No jos oletetaan että 37%:n lisälämpö keruuliuokseen mikä saadaan jäteilmasta olisi vaikka 2 kw tehoinen energiasisällöltään ja kaivosta loput tarvittavasta keruun lämpötehosta,oletetaan vaikka 4 kw kaivon osuus eli keruuliuoksesta saataisiin 6 kw:n lämpöteho tällä menetelmällä.
Mitenkä tämä sitten vaikuttaa lämpöpumpun antotehopuolelle?
Ei se vaikutus suoraan mitenkään päätähuimaava ole. Tässä jotain esimerkkirävellystä:
Keruun virtaama: 0,49l/s
Kaivosta: 0C
Kaivoon: -3C
Teho keruusta 6,15kW (keruunesteenä vesi tässä esimerkissä kun en jaksa säätää viinojen kanssa)
Kompuran ottoteho tässä toimintapisteessä (tehdään n. 35C vettä): 1,77kW
Kokonaisantoteho siis 7,91kW
Mun kytkennässä tuo -3C litku menisi jäteilmapatteri (tai oikeastaan ensin esilämmitys/viilennyspatterille, mutta jos unohdetaan se) ja lämpiäisi siellä esim. näillä keleillä n. 1,75kW teholla (käytännössä ei noin paljon tällä hetkellä, koska keruu ei mulla ole vielä noin kylmä). Siitä sitten mennään kierrokselle kaivon kautta ja siellä litku lämpiää johonkin lämpötilaan. Kaivosta otetaan pienempi teho, koska keruu on jäteilmapatterin jäljiltä lämpimämpi kuin olisi ilman patteria. Lopputuloksena kaivolta tuleva litku kierroksen jälkeen on lämpimämpää kuin ilman jäteilmapatteria, mutta ei suoraan tuon 1,75kW tehon aikaansaaman lämpenemisen verran (koska kaivosta otettiin pienempi teho). Tästä syystä on vaikea laskea esimerkkiä eteenpäin tällä mun kytkennällä. Jos taas jäteilmapatterin nestepuoli olisi ennen kompuraa niin näyttäisi tältä:
Litku patterille siis 0C. Tällöin patterin teho on 1,43kW ja lämpenemä saadaan suoraan höyrystimelle käyttöön. Tuolla 0,49l/s virtaamalla lämpenemä on n. 0,7K. Jos oletetaan, että se nostaa höyrystymislämpötilaa saman 0,7K niin antotehossa vaikutus on 200W ja COP nousee 4,50 -> 4,59.
Eli kuten on tainnut aiemminkin tulla sanottua niin ei tämä ole yhden kierroksen tarkastelussa mikään mullistava juttu. Etua tulee lähinnä pitkällä aikavälillä kun vuotuinen keruulitkun lämpötila pysyy korkeampana. Sen takia tuon vertailukäppyrän laitoinkin, että näkee vähän miten toimii. Eli siis jäteilmapatterin kanssa keruu pysyy talvellakin lämpimämpänä ja sehän tässä oli se pointti. Siltikin sähköverkosta otettu energiapaukku vuositasolla ei mitenkään hirveästi hyötysuhteen nousun kautta pienene. Luokkaa 100kWh (lämmitysveden osalta). Enempi etu tulee siitä, että tälläinen viritys vastaa syvempää kaivoa ja jäteilmapatteriin investointi on pienempi kuin syvempään kaivoon. Niin ja sitten se pitkän aikavälin kaivon hiipumisen estäminen...