Apuja loppuratkaisuun

[Tuuliska]

niin ja Matiakselle myös erityiskiitos  ...

[sailor]

Noniin hyvinhän tässä lopulta kävi.

Itse olisin vielä sen verran skeptikko, että kun porarit tulevat niin laskisin poranterien määrän, jotka maahan upotetaan ja lisäksi reikään upotettavssa putkessa lienee metrilukemat kyljessä - jotka tarkistaisin. Tarkastaja saa varmaan hieman ihmettelyä osakseen, mutta sen voi kuitata "olen taloyhtiön palkkaama valvoja"  

Lisäksi tarkistaisin että kaivoputki on sitä ohuempiseinäistä 6bar putkea, eikä 10bar ja maaosuus on sillä kestävämmällä 10bar putkella.

Reiät tulee porata väh. 20m toisistaan (tai niin paljon kuin tontti antaa myöten) ja minkäänlaista "tästä 2m päästä toisesta reiästä vinoporataan vähän" meininkiä ei tule hyväksyä.

Tuleehan reikien päälle tarkistuskaivot? Olisiko halua jatkossa nostaa kaivosta ilmaista kasteluvettä?

Funtsittavaksi vain ja eipä kestä. Palataan syksymmällä...

[Matias]

Tukenne ja näkemyksenne ovat olleet näillä loppumetreillä todella tärkeitä.

Eipä ole vielä Tuuliskan projektissa loppumetrit käsillä.
Nyt kun on faktatietoa lämpöpumpusta ja suuntaa antavaa tietoa kiinteistön lämmöntarpeesta niin pitäisi aloittaa suunnittelu näiden yhteensovittamiseksi.

Myöskin patteriverkon puskurivaraajan mitoitus ja liittäminen putkistoon pitäisi selvittää.

Kiinteistön lämmityksen osalta pitää selvittää miten nykyinen putkitus on tehty,riittääkö virtauskapasiteetti ja miten patteriverkko kannattaa liittää Nibeen.

Matalalämpöjärjestelmässä saattaa tarvita suurempaa virtausnopeutta patteriverkolle kuin mitä öljylämmityksessa.
Esim meillä kävi siten että patteriverkon kierto jäi liian hitaaksi,vaihdoin uuden kiertopumpun mutta ei muuttunut miksikään.
Asiaa pohdittiin sitten tällä foorumilla ja jäsen seppaantin avulla  sitten tuli esille että patteriverkon meno- ja paluuputket on onnettoman ohuet eikä ole muuta tehtävissä kuin suurentaa(=uusia)  putkia

Toinen paneutumista vaativa asia on käyttövedellä lämpiävät lattialämmityspiirit,olisko niissä mahdollista jollain shunttikikkailulla käyttää matalampaa lämpötilaa lattioissa

Kurja uutinen oli se, että laitteisto päästään asentamaan vasta elokuussa...

No nythän on aikaa tehdä suunnitelmat ja valmistelut lämpöpumpun sovittamiseksi ajan kanssa ja ajatuksella.
Kesäkin tulossa

[Tuuliska]

Sailor: veit sanat suustani, sen verran oli ko. toimitsijan kanssa vääntöä noista porausmetreistä että ihan samat skeptiset ajatukset ovat minussa heränneet... Ideasi taloyhtiön palkkaamasta "valvojasta" (minusta, heh) on erinomainen, "valvojan" tehtäviin voisi kuulua myös lounaiden ja kaffejen hoitaminen porareille, niin tehtävään liittyisi myös positiivisia puolia.

Voiko poranterien määrästä todella päätellä, kuinka syvälle olisi tarkoitus edetä? Seurasin kerran porausta enkä kyennyt mistään päättelemään sitä, missä syvyydessä oltiin menossa --- Voi hölmöä valvojaa...   Mutta kiitos poratyövinkeistä, jos tulee lisää porauksesta huomioitavia asioita mieleen, niin mieluusti otan ne vastaan jotta olen sitten h-hetkellä mahdollisimman valveutunut (poraus tapahtuu näillä näkymin viikolla 25, asennukset joskus haarukassa vk 30 -33).

Matias; ok, tarkennetaan: kyseessä oli kaupanteon "loppumetrit"   ... Toivon hartaasti, että asentajat holdaavat nuo asiat (minä en nimittäin holdaa...) ja ettei olisi tarvista mihinkään putkiremppoihin. Käsittääkseni ko. firma on paljon asentanut Niben laitteistoja patterilämmitystaloihin, joten mahdolliset ongelmakohdat lienevät heillä selvillä. Parissa huoneessa (jotka vähällä käytöllä) ovat patterit huonossa kunnossa - viileät talvisaikaankin - ne pitää varmaan jotenkin korjata, mutta nekin jätän suosiolla asentajien huoleksi.

Ja pumppuun tilasin sähkömittarin. Sitä tulee varmaan ainakin alussa kyttäiltyä tuon tuostakin  .

[tomppeli]

Laskemalla poraukseen käytettävien jatkoputkien määrä x yhden putken pituus (yleensä tasan 4, 5 tai korkeintaan 6 metriä/putki).
Porarit tietävät putken tarkan pituuden ja laskevat itsekin kaivon syvyyden noiden putkien määrän perusteella.

Se putki on poran vasarayksikon "jatkovarsi", ontto sellainen ja toimii samalla paineilman syöttöputkena vasarayksikölle.
Vasarayksikkö on vähän yli metrin mittainen pätikkä, joka menee kaivon pohjalla alas jatkoputkien syöttämän paineilman avulla.

Kompressoriautosta lähteen noin 22-24 kilon paineilma. Kp/cm² tai bar = 100.000 Pascal

[Seagear]

Laskemalla poraukseen käytettävien jatkoputkien määrä x yhden putken pituus (yleensä tasan 4, 5 tai korkeintaan 6 metriä/putki).
Porarit tietävät putken tarkan pituuden ja laskevat itsekin kaivon syvyyden noiden putkien määrän perusteella.

Se putki on poran vasarayksikon "jatkovarsi", ontto sellainen ja toimii samalla paineilman syöttöputkena vasarayksikölle.
Vasarayksikkö on vähän yli metrin mittainen pätikkä, joka menee kaivon pohjalla alas jatkoputkien syöttämän paineilman avulla.

Kompressoriautosta lähteen noin 22-24 kilon paineilma. Kp/cm² tai bar = 100.000 Pascal

Meidän porarin putket oli kyllä muistaakseni kolmemetrisiä.

[juippi]

Oli kanssa meillä kolmemetrisiä ja ne olivat siistissä nipussa siinä koneen telineessä, josta porari aina lisäsi jatkovarren porauksen edetessä. Telineen tyhjistä paikoistakin pystyi laskemaan otettujen jatkojen määrän. Myös porauksen päätyttyä ne voi tarkistuslaskea vielä yksitellen, kun poravarsi puretaan.

[Seagear]

Oli kanssa meillä kolmemetrisiä ja ne olivat siistissä nipussa siinä koneen telineessä, josta porari aina lisäsi jatkovarren porauksen edetessä. Telineen tyhjistä paikoistakin pystyi laskemaan otettujen jatkojen määrän. Myös porauksen päätyttyä ne voi tarkistuslaskea vielä yksitellen, kun poravarsi puretaan.

Jep, tutulta kuulostaa. Sitä putken laskua reikään en kyllä ollut seuraamassa.

[Tuuliska]

KIITOS teille näistä tuiki tärkeistä tiedoista! Eli vähintään 70 putkea pitäisi autosta löytyä ja kallion uumeniin kadota yhden porauspäivän aikana (olettaen siis että putket ovat kolmimetrisiä). Pitää olla skarppina että pysyy laskuissa mukana...  

[Tuuliska]

No niin ystävät, odottelu päätyi tiistaina (14.8.) kun poraus vihdoin käynnistyi täällä pitkän odotuksen jälkeen. Maanantaina heivattiin öljysäiliö ylös, tiistaina pihalle kurvasi porauskalusto. Eli tilauksessa olivat 2x220m (poraussyvyys) kaivot taloyhtiömme välipihalle. Reiät suunniteltiin tontin molempiin päihin, siten että molempiin tulisi vielä 4 asteen pieni kulma (tontin pituus on 15m, ja etäisyyden naapuritontista tulee olla se 7 m).

Ensimmäinen kaivo tyssähti 170:een metriin. Veden tulvinta oli niin valtavaa, että konttiin menevä iso putki räjähti auki (sain osani suihkusta...). Pohjaveden paine oli maan uumenissa niin kova, ettei porauksesta tullut enää mitään (olisi kuulemma mennyt 5 päivää puuttuneen 50 metrin poraukseen). Poraaja konsultoi pomoaan, ja ratkaisuna oli porata kahden kaivon sijaan kolme, tuo 170m:n kaivo ja sitten vielä 2 x 140m. Olin aivan pettynyt, semminkin kun tontti oli nafti jo kahdelle kaivolle. Avainsanana oli kavahtamani vinoporaus, eli nurkkaan suunniteltu toinen (alkuperäinen) kaivo tehtiin sitten suuremmalla kulmalla ja kolmas keskelle tonttia kohtisuoraan alaspäin --- Soitin porauspomolle ja ml-firmaan, vakuuttivat minulle, ettei lopputuloksessa tule olemaan mitään eroa alkuperäiseen suunnitelmaan. Vaikea uskoa, mahdotonta todentaa... Aktiivisyvyyttä tuli nyt enemmän kuin 420m, koska toinen "lyhyistä" kaivoista on 143m, mutta kysymys kuuluu, voiko kolme
 matalaa kaivoa olla yhtä teokkaita/tuottoisia kuin kaksi syvää? Sanotaan, että syvät metrit ovat parhaita, ja nyt juuri menetimme ne. Porauspomo sanoi, ettei pelkkä kaivon syvyys tee kaivoa tehokkaaksi - muuttujia on paljon, kuten kallioperän laatu ja vesipatsaan korkeus - ja ettei ole mitään syytä, miksei tämä ratkaisu voi olla jopa tehokkaampi.

Nyt nuo kolme kaivoa nököttävät tuolla pihalla 6m:n ja 7m:n etäisyydellä toisistaan. Vakuuttivat, että etäisyys niiden välillä on syvällä enemmän kuin riittävä, ja että minun huoleni on täysin turha...

Meille ei tule mitään lisälaskua tapahtuneesta. Nyt odottelemme maanantaita, jolloin tänne tullaan laittamaan kokoomakaivo (tarvitaan erisyvyisten kaivojen tasapainottamiseen) ja vaakaputket. Mitähän tästä tulee... menetin jo melkein fiilikseni kauan odottamani ml:n suhteen, ainakin mitä tähän taloon tulee. Mutta minkäs teet, tilanne oli ratkaistava jotenkin eikä saneerausta voinut enää alkaa peruutella....

[sam68]

Ole huoleti. Tuolle vedentulolle ei voi mitään ja jatkosuunnitelma on hyvä..

[Xargo]

Eiköhän nyt sitten kyseessä ole runsasvetiset kaivot elikkäs lämpöä pitäisi piisata kun on vettä kaivossa sitä siirtämässä. Etenkin jos sattui niin, että kaivojen läpi on virtausta. Vinoporauksessa on mielestäni enemmän se ongelma, että silloin kaivo sijaitsee helposti toisen kiinteistön alueella, joka näin maanmittarina tuntuu vähän arveluttavalta etenkin tulevaisuuden kaavoitustarpeita ajatellen... Riippuu tietenkin kovasti siitä, millaisella alueella operoidaan.

Lisäksi vähän matalampiin kaivoihin on helpompi saada riittävän tehokas virtaus, jotta saadaa turbulentti virtausmuoto aikaan. Tällöin lämmönsiirto on tehokkaampaa kuin laminaarisella virtauksella. Nyt vaan sitten on huolehdittava, että kaivot tasapainotetaan kunnolla ja että virtaus on kaikissa kaivoissa riittävä. Pitäisi tähdätä reiluun 0,5l/s virtaamaan. Noinkin isossa projektissa varmaan kannattaisi ihan mitata ne virtaamat ja tähdätä mielummiin vähän yli tuosta 0,5l/s lukemasta kuin ali. Mitään aivan järjetöntä ylitystäkään ei välttis kannata tehdä, koska keruupumpun kulutus nousee kun kasvatetaan virtaamaa.

[sailor]

Nyt sitten pitää kokoomakaivon olla sellainen että sinne pääsee käsiksi niihin linjasäätöventtiileihin ja että kunkin kaivon meno/paluuputken pintalämpötilan pääsee mittaamaan. Muutoin noiden kaivojen tasapainoitus ja tasapainoituksen toteaminen on kotikonstein vaikeaa.

Parempi nyt kuitenkin suuri vedentulo ja matalammat kaivot kuin syvät kaivot, joista ei tule vettä. Eli peli ei suinkaan ole menetetty.

[seppaant]

Virtauksien jakaminen kolmen erisyvyisen kaivon kesken ei ole helppo homma.
Minä vetäisin kaikilta kolmelta kaivolta omat putket pannuhuoneeseen, jossa tehdään kytkennät, virtausten mittaukset ja säädöt.
Tuskin on kalliimpikaan kuin erillisen huoltokaivon rakentaminen.

ATS

[justus01]

Hyvä siitä tulee.

Ei tuo 3 kaivon systeemi poikkea asennuksen ja säätämisen kannalta 2 tai 20 kaivosta muuta kuin työmäärältään. Tietysti jos asentaja on ns. Hiacemies joka ei ole pahemmin jaksanut aiheeseen perehtyä, niin voi jäädä virtaussäätimet asentamatta ja virtaukset säätämättä.
(Ja tuossakin tapauksessa ko. systeemi voisi toimia täysin ongelmitta)

[Tuuliska]

Kiitos vastauksista ja tärkeistä tiedoista! Ehkä tilanne ei sittenkään ole niin toivoton kuin miltä se minusta tuntui... Vaikka kyllä edellen ihmettelen, Seppaantin tavoin, millä kikkakolmosella kolme eripituista kaivoa saadaan tasapainoon. Kai nyt sitten on vain luotettava tähän kokeneeseen porausfirmaan ja mlp-asentajaan, joille tällaiset tilanteet ovat käsittääkseni rutiinia.  

Kokoomakaivon tilausaika on normaalisti kuukausi, tässä tapauksessa se kiidätetään kolmen päivän varoitusajalla...

Hyvä asia tosiaan on se, että jokaisessa kolmessa kaivossa vesipatsas on "tapissa", lainatakseni poraria.  

[AAA]

Kysymys kuluista:

Kuka maksaa lisäkulut?
- 1 kpl ylimääräinen linjasäätöventtiili (Oliko alkuperäisessä linjasäädöt ja lämpömittarit? jos ei niin x3)
- Oliko alkuperäinen suunnittelma kokoojakaivo pihalla? Se on ihan riittävän kallis.
- Ylimääräiset putkijatkokset

Asennusliike ei noita ainakaan maksa... Eikä sen tietty kuulukkaan.

Onko porarilla ollut riittävän isot vehkeet? Joillakin porareilla tuppaa tuo veden tulo olemaan ongelma aika usein  

Mielenkiintoista miten tilanne etenee.

[seppaant]

- Oliko alkuperäinen suunnittelma kokoojakaivo pihalla? Se on ihan riittävän kallis.
- Ylimääräiset putkijatkokset

Edelleen olen sitä mieltä, että putkien kytkentä kannattaa tehdä "pannuhuoneessa"
Tarvitaan vain neljä ylimääräistä putkea suunnitellun kokoojakaivon kohdalta pannuhuoneelle. Jos käytetään kokoojakaivoa, tulee sieltä pannuhuoneelle menevät putket olla halkaisijaltaan n. kaksinkertaiset verrattuina muihin putkiin,myös liittimet.
Muut tarvikkeet ovat samat.

Etuja
- Ei tarvita kallista kokoojakaivoa
- Piiloon jäävien liitosten määrä minimoituu.
- Järjestelmän säätöön ja tasapainottamiseen tarvittavat laitteet helposti luoksepäästävissä.

ATS

[Xargo]

Kuka maksaa lisäkulut?

Jos on pakettina myyty niin vastaus on aika yksiselittäinen: Myyjä.

Riippuu tietenkin mitä sopimuksessa lukee, mutta ainakin niissä urakoissa, joita olen itse sopinut, lukee aina jotain tyyliin "Asennetaan hyvien asennustapojen mukaisesti täyteen käyttökuntoon asti.". Jos sitten tulee jotain ongelmia niin se on kyllä palvelun myyneen tahon homma hoitaa asiat niin, että härvelit tulee laitettua sopimuksessa speksattuun kuntoon omalla kustannuksellaan. Senhän takia urakalla tehdyissä sopimuksessa on aina hieman ylihintaa, jotta urakoitsija saa hoidettua välillä esiin pulpahtelevat ongelmatapaukset niillä rahoilla.

Se on sitten ostajan puolelta ihan puhdasta hyväntekeväisyyttä jos lähtee makselemaan lisää. Ei se tietenkään kiellettyäkään ole. Menee vähän samaan kategoriaan kuin yksityiset parkkisakot.  

[Tuuliska]

Ml-firman pomo sanoi, että on aina päässyt tällaisissa tapauksissa ko. porausfirman kanssa sopimukseen ylimääräisistä kuluista, porausfirman pomo taas sanoi, että homma menee heidän (>porausfirman) piikkiin. (Eikö tässä olisi yksi hyvä peruste ottaa ml-systeemi pakettina, niin ei tarvitse itse olla ongelmatilanteissa maksumiehenä... ?)

Kokoojakaivo ei ollut alkuperäisessä suunnitelmassa. Kokoojakaivo on siis jo tilattu, joten Seppaantin järkevän kuuloinen ehdotus tuskin toteutuu. Voisin kyllä kysäistä, miksei hommaa olisi voitu hoitaa Seppantin ehdottamalla tavalla.

Ihmettelin aivan samaa kuin AAA: oliko käytetty porauskalusto liian heppoista jos tyssähti vedentuloon? Vedentulo oli kylläkin aivan massiivista, seurasin vierestä, mutta kai kaluston pitäisi kyetä sellaisesta selviämään...? Ihan samannäköinen poraussetti oli meillä kuin kesäkuussa naapuripihalla, pienehkö ja ketterä, tässä "meidän" poravaunussa vaan poraputkia lisättiin manuaalisesti, kun taas naapurin porasetissä ne syöttyivät jollain tapaa automaattisesti (tällä tuskin mitään eroa loppupeleissä). Naapurilla ei siis mitään porausongelmia ollut, tosin heidän kaivonsa olivat huomattavasti matalammat kuin meidän.

[AAA]

Nimenomaan! pienehkö ja ketterä..... ja halpa & tehoton investointi.

Sitten on helppo todeta tietämättömälle asiakkaalle "tulee liikaa vettä".

Vaadi nyt ainakin ne linjasäätöventtiilit. Lyön vetoa että joku kohta vetoaa johonkin xxx syyhyn miksi niitä ei tarvitse laittaa.

[peki]

Tuon reiän syvyyden voi vielä helposti tarkistaa kun itse keruuputki asennetaan.
Putken kyljessä on juokseva metrimäärä josta voi todentaa ihan ite.
Itse otin valokuvan punttipäästä ennen laskua ja sitten ylhäältä sama kun putki oli kaivoon punnerrettu.

[Tuuliska]

Kyllä porausfirman oma etu olisi ollut ilman muuta tehdä mukisematta ne kaksi syvää kaivoa, joten vedentulo oli heillekin huono asia - tuli melkolailla ylimääräistä työtä ja lisäkustannuksia.

Onko minulla oikeus vaatia linjasäätöventtiileitä jos todella eivät sellaisia ole asentamassa...? Huomenna paljastuu tämä heidän suunnitelmansa kokonaisuudessaan...

En aikaisemmin tiennyt lainkaan, että vedentulo voisi olla syy lämpökaivon porauksen lopettamiselle - luulin, että vedentulo, kovakin sellainen, kuuluu asiaan... Ällistyttää minua kyllä edelleen....

[seppaant]

Onko minulla oikeus vaatia linjasäätöventtiileitä jos todella eivät sellaisia ole asentamassa...? Huomenna paljastuu tämä heidän suunnitelmansa kokonaisuudessaan...

Linjasäätöventtiilit pitää olla, koska kolmen eri syvyisen kaivon tasapainottaminen ei onnistu ilman niitä.
Se kuka ne maksaa riippuu siitä mitä on sovittu/sovitaan.

En aikaisemmin tiennyt lainkaan, että vedentulo voisi olla syy lämpökaivon porauksen lopettamiselle - luulin, että vedentulo, kovakin sellainen, kuuluu asiaan... Ällistyttää minua kyllä edelleen....

Tämä on puhdasta fysiikkaa.
Jos veden tulo on niin suuri, että esim porakangen jatkopätkän vaihdon yhteydessä kaivo ehtii täyttyä vedellä ylös asti, on veden paine kaivon pohjalla 170 metrin kaivossa 17 bar. Jotta vesi pystyttäisiin painamaan kaivosta pois on porauskaluston kompressorin kehitettävä vähintään tämä 17 bar paine.

ATS

[tomppeli]

Tämä on puhdasta fysiikkaa.
Jos veden tulo on niin suuri, että esim porakangen jatkopätkän vaihdon yhteydessä kaivo ehtii täyttyä vedellä ylös asti, on veden paine kaivon pohjalla 170 metrin kaivossa 17 bar. Jotta vesi pystyttäisiin painamaan kaivosta pois on porauskaluston kompressorin kehitettävä vähintään tämä 17 bar paine.

ATS

Näin on.
Ja vielä, millä se porausyksikkö siellä kaivon pohjalla jaksaa iskeä kalliota, kun 170 korkean vesipatsaan alla kaivon pohjalla poravasaran työpaineeksi jää 22 Barin kompressoripaineella vain 22-17= 5 Bar.
Porapäästä loppuu iskuvoima, kun vettä on liikaa.
Tarvitaan suurempia kompressoripaineita, jota kaikilla kompuroilla ei saa.
Maksaakin se. Kompura on kalliimpi ja polttoainetta kuluu enemmän.

[AAA]

Tämä on puhdasta fysiikkaa.
Jos veden tulo on niin suuri, että esim porakangen jatkopätkän vaihdon yhteydessä kaivo ehtii täyttyä vedellä ylös asti, on veden paine kaivon pohjalla 170 metrin kaivossa 17 bar. Jotta vesi pystyttäisiin painamaan kaivosta pois on porauskaluston kompressorin kehitettävä vähintään tämä 17 bar paine.

ATS

Näin on.
Ja vielä, millä se porausyksikkö siellä kaivon pohjalla jaksaa iskeä kalliota, kun 170 korkean vesipatsaan alla kaivon pohjalla poravasaran työpaineeksi jää 22 Barin kompressoripaineella vain 22-17= 5 Bar.
Porapäästä loppuu iskuvoima, kun vettä on liikaa.
Tarvitaan suurempia kompressoripaineita, jota kaikilla kompuroilla ei saa.
Maksaakin se. Kompura on kalliimpi ja polttoainetta kuluu enemmän.

Näinpä, mutta kenen kuuluu maksaa, jos porari maksimoi tulostaan ja säästää hankinnoissa ostamalla alamittaiset laitteet, joiden kompurateho ei riitä poistamaan vettä terän edeltä.

Sitten reikiä tuleekin kahden sijaan kolme ja loppukäyttäjä makselee viulut.

[juippi]

Itsellä kävi taasen niin, että olisi pitänyt olla pienempi ja ketterämpi porauskone (itse kompressori sijaitsi kuorma-auton lavalla). Kone ei nimittäin päässyt sinne minne myyjä oli kaivon suunnitellut ja porattiinkin 10m etäämmälle. Onneksi sopimuksessa ei ollut hinnoiteltu vaakavedolle lisähintaa ja näinollen lisäkuluja ei tapauksesta minulle tullut.

Muistaaksen porari kertoi porauspaineen olevan jotain luokkaa 30bar.

[Tuuliska]

Tämä tarkoittanee sitä, että syvät, runsasvetiset kaivot ovat tavalliselle, 22-30barin porakalustolle riski. Kalusto kestää pohjaveden turskahtelun vielä muutamassa kymmenessä metrissä, mutta kun turskahtelu alkaa toden teolla syvissä metreissä, ollaan pulassa. Korostaisin nyt vielä sitä, että loppukäyttäjä ei maksa ainakaan tässä meidän tapauksessamme viuluja, vaan porari itse.  

Kokoojakaivo tuli tänään Muovitechiltä ja vaakaputkittaja liitti kaivojen meno- ja paluuputket siihen. On kyllä todella hienon näköinen kaivo.... Aukaisin kannen ja siellä kaikki kolme säätöventtiiliä säihkyivät sisällä. Mitä mahtaneekaan kokoojakaivo maksaa... Epäilen, ettei Seppaantin ideaa toteuteta sen takia, että sisäänvedettävien putkien määrä halutaan minimoida, koska pannuhuoneessa ei ole oiken kunnon seinää, josta tulla sisään - pannuhuoneen vieressä on sähköpääkeskus ja toisella puolella vesivaraahahuone, jossa sisäänvedon kannalta tarpeellinen seinätila on myös olematon. Vesivaraajahuoneen kautta putket joudutaan nyt kuitenkin tavalla tai toisella kieppaamaan. En siis tiedä, onko tämä syy, epäilen vain. Sitäkään en tiedä, laitetaanko virtausten säädöille oma jakotukki pannuhuoneeseen. Toivottavasti, mutta rohkenen epäillä.

Kaikki masiinat tulivat tänään rahdissa. Niben vesivaraajan, VPB750:n, koko kauhistutti minua, sillä vesivaraajalle varattu tila (ainoa mahdollinen) on niin karmaisevan pieni. Vesivaraaja mahtuu huoneeseen juuri ja juuri, mutta väittäisin, että oviaukosta ei mene läpi. Saas nähdä mitä keksivät ja kenen piikkiin menee... Sitten vielä kaksi puskurivaraajaakin pitäisi saada kopperoon pungettua...

[Tuuliska]

Ei mene oviaukosta sisään, kävin mittaamassa (huoneeseen mahtuu kyllä)... Jännä päivä taas tiedossa huomenna...

[jarppa33]

Ei mene oviaukosta sisään, kävin mittaamassa (huoneeseen mahtuu kyllä)... Jännä päivä taas tiedossa huomenna...

no mihin tämä loppui, oli kuin hyvä jännäri...

[Birger H.]

Taisi loppua tarina tuohon oviaukkoon... 

[JPN]

'Been there..' Pumpun nostolenkin kohdalta yläkarmista olisi lekaharkon nurkasta tarvinnut hipaista 5x5x5cm pala, mutta kaveri hujautti 10kg hienosäätölekalla koko harkon irti  ja 'muurasi' sen PU:lla kiinni