden lämpötilan saa helposti mitattua lämpöpumpussa olevilla keruuliuoksen meno- ja paluu antureilla kun laittaa keruun kiertopumpun pyörimään n 1h ajaksi siten ettei kompressori käy.

Samalla voi testata keruun antureiden tarkkuuden,molempien pitäisi näyttää samaa lämpötilaa kun pelkkä keruuliuoksen kierto on päällä

[jm82]

Kävin täällä pyörittämässä keruupumppua. Anturit taisi näyttää aluksi 15 ja 14 astetta tai ainakin siihen suuntaan. Olisiko vain pari minuuttia mennyt niin anturit näytti jo 7 ja 7. Eli tuo vaakaputkien osuus suurin piirtein. Joka tapauksessa aika nopeasti laski ja lukemat ei siitä enää muuttuneet vaikka oli pitempäänkin päällä.
Tuo tunnin pyöritys antaa jo varmat lukemat. Kompura on tainnut lämmittää käyttövettä viimeksi eilen illalla.

Joskus talvella taisi näkyä sellaista että ensin kaivosta tuli 5C ja hetken päästä syvemmältä kaivosta 6C hetken aikaa. Tämä taisi olla lopputalvesta kun ei ollut enää kovin kylmää. Suojaputkea on kaivossa 21 metriä ja kallioon 13 metriä.

[peki]

Kannustettavaa innovointia
Tuollaisen anturin saa varmaan pudotettua kaivoon jälkikäteenkin. Anturi kiinnitetään punnukseen ja vahvaan kaapeliin ja lasketaan kaivoon putkien lomaan.
Tälläinen asennus kuitenkin antaa tiedon lämpötilasta kaivon pohjalla. Käytön kannalta tärkein tieto on tulevan ja lähtevän nesteen lämpötila.
Itsellä on näissä putkissa anturit heti kellarin sisäseinällä ja oma ohjelma piirtelee käyriä. Meni muutama viikko, ennenkuin käsitin, mistä käyrien muoto johtui.
Lämpötilat nousivat asymptoottisesti kohti kellarin lämpötilaa ja putosivat sitten hetkessä alas. Tuloputki n. 8C, lähtevä n. 4C.

Päätelmä:
Putkessa kiertää neste vain, kun lämmitetään, ei jatkuvasti. Kun maakierto pamahtaa päälle, putki jäähtyy hetkessä.
Kun lämmitys loppuu, putken lämpötila alkaa nousta kellarin lämpötilaan eristeiden läpikin.
Tässä vaiheessa oleellista on näiden pumppausten väli. Talvella n. 2h, kuumana kesäpäivänä n. 6h, kun talossa ei ole kuin lämmityskuorma.

Tein virheen säädöissä. Pistin kellarin lattiatermostaatin liian pienelle matkoille lähteissäni. Tuloksena kellarin lämpötila 15C ja kosteus 75%Rh kuumalla ilmalla. Äkkiä ilmankuivuri töihin reissusta palatessa ja lämmitystä isommalle. Mietitään myöhemmin, miten kosteustasapainoa jatkossa säädetään, kun saadaan vintin jäähdytyskenno käyttöön.

Sähkömittari lisätään systeemin heti, kun ehditään.

Mitä hyötyä tuosta lämpötilan mittauksesta on? Pistäkää sinne pikkuinen pex putki niin saisi tungettua ilmaa kaivoon.
Laskelmieni mukaan ilmakaivo on tuottoisampi kuin tavallinen kaivo.

[seppaant]

Mitä hyötyä tuosta lämpötilan mittauksesta on?
"Tieto tuo tuskaa"

 Pistäkää sinne pikkuinen pex putki niin saisi tungettua ilmaa kaivoon.
Laskelmieni mukaan ilmakaivo on tuottoisampi kuin tavallinen kaivo.
Kuinka paljon tuottoisampi? Mihin tämä parempi tuotto perustuu?
Esim 150m kaivo vaatii ilmakompressorilta yli 15bar paineen jotta pohjalle saisi painettua ilmaa.

ATS

[peki]

Mitä hyötyä tuosta lämpötilan mittauksesta on?
"Tieto tuo tuskaa"

 Pistäkää sinne pikkuinen pex putki niin saisi tungettua ilmaa kaivoon.
Laskelmieni mukaan ilmakaivo on tuottoisampi kuin tavallinen kaivo.
Kuinka paljon tuottoisampi? Mihin tämä parempi tuotto perustuu?
Esim 150m kaivo vaatii ilmakompressorilta yli 15bar paineen jotta pohjalle saisi painettua ilmaa.

ATS

Niin mutta jos llaittaisi kaksi  8 barin kompuraa niin tehohan riittäisi?
Tai tarviiko sen putken alas asri yltääkkään?
Teoriani perustuu puhjenneeseen pyörän kumiin.
kumi täynnä vettä jäätyy, mutta  ilmat karkaa pakkasellakin ja näin ollen ilmakaivo on parempi.

[seppaant]

Niin mutta jos llaittaisi kaksi  8 barin kompuraa niin tehohan riittäisi?
Tai tarviiko sen putken alas asri yltääkkään?

Jos laittaa kaksi kompressoria rinnan, lisää se vain ilmamäärää mutta ei painetta.
Jos laittaa kaksi kompressoria sarjaan, saattaa jälkimmäisen paineastia haljeta.

ATS

[Matias]

http://tieku.fi/luonto/kuutiossa-on-yli-kilo-ilmaa

Maan pinnalla suunnilleen meren pinnan korkeudella 15 asteen lämpötilassa kuutiometri ilmaa painaa noin 1,225 kiloa.

Kuinkahan korkeaan paineeseen ilma on puristettava että yksi litra ilmaa painaa yhden kilon?

Eli saman kuin vesi,koetan haarukoida kuinka syvällä vedessä tulee tilanne että ilma on vettä raskaampaa jolloin ilmakupla alkaa painuakin alaspäin vedessä?

[seppaant]

Kuinkahan korkeaan paineeseen ilma on puristettava että yksi litra ilmaa painaa yhden kilon?

Eli saman kuin vesi,koetan haarukoida kuinka syvällä vedessä tulee tilanne että ilma on vettä raskaampaa jolloin ilmakupla alkaa painuakin alaspäin vedessä?

Oletuksella että lämpötila pysyy samana kuin puristuksen alkaessa on paine reilut 800 bar.
Eli vähän yli 8 km syvässä vedessä.

ATS

[Matias]

Kiitoksia ,sellaista vielä että mitenhän/missä suhteessa ilman tilavuus pienenee paineen kasvaessa?

Esim jos 1 bar paineessa ilman tilavuus on yksi kuutiometri niin paljonko se on 2bar,4bar jne paineessa.
Eli millaisella (selkokielisellä) kaavalla tilavuus pienenee paineen kasvaessa?

[tomppeli]

Täällä kaasujen yhtälöitä:
http://www.kotiposti.net/ajnieminen/kyty.pdf

[seppaant]

Kiitoksia ,sellaista vielä että mitenhän/missä suhteessa ilman tilavuus pienenee paineen kasvaessa?

Esim jos 1 bar paineessa ilman tilavuus on yksi kuutiometri niin paljonko se on 2bar,4bar jne paineessa.
Eli millaisella (selkokielisellä) kaavalla tilavuus pienenee paineen kasvaessa?

Paineen kaksinkertaistuessa tilavuus menee puoleen.

1 bar, 1000 litraa
2 bar, 500 litraa
4 bar, 250 litraa
810 bar,  1,23 litraa

ATS

[peki]

Maan pinnalla suunnilleen meren pinnan korkeudella 15 asteen lämpötilassa kuutiometri ilmaa painaa noin 1,225 kiloa.
Onko tässä kyse matalapaineesta?

[peki]

Paineen kaksinkertaistuessa tilavuus menee puoleen.

1 bar, 1000 litraa
2 bar, 500 litraa
4 bar, 250 litraa
810 bar,  1,23 litraa

ATS

Jos ajatellaan että pumppaisi kaivoon 100metrin syvyyteen ilmaa, niin tarvittaisi siis 10barin paine?
Tuossa paineessa ilma olisi puristunut 10 kertaisesti?
Kaivo esim 160mm.
Tässä häviää älli päästä
Eikö paineen alas saamiseen tarvittaisi tosi pieni pilli että tulisi helevetisti kuplia?
Ymmärtääkseni tuo puristunut ilma noustessaan ylöspäin laajenee ja kaivoon ei mahdu kovin paljoo paineistettua ilmaa?
Eli onko sama vastus kompuralla 10mm tai esim 5mm putken kanssa`?
Lisäys-
Olen ihmetellyt että miksi toisilla on paineistettu keruuputkisto ja toisilla taas ei. Johtuuko
tämä siitä että toisilla on niin ohut putki että täytyy saada sama paine kuin kaivossa vai
mistä eroavuus tulee?

[maalämmittää]

Olen ihmetellyt että miksi toisilla on paineistettu keruuputkisto ja toisilla taas ei......

Täällä keruuputkisto on paineistettu, koska keruuputkiston ylin kohta on pumppua ylempänä.

[mistofeles]

Mitä hyötyä tuosta lämpötilan mittauksesta on? Pistäkää sinne pikkuinen pex putki niin saisi tungettua ilmaa kaivoon.
Laskelmieni mukaan ilmakaivo on tuottoisampi kuin tavallinen kaivo.

Tuota, mihinkähän nämä laskelmat perustuvat ?
Näin fyysikkonakaan en keksi mitä olet laskenut.