Tulon ja paluun lämpötila

[n157472]

Paljonko teillä on porakaivon tulon ja menon lämpötilat ja mitä ne kertovat kaivosta ja kiertonopeudesta?
Itselläni lämpötilat ovat tällähetkellä noin +1,7 ja -0,7
Olen hieman ihmetellyt että neste ei lämpeä tuota enempää kaivossa. Kiertoakaan ei viitsi hiljentää koska muutoin lähtö menee enemmän pakkaselle. Onko kaivo ok?

[sailor]

Onko kaivo ok?

No ei ole. Mittaa lämpötilat ulkopuolisella mittarilla varmistaaksesi että mitatut lämpötilat ovat oikeat.

Jani

[commo73]

Keruupuolen lämpötilat: 0-20min pumpulle => 3 ast. ja Kaivolle 0 ast. Yli 30min veto näyttää joskus lämpötilaa => 25 min jälkeen pumpulle 2 ast. ja kaivolle -1 ast.
Kaivo 210m.

[n157472]

Onko kaivo ok?

No ei ole. Mittaa lämpötilat ulkopuolisella mittarilla varmistaaksesi että mitatut lämpötilat ovat oikeat.

Jani

Paljonko lämpötilojen pitäisi olla? Itselläni pitäisi olla reilusti ylimitoitettu kaivo. 150m ja 6kW pumppu. Vettä kaivoon tuli ensimmäisen kerran 15m porauksen jälkeen. Missä vika voisi olla?

[seppaant]

Kun pumppu on käynyt muutaman minuutin, pitäisi kaivosta tuleva lämpötila tähän aikaan vuodesta olla n. 5-6C ja kaivoon menevä n.3C kylmempää.
Jos käynnistät maapumpun pakko-ohjauksella, pitää kummankin mittauksen näyttää samaa muutaman minuutin käynnin jälkeen.
ATS

[seppaant]

Missä vika voisi olla?

Jos mittaukset näyttävät oikein, niin suora vastaus suoraan kysymykseen:
1) Keruuputket eivät ylety lähellekään kaivon pohjaa.
2) kaivo ei ole täynnä. Tämä tuskin pitää paikkaansa, jos vettä tuli jo 15m porauksen jälkeen.

Milloin pumppusi on otettu käyttöön eli kuinka pitkältä ajalta sinulla on kokemuksia?
ATS

[sailor]

Onko kaivo ok?

No ei ole. Mittaa lämpötilat ulkopuolisella mittarilla varmistaaksesi että mitatut lämpötilat ovat oikeat.

Jani

Paljonko lämpötilojen pitäisi olla? Itselläni pitäisi olla reilusti ylimitoitettu kaivo. 150m ja 6kW pumppu. Vettä kaivoon tuli ensimmäisen kerran 15m porauksen jälkeen. Missä vika voisi olla?

Mittaa ne lämpötilat...turha arpoa.

Jani

[n157472]

Kyllä ne pumpun mittaavat lämpötilat pitivät 0,1 asteen tarkkuudella paikkansa.
Kun pumppu aloittaa käynnin niin lämpötila tasaantuu kohtaan 3,5 ja 0,5.
15min päästä lämpötila on 2 ja -1 astetta.
60min päästä lämpötila on 0,7 ja -1,3 astetta

Näyttäisi siltä että lämpötilojen ero tasaantuu kahteen asteeseen.

Minkälaisia mittaustuloksia teillä muilla on?

[tomppeli]

Kun pumppu aloittaa käynnin niin lämpötila tasaantuu kohtaan 3,5 ja 0,5.
15min päästä lämpötila on 2 ja -1 astetta.
60min päästä lämpötila on 0,7 ja -1,3 astetta

Kyllä se ongelma on ihan ilmeisesti kaivon kanssa, kuten sailor jo aikaisemmin totesi. Missäpäin Suomea tämä kaivo sijaitsee. Tuo alkulämpötila +3,5 astetta viittaisi aika pohjoiseen.

Kaivon mitoituksessa sijainti kartalla on varsin merkitsevä.
Täällä foorumilla on aikaisemmin lainattu geologi Kukkosen lausuntoa, jossa hän toteaa kallioperän häiriintymättömän lämmön olevan eteläisessä Suomessa noin +6C ja pohjoisessa noin +2C.
Koska kaivo ei saa jäätyä, saadaan Etelään noin 6-0=6 astetta jäähtymisvaraa kaivoon ja pohjoisessa vain 2 astetta.
Tämän mukaan samaan lämmötuottoon tarvitaan pohjoisessa noin 3 kertaa syvempi kaivo verrattuna kaivoon Eteläsuomessa.
Tämän perusteella on myöskin syytä harkita, olisiko pohjoisessa syytä pyrkiä vaakakeruupiirin rakentamiseen porakaivon sijaan.
Porakaivo ei saa jäätyä, maa vaakaputkiston  ympärillä sen sijaan saa jäätyä.

Kallioperän laatu vaikuttaa myöskin kovasti lämmöntuottoon. Kalkkikallio on huono lämpökaivossa.
Olisiko siis mitoitusvirhe? Tekikö joku vastuullinen asiantuntija mitoituksen?
Kaivon mitoittaminen on aina kuitenkin melkoisesti olettamustietojen varassa.
Totuus paljastuu vasta käytön jälkeen.
Siksi on aina aiheellista kaiken varalta ylimitoittaa kaivo.
Nyt saattaa tulla eteen kaivon syventäminen.

[Pete H]

Itsellä on näillä nollan seutuvilla asteet alussa +3 ja -0, lopussa saattaa mennä jopa 0 ja -3, jos on myös lämminvesi tehty samalla "rykäisyllä". Ja kaivo jäätyy kunnon pakkasilla, kuten on tuolla toisaalla jo tullut todettua. Pitää vielä tämä talvi katsoa, että kuinka paljon lisä-kWh:eja tarvii ettei jäädy ja päätellä toimenpiteet..

Paikkakuntana "Oulun seutu", kaivo 175 m josta 40 m teräsputkella. Kesällä tuleva +5, mikä näytti täsmäävän noiden mitattujen kallioperälämpöjen kanssa.

[tomppeli]

Itsellä on näillä nollan seutuvilla asteet alussa +3 ja -0, lopussa saattaa mennä jopa 0 ja -3, jos on myös lämminvesi tehty samalla "rykäisyllä".
Paikkakuntana "Oulun seutu", kaivo 175 m josta 40 m teräsputkella. Kesällä tuleva +5, mikä näytti täsmäävän noiden mitattujen kallioperälämpöjen kanssa.

Kaivo ja pumppu ilmeisesti mitoitettu aika osatehoisiksi.
Jos aiemmin ollut öljylämmitteinen talo, on vuotuinen öljyn kulutus ollut noin 3000 ltr tai vähän yli.
Onko lämpimän käyttöveden kulutus suurehko?

Pitkä maaputkiosuus kaivossa huonontaa kaivon tuottoa.
Jos vesi on vielä jonkin verran syvällä kaivossasi, lyhentää se kaivon aktiivisyvyyttä vielä lisää.
Nyt laskennallinen aktiivisyvyys saattaa olla noin 140 m.
........
Tuosta osatehoiseksi mitoittamisesta.
Täällä foorumilla joku kertoi, että mitoitus tehdään niin, että valitaan pumppu ja sen mukaan määritetään kaivon syvyys.
Jos pumppu mitoitetaan kovasti alakanttiin, ja sitten pumpun tehon mukaan lasketaan kaivon syvyys, saadaan aika matala kaivo.
Tässä ei ole otettu huomioon, että pumppu käy silloin lähes kaiken aikaa ja kaivon lämpötila ei pääse palautumaan, elpymään.
Pitkä tauoton käynti saattaa lopulta jäädyttää kaivon.
Tavallisen omakotirakennuksen lämpökaivo tulee mitoittaa talon vuotuisen maksimi energiankulutuksen mukaisesti.

[n157472]

Tämä kaivo on vielä etelässä 40km Turusta pohjoiseen. Kaivon mitoituksen teki maalämpötoimittaja jolta otin kokonaistoimituksen. Toimittaja ehdotti minulle 120m kaivoa koska kyseessä on 6kW pumppu. Itse tajusin sen että kaivon koko ei ole pumpun kilowateista kiinni vaan energian kulutuksesta ja otin 150m reijän. Nyt siis näyttää että kaivo menee silti talvella jäähän? Pitää tässävaiheessa reagoida jotenkin ennenkuin kaivo menee jäähän? Eli eikö putkisto mene rikki sitten kun kaivo jäätyy? Entä miten käy pumpun hyötysuhteen jos lähtevä vesi on -2 astetta, vai onko parin asteen erolla merkitystä hyötysuhteeseen, eli jos lähtö on 0 tai -2?

[commo73]

Meidän  210m kaivo  mitoitettu n.3200-3500l mukaan. Samalla seudulla PeteH kanssa eli "Oulun seutu".

[tomppeli]

Tämä kaivo on vielä etelässä 40km Turusta pohjoiseen. Kaivon mitoituksen teki maalämpötoimittaja jolta otin kokonaistoimituksen. Toimittaja ehdotti minulle 120m kaivoa koska kyseessä on 6kW pumppu. Itse tajusin sen että kaivon koko ei ole pumpun kilowateista kiinni vaan energian kulutuksesta ja otin 150m reijän. Nyt siis näyttää että kaivo menee silti talvella jäähän? Pitää tässävaiheessa reagoida jotenkin ennenkuin kaivo menee jäähän? Eli eikö putkisto mene rikki sitten kun kaivo jäätyy? Entä miten käy pumpun hyötysuhteen jos lähtevä vesi on -2 astetta, vai onko parin asteen erolla merkitystä hyötysuhteeseen, eli jos lähtö on 0 tai -2?

Tuntuu vähän oudolta, että lounais Suomessa kaivon tuotto olisi noinkin heikko.
Jos kaivosta tulevan veden lämpötila on heti alussa jo 3,5 astetta, tuntuu, että se ei pitäisi paikkaansa.
Turun lähistöllä kaivon lepotilan lämmön pitäisi olla +6...+7C.!

Jos kaivo jäätyy, puristaa kaivossa laajeneva jäämassa putkituksen kasaan. Ruttaantuneessa putkistossa kierto on huonoa.
Pohjan U -liitos saattaa myöskin vaurioitua.
En kyllä osaa nyt neuvoa Sinua.
Tekemiesi tarkistusmittausten mukaankin lämpötilat ovat oikeita.
Onko kaivo jo ennekin ehkä jäätynyt, niin että putkitus ei olisi enää oikein hyvässä kunnossa?
Jotain ei nyt ole kyllä ihan kohdallaan. En vaan ymmärrä, mikä mättää.!

Jos olet ruotsinkielen taitoinen, lue tämä:
ANNA-KARIN AHLSTRÖM:Bergvärmeanläggningar där frysning i borrhål orsakar hopklämda kollektorslangar
Ladattavissa osoitteesta: http://epubl.luth.se/1402-1617/2005/070/index.html
Tai suoraan julkaisun osoite:
http://epubl.ltu.se/1402-1617/2005/070/LTU-EX-05070-SE.pdf

Kaivon ja putkituksen kuntoa kannattaisi tutkia aluksi.

[Roori]

Tämmönen meikkiksen "maapiirikäyrä" on ollut tyypillisesti lokakuussa.
http://www.aijaa.com/v.php?i=3008752.png
Jos siitä nyt olisi jotain apua tähän ketjuun...arvostella saa

Siitä on nyt revitty vasta noin 2800kwh tähän mennessä. (sähöä kulunut 1000kwh). Paikka "V"eteläsuomessa, ainakin tällä hetkellä kun aina jaksaa sataa...eli n157472:n seutuvilla.

[Pete H]

Onko kyseessä uusi talo ja poistetaan rakennuskosteutta? Tästähän on taidettu varoitella tällä foorumilla etenkin kivitalojen suhteen..

Oma vuosikulutukseni on 2800 t*8.5 kW eli öljynä t=l suht tarkkaan (muttei koskaan lämmitetty öljyllä), sähkön osuus mlp:llä 10 t. Eli mlp aika optimi osatehoiseksi, mutta kaivo sais olla 200+40. Viime talvena tuli kirjoiteltua ongelmasta tuonne "Lämpökaivo hyytyy"-keskusteluun (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=261.msg1920#msg1920). Lisäksi spekulointia kallion "kaukaisuuteen" löytyy tuolta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3431.msg38429#msg38429.

Nyttemmin on ILP asennettu ja lokakuun käyntitunnit tippuivat 251 => 199 (10/2007 vs 10/2008, oli näemmä lämpötilan k-a 5.5 ja 5.1 eli aika vertailukelpoisia). ILP vei 107 kWh, joten aika hyvin siirtyi lämmityskuormitus (52 t*2.2kW Niben teho ~114 kWh). Tai sitten lämmitysvesi kiertää nykyään paremmin (sihti kannattaa putsata..) ja sitä kautta teho per tunti onkin parempi?

[n157472]

Tuossa tutkimuksessa ollaan sitä mieltä että jäätyminen on jopa hyvä asia koska jää johtaa lämpöä paremmin. Ongelmia on vain 1 / 10 000 kaivossa jossa jäätymistä tapahtuu. Eli ilmeisesti asiasta ei kannata olla huolissaa ellei sitten usko niin huonoon arpaonneen että olisi 1 / 10 000.

[seppaant]

Tämmönen meikkiksen "maapiirikäyrä" on ollut tyypillisesti lokakuussa.
http://www.aijaa.com/v.php?i=3008752.png
Jos siitä nyt olisi jotain apua tähän ketjuun...arvostella saa

Siitä on nyt revitty vasta noin 2800kwh tähän mennessä. (sähöä kulunut 1000kwh). Paikka "V"eteläsuomessa, ainakin tällä hetkellä kun aina jaksaa sataa...eli n157472:n seutuvilla.

Minulla on lämpötilakäyrä muuten aivan samanlainen kuin Roorilla. Erona ainoastaan se, että Roorilla alkaa tulonesteen lämpötila pudota nopeammin 13min kohdalla kun taas minulla vastaava kohta on 18min kohdalla.
Tämän nopeamman jäähtymisen olettaisin johtuvan siitä että neste on tehnyt yhden "kierroksen" putkistossa. Putkea minulla on 525 m, jossa nestettä 440 l. Näistä laskien virtaus olisi 0,41 l/s ja nopeus 0,49 m/s.
ATS

[n157472]

Mielestäni mulla tulonesteen lämpötila "romahtaa" jo muutaman minuutin jälkeen. Putkea on tuo 150m + 150m + 20m vaaka. Kiertopumppu on Nibessä 2:lla. Pitäisi katsoa jostain pumpun virtauskäyrästöstä että paljonko nestettä virtaa milläkin paine-erolla. Paljonko paine-ero suunnilleen olisi tuon mittaisessa kaivoputkistossa? Lukemat viittaa vähän siihen että porari olisi säästänyt ja tehnyt vain 50m syvän reijän:)

[seppaant]

Mielestäni mulla tulonesteen lämpötila "romahtaa" jo muutaman minuutin jälkeen.

Istuhan pumppusi viereen ja kirjaa minuutin välein sekä maahan menevän että paalaavan nesteen lämpötila. Laita mittausarvot tänne foorumiin niin yritetään verrata arvoja muiden arvoihin.

Onko kyseessä uusi talo ja poistetaan rakennuskosteutta? Tästähän on taidettu varoitella tällä foorumilla etenkin kivitalojen suhteen..

Jos on uusi tai rakenteilla oleva talo, on lämmönkulutus huomattavasti suurempi kuin "vanhassa" talossa ja tästä johtuen voi kaivonkin lämpötilat olla alakanttiin.

Kuinka monta tuntia pumppu käy keskimäärin vuorokaudessa?
ATS

[Roori]

Tämmönen meikkiksen "maapiirikäyrä" on ollut tyypillisesti lokakuussa.
http://www.aijaa.com/v.php?i=3008752.png
Jos siitä nyt olisi jotain apua tähän ketjuun...arvostella saa

Siitä on nyt revitty vasta noin 2800kwh tähän mennessä. (sähöä kulunut 1000kwh). Paikka "V"eteläsuomessa, ainakin tällä hetkellä kun aina jaksaa sataa...eli n157472:n seutuvilla.

Minulla on lämpötilakäyrä muuten aivan samanlainen kuin Roorilla. Erona ainoastaan se, että Roorilla alkaa tulonesteen lämpötila pudota nopeammin 13min kohdalla kun taas minulla vastaava kohta on 18min kohdalla.
Tämän nopeamman jäähtymisen olettaisin johtuvan siitä että neste on tehnyt yhden "kierroksen" putkistossa. Putkea minulla on 525 m, jossa nestettä 440 l. Näistä laskien virtaus olisi 0,41 l/s ja nopeus 0,49 m/s.
ATS

Joo mulla on "vain" 320m pitkä, ajatellaan sitten vaan yksimielisesti
Niin minäkin olen ajatellut että kun se rundi tulee täyteen ja sitten tippuu, toinen "pikku" putous tulee sitten tupla-ajan päästä.

[n157472]

Tässä eilen mitattuja arvoja. Laitoi pumpun tekemään välillä käyttövettä niin sain kunnon käyntiajan. Talo on uusi ja pumppu käynyt ehkä pari kuukautta josta käynnistyksiä 586kpl ja käyntiä 435h. Nyt mittailin menoa erillisellä mittarilla putken kyljestä ja ero on vain muutamia kymmenyksiä siten että putki on lämpimämpi kuin pumpun ilmoittama. Kyseessä siis Nibe 1140 6kW ja keruupumppu 2:lla (olikohan noin 170W). Kuumakaasu näytti olevan 86 ja imukaasu 6,3 astetta. Nyt pumppu käy harvakseltaa joten tällämenolla kaivo menee varmasti jäähän talvella!? Itse olen tilannut homman kokonaistoimituksena joten pitääkö tästä reklamoida toimittajalle... Manuaali sanoo että keruupiirin lämpötilaeron pitää olla 2-5 astetta ja tässä se jää välillä alle kahden asteen asteen. Vaikuttako tuo hyötysuhteeseen tai kärsiikö kompura?

min         tulo           meno
0      3,7      3,9
1      3,8      0,5
2      3,8      -0,3
3      3,8      -0,2
4      3,8      -0,2
5      3,8      -0,2
6      3,8      -0,2
7      3,8      -0,2
8      3,8      -0,2
9      3,8      -0,2
10      3,8      -0,2
11      3,8      -0,1
12      3,8      -0,1
13      3,8      -0,2
14      3,4      -0,2
15      3      -0,5
16      2,7      -0,6
17      2,6      -0,7
18      2,5      -0,7
19      2,5      -0,8
20      2,5      -0,9
21      2,4      -0,9
22      2,4      -0,9
23      2,3      -0,9
24      2,3      -0,9
25      2,2      -0,9
26      2,2      -1
27      2,1      -1
28      2      -1,2
29      1,9      -0,7
30      1,8      -0,5
31      1,7      -0,5
32      1,7      -0,5
33      1,6      -0,5
34      1,6      -0,5
35      1,6      -0,5
36      1,6      -0,5
37      1,4      -0,5
38      1,4      -0,5
49      1,7      -1,3
50      1,7      -1,3
60      1,4      -1,4
66      1      -1,7
75      0,8      -1,8
81      0,7      -1,8
83      0,6      -1,9
97      0,5      -1
100      0,9      -0,7
103      1      -0,7
110      1,1      -1,6
102      1,2      -1,5
129      0,7      -1,8

[seppaant]

Vertasin sinun, Roorin ja oman kaivon lämpötiloja.
Periaatteellinen käyttäytyminen kaikissa on samanlainen. "Kierrokseen" menevä aika sinulla ja Roorilla on n. 13 min ja minulla n. 18 min. Sinulla ja Roorilla ilmeisesti suurinpiirtein yhtä paljon putkea ja minulla jonkin verran enemmän.
Ainoa varsinainen ero on se, että sinun kaivo käy n. 3,0-3,5 C kylmempänä kuin minulla ja Roorilla.
Vaikka sinulla on uusi talo on pumpun keskimääräinen käyntiaika ollut vain n. 30%. Eli kaivoa ei ainakaan ole "ryöstetty" suurella käyntiajalla.
Nyt sinun pitäisi mitata millä korkeudella veden pinta on kaivossa, eli mikä on kaivosi aktiivisyvyys.

Kun lämpötilaero putoaa 2 C paikkeille tapahuu tämä todennäköisesti silloin kun tehdään lämmintä vettä. Näin pitääkin tapahtua, koska tällöin hyötysuhde huononee. Kun sähköteho kasvaa niin maasta otetaan vähemmän tehoa eli vakiovirtauksella lämpötilaero pienenee.
ATS

[nvg]

Antoi muuten ajattelemisen aihetta itsellekin: onko sittenkin niin, että ne pitkät käyntiajat eivät ole onni ja autuus, vaan hyötysuhtten takia voisikin olla viisasta käyttää aina putkellinen kerrallaan, ja antaa sitten keruupiirin latautua?

Kyselee epätietoinen pohjoisesta

[commo73]

Antoi muuten ajattelemisen aihetta itsellekin: onko sittenkin niin, että ne pitkät käyntiajat eivät ole onni ja autuus, vaan hyötysuhtten takia voisikin olla viisasta käyttää aina putkellinen kerrallaan, ja antaa sitten keruupiirin latautua?

 
Tuosta mittauksesta vois pikaisesti  ajatella että ei mielellään paljon yli 30 min käyntijaksoja kannata käyttää.

[JariA]

Nähdäkseni tähänastisessa keskustelussa ei ole otettu kantaa siihen tietoon, että n157472:n maapiirin pumppu on toiminnassa teholla 2. Ehkä kannattaisi kokeilla tehon nostamista kolmoselle ja katsoa josko silloin maapiiriin palaavan nesteen lämpötila olisi hieman korkeampi. Samalla voisi seurata sitä, muuttuuko lämpötilaero maapiirin tulon ja menon välillä kuinka paljon ja mihin suuntaan.

Lisäksi voisi olla hyvä kierrättää maapiirissä liuosta lämpöpumpun käyntijaksojen välillä ja seurata millä tavalla nesteen lämpötila silloin muuttuu. Mittaamista olisi syytä tehdä lämpöpumpun koko käyntijakson välisellä ajalla tai ainakin vaikkapa tunnin ajan. Tällä tavoin saisi selville lisää siitä, kuinka lämmintä siellä kaivossa oikein on ja kuinka nopeasti maapiirin liuos lämpenee käyntijaksojen välillä.

Pyöritin tuossa oman pumppuni maapiirin nestettä käyntijaksojen välillä puolisentoista tuntia. Aloitin nesteen pyörittämisen heti käyntijakson päätyttyä. Mittauksen tulos oli se, että ensimmäisten 30 minuutin aikana maapiirin nesteen lämpötila nousi noin 1,2 astetta, seuraavan 30 minuutin aikana nousua oli 0,7 astetta lisää ja kolmannen 30 minuutin aikana enää 0,1 astetta. Siis yhden tunnin aikana maapiirin nesteen lämpötilan nousu oli vajaa 2 astetta.

Maaliuospumppu toimi suurimmalla tehollaan, kaivoja on 2  x 130 metriä rinnakkain kytkettynä. Paikka on eteläinen Pirkanmaa.

[sailor]

Nähdäkseni tähänastisessa keskustelussa ei ole otettu kantaa siihen tietoon, että n157472:n maapiirin pumppu on toiminnassa teholla 2. Ehkä kannattaisi kokeilla tehon nostamista kolmoselle ja katsoa josko silloin maapiiriin palaavan nesteen lämpötila olisi hieman korkeampi. Samalla voisi seurata sitä, muuttuuko lämpötilaero maapiirin tulon ja menon välillä kuinka paljon ja mihin suuntaan.

Lisäksi voisi olla hyvä kierrättää maapiirissä liuosta lämpöpumpun käyntijaksojen välillä ja seurata millä tavalla nesteen lämpötila silloin muuttuu. Mittaamista olisi syytä tehdä lämpöpumpun koko käyntijakson välisellä ajalla tai ainakin vaikkapa tunnin ajan. Tällä tavoin saisi selville lisää siitä, kuinka lämmintä siellä kaivossa oikein on ja kuinka nopeasti maapiirin liuos lämpenee käyntijaksojen välillä.

Juurikin noin ja lisaksi mittaisin vedenpinnan korkeuden kaivossa.

Jani

[n157472]

Millä tyo kaivon vedenpinnankorkeus olisi helpoin mitata? Pudottaa pienen kiven ja mittaa ajan koska pulahtaa?

Keruupumpun kierron pudotin aiemmin 3:lta 2:lle koska lämpötilaero meni pienemmäksi kuin manuaalin mainitsema 2-5 astetta. Tälläkin hetkellä lämpötilaero tunnin käynnin jälkeen on 0 - -1,5 eli 1,5 astetta. Kun kompura ei käy ja keruupumppu kiertää niin lämpötila tasaantuu 3,8 asteeseen. kun pumppu lähtee käymään niin lämpötila menee arvoon 3,8 ja -0,2, eli ero on 4 astetta. Tunnin päästä ero on enää 1,5 astetta. Saadaanko näistä laskettua suoraan hyötysuhde eli voiko olla että kahden asteen ero menolämpötilan putoamisessa ( 0 ja -2) pudottaisi hyötysuhdetta 4/1,5 osaan eli alle puoleen? Maalämpöpumpun hyötysuhde ilmoitetaan kun meno on 0 astetta 6,5kw. Nyt kun meno on -2 niin onko teho todella niin paljon matalampi? Niin se teoriassa lämmönvirtauksista laskettuna vaikuttaa olevan, mutta esim ilmalämpöpumpuille ei vielä -2 tunnu missään?!

[Kuumaa_kalliosta]

Millä tyo kaivon vedenpinnankorkeus olisi helpoin mitata? Pudottaa pienen kiven ja mittaa ajan koska pulahtaa?

Optimisti laittaa sormen keruuputkeen.
Realisti ottaa narun, jonka päähän on sidottu vaikka mutteri.
Pessimisti ottaa pienen kiven ja sekundaattorin.
Tosi pessimisti ottaa pienen kiven ja kalenterin.

[seppaant]

Millä tyo kaivon vedenpinnankorkeus olisi helpoin mitata? Pudottaa pienen kiven ja mittaa ajan koska pulahtaa?

Käyhän se näinkin. Matka saadaan laskettua kaavasta:
s=1/2*at²
s=matka metreinä
a=9,8m/s² (maapallon vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys)
t= aika sekuntteina

Helpompi ja tarkempi konsti on laittaa isohko mutteri langan päähän ja pilkkiä sillä kaivossa ja kuunnella milloin loiskahtaa. Sen jälkeen se onkin helppoa (ellei mutteri takerru kaivoon kiinni) mittaa vain langan pituuden.

kun pumppu lähtee käymään niin lämpötila menee arvoon 3,8 ja -0,2, eli ero on 4 astetta. Tunnin päästä ero on enää 1,5 astetta. Saadaanko näistä laskettua suoraan hyötysuhde eli voiko olla että kahden asteen ero menolämpötilan putoamisessa ( 0 ja -2) pudottaisi hyötysuhdetta 4/1,5 osaan eli alle puoleen? Maalämpöpumpun hyötysuhde ilmoitetaan kun meno on 0 astetta 6,5kw. Nyt kun meno on -2 niin onko teho todella niin paljon matalampi? Niin se teoriassa lämmönvirtauksista laskettuna vaikuttaa olevan

Ei se aivan näin ole.
Lämpövoimakoneen, mikä kylmäkonekin on, hyötysuhteeseen vaikuttaa lähinnä prosessin kuuman ja kylmän pään lämpötilaero. Kylmäkoneessa lämpökerroin on sitä parempi mitä pienempi on kuuman pään (lauhduttimen) ja kylmän pään (höyrystimen) välinen lämpötilaero. Tästä syystä lämpöpumpuilla pyritään toimiin mahdollisimman matalilla höyrystimen lämpötiloilla.
Lämpötilan muutos lauhduttimessa vaikuttaa 3-4 kertaa enemmän lämpökertoimeen kuin samansuuruinen muutos höyrystimessä.

Kun seuraavan kerran kirjaat maapiirin lämpötiloja, niin otapa ylös myös lämmitykseen menevän ja palaavan veden lämpötila sekä lämmintä vettä tehtäessä lämpimän veden tekoon menevän ja palaavan veden lämpötila. (mikäli ovat saatavissa)
Ja sitten vertaat maapiirin lämpötilaeroa lämmityspiirin lämpötiloihin.
ATS

[Nörtti]

Vielä yksi tapa mitata veden korkeutta on laittaa tarpeeksi painava, mutta kelluva muovinpala narun päähän ja sujuttaa se kaivoon. Sitten kun naru alkaa löystyä, niin veden pinta on saavutettu.

-Markku-

[seppaant]

Vielä yksi tapa mitata veden korkeutta on laittaa tarpeeksi painava, mutta kelluva muovinpala narun päähän ja sujuttaa se kaivoon. Sitten kun naru alkaa löystyä, niin veden pinta on saavutettu.

Tässä on se huono puoli, että koho voi jäädä putkien ja kaivon seinämän väliin nalkkiin eikä ole varmuutta, onko koho veden pinnalla vai jossain muualla.
ATS

[PateXXX]

No minä mittasin kyllä ennenkuin putket kaivoon ujutettiin, ja veden pinta oli kahden ja puolenmetrinpäässä putken yläreunasta. Porakaivon syvyys on meillä 180 metriä.

[Roori]

No minä mittasin kyllä ennenkuin putket kaivoon ujutettiin, ja veden pinta oli kahden ja puolenmetrinpäässä putken yläreunasta. Porakaivon syvyys on meillä 180 metriä.

Minä taas tuuppasin vanhaa uponoria kaivon ylimääräisestä pikku reiästä ja puhaltelin välillä, sitten kun pinta löytyi niin pulputushan sieltä kuului (ja tietysti puhaltaakin piti kovempaa)...jostain 2-3m päästä....että silleen tapoja on monia.

[Pete H]

Hyötysuhteen käyttäytymistä voi tutkailla myös effektdata:sta (pitäis löytyä haulla, ei toimi itsellä nyt?), joka on Niben 1110 ja 1210-pumpuille tehty taulukko. 0...-5 tippuu saatava teho 35 menolämmöllä n. 1.7 kW, joten 2.5 astetta ois likellä .85 kW:ia.

[Roori]

Tuossapa tuo:

http://www.stromvall.se/VP1/Effektdata%20MVP.pdf

[PKU]

Annan omatkin lämpötilani tähän..

Paluu tällä hetkellä +1,9 ja meno -1,7. Pumppu käy suurinpiirtein puolella teholla, mutta kiertovesipumpun tehosta ei ole tietoa... Pattereissa kiertää +39 asteinen vesi ja pakkasta ulkona -2,7.

Testailin viimeviikolla sellasta juttua, että pumppasin kaivosta 6- tuntia vettä (n:3m3/tunti) ja paluu lämpötila oli koko ajan puoli astetta lämpöisempää.. Kaivon pinta palasi alkuperäiseen korkeuteen n:10-minuutin jälkeen pumpun sammutuksesta.

[n157472]

http://www.stromvall.se/VP1/Effektdata%20MVP.pdf

Kun keruuneste muuttuu 0 -> -5, niin antoteho tippuu 1,7kW ja ottoteho tippuu 0,1kW eli kompuran käynti helpottuu. Kun lämmönjako muuttuu 35 -> 50 niin kompuran kuorma kasvaa 0,2kW. Mistäköhän johtuu että kuorma kevee kun keruunesteen lämpö laskee? Luulin että kompuran kuorma suurenisi?
Taulukossa näyttäisi olevan lyhenne "Kbin" =keruuneste sisään. Eli -5 tarkottaisi että sisään tulee -5 astetta. "Vbut" =jako ulos?

[JariA]

Keruupumpun kierron pudotin aiemmin 3:lta 2:lle koska lämpötilaero meni pienemmäksi kuin manuaalin mainitsema 2-5 astetta. Tälläkin hetkellä lämpötilaero tunnin käynnin jälkeen on 0 - -1,5 eli 1,5 astetta. Kun kompura ei käy ja keruupumppu kiertää niin lämpötila tasaantuu 3,8 asteeseen. kun pumppu lähtee käymään niin lämpötila menee arvoon 3,8 ja -0,2, eli ero on 4 astetta. Tunnin päästä ero on enää 1,5 astetta.

Kaivon lämpötila on siis tuo 3.8 astetta. Tunnin mittaisen käyntijakson aikana maaliuospiirin lämpötilaero laskee 4 asteesta 1,5 asteeseen.

Tuollainen lämpötilaeron pieneneminen käyntijakson aikana on  suurempi kuin omassa laitteistossani, sillä täällä vajaan tunnin mittaisen käyntijakson aikana mitattu ero pienee vain noin 0,2 astetta. Minun laitteistossani maapiirin lämpötilaero käyntijakson aikana on keskimäärin 2,5 astetta.

[n157472]

Systeemissä on oikeistaan 2 ihmeellistä asiaa:
-Turun seudulla olevassa kaivossa häiritsemätön lämpötila on vain 3.8 astetta.
-Keruun lämpötilaero muuttuu voimakkaasti käynnin aika 4 astetta -> 1,5 astetta. Tämä kertoo ainakin hyötysuhteen suuresta muutoksesta kun vakionopeutta virtaavasta nesteestä ei enää otetakkaan energiaa yhtäpaljoa. Mutta miten on mahdollista että energian otto tippuu alle puoleen, eli antotehonkin on pakko tippua alle puoleen?! Missä vika voisi olla? Tarkastan kaivon kun kerkeän, mutta vaikka kaivo olisikin kuiva niin luulisi lämpötilaeron pysyvän suht. samana vaikka mentäisiin -5 asteeseen