Lautalattian eristävyys lattialämmityksessä

[Matias]

huonelämpötila on 21,5 astetta, kun pakkasta ulkona n. 10 astetta. Menovesi 45C

Saaisitko mitattua yksittäisen lämmönluovutuslevyn lämpötilan?
Tarkoitan sellaista että miten muoviputkesta siirtyy lämpöä peltiin.
Kun menovesi on noinkin korkea (45C) ja levyt paljaaltaan huonetilassa niin ei taida lämpö nyt siirtyä edes noihin lämmönluovutuspelteihin.
Koskettaako tuossa lämmönluovutuslevyssä muoviputki napakasti peltiä vai onko levyssä väljä ura putkelle?
Ettei esim levyjen urat olisi paksummalle putkelle tarkoitettu ja putki väljästi urassa?
Siis levyt ja putket "eri paria"?

Meillä tuollainen 45 asteinen menovesi riittää 1-levyisillä pattereilla -28 asteen pakkasella pitämään huonelämpö +22 asteessa,talo on -87 rakennettu.
Ei nuo lukemat oikein lattialämmitykselta vaikuta

[Capsu]

Mittaan tuon levyn lämmön iltasella, kun aurinko on laskenut, niin ei tule auringon säteilylämmöstä virhettä mittaukseen.

Putki on aika napakasti urassa kiinni. Levyssä on pieni olas uran yläreunoissa, joka painaa putken uran pohjalle. Putkien välissä levy on kyllä käsin tunnustelemalla kohtuullisen lämmin.

[Capsu]

No niin tuossa tuli mittailtua tuon lämmönluovutuslevyn lämpötilaa:

Ulkolämpötila: -7 C
Lämmitysputken lämpötila levyn kohdalla: +38,1 C
Pellin lämpötila kahden putken välissä +27,5 C, kun pinta vapaana huoneilmaan.
Huonelämpötila n. metrin korkeudella putkiston tasosta: +22,6C

Menoveden lämpötila kaikkin 1.krs piireihin jakotukilla: +41,6C
Paluuveden lämpötila jakotukilla: +39,5C

[tomppeli]

Menoveden lämpötila kaikkin 1.krs piireihin jakotukilla: +41,6C
Paluuveden lämpötila jakotukilla: +39,5C

Tuossa on lämpöero, [ch916]t (+41,6C ja +39,5C), jos piirissä on virtausmittari, saat siitä virtauksen määrän ja sitten laitat ne luvut tähän taulukkopohjaan, niis saat tietää huoneeseen luovutetun lämmön kilovattitehon.

(Taulukko-ohjelma täytyy ensin tallentaa omalle koneelle, jotta siihen voi muuttaa arvoja.)

Tai ehkä oletkin sen verran matemaatikko, että et tuota taulukkopohjaa tarvitsekaan.
[ch916]t vaikuttaa kovin pieneltä, vain 2,1C^o

[VHR]

Eipä tuo pelkkä levyjen lisäys taida tilannetta ratkaista, kun lähtökohtaisesti näyttäisi olevan mitoitus- ja/tai rakenneongelma.

Vasojen väliin putkien alle kaksinkertaisesti kyprokkisoiroa varaavaksi massaksi tai vastaavaa materiaalia ja lämmönluovutuslevyt koko alueelle sekä mitoituksen oikeellisuuden varmistaminen niin lattialämmitys voisi alkaa jotenkin toimia.

Lämmönluovutuslevyt ilmeisesti galvanoitua peltiä, jotenka lämmön siirtyminen on sitäkin kautta puutteellista.

[justus01]

Lämmitysputken lämpötila levyn kohdalla: +38,1 C
Pellin lämpötila kahden putken välissä +27,5 C

Tuon perusteella vaikuttaa siltä, että suurin ongelma on liian harva putkitus.

[Capsu]

Putkien väli siis 20cm ja tuo levynlämpötilan mittaus kahden putken puolivälistä pellin yläpinnasta.

[Capsu]

No nin nyt on testihuoneen lattiaan lisätty lämmönluovutuslevyjä puuttuviin paikkoihin. Eli lähes koko lattian ala on nyt n. 90% levyjen peitossa. Ensimmäisen yön jälkeen näyttää lupaavammalta. Nyt kun lattiaa ei ole vielä laitettu päälle, niin huonen lämpötila nousi reilusti. Aikasemmin lämpötila ei noussut yli 22C:n asteen avoimella lattiallakaan, nyt täyty laittaa termari pienemmälle rajottamaan lämpötilaa, kun lämmöt alkoi hipomaan +26C. Samalla ko. huoneen toisen putkisilmukan lämpötilaero  meno-paluuvedessä nousi n. 10 asteen hujakoille. Olettaisibn tuon tasoittuvan n. viiden asteen hujakoille, kun lattia tulee päälle huomenissa.

Ehkä tässä tunnelin päässä näkyy sittenkin valoa, joka toivottavasti ei ole vastaantulevan junan valo  

[peki]

Ei kun nousevan auringon valo. Ole tarkkana niiden koijareiden kanssa ja vaadi takuu että lämpöä riittää myös Helmikuun pakkasilla järkevällä menoveden lämpötilalla. Toivottavasti pelaa.

[peki]

Mitenköhän Capsun lattia lämpee?

[Capsu]

Kiitos kysymästä viime viikolla korjattin viimeinen lattia ja ero on selvä, tosin lopullinen koeponnistus täytyy jättää ensi talveen, kun nyt ei enää kunnon pakksia ole odotettavissa. Tosin sen verran on joutunut jo säätöhommiin, että säätökäyrän lämpimän sään puoleista päätä on tiputettu viidellä asteella ja varmaan pitää tiputtaa vielä lisää, kun nyt termarit sulkee lattialämmitystä alvariinsa pois päältä.

Uudet lisätyt levyt ovat jotain uudempaa mallia, jossa lämmönjohtuminen on parempi. Kuulemma tehtyon jostain alumiini-rauta sekoitteesta. Ainakin pintalämpötila on 2-3 astetta korkeampi kuin vanholla levyillä.  

[Nibetys]

...............Laitoin lattiapiirit miltei suoraan paksun laminaatin alle, ei mitään välilevytyksiä, ja toimii hyvin. Kun pattereille menee n. 40 asteista niin lattiaan n. 30., pintalämpö laminaatissa 23-25. Vanha talo ja lattiassa purueristys.

Olisipa "sumu" mukava tietää kuinka olet tuon toteuttanut. Itsellä on hiukan sama projekti menossa ja olen miettinyt tuota lattialämmitysputkien asennusta laminaatin ja laattojen alle.

Onko sinulla kuvaa tai piirrosta kuinka toteutit tuon homman?

[Lerssinen]

Mulla kans menossa lattialämmitysputkee lastulevyn ja muovimaton (luultavasti) alle..

Kauppaavat jotain alumiinilevyn palasia mutta 30 neliön tekeminen sillä maksaa yli tonnin joten on mielestäni kyllä liikaa  :-?

Kun joutuisin kuitenkin niskojen päältä koolailemaan laudalla niin putket kulkis näppärästi lautojen raoissa niin entäs niskan päälle lautojen alle alumiinipaperi eli "saunapaperi"..

Pitäs auttaa ja samanverran sulkee höyryä kuin se muovimattokin tms.. Olis ainakin 999€ halvempi systeemi...

[justus01]

Mulla kans menossa lattialämmitysputkee lastulevyn ja muovimaton (luultavasti) alle..

Kauppaavat jotain alumiinilevyn palasia mutta 30 neliön tekeminen sillä maksaa yli tonnin joten on mielestäni kyllä liikaa  :-?

Kun joutuisin kuitenkin niskojen päältä koolailemaan laudalla niin putket kulkis näppärästi lautojen raoissa niin entäs niskan päälle lautojen alle alumiinipaperi eli "saunapaperi"..

Pitäs auttaa ja samanverran sulkee höyryä kuin se muovimattokin tms.. Olis ainakin 999€ halvempi systeemi...

Lastulevy ja muovimatto ovat aika hyviä lämpöeristeitä verrattuna vaikka kipsilevyyn ja laminaattiin...
Alumiinipaperi ei aja samaa asiaa kuin lämmönsiirtopellit, koska et saa sitä paperia sitä putken pintaa vasten samalla tavalla. Tämä vaikuttaa sitten sillä tavalla, että lämpö siirtyy lattiaan vain säteilemällä, ei johtumalla kuten peltien tapauksessa.

"Tee-se-itse"-hikiottalla säästöversio:
- 0,5mm alumiinipeltiä koolauksen päälle irralleen. Pätkäteräsputkea ja leka... Sen verran upotusta putkelle, että jää putki kevyesti puristuksiin peltin ja lastulevyn väliin.   (Minkäänlaista "toimivuustakuuta" ei myönnettä, eikä alumiinipeltin hinnasta ole mitään käsitystä...)

[Capsu]

Nyt on hiukan jo kokemusia uusitun lattialämmityksen toiminnasta. Tähän mennessä näyttää siltä, että korjaus olisi onnistunut vähintäänkin tyydyttävästi. Lämpö on pysynyt pirtissä ihan hyvin toistaiseksi. Virtausten hienosäätöä tehdään vielä muutamassa piirissä, jotta saadaan tuo lämötilaero menon ja paluun välillä tuohon n. +5 asteeseen.

Korjauksesta ja käytöstä muutamia havaintoja, joista ehkä hyötyä muillekkin vastaavaan rakenteeseen päätyville (lattiavasojen väliin asennettavat lämmönluovutuslevyt):

• Lämmönluovutuslevyjen muoto kannattaa tarkastaa huolellisesti ennen laudoituksen asentamista, että levyt ovat hiukan kuperia ylöspäin. Meillä osa levyistä oli ilmeisesti valmistuksen, varastoinn, asennuksen jäljiltä notkolla alaspäin, jolloin suoraa kontaktia ei lautaan syntynyt ja lämmitysteho jäi vaatimattomaksi. Lämmönjohtuminen on ensisijainen lämmön siirtymismuoto tässä rakenteessa.
  
• Lämmönluovutuslevyt mielellään koko lattian alalle, ainakin saneerauskohteissa. Meillä talo oli valmistunut 1930-luvun alussa, joten se pitää kyllä mitoituksessa huomioida.
  
• Lautalattia tarvitsee hiukan korkeamman lämpötilan lämmitysvedelle kuin betoniin upotettu putkisto. Meillä menovesi on ollut +40 - 45 asteista, kun ulkolämpötila on -5 - -15 astetta, jolloin lattian pintalämpötila on ollut +23  - +27 astetta

Seurataan jatkossakin miten tuo systeemi nyt toimii. Lattioiden uudelleenaukaisu ja korjaus olivat kieltämättä aika raskas toimnpide, mutta tulos oli sen vaivan arvoinen, varsinkin kun ei itse sitä tarvinnut tehdä / maksaa. Lisäksi lattia kun oli kiinnitetty ruuveilla vasoihin, nin vanhant laudat pystyttiin käyttämään pääsääntöisesti uudestaan ja bonuksena tuli taatusti kuvan puulattian kiristys kaupan päälle. Lautoja ei onneksi oltu ehditty pintakäsitellä. Operaatiossa sattui yksi haaverikin, kun kirvesmiesporukka lattaa avatessa ja kasatessa osuivat lämpöputkiin, jonka seurauksena putkeen tuli vuoto ja putki jouduttiin korjaamaan.

[Xargo]

Laitetaas nyt tähän samaan putkeen pikaisesti kokemus lankkulattiasta ihan uudessa talossa. Eli siis viime talvi pinnat oli vielä betonilla ja maalämmöllä lämmiteltiin. 20C sisälämpötilaan riitti nollakeleillä n. 24C vesi. Nyt kun talossa asutaan ja lattia on 18mm merbaulankkua niin menovesi pyörii nollakeleillä siinä reilussa kolmessakympissä ja sisälämpötila on nyt 22-23C. Periaatteessahan parin/kolmen asteen sisälämpötilan nosto pitäisikin vaatia n. 6-9K kuumemman menoveden, mutta tuo nyrkkisääntö taitaa olla aika vanha ja huonommin eristetylle talolle mietitty. Luulenpa, että tässä(kin) tapauksessa tuo lankku kyllä vaatii enempi lämpöjä. Esim. kylppärissä on selvästi lämpimämpi vaikka siellä on sama kierto. Kylppärin lattiassa on lasimosaiikki.

Lattiarakenne siis alhaalta päin lukien: 175mm ontelolaatta, 30mm askeläänivilla, suodatinkangas, 80mm teräsbetonivalu (jossa ll-putket), liimapintainen lankkulattian alusmatto, ympäripontatut lattialankut.

[jiipeeoo]

Tää alkaa olla jo vanha ketju, mutta voihan tänne vielä tulla uusia lukijoita, niin kuin minäkin. Minusta tässä ko. tapauksessa oli (kuten on jo selvinnytkin) kolme asiaa, jotka itse tekisin toisin. Putket tiheämpään (n. 20 cm), enemmän peltiä ja eristystä alle - ei päälle.

Kymmenisen vuotta sitten tehtiin isohko remontti v. -70 tehtyyn taloon. Talossa ei oltu tehty remonttia koskaan. Rossipohjan eristeenä oli 10 cm styroksia (betonin päällä) - sitten harva (ja vino) koolaus ja sen päällä "saima-parketti". Tehtiin  mm. tuo koolaus uusiksi ja vaateriin. Koolauksen alaosaan kanaverkkoa ja sen päälle villaa levyinä. Sitten harvalaudoitus, jonka "väleihin" (n. 20cm välein - putki ei edes taivu juuri tiukempaan mutkaan) lämmönluovutuslevyt. Sitten mietin juuri sitä, että laittaako siihen päälle lastulevy - joka on eriste? Päädyin "sasmox" - levyyn, joka on saman vahvuista, mutta laskee lämmön paremmin läpi. Levyjä paikalleen laittaessa piirsin tussilla viivat kohtiin, joissa putket meni - ei tarvinnut pelätä ruuvaillessa, että osuu putkeen. Päälle tuli laminaatti. Kymmenen vuotta mennyt nyt ongelmitta. Jossain kohti jätin syystä tai toisesta ehkä 20 x 30 cm alueen "pellittä". Se kohta löytyy edelleen lattiasta "viielämpänä" alueena.

Viime maanantaina tuli tontille poraaja. Tiistaina oli 214 metrin kaivo valmis. Keskiviikkona oli vappu. Torstaina lähti öljykattila ulos ja maalämpöpumppu sisään. Perjantaina puolelta päivin oli "kaikki valmista". - TomAllen -

Kuva meidän pellityksestä:
http://s1310.photobucket.com/user/jarpat/media/Sekalaista/IMG_0171_zpsa6d7421c.jpg.html?sort=6&o=0