Maalämpö suorasähkötaloon, 2000 litran varaaja

[Himpo]

Maalämpöä olen miettinyt ja tarjouksia pyydellyt mutta montaa on mielipidettä ja mallia, auttakaa siis jos pystytte.

Ensimmäinen tarjous oli että vanha 2000 litran varaaja jätetään ja sen yhteyteen asennetaan maalämpöpumppu omalla 180 litran varaajalla mutta siten että pumppu hoitaa myös tuon ison varaajan. Firman mielestä tämä on järkevä toimintamalli jossa saadaan maksimaalinen hyöty ja säästö. Pumppu 8kw Danfoss. Porakaivo 155m.

Toinen tarjous oli se että ehdottomasti puretaan vanha järjestelmä ja vain käyttöön uusi maalämpö omalla varaajalla. Näin saadaan maksimaalinen hyöty. Ei kannata kuulemma lämmittää turhaan vettä. Tarjous oli 5000€ kalliimpi kuin tuo ilman varaajan purkua.
Lisäksi tämä tarjosi myös ilmasta veteen pumppua jossa oma varaaja. Hyötysuhteen ero laskelmassa oli 400€ maalämmön eduksi vuositasolla verrattuna vesi-ilpoon. IVT. Porakaivo 155m

Kumpi toimintamalli nyt sitten olisi oikea ?? Jättää vanha varaaja vai ei.

Talo rakennettu v. 2000, kokonaispinta-ala joka lämmitetään on 190m2 josta 136 asunnon ja loput lämminta varasto/autotalli tilaa. Sähköä mennyt viime vuonna 9000kw päiväenergiaa ja 20000kw yötä. Varaaja lämpiää yösähköllä, talossa poreamme, hetivalmis kiuas. Normi ilmalämpöpumppu löytyy mutta sen käyttö lämmityksessä vähäistä, kesällä viilennetään. Sijainti Kanta-Häme.

Nyt vaan tuli mieleen että kun koko ajan puhutaan lämmitykseen käytettävästä maalämmöstä, mutta kun sillä pitäisi lämmittää myös käyttövesi 55 asteeseen niin onnistuuko se kenenkään vehkeillä ilman lisäsähköä ja onko se juurikin se miina jota ostajalle ei muisteta mainita.

On tämä aika suo, toinen sanoo toista ja toinen toista. Vaiketa kuluttajana kun ei tiedä ketä uskoa ja puhutaan kuitenkin 15-20.000€ investoinneista ja näin ristiriitaista tietoa jaetaan  

[Kuumaa_kalliosta]

Minusta tuo ensimmäinen vaihtoehto tuntuu järkevältä. Kun talosi on noin uusi, 2000 litran varaajakaan ei ole ikäloppu.

Saat pumpusta ilman vastuksia 55-asteista lämmintä käyttövettä. Eri asia on se, onko tarpeen ja järkevää pitää lämpimän veden asteita koko ajan noissa lukemissa.

[justus01]

Varaaja asiaan en osaa ottaa oikein kantaa, mutta ainakin Niben 1217 pystyy lämmittämään varaajan yli 55 asteen ilman vastusten käyttö. Meillä ei lämmitetä, ei olla niin pöpökammoisia.

Taas IVT pistänyt kunnon hintalapun perusmallin vaihtoventtiilikoneelle....ei kun tarkoitin 5 vuoden vuoden "takuulle".  

Älä maksa yli 15k€ minkäänlaisesta ratkaisusta....rahan haaskausta.
Mielestäni oikeampi hintahaarukka 12-15k€ (sis.MLP 8-10kW+asennus+180m kaivo). Tuossa ei ole huomioitu kotitalousvähennestä.

[Matias]

Miten Himpon lämmönjako taloon on toteutettu,siis onko vesikiertoinen lattialämmitys,vesipatterit vai joku muu järjestelmä?
Jos on vesipatterit niin silloin voisi hyvinkin hyödyntää nykyisen 2000l:n varaajan ja kaikki siinä nyt toiminnassa olevat laitteen.
Eli periaatteessa lämpöpumppu vain lämmittäisi nykyisen varaajan ja lämmönjako patteriverkolle olisi ennallaan.
Samoin varaajassa olevat vastukset voisi jättää ennalleen,mahdollisesti toisen vastuksen syötön voisi kääntää lämpöpumpulle ja toinen jäisi varalle.

Jos taas on vesikiertoinen lattialämmitys niin silloin  on tarjolla useampia vaihtoehtoja koska talon lattian betonilaatta muodostaa itsessään massiivisen varaajan ja tuo 2000l nykyinen varaaja ei ole lattialämmityksen kanssa enää kovin käytännöllinen.

Nykyisissä lämpöpumpuissa taitaa useimmissa olla käyttövesivaraaja samassa tai pienempi erillisvaraaja jonka lämpöpumppu pitää
riittävän kuumana riippumatta talon lämmönkulutuksesta ja tuon muutaman sadanlitran varaajan lämmitys hoituu lämpöpumpulla.

Mutta kerroppa onko teillä patteri- vai vesikiertoinen lattialämmitys?

[sam68]

Onko lattialämmitys?

[Himpo]

Se tuossa unohtui sanoa että on lattialämmitys. Ja sanotaan sen verran että Allenin tarjous oli avaimet käteen aika tarkkaan 16.000, siis siten että vanha varaaja jää paikalleen.

Haen siis maksimi hyötyä kuten jokainen ja nyt arveluttaa että saavutetaanko se jos vanha pönttö jää. IVT:n myyjän mukaan on sulaa hulluutta jättää varaaja koska aina ei tarvita noin paljoa lämmintä vettä.

Toisaalta olen samaa mieltä että onhan se hölmöä lämmittää noin paljon vettä koska lämpimän käyttöveden tarve on vuorokaudessa aika vähän. Mutta kustannuksien osalta varaajan säästäminen olisi järkevää.

Ja se mikä olisi mahdollinen lämmitykseen kuluva sähkö pumpulla ? Laskelmassa on esitetty että meillä menisi sen jälkeen tuon veden lämmittämiseen n. 6000kw sähköä vuodessa jolla saadaan n. 14000kw säästö vuodessa ? Onko realistinen kulutus ?

[Olli_O]

Luepa foorumin jäsenen, Hondan, ratkaisusta ja kokemuksista.
Hänellä muistaakseni on mlp liitetty 2000 l:n varaajaan.

[Roori]

Herää tommosia kysymyksiä:
-Mikä se varaaja kyseessä?
-Millä tavalla varaajassa on kierukat?
-Onko sillä myyntiarvoa?
-Tuottaako vanha varaaja/uusi pumppu tilaongelmia?
-Onko lämmitysohjaukset hyvässä jamassa, eli kannattaako jättää samalla tavalla, jos on niin pumppu voi olla "tyhmemästä" päästä...ainoastaan se LV kyky vois olla hyvä.

Tuolla isolla varaajalla sais esilämmitettyä käyttövettä ja sitä kautta hyvällä COP:lla osan käyttövedestä. Eli käyttövesi menisi kierukoitten läpi kompaktiMLP:hen. Tuolla Nibe osatolla "Honda" on menestyksellisesti laittanut iso varaaja/mlp yhdistelmä...vilkaseppa.

Isolla varaajalla sais "piiiitkät" käynnit, ja antais mahdollisuuden käyttää sitä yösähköä (kun se nyt kerran jo on). Vaikka enpä usko saako siitä paljon hyötyä, riippuu hinnoista.

Eikä sitä isoa varaajaa tarvitse pitää kuin vain lattialämpö tarvitsemissa lämmöissä, mitähän ne sulla on?
Ei varmaankaan korkeat kun on noin uusi kohde.

Kustannusarvioheitto: 5500+5000+2000-3000=9-10ke (Reikä+MLP+tyä/osat-vähennykset).

....monta pointtia vielä olis....eiköhän se täällä kehity.

EDIT: Ja semmonen pointti vielä että se 2000L varaaja antaa mahdollisuuden käyttää myöhemmin mitä vain kun ei tämä maailma tunnu koskaan tulevan "valmiiksi".

[Roori]

Ja se mikä olisi mahdollinen lämmitykseen kuluva sähkö pumpulla ? Laskelmassa on esitetty että meillä menisi sen jälkeen tuon veden lämmittämiseen n. 6000kw sähköä vuodessa jolla saadaan n. 14000kw säästö vuodessa ? Onko realistinen kulutus ?

Kuulostaa uskottavalta, meillä konvertoitui 2400L öötä (20000kwh) n.6000kwh sähköä patteritalossa, ja sinulla lattia joten vielä paremmat edellytykset.

[sam68]

Hondalla tosiaan mielenkiintoinen paketti. Siihen kyllä jäi vielä joitain kysymysmerkkejä.

Laita ainakin syvempi kaivo vaikka pumppu olisi tuo 8kW. 160m aktiivisyvyyttä niin olet varmemmalla pohjalla päädyt sitten kumpaan toteutukseen tahansa.

[Matias]

Haen siis maksimi hyötyä kuten jokainen ja nyt arveluttaa että saavutetaanko se jos vanha pönttö jää

Noin iso varaaja lattialämmitystalossa lienee harvinainen kun lämpöpumpulla lattialämmitys toimii ilman varaajaakin hyvällä hyötysuhteella.Kuitenkin tällä foorumilla on jäsen "Hondalla" lattialämmitystalossa 2500l:n varaaja ja siinä hyötysuhde on uskomattoman hyvä verrattuna ilman isoa varaajaa oleviin vastaaviin taloihin.
Kyllä tuon ison varaajan jättäminen ennalleen ja sellaisilla asetuksilla että lämpöpumppu lämmittää tuota varaajaa vain siihen lämpötilaan mitä lattialämmitykseen lähtevän menoveden lämpötilapyynti on lienee kuitenkin hyötysuhteen kannalta ylivoimaisesti paras kokoonpano.
Luin muutamaan kertaan jäsen "Honda" ketjun ja siinä korostui ison varaajan hyötysuhteeseen vaikuttavia asioita.
Varaajan lämpötila vain se mitä menovesi lattiaan,tällä saadaan lattialämmitystalossa pumppu toimimaan alhaisella lauhtumispaineella/lämpötiloilla(max +40C),tähän toki pääsee ilman varaajaakin mutta ison varaajan ansiosta käyntijaksot on pitemmät ja niitä on harvemmassa.
Tämä taas parantaa kaivosta saatavan liuoksen lämpötilaa joka puolestaan nostaa pumpun hyötysuhdetta koska kaivon lämpötila palautuu pitkän seisontajakson aikana paremmin  kuin lyhyen seisontajakson aikana.
Toisaalla foorumilla on esitetty keruuliuoksen lämpötilan vaikutusta hyötysuhteeseen varsin yks´selitteisesti.
Tämä on sitten ihan teoriaa ja oletusta mutta jos luet tuon "Honda" ketjun niin voit muodostaa itse käsitystä asiasta kun siinä on iso varaaja systeemissä mukana.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1563.0

[Roori]

Kylläpäs tuo 'Honda':n ratkaisu on saanut paljon ääniä tässä ketjussa...'Hempo' on joutunut lukemaan sen jo 4 kertaa jos kaikkien kehotusta noudattaa

Ison varaajan ja MLP yhdistelmällähän sais toteutettua sellaisenkin ratkaisun että työntäis MLP:stä varaajaan tasan lattiaan halutun lämpöistä vettä ottamalla varaajasta vettä MLP:lle 2:lta korolta 3-tie shuntin kanssa jota ohjais MLP auki/kiinni sen mukaan mitä pumpulta lähtee. MLP seis kun varaajan lämpö nousisi inan yli, tuolla tulis tosi pitkät käynnit.

EDIT: kuva kertoo enemmän:

Varaaja siis 2000L eikä 200L

[Matias]

Ainakin 1250l:n varaajassa vesi sekoittuu käyntijakson aikana samanlämpöiseksi koko varaajassa.Lauhdutinpumpun kierto on niin tehokas.
Hystereesi(diff.) on nyt 3 astetta.
Käyntiaika 45-50min ja stopissa n2,5h nollakelillä
Tuossa varaajassa on mittausanturit yläosassa ja keskellä mittaritaskuissa

[Raid]

yksi juttu tuolalisessa isossa varaajassa voi olla haittana lattialämmityksessä kun pakkanen laskee nopeasti, kuten tässä on viime aikoina käynyt , niin miten pumppu ehtii lämmittämään sen 2000l tarpeeksi nopeasti halutuun lämpötilaan ilamn että vaatii lisäsähköä?.

Esim ed päivänä lämpötila laski 3h lähes 6 astetta ja LL- pyynti meni kääntäen  melkein samassa suhteessa.  Sen huomasi että talossa oli hetken aikaa vähän viileämpää vaikka mitään varaa ei edes ole  välissä.   Entä jos olis ollut se 2000l kestää varmaan kauemmin saada kiertämään kuumempi vesi lattiassa kuin ilman.

[Matias]

Jos ulkona pakkanen kiristyy 10 astetta niin menoveden lämpö nousee pari-kolme astetta patteritalossa.
Luultavasti vähemmän lattialämmitystalossa

[Roori]

yksi juttu tuolalisessa isossa varaajassa voi olla haittana lattialämmityksessä kun pakkanen laskee nopeasti, kuten tässä on viime aikoina käynyt , niin miten pumppu ehtii lämmittämään sen 2000l tarpeeksi nopeasti halutuun lämpötilaan ilamn että vaatii lisäsähköä?.

Esim ed päivänä lämpötila laski 3h lähes 6 astetta ja LL- pyynti meni kääntäen  melkein samassa suhteessa.  Sen huomasi että talossa oli hetken aikaa vähän viileämpää vaikka mitään varaa ei edes ole  välissä.   Entä jos olis ollut se 2000l kestää varmaan kauemmin saada kiertämään kuumempi vesi lattiassa kuin ilman.

Ei sitä koko 2000L tarvi lämmittää että saa lämpöä korotettua...
Lataus sinne yläpäähän ja otto lämmityspiiriin ylhäältä kanssa niin heti on se pumpun nostama lämpimämpi käytettävissä lämmityspiireihin.
Ainakin se pelais tuossa raapasemassani periaatekuvassa.
Sitten jos ulkolämpö nousee niin silloin on hetken aikaa "kuumetta" eli ylilämpöä varaajassa.

[Himpo]

Kiitos hyvistä vastauksista. Paljon joutuu töitä tekemään että saa asiat itselle selviksi. Kun ei ole alan ammattilainen ja ihan pihalla insinööritaidoista niin luettu on ja paljon.

Itsellä on ollut harhakuva siitä että oman talon suurin sähkönsyöjä olisi käyttöveden lämmitys kun on sitä tuo 2000 litraa mutta sehän onkin tuo lattiapiiri joka sen suurimman siivun vetäisee. Joka päivä jotain uutta, mutta jos haluaa olla perusteellinen pitää ensin hahmottaa perusasiat  

Olen monen kanssa puhunut ja muutama myyjä/asentaja ei suostu tajuamaan tätä yhtälöä. Elikkä 2000 litran varaaja säästämällä saadaan yhtä hyvät hyötysuhteet kuin se purkamalla ja pienempään vaihtamalla. Nyt itselle on jo tämä kuvio selvinnyt ja kun vielä bongasin netistä projektin jossa 3000 litran varaajaan oli laitettu VILP ja sähkönkulutus saatu putoamaan 36000 kw tuohon 20000 kw vuodessa niin miksei sama voisi toistua maalämmöllä tässä omassa kohteessa.

Koko ajan on puhuttu siitä että pumppu tulisi suoraan tuohon lattialle lähtevään ja kierrot siitä sitten varaajaan. Tuntuu vaan aika uskomattomalta edelleen että toinen sanoo juu ja toinen eri merkin edustaja ei. On nääs kumma juttu.

[KimiN]

Itselläni on tarjousten keruu käynnissä, ja paketti on miltei sama kuin sinulla Himpo. Neliöitä lämmitettävänä 169 joista 131 asuintilaa ja loput varastoa ja autotallia. Varaajana 1800 litrainen joka olisi tarkoitus pitää paikallaan.

Itse asustelen Pirkanmaalla, ja tästä paikallisilta toimijoilta koitan tarjouksia saada. Jos vain mitenkään passaa, jaetaan keskenämme saamamme tarjoukset jos jompi kumpi sattuu löytämään ylivertaisen hinnan jostain. Toistaiseksi on tullut 15 500 - 17 000 haarukkaan noita hintoja. Ensi viikolla pitäisi pari uutta saapua.

Onnea vaan metsästykseen.


-Kimi

[Himpo]

Joo hyvä homma. Huomenna tulee paikallisen Rautian asentaja kattomaan tilat ja saan sitten tarjouksen Lämpö-ässän pumpusta ja koko paketista.

Mulla paras tarjous tällä hetkellä avaimet käteen 16125€ ja kallein yli 19000€ mutta se olikin ylihinta IVT joka ei edes suostunut ymmärtämään tätä vanhan varaajan jättämistä. Ukko oli kyllä aika jäärä omien ylihintaisten vehkeidensä kanssa joten onnea vaan niille joka siihen retkuun  menee  

Tosta 16125€ saa vielä pudotettua omalla työllä jonkin verran pois joten eiköhän se putoa sinne 15-15500 haarukkaan.

Oletko itse kohdannut tuota linjaa jossa väkisin yritetään pakottaa purkamaan vanha varaaja ??

[KimiN]

Melkoista vaihtelua on noissa firmojen tekemissä ehdotuksissa kyllä. Kaivojen syvyydet vaihtelee 103-170 metrin välillä. Tämä matalin nyt tuntuu ihan alimitoitetulta ja tuo syvin taas turhankin syvältä.

Mielellään sitä ottaisi isolta toimijalta, mutta heidän myyjät ovat vähän turhan innokkaita ja ei-asiantutevia joten jää hieman huono maku suuhun.

Perstuntuma on nyt jo sellainen että taivun mielummin pienemmän LVI-firman tarjoamaan avaimet käteen pakettiin koska ovat hieman edulliusempia ja osaavat vastata oikeasti kysymyksiin ja joustavuutta löytyy. Tarjosivat Carrieria joten laitekin pitäisi olla ihan OK.


-Kimi

[Himpo]

Olen nyt haarukoinut kaikesta informaation tulvasta 3 tarjousta :

1. Danfoss, jossa vanha varaaja jätetään ja porataan 155m reikä. Vastaa kuulemma optimaalisesti 8kw pumpun toimintaa ja kustannustehokkaasti koko kokonaisuutta
+ kokenut ja tunnettu firma
+ hinta

2. Vaillant jossa reikä 170m ja pumppu 8kw, vanha varaaja jätetään
+ Vaillant 10v takuu
+ reikä hieman ylisyvä
- pienempi firma
- Vaillant merkkinä

Hinta on 1 ja 2 tarjouksessa sama

3.  Lämpöässä  V-9 203 GT  maalämpöpumppu  jossa vanha järjestelmä puretaan ja tilalle tulee Lässän tulistuskone omalla 420 litran varaajalla. Kaivon syvyys 170m. Kaupan päälle Samsung 23 tuumanen lituskatelkka  
Tämä paketti maksaa 1500€ enemmän kuin nuo kaksi ekaa

+ kotimainen
+ koko järjestelmä kerralla kuntoon
+ pieni bonus näissä hinnoissa tuo telkka
- hinta

Jos ehdotuksia niin kuuntelen  

[seppaant]

Mille ulkolämpötilalle nämä tarjoajat ovat pumppunsa mitoittaneet?

Pitää muistaa, että lämpöpumput on suunniteltu toimimaan oman integroidun tai erillisen varaajansa kanssa.

Suuri ylimääräinen vesivaraaja on haasteellinen sekä säätöjen että käytön suhteen.
Kytkentöjen suunnittelu lämpöpumpulta varaajaan ja varaajasta lämmönjakoon pitää antaa asiantuntijan tehtäväksi.
Käytön seuranta ja optimointi ilman tallentavaa mittausjärjestelmää ei onnistu.

ATS

[Himpo]

Mitoitettu ulkolämpötila 4,9 astetta ja sisälämpötila 21 astetta

Tiedot on tuosta tarjous ykkösestä. Meillä on takka ja tavallinen ilp joten siksikin tuo sisälämpötila noin alhainen, tykätään vähän viileämmästä ilmasta jota helppo tolla ilpillä sitten vaikka pikkasen lämmittää.

[Roori]

Minkälaisia nuo tarjotut ratkaisut ovat?
-Lässä on lässä se on selvä...
-Vaillant omalla kv-varaajalla vai?
-Danfoss omalla kv-varaajalla vai?

Jos V+D omalla kv-varaajalla niin tuo kommenttisi
"Toisaalta olen samaa mieltä että onhan se hölmöä lämmittää noin paljon vettä koska lämpimän käyttöveden tarve on vuorokaudessa aika vähän. Mutta kustannuksien osalta varaajan säästäminen olisi järkevää."
kuulostaa harhalta koska silloinhan lämmitetään enimmäkseen vain tuota kv-varaajaa esim kesällä...isoa vain hiukan kelluvalla lauhdutuksella.

Miten sulla se nykyisen lattialämmön ohjaus jäisikö se entiselleen? Olin
tuosta kiinostunut jo aikaisemminkin mutten löytänyt ketjusta vastinetta. Tuo lienee kans merkittävää kuinka se ratkaistuu milläkin vaihtoehdolla.

[Matias]

Jos olemassaolevat lämmönsäätö automatiikat ja kiertovesipumppu toimivat ongelmitta nykyisessä muodossaan niin kannattaahan ne jättää ennalleen jos iso 2000l:n varaaja jää käyttöön.
Samoin nykyiset lattialämmitysverkoston säädöt ja säätölaitteet voisi olla ihan ennallaan
Eipä siinä maalämpökoneella lämmitettäessä muuta muutosta tule kuin varaajan veden lämpötila jää matalammaksi.
Kun lattialämmitykselle pidetään menoveden maksimilämpönä +40 astetta niin se on lämpöpumpun hyötysuhteen kannalta hyvinkin korkealla hyötysuhdealueella.

Jos alkuperäistä lattiapiirin säätöautomatiikkaa ei jostain syystä pysty sellaisenaan säilyttämään ja käyttämään niin silloin tilanne voi muodostua huomattavasti hankalammaksi.
Mutta jos pääsee sillä että lämpöpumppu lämmittää itsenäisesti ison varaajan vettä omalla lauhdutinpiirin kiertopumpulla ja entinen säädinautomatiikka huolehtii lattiapiirin lämmönjakelusta alkuperäisessä muodossaan niin pitäisi onnistua suht helposti.

Käyttöveden kehittämistä varten ei 2000l varaajan lämmittäminen riittävän korkeaan lämpötilaan,(+55C) ei kyllä kannata vaan on hankittava erillinen pienempi varaaja jos lämpöpumpussa sitä ei ole valmiina.
Isossa varaajassa nyt olevia käyttövesikierukoita kannattaa käyttää uuden varaajan esilämmitykseen.
Tuon erillisen tai pumpussa olevan käyttövesivaraajan varsinainen lämmitys hoituu pumpun toimintaperiaatteesta riippuen joko tulistin tai vaihtoventtilli toiminnalla.

[Himpo]

Todetaan vielä se että tällä hetkellä on kolme jakotukkia lattialämmöille, Ouman-80 joka hoitelee tuota lämpötilan hallintaa, ja huonetermostaatteja on neljä kappaletta. Käsittääkseni tämä riittää tuohon hallintaan sellaisenaan, vai olenko ymmärtänyt oikein. Ainakin tuossa Danfossin vaihtoventtiilikoneessa on 180L integroitu varaaja käyttövedelle.

Jotenkin tuntuu tuo Danfoss järkevämmältä kuin pistää koko shit uusiksi Lässällä ja sijoittaa samalla 2000€ enemmän rahaa. Danfossin firmalla tuntuu asenne ja tieto olevan aikas hyvällä mallilla. Ainakin omasta mielestä.

[Himpo]

Niin se että jos ymmärsin oikein niin Vaillantin ja Danfossin tapauksessa kaikki entinen jää ennalleen ja Lässällä koko hoito uusiksi. Lässän kaveri ainakin puhui jostain uusista shunteista ja märkätilan ja kuivan lähdön eriyttämisestä jos nyt oikein muistan.

[Roori]

Jep vois olettaa, kun talo uudehko, että nykyiset lämmönjakovehkeet toimii ok, eikä sillä puolella ole "päivitettävää/uudistamisen tarvetta". Ja lattian menovesi lienee aina alle 35C vai mitä ne on min/max (kesä/talvi)?
KV esilämmitys vanhan varaajan kierukassa(oissa) järkevää kuten "Matias" mainitsi, oliko niitä kierukoita muuten useampi?

Siellä oli se poreamme joka kuluttaa lämmintä vettä joten lämpimän veden tuottoon pitäis laittaa painoarvoa enemmän kuin talossa jossa ei moista ole. Olettaen tietysti ettei se ole vain "koriste".

Tuo Danfossa(Thermia) lienee ihan ok, siinä taitaa olla hyvä lämpimän veden tuottokyky. Kuinkahan hyvin se osaa hoitaa sen ison varaajan latauksen vaihtelevalla lauhdutuksella?
Toisena vaihtoehtona Danfossin kilpailijaksi voisit ottaa tarjouksen Niben uudesta F1245:sta, kai tuo tyyppi meni oikein, siinä taitaa olla tuo sama tekniikka KV lämmityksen suhteen, eli lämmittävät sen käyttövesisäiliön kierukalla. Näissä kuten kaikissa "kompakti-koneissa" on tuo tarve legionella tappoon suoralla sähköllä sillosutällö.

Kotimaisista itse kysyisin tarjoukset Lässän T mallista ja Geopron SH mallista. Ne vaatinevat vielä pumpun lisäksi lattiatilaa jollekin n.300L tulistusvaraajalle, joka vois olla esim ns. aurinkovaraaja jossa olis 2kpl kierukoita joilla vietäis lämpöä sisään, alkajaisiksi tulistuspiiri molempiin ja jos joskus tulee halu laittaa aurinkolämmitys niin sen vois laittaa alempaan kierukkaan. Noilla varmaan lämminvesi riittää isompaanki kulutukseen ja legionella kuumennus ei taitais olla tarpeen vaikka olisikin tuo "lämminvesisäiliö". Näiden mallien kyvystä kelluvaan lauhdutukseen en ole ihan varma kuinka "puhtaasti" ne sen tekisivät vai nousisiko sen ison varaajan lämpö kesällä "väkisin" kun pitää saada lämmintä kayttövettä.
Noissa lienee kykyä ohjata ainakin kahta lämmityspiiriäkin, jos se nyt tarpeellista olisi...
Pitäis raapasta "periaatekuvatus" vaikkapa SH:lle...saas kattoo viitsiskö...

[Himpo]

Olen 3 viikkoa jo veivannut kuviota ja pitäis laittaa stoppi asialle. Olin jo päättänyt että huominen on takaraja mutta en ole vieläkään saanut Niben tarjousta. Piti tulla tänään mutta eipäs tullut.

Menovesi lattiaan tällä hetkellä 27 astetta ja muistaakseni oli tammikuun pakkasilla 34-38 astetta. Kesää en muista mutta hyvin pienellä mennään silloin. Olen pistänyt joskus vaan märkätilojen alle lämpöä ja kuivatilat kiinni.

Hatuttaa kun olis halunnut tuon Niben tarjouksen just silmälläpitäen Hondankin ratkaisua mutta eipä taida paikallista yrittäjää raha kiinnostaa.

[Roori]

Olen 3 viikkoa jo veivannut kuviota ja pitäis laittaa stoppi asialle. Olin jo päättänyt että huominen on takaraja mutta en ole vieläkään saanut Niben tarjousta. Piti tulla tänään mutta eipäs tullut.

Menovesi lattiaan tällä hetkellä 27 astetta ja muistaakseni oli tammikuun pakkasilla 34-38 astetta. Kesää en muista mutta hyvin pienellä mennään silloin. Olen pistänyt joskus vaan märkätilojen alle lämpöä ja kuivatilat kiinni.

Hatuttaa kun olis halunnut tuon Niben tarjouksen just silmälläpitäen Hondankin ratkaisua mutta eipä taida paikallista yrittäjää raha kiinnostaa.

Eihän sulla ole mitään kiirettä ole, sinänsä sun laitteet toimii nyt ja vähempikulutuksinen kausi edessä eikä ne toimitusajat nyt niin pitkiä ole...ettetkö saisi sitä viim syksyllä. Ja hankit laitteita 20v eteenpäin joten kannattanee harkita huolella ja samalla siinä hankinnan tekniikka tullee tutummaksi ja loppukäyttäminen sujuvammaksi.
Aika iso sitten tuo vaihteluväli 25-38C tuolle menovedelle, taidettiin siihen aikaan vielä tehdä harvahkoa putkistusta lattiaan. Mutta joka tapauksessa alhaisia lukemia MLP:lle eli hyvän järjestelmän tuosta saa...
Olisko sulla kumminkin hyvä olla 2 piiriä, kuivat/märät tilat automaattisilla säädöillä/käyrillä, kuiva sulki kesällä ja märät aina. Se nykyinen toiseksi ja pumpun ohjaamana se toinen.

[Himpo]

Joo tota se Lässän asentaja just tarkotti että vois ajaa eri lämpöjä eri piireihin

[Matias]

Tuossa Vaillantin käyttöohjeessa on just se mitä tarkoitin sillä että lämpöpumppu lämmittää varaajaa vain siihen lämpötilaan mitä menovesi tarvitsee lämpöä.
Eli noilta osin Vaillantissa olisi valmiudet liitettäväksi isoonkin varaajaan.

edit: http://www.vaillant.fi/stepone2/data/downloads/58/3f/00/geotherm-exclusiv_230_ja_400_v_kyttohje.pdf

5.3.3 Puskurivaraajan latausperiaate
Puskurivaraajaa säädellään menoveden kierron tavoitelämpötilasta
riippuvaisesti. Lämpöpumppu lämmittää,
kun puskurivaraajan päälämpötila-anturin VF1 lämpötila
on pienempi kuin tavoitelämpötila. Se lämmittää niin pitkään,
että puskurivaraajan pohjalämpötila-anturi RF1 on
saavuttanut ohjelämpötilan plus 2 astetta (K).

[Himpo]

Aha selvä, mutta vaan jotenkin tuo Vaillant muuten arveluttaa. Niillä kompurassa 10v takuu ja muille 2v . Allenilla takuu 5v koko roskalle. Ja jotenkin miellän Allenin hyväksi toimijaksi.

[Roori]

Joo tota se Lässän asentaja just tarkotti että vois ajaa eri lämpöjä eri piireihin

Onko ne toimivat ne piirit nykyisellään? Märkätilat lattiat mukavia, kuivuvat hyvin, eivät liian lämpösiä? Sama koskien kuivia tiloja?
Eli toisin sanoen joudutko elämään niin että tilat vääntävät kättä keskenään kumpi määrää ja toistä kyrsii ?

Eikös se Lässämies osannut sulle kaupata T-mallia?
Se sopis paremmin sinulle kuin V- malli, minun mielestä.
Siinä V-mallissa on ne varaajan "alapään" lämmöt hallitsemattomat tämän foorumin juttujen perusteella eli siinä on juuri sitä "väkisin" lämmittämistä kevät-syksy käyttöveden saannin ehdoilla, eli ei ole niin hyvä "kelluva lauhdutus". Mutta tuolla T:llä voinet saada sen toimimaan kun sulla olis niin iso se "alapää" (2000L). Kysy vaikka lässämieheltä eikö sitä enää myydä?

[Himpo]

Mun mielestä piirit toimii ihan hyvin. Märkätilojen kuivumista edesauttaa myös hetivalmis kiuas mutta kyllä ne ilman sitäkin toimii. Kämpän puolen lämmöt hyvällä mallilla, peruslämpö noin 21,5 jota sitten nostetaan takalla ja ilpolla jos tarve vaatii. Tykätään viileämmästä lähtötasosta, kuumassa ei viitsi olla.

Soittelen huomenna vielä tuon Lässän uudemman kerran.

[Roori]

Rimpauta myös se Geopro SH vaihtoehto mitä niillä olis esittää...
Ei siitä kysymisestä haittaakaan ole....

Mikä painoarvo sillä käyttövesikulutuksella on teittin huushollis, onko kova kulutus ja onko se pore kuinka usein käytössä?

[Himpo]

Vuodessa mennyt vettä toi noin 160m3 ja ei hajuakaan mikä siitä kuluu mihinkäkin. Ammeeseen lasketaan lapsille noin 30cm vettä pohjalle muutaman kerran viikossa, täyteen laskettu noin 10 kertaa 4 vuoden aikana.

[Roori]

Mun mielestä piirit toimii ihan hyvin. Märkätilojen kuivumista edesauttaa myös hetivalmis kiuas mutta kyllä ne ilman sitäkin toimii. Kämpän puolen lämmöt hyvällä mallilla, peruslämpö noin 21,5 jota sitten nostetaan takalla ja ilpolla jos tarve vaatii. Tykätään viileämmästä lähtötasosta, kuumassa ei viitsi olla.

Soittelen huomenna vielä tuon Lässän uudemman kerran.

Hups...tuosta T-mallista oli pienin näköjään 10kw malli, se lienee sinulle liian iso, vaikkakin se 2000L varaaja kyllä kompensoi sitä.
Katsoin sen putkikaavioo ja siellä oli maininta että tulistinpiiriin suositellaan kiertopumppua, tuo kuulostaa taas että se tulistuspiiri ei ole ns. automatiikan hallinnassa kun siihen "suositellaan" pumppua.
Millähän tuossa tulistuksen/lämmityksen osuuksia hallitaan...ei vissiin millään, onko omistajia linjoilla niin voisivat vastailla.
Luulin tuota fiksummaksi pumpuksi...aina ei voi osua.

Geopron SH on fiksumpi, sen verran sitä tuli pyöriteltyä "harkinta-aikana", joskin sen uudesta ohjausjärjestelmästä ei ole tietoa, mutta tuskin se taaksepäin on mennyt ja entiset periaatteet säilyneet.

[Roori]

Vuodessa mennyt vettä toi noin 160m3 ja ei hajuakaan mikä siitä kuluu mihinkäkin. Ammeeseen lasketaan lapsille noin 30cm vettä pohjalle muutaman kerran viikossa, täyteen laskettu noin 10 kertaa 4 vuoden aikana.

Meillä mennyt näköjään 162m3/2008 ja 163m3/2009 vettä vuodessa vesimittarin läpi...mistähän tuo 1m3 kasvu johtuu pitää tutkia...
Aikasen lähelle osuu...meillä ei ammeita ja omasta mielestä normi kuluttajia 40m3/henki/vuosi (aikuisia...tai melkein), eli ei teillä kovin kova "vesikuorma" ole.
Täällä foorumilla joskus näkee juttuja joissa vissiin pestään veden hajulla kun on niin pieniä lukemia.

[Matias]

Koetanpa selventää käyttöveden lämmityspuolta maallikon tietämyksellä.Ja vähän pumppujen toimintaeroja
Lämpöpumppuja on käyttöveden valmistuksen osalta kahta eri tyyppiä.
On vaihtoventtiili ja sitten tulistin pumppuja.
Tulistinpumpuissa on erillinen pienempi lämmönvaihdin kompressorilta lähtevässä kuumakaasuputkessa ensimmäisenä ja siinä lämmönvaihtimessa käyttövesi lämpiää lämmityskaudella kevyesti +60 asteiseksi tai ylikin.
Käyttöveden tuotto edellyttää että kompressorille tulee riittävästi käyntitunteja/vrk ja lämmityskaudella se toteutuu ihan luonnikkaasti.
Kuitenkin osa vuodesta on kesäaikaa jolloin varsinaista lämmitystä ei juuri tarvita,pl märkätilojen lattialämmitys.
Kesäaikana ei siis pelkkä tulistinlämpö enää riitä käyttöveden lämmittämiseen.
Useat lämpöpumppuvalmistajat on ratkaiseet tämän 2-osaisella varaajalla.Varaajan yläosaan menee tulistuslämpö ja sieltä saadaan riittävän lämmintä vettä ympäri vuoden.
Varaajan alaosaan menee alhaisempi lauhdutinlämpö josta otetaan lattialämmityksen kiertovesi lämmityskaudella.
Lämmityskauden ulkopuolella nostetaan varaajan alaosan lämpöä korkeammaksi että varaajan yläosassa lämmin käyttövesi on edelleen sopivan kuumaa.
Koska varaajan alaosan korkeampaa lämpöä ei kesäaikaan tarvita juurikaan muualle kuin tehostettuun käyttöveden esilämmitykseen,ei siitä aiheudu isompia häviöitä.
Kuitenkin tämän ratkaisun kunnollinen toiminta edellyttää erkoisrakenteista varaajaa,sitä on varmaan aika hankala sovittaa normaaliin isoon varaajaan.Uskoisin että tästä johtuu eräiden pumppukauppiaiden haluttomuus jättää entinen 2000l:n varaaja käyttöön vaan tarjotaan lämpöpumppua omalla varaajalla koska tuon entisen varaajan sovittaminen järkevästi edelläkuvattuun järjestelmään on epävarmaa ja toisaalta pumppu erikoisrakenteisella omalla varaajallaan toimii luotettavasti hyvällä hyötysuhteella ympäri vuoden.

Toinen pumppumalli on ns vaihtoventtiilikone.
Tulisitinlämmövaihdinta ei tässä pumppumallissa ole,luultavasti hankintahintakin on edullisempi.
Siinä lämmityspiiri toimii samalla tavoin kuin tulistinpumpussakin lauhdutinlämmöllä ja lämmityspiiriin voi ja kannattaa liittää varaaja.
Käyttövesipuolella tässä pumpputyypissä on erillinen ,sopivan kokoinen käyttövesivaraaja.
Kun käyttövesivaraajaa lämmitetään niin pumppu (ohjelma) kääntää lauhdutinvaihtimen vedenkierron käyttövesivaraajaan ja pumpun kompressori nostaa korkeammalla lauhdutinlämmöllä käyttövesivaraajan lämpötilan asetettuun arvoon.
Tällä saadaan koko pumpun antoteho tuottamaan käyttövettä.
Kun käyttövesivaraaja on lämmennyt asetettuun lämpötilaan niin pumppu pysähtyy odottamaan kumpi varaaja seuraavaksi pyytää lämpöä.Lattialämmityspiirin varaajan lämpötila-asetus on alhaisempi,samaa luokkaa kuin lattian menoveden lämpö.Pumppu siis lämmittää kahta erillistä varaajaa tuon vaihtoventtiilin ohjaamana ja eri lämpötiloihin.
Lämmityskauden ulkopuolella vaihtoventtiilikone toimii edelleen  samalla tavalla,jos lattialämmitystarvetta ei ole niin periaatteessa iso varaaja voisi olla vaikka kylmänä ja lämpöpumppu lämmittäisi ainoastaan lämpimän käyttöveden varaajaa tarpeen mukaan.

Tähän vaihtoventtiilikoneeseen on entinen iso varaaja helposti liitettävissä mutta tulistinperiaatteella toimivaan pumppuun lienee järkevintä ottaa pumpun valmistajan tekemä varaaja,erillinen tai pumppuun integroitu.

edit:luettelo Suomessa myytävistä maalämpöpumpuista!
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=64.msg214#msg214