Lautalattian eristävyys lattialämmityksessä

[Capsu]

Minulla on nyt pari kuukautta käytössä ollut IVT X15 + lattialämmitys. Ongelmana on ollut saada pirttiä lämpimäksi. Lämpöpumppu tuntisi toimivan ihan Ok, mutta lämmön jako huoneissa ei oikein tunnu mielestäni toimivan ihan Ok. Nyt -5C:n ulkolämpötilassa piireihn menevä vesi on + 41C ja pintalämpötilamittarilla mitattu lattian lämpötila on +19-20C. Hirvittää tuo lattalämmitykseen menevän nesteen lämpötila, kun vaikuttaa olevan n. 10C korkeampi kuin oletin. Lattian rakenne ylhäältä alas on 28mm lauta, tuulensuojapaperi lattiavasa ja niiden tasassa/välissä lämmitysputkisto+lämmönluovutuslevyt, eristeet 35-40cm puhallusvillaa, 25mm tuulensuojalevy ja näiden alla ryömintätila eli perinteinen rossipohjarakenne. Minkälaisia menovesilämpötiloja muilla on ollut vastaavassa rakenteessa.

[peki]

 Inventteriumppu sinänsä on tuohon ihan loistava valinta.
Kyllä se benoniinkin varmaan menolämmöt alkaa olemaan jotain 35c, riippuen tietysti missä kohtaa käyntiä mittaa.
Ja kun varaavuutta ei ole tuossa rossissa muutakuin ne  alulevyt, niin mikään ei sido lämpöä. Mulla oli vanhassa talossa (Parman valmis talo) rossipohja tosin ilman lämmitystä. Se alkoi tuntumaan lämpimältä vasta kun ulkona oli noin -15c. En tiedä syytä mutta näin oli.

[peki]

Ajelin tossa kaivon testiä ja tuli samalla testattua tuota menolämpöö laattaan.
Ulkona pakkasta nyt 2,5c ja käynnin lopulla meno on mulla 38c.
Sitä sun rossipohjalämmitystä voisi verrata ehkä enemmän patteri lämmitykseen kun varaavuutta ei  ole.
Itse lisäisin kiertoa lämmityspiirissä.
Tällä hetkellä itellä sisälämmöt on kyllä melkein 24c joka selittää nuo minun korkeahkot lähtölämmöt.

[peki]

Ajelin tossa kaivon testiä ja tuli samalla testattua tuota menolämpöö laattaan.
Ulkona pakkasta nyt 2,5c ja käynnin lopulla meno on mulla 38c.
Sitä sun rossipohjalämmitystä voisi verrata ehkä enemmän patteri lämmitykseen kun varaavuutta ei  ole.
Itse lisäisin kiertoa lämmityspiirissä.
Tällä hetkellä itellä sisälämmöt on kyllä melkein 24c joka selittää nuo minun korkeahkot lähtölämmöt.

Uhohdin tuon hullunkierron kokonaan Oikeampi lähtölämpö laattaan taitaa olla noin 33c.

[Kallioniemi]

Minulla on nyt pari kuukautta käytössä ollut IVT X15 + lattialämmitys. Ongelmana on ollut saada pirttiä lämpimäksi. Lämpöpumppu tuntisi toimivan ihan Ok, mutta lämmön jako huoneissa ei oikein tunnu mielestäni toimivan ihan Ok. Nyt -5C:n ulkolämpötilassa piireihn menevä vesi on + 41C ja pintalämpötilamittarilla mitattu lattian lämpötila on +19-20C. Hirvittää tuo lattalämmitykseen menevän nesteen lämpötila, kun vaikuttaa olevan n. 10C korkeampi kuin oletin. Lattian rakenne ylhäältä alas on 28mm lauta, tuulensuojapaperi lattiavasa ja niiden tasassa/välissä lämmitysputkisto+lämmönluovutuslevyt, eristeet 35-40cm puhallusvillaa, 25mm tuulensuojalevy ja näiden alla ryömintätila eli perinteinen rossipohjarakenne. Minkälaisia menovesilämpötiloja muilla on ollut vastaavassa rakenteessa.

Et kertonut mikä on paluuveden lämpötila.

[Capsu]

Minulla ei ole mittaria tuossa paluuveden jakotukissa, mutta pintalämpotilamittarilla meno- ja tulotukkien pinnasta mitattuna lämöero olisi n. 6C:n luokkaa. Alakerran lattalämmitys on asennettu n. 65 m² alalle ja jakautuu neljään eri huoneeseen.

Minulla on yläkerrassa vesikiertoiset patterit, jotka kyllä pitävät yläkerran hyvin patteritermostaateilla säädetyssä +20C:n lämpötilassa, riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Nuo patterit mitoitettiin matalalämpöiselle lattialämmitysvedelle ja asennettiin tämän lämpöpumppuremontin yhteydessä. Niissä kiertää samanlämpöinen vesi kuin lattalämmityksessä. Jako yläkerran pattereille ja ensimmäisen kerroksen lattialämmitykseen tapahtuu kellarissa pumpun läheisyydessä.

Niin kyseessä on vanha 1930-luvulla rakennettu talo, jossa lattiapinta-alaa yhteensä n. 130m²  jakautuen kahteen kerrokseen. Alapohja on rakennettu käytännössä uusiksi lattialämmityksen asentamisen yhteydessä. Vanhat, silloisen paikallisen kirjapainon makulatuuripaperista tehdyt eristeet eivät olleet enää tätä päivää. Lisäksi runkoon on ulkovuorauksen korjauksen yhteydessä lisätty hiukan lisää eristysä. Tähän asti lämmitys oli toteutettu pönttöuuneilla, jotkan kyllä toimivat todella hyvin. Tosin tuo klapiralli alkoi tympäistä pikku hiljaa

[Matias]

Jos saisit mitattua lattiapiiristä jakotukille palaavan veden lämpötilan niin siitä voisi päätellä miten lattiassa vesi kiertää.

[Kallioniemi]

Pitäisi kai selvittää, paljonko siitä lämmitysputkistosta lämpöä siirtyy huoneilmaan ja rakenteisiin alakerran lattiaputkiston kautta, niin voisi arvioida meneekö sitä paljonkin harakoille.  Ehkä sen joku viisaampi osaisi laskea?

Pitäisi kai kumminkin tietää niiden alakerran lämmitysputkien sisä- ja ulkopintojen lämpötilaero, tai vaihtoehtoisesti veden virtausnopeus putkessa. Tietenkin myös röörien yhteispituus.

[Capsu]

Tein tuossa muutamia mittauksia piiriin menevän ja sieltä tulevan veden lämpötilasta. Esim. menoveden ollessa 51,2C, paluu oli 46,3C ja muissakin mittauksissa tuo lämpötilaero pyöri n. 5C:n korvilla, lattian pintalämpötila pyöri +16 - +20C:n lämpötiloissa, joten johonkin hukkaantuu pahimillaan yli 30C. Ulkona oli tuohon aikaan n -13C^o Huonelämpötila n. + 16 - +17C Ketuttaa riivatusti, koska investointi maalämpöön oli todella iso ja palkinnoksi saa emännän sarkastiset kommentit sekä hänen lattialämmityshuoneisiin raahaamat sähköpatterit  

[sumu]

Ensin olisi syytä saada selville kuinka lämmintä vettä oikeasti menee lattiakiertoon. Itsellä on n. 200 m2 pattereilla ja n. 60 m2 lattialämpöä (syksyllä asennettu maalämmön yht.).
Aluksi oli ongelmana saada lämpöä lattiaan mutta syynä oli se että patterikierto vei virtauksen lattiapuolelta. Molemmilla on omat kv pumput. Putkituksen muutoksella asia korjaantui.
Laitoin lattiapiirit miltei suoraan paksun laminaatin alle, ei mitään välilevytyksiä, ja toimii hyvin. Kun pattereille menee n. 40 asteista niin lattiaan n. 30., pintalämpö laminaatissa 23-25. Vanha talo ja lattiassa purueristys.

[VHR]

Voisikohan lämpö päästä tuulettumaan harakoille lautalattian ja lämmitysputkiston välisestä tilasta.
Vanhoissa taloissa seinän ja lattian välinen liitos on aina vähän ongelmallinen.
Sanoit, että ulkopuolelle on lisätty eristystä, mutta minkälainen rakenne on seinässä noin yleensä ?

Nyt lämmityskaudella saisi lämpökameralla näppärästi kuvattua huoneiden nurkat sisätilojen osalta.
Näistä kuvista voisi nähdä onko lämpövuotoja/kylmäsiltoja lattian ja seinän liitoksissa.

Rossipohjan tuuletuksen pienentäminen näin talvella voisi myös vähän auttaa lämpövuotoon.

[Xargo]

Nyt -5C:n ulkolämpötilassa piireihn menevä vesi on + 41C ja pintalämpötilamittarilla mitattu lattian lämpötila on +19-20C. Hirvittää tuo lattalämmitykseen menevän nesteen lämpötila, kun vaikuttaa olevan n. 10C korkeampi kuin oletin. Lattian rakenne ylhäältä alas on 28mm lauta, tuulensuojapaperi lattiavasa ja niiden tasassa/välissä lämmitysputkisto+lämmönluovutuslevyt, eristeet 35-40cm puhallusvillaa, 25mm tuulensuojalevy ja näiden alla ryömintätila eli perinteinen rossipohjarakenne. Minkälaisia menovesilämpötiloja muilla on ollut vastaavassa rakenteessa.

Ei ole tuollaisesta rakenteesta henk. koht. kokemuksia, mutta laskennallisesti tuo 28mm lattialankku tarkoittaa n. 5 W/(m²K) U-arvoa. Tuosta kun kerrotaan lämpötilaerolla 41C-19,5C = 21,5K saadaan lattialämmityksen tehoksi per neliö 107,5 W. Kyllä tuossa oikeassa suuruusluokassa liikutaan. Riippuu sitten kovasti talon eristyksestä sun muista rakenteista, miten paljon tehoa/neliö oikeasti tarvittaisiin.

Toinen juttu on myös se, että lämpö menee minne se helpoiten pääsee eli jos lankun alaisesta tilasta on jokin reitti jossa on pienempi U-arvo kuin tuo 5 W/m²K) niin sitä kautta kyllä menee lämpöä minne nyt sitten meneekin. Seinän ja lattian liitos? Luulisi kyllä, että lämpö tulisi sieltä huoneilmaan, mutta olen kuullut kauhutarinoita, joissa esim. välipohjan kohdalta seinärakenteita ei ole eristetty juuri ollenkaan.

Kuten tuolla jossain aiemmassa vastauksessa olikin niin lattiakierrossa oleva vesi ei tosin ole välttämättä tuota 41C (olettaen, että tuo on pumpulta kiertono lähtevä lämpötila), jolloin lämpötilaero ja sitä kautta teho per neliö myös laskee.

Itselläni tulossa myös lankkulattia, mutta betonivalun päälle. Saas nähdä miten käy kun tällä hetkellä talolle riittää 21-22C vesi. Luulisi ettei asteen/parin lämpötilaero paljon lankun läpi tunnu. Nämä on näitä makuasioita, joiden kanssa on sitten elettävä. Onhan se vähän epäloogista, että lämmönlähteen päälle laitetaan eriste, mutta näin olen vaan itsekin tekemässä...

[justus01]

lattian pintalämpötila pyöri +16 - +20C:n lämpötiloissa, joten johonkin hukkaantuu pahimillaan yli 30C. Ulkona oli tuohon aikaan n -13C^o Huonelämpötila n. + 16 - +17C

Kyllä tuo vaikuttaisi minusta siltä, että lattiassa ei kierrä vesi ollenkaan. Jotain vikaa jossakin...lämmönjaon kytkennässä ja/tai säädöissä?

[Capsu]

Rossipohjan alapuolisen tilan tuuletus on laskettu talven ajaksi pieneksi eli ns. kissanluukut on suljettu. Lattianalaisen kylmän tilan lämötila on aika vakio, kun maa on kuitenkin sula. Poikkeavaa muutosta tilan lämpötiassa ei ole tapahtunut lattalämmön kytkemisen jälkeen, joten sinne ei ilmeisesti ainakaan lämpöä johdu.

Alapohja rajoittuu sivuilla ja väliseinien kohdalla rakennuksen hirsirunkoon, joka on vanhaa 6" hirttä. Ulkoseinien kohdalla lisätty hirren pintaan ulkopuolelle tänä syksynä 12mm tuulensuojalevy + uusi ulkovuoraus tuuletusrakoineen. Vuorauksen yhdetydessä tarkastettu hirsien riveykset ja tarvittaessa täydennetty/korjattu riveystä.

Nuo mainitsemani meno/paluulämpötilat on mitattu lattialämmityksen jakotukilta.

Voin tietenkin vääntää yläkerran kierron kiinni joksikin aikaa, jolloin nähdään onko sillä vaikutusta pintalämpötilaan.

MLP:n asentaneen firman kaveri kävi paikalla ja ei oikein osannut muuta sanoa, että kyllä nää on toiminut hyvin muilla. Muutti kuitenkin lämmönjaon kv-pumpun asennolle III -> II ja pyysi tarkkailemaan tilannetta. Tosin mitään merkittävää eroa ei ainakaan tänä aamuna ollut havaittavissa. Lattialämmitysjärjestelmänä on Greenlinen viritys, jonka putkistot, yms. asensi ko. merkin asentaja.

[VHR]

Lattiassa sanoit olevan puhallusvillaa. Se ei ollut hyvä ratkaisu, sillä se tahtoo lasehtia ajan kuluessa ja syntyy ylimääräinen tuulettuva tila lattiarakenteisiin.
Ilmastointi eli huoneiston alipaine vielä tehostaa ilma/energiavuotoa.
Linkki:http://www.paroc.com/SPPS/Finland/BI_attachments/Paroc_seminaariesitystiivistelma.pdf
Linkki:http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/pdf/merakentajat/Mrkesa03.pdf

150 mm:n vanhan hirsiseinän lämmöneristävyys taitaa olla samaa luokkaa kuin 50 mm:n parhailla mineraalivilloilla, jotenka kylmäsiltaa seinänvierestä kyllä löytyy.

Tarkista nyt kuitenkin lattiakierron toiminta ensiksi ja toivottavasti vika löytyy sieltä.

[peki]

No mutta kun se on niin helppo sinne laittaa .
Levyvillaa ehdottomasti tai sitten näitä uusia matskuja.

[Matias]

Onkohan lattiapiiriä ilmattu?Sattuneesta syystä tuli itselle esille miten ilma lämmityskierrossa syö virtausta melkoisesti

[Capsu]

Kyllä tuo piiri piti asentajien toimesta ilmata, eikä ainakaan jakotukilla mitään kurinoita kuulu. Tuossa tukilla (Danfoss) pitäsi olla käsittääkseni jonkinlainen automaatti-ilmastus myöskin menopuolella (mötikkä tukin päässä pienellä nipalla varustettuna).

Tuo alapohjaan puhallettu ekovilla tehtiin valmistajan ohjeen mukaan 30% ylitäytöllä, joka sullottiin vasojen tasalle. Tuolla ylitäytöllä piti nimenomaan ehkäistä tuota painumista. En tiedä, kuinka nopeasti tuo villan painuminen tulisi merkittäväksi, jolloin tuo ilmatila syntyisi eristeen ja laudan väliin. Ainakin lattan asennuksen yhteydessä villa oli hiukan kuperana pintana vasojen välissä. Laudoitus sitten painoi villan lopullisesti likistyksiin vasojen tasalle. Ennen laudoitusta vielä puhdistettin lämmönluovutuslevyt ja varmistettiin, että putket olivat näkyvissä villan päällä.   Villotuksesta on aikaa n. vuoden verran.

Voisi  tietenkin kokeilla säätää hiukan noita  piirien esisäätöarvoja isommiksi, jos niillä olisi vaikutusta virtaukseen ja lämmönluovutukseen.

Ohessa vielä lattialämpösuunnitelman piirien putkipituudet jakotukilta  ja esisäätöarvot huonekohtisesti, jos niistä mitään lisäinfoa on

Huone 1
Piiri 1: pituus 58m, esisäätöarvo 3,0
Piiri 2: pituus 64m, esisäätöarvo 4,0
Huone 2
Piiri 1: pituus 49m, esisäätöarvo 3,0
Piiri 2: pituus 53m, esisäätöarvo N
Huone 3
Piiri 1: pituus 44m, esisäätöarvo 4,0
Piiri 2: pituus 45m, esisäätöarvo 4,0
Huone 4
Piiri 1: pituus 67m, esisäätöarvo 4,0

Lattalämmityksen mitoitustiedot
Lattalämmityksen mitoitusteho: 1,8 kW
Maksimi painehäviö (dp): 17,3 kPa
Vesivirta (qv): 566 l/h
Mitoituslämpötilat: 39/35^oC
Lattialämmityksen vesitilavuus 41 L

Ja lopuksi kuva rakenteesta ennen laudoitusta,

[peki]

Nyt on varmaan lämpölevyt ymmärretty väärin. Mulla on kauttaaltaan paitsi mutkat ilman.
Putkee on 11 neliön huoneessa 54m kk 300 jaolla.
Onko tuo tapettiseinä ulkoseinää?

[Capsu]

Tapettiseinä on ulkoseinää. Levyt on lattialämmitysfirman toimesta asennettu putkiasennusten yhteydessä ja Greenlinen asennusohjeen kuvauksen mukaisesti näyttäsivät olevan.  Putkien jako on 200 mm

http://www.kessele.com/sites/kessele.hosts.fi/files/Greenline_latt_ldmm_teknohje.pdf

[VHR]

Greenlinen ohjessa mainittiin, että on tärkeää käyttää mineraalivillaa ja täyttö tiiviisti vasojen yläreunaan.

Ekovillan ohjeissa oli ulkoseinän reunoille 50 %:n ylitäyttö ja painaminen tiiviimmäksi. Soveltuvuudesta lattialämmitysratkaisuihin ei ohjeissa ollut mainintaa.

Pääsetkö tarkistamaan rossipohjasta ovatko tuulensuojalevyt päässeet taipumaan alaspäin ? Tämä on melko yleistä, jos tukilautoja on vähän harvakseltaan.

Kuvassa näyttäisi, että vasojen ylittäviä putkia ei ole vielä upotettu vasoihin. Tulihan tämä varmaankin tehtyä  

[Xargo]

Tapettiseinä on ulkoseinää. Levyt on lattialämmitysfirman toimesta asennettu putkiasennusten yhteydessä ja Greenlinen asennusohjeen kuvauksen mukaisesti näyttäsivät olevan.  Putkien jako on 200 mm

http://www.kessele.com/sites/kessele.hosts.fi/files/Greenline_latt_ldmm_teknohje.pdf

Sitä varmaan peki tarkoitti, että sulta puuttuu puolet lämmönluovutuslevyistä ainakin tuon kuvan mukaan. Noiden levyjen tehtävä ei siis ole ainoastaan pitää putket paikallaan oikeilla paikoillaan vaan myös peilata lämpösäteily oikeaan suuntaan (ylös).

Nyt tuossa käy niin, että kun putki säteilee tietenkin kaikkiin suuntiin niin lämpölevyjen kohdalla lämpö peilataan lattialankkuun. Niissä kohdissa, missä lämpölevyjä ei ole, ohjautuu vähän reilu puolet säteilystä muualle kuin lattialankkuihin. Eli siis lähinnä pyrkii eristeen läpi. Tokihan eriste on eriste, eikä se lämpö nyt ihan heittämällä siitä läpi mene, mutta kyllä rakenne varmasti paremmin toimisi jos lämpölevjä olisi tuplamäärä.

Tuossa asennusohjeessa on kyllä esitetty huomattavasti pienemmät välit levyille kuin sulla on. Itse laittaisin levyt aivan toisiinsa kiinni, ehkä jopa pienellä lomituksella jos mahdollista.

Mulla on kanssa Danfossin tukit. Esisäätöarvoista sen verran, että miksiköhän sulla on arvot puolesta välistä skaalaa... Ellei tuo N sitten ollut sama asia kuin 8 eli täysin auki. Eli ymmärtääkseni ES:t tulisi olla niin, että pisin piiri on täysin auki ja muut piirit sitten niin, että ovat tasapainossa. Jos tuo N on 8 eli täysin auki niin sitten on varmaan arvot ihan fiksusti, mutta jos N yhtä kuin pienin mahdollinen niin sitten näyttää oudolta. Pitää katsoa jakotukista miten päin tuo meni. Muistan kyllä tuon N:n nähneeni omissakin tukeissa.

Vaikka toki esisäätöön vaikuttaa piirin pituuden lisäksi kyseisen piirin lämmöntarve.

[justus01]

Noiden levyjen tehtävä ei siis ole ainoastaan pitää putket paikallaan oikeilla paikoillaan vaan myös peilata lämpösäteily oikeaan suuntaan (ylös).
.

Ilman levyjä lämpö siirtyy lähes pelkästään säteilemällä ja levyjen kanssa suurimmaksi osaksi johtumalla, mikäli levyt ovat hyvin lattiamateriaalia vasten. Tästä se suurin ero varmaan tulee....

Tässä esimerkki jossa lämpö siirtyy varmaankin pääasiassa johtumalla:
http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/5/51703/1302464192_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg

[Xargo]

Ilman levyjä lämpö siirtyy lähes pelkästään säteilemällä ja levyjen kanssa suurimmaksi osaksi johtumalla, mikäli levyt ovat hyvin lattiamateriaalia vasten. Tästä se suurin ero varmaan tulee....

Totta. Luovuttava pinta-alakin kasvaa melkoisesti levyjen kanssa. Piitahnaa väliin vaan niin saa hyvän kontaktin.  

[justus01]

Ja lopuksi kuva rakenteesta ennen laudoitusta,

Mitähän Kesselen suunnittelija sanoisi tuosta kuvasta?
Onkohan lämmönjakolevyjä laitettu suunnitelman mukaisesti, vai onko LVI-urakoitsija vähän "säästänyt"?

[Capsu]

Ekovillan ohjeissa oli ulkoseinän reunoille 50 %:n ylitäyttö ja painaminen tiiviimmäksi. Soveltuvuudesta lattialämmitysratkaisuihin ei ohjeissa ollut mainintaa.

Pääsetkö tarkistamaan rossipohjasta ovatko tuulensuojalevyt päässeet taipumaan alaspäin ? Tämä on melko yleistä, jos tukilautoja on vähän harvakseltaan.

Kuvassa näyttäisi, että vasojen ylittäviä putkia ei ole vielä upotettu vasoihin. Tulihan tämä varmaankin tehtyä  

Tuo ylitäyttö oli reunoilla kyllä tuon 50% ja jopa ylikin, keskemmällä ainakin tuo 30%.

Tuo taipuma on tarkastettu, silminnähden ei taipumaa ole havaittu.

Putket upotettu vasoihi tehtyihin koloihin. Kuva otetu ennen tätä.

[Capsu]

Sitä varmaan peki tarkoitti, että sulta puuttuu puolet lämmönluovutuslevyistä ainakin tuon kuvan mukaan. Noiden levyjen tehtävä ei siis ole ainoastaan pitää putket paikallaan oikeilla paikoillaan vaan myös peilata lämpösäteily oikeaan suuntaan (ylös).


Tuossa asennusohjeessa on kyllä esitetty huomattavasti pienemmät välit levyille kuin sulla on. Itse laittaisin levyt aivan toisiinsa kiinni, ehkä jopa pienellä lomituksella jos mahdollista.

Mulla on kanssa Danfossin tukit. Esisäätöarvoista sen verran, että miksiköhän sulla on arvot puolesta välistä skaalaa... Ellei tuo N sitten ollut sama asia kuin 8 eli täysin auki. Eli ymmärtääkseni ES:t tulisi olla niin, että pisin piiri on täysin auki ja muut piirit sitten niin, että ovat tasapainossa. Jos tuo N on 8 eli täysin auki niin sitten on varmaan arvot ihan fiksusti, mutta jos N yhtä kuin pienin mahdollinen niin sitten näyttää oudolta. Pitää katsoa jakotukista miten päin tuo meni. Muistan kyllä tuon N:n nähneeni omissakin tukeissa.

Vaikka toki esisäätöön vaikuttaa piirin pituuden lisäksi kyseisen piirin lämmöntarve.

Tuossa putkiasennuksessa olen täysi noviisi, joten tilasin asennuksen avaimet käteen periaatteella ja asentaja tuli Kesseleltä. Maalliikona en pysty kyseenalaistamaan tuota asennusta, mutta jos nyt osottautuu, että tuo putkitus on jotenkin väärin asennettu, niin tuleehan tuosta hirmuinen tappio, kun kaikki lattiat avataan, ennenkuin tiloja on edes ehditty ottamaan käyttöön (lattiat pintakäsittelyä lukuunottamatta valmiita)  

Katselin netistä Danfossin sivulta, niin tuo N näyttäisi vastaavan täysin auki olevaa arvoa.

[justus01]

Sitä varmaan peki tarkoitti, että sulta puuttuu puolet lämmönluovutuslevyistä ainakin tuon kuvan mukaan. Noiden levyjen tehtävä ei siis ole ainoastaan pitää putket paikallaan oikeilla paikoillaan vaan myös peilata lämpösäteily oikeaan suuntaan (ylös).


Tuossa asennusohjeessa on kyllä esitetty huomattavasti pienemmät välit levyille kuin sulla on. Itse laittaisin levyt aivan toisiinsa kiinni, ehkä jopa pienellä lomituksella jos mahdollista.

Mulla on kanssa Danfossin tukit. Esisäätöarvoista sen verran, että miksiköhän sulla on arvot puolesta välistä skaalaa... Ellei tuo N sitten ollut sama asia kuin 8 eli täysin auki. Eli ymmärtääkseni ES:t tulisi olla niin, että pisin piiri on täysin auki ja muut piirit sitten niin, että ovat tasapainossa. Jos tuo N on 8 eli täysin auki niin sitten on varmaan arvot ihan fiksusti, mutta jos N yhtä kuin pienin mahdollinen niin sitten näyttää oudolta. Pitää katsoa jakotukista miten päin tuo meni. Muistan kyllä tuon N:n nähneeni omissakin tukeissa.

Vaikka toki esisäätöön vaikuttaa piirin pituuden lisäksi kyseisen piirin lämmöntarve.

Tuossa putkiasennuksessa olen täysi noviisi, joten tilasin asennuksen avaimet käteen periaatteella ja asentaja tuli Kesseleltä. Maalliikona en pysty kyseenalaistamaan tuota asennusta

Jos asentaja oli Kesseleltä, niin asennus on varmaankin suunnitelmien mukainen. Ehkä Kesselä on tarkoituksella suunnitellut lattialämmityksen toimimaan saman lämpöisellä vedellä kuin yläkerran patteriverkosto.
Miksi se kuitenkaan nyt näytä toimivan...mitoitus-/suunnitteluvirhe lattilämpöputkituksessa?

[seppaant]

Ote Greenlinen asennusoppaasta

Lämpölevylattiaa käytetään tiloissa, joihin tulee
naulattava ponttilattia. Putkitus ei nosta lattiapintaa.
Levyt asennetaan ikkunoiden alle suunnitelman
mukaisesti vieri viereen ja keskialueelle n. 200
mm:n välein, viereiseen koolausväliin (k=600) naulataan
levy vapaan välin kohdalle. Lopputulos näyttää
shakkiruutumaiselta. Lämpölevy naulataan vain
toisesta päästä. Urien väli levyssä on 18,5 mm.
Vasavälistä toiseen meno edellyttää kolon tekemistä
vasaan putkea varten. Levyn mitat ovat 595 x
200 mm. Pitkien asennuslevyjen mitat ovat 100 x
1000 mm.

Koska levyn leveys on 200mm, niin kuvasta voi päätellä, että levyjen väli on n. 300mm. Tämä vähän liian harva asennus ei voi olla ongelman syy.

Minä epäilen tuota Matiaksen mainitsemaa ilmaongelmaa, vikka putkisto on ilmattu käyttöönoton yhteydessä.

"Uudessa" vedessä on aina liuonneena kaasuja, jotka ajan myötä ja varsinkin lämpötilan noustessa erkanevat muodostaen ilmataskuja.

Ilmaa putkistot

- Estä lämpöpumpun käynnistyminen.
- Nosta piirin paine lähelle varoventtiilin avautumispaineta,  1,5bar?. Tällöin ilmakuplat puristuvat kasaan ja lähtevät helpommin liikkeelle.
- Kiertovesipumppu maksimi teholle. Suurempi virtaus saa kuplat helpommin liikkeelle.
- Ilmaus suoritetaan siten että virtaus on kerrallaan vain yhden piirin kautta.
-Sulje patterikierto ja lattiapiirit yhtä piiriä lukuunottamatta.
- Piirin ilmauksen aikana pysäytä ja käynnistä kiertovesipumppu pari kertaa. Tämä saa kuplat helpommin liikkeelle ja virtauksen ollessa seis poistuu ilma paremmin tukin automaatti-ilmauksesta (varmista että automaatti-ilmaus on toimintakunnossa).
- Muutaman minuutin (5min) jälkeen avaa seuraava piiri ja sulje ilmauksessa ollut piiri.
-Näin ilmaat yksitellen kaikki piirit.
-Paluta patterit ja kaikki piirit käyttöön ja varmista, että piirien esisäädöt ovat kohdallaan. Jätä kiertovesipumppu vielä maksimi teholle.

Ja sitten vaan nauttimaan lämpimistä lattioista.

ATS

[VHR]

Minusta tuo kuvan alumiinilevyjen asennus eroaa ohjeellisesta asennuksesta siinä, että levyjä olisi voinut vähän tiivistää niin että olisi syntynyt yhtenäinen shakkilauta-kuviointi. Nyt on pikkasen säästetty ja laitettu levyjä vähemmän.

Paukut kannattaa varmaan ensimmäisessä vaiheessa käyttää siihen, että saa varmuuden lattian nestekiertojen oikeasta toimivuudesta.

Toiseksi näin pakkaskelillä lämpökameran kuvat sisältä ja ulkoa paljastaa lämpövuodot ja niiden ottamista kannattaa harkita.

Jaahas mietittiin seppaantin kanssa samoja asioita...samaan aikaan...

[Capsu]

Ok, täytyy kokeilla tuota ilmausta nyt ensiksi. Yksi noviisikysymys tuosta automaatiilmauksen toiminnasta. Siinä mötikässä on siis yksi pieni messinkinen nippa, jossa on kierteillä "hattu" päällä. Kuinka paljon tuon pitäisi olla auki, 1-2 kierrosta vai kokonana auki?

[seppaant]

Siinä mötikässä on siis yksi pieni messinkinen nippa, jossa on kierteillä "hattu" päällä. Kuinka paljon tuon pitäisi olla auki, 1-2 kierrosta vai kokonana auki

Näitä automaatti-ilmauksia on tietenkin monenlaisia, mutta ainakin minulla olevassa mallissa, jos hattu on kiristetty kiinni niin se estää ilman poistumisen ja ilmauksen toimimisen.
Normaali käytön aikana pari kierrosta auki.
Ilmausen aikana hattu kokonaan pois.

ATS

[Matias]

Jos tuon hatun alta näkyy neulaventtiili (samantapainen kuin auton renkaassa) niin älä paina neulaventtiiliä kuin korkeintaan millin-pari ja pitäisi tulla vettä.
Ilma tulee automaattisesti pois kun hattua löysää kierroksen-pari
Jos sitä painaa vähän liikaa niin neula saattaa luiskahtaa reiästä ilmakellon sisälle ja neulanreiästä tulvii sitten vettä.
Tarkoitan tuollaista automaattista ilmanpoistoventtiiliä.

[Capsu]

Minulla tuo nipukka on tuossa kyljessä lähellä yläreunaa.

[Kallioniemi]

Jälkikasvuni talossa on autotallin lattiapiirin ilmausmahdollisuus vain kv-pumpun ilmausruuvin kautta. Pumppu on vihreä kolminopeuksinen Wilo.
Kun olen joutunut sitä ilmaamaan, on se aina jo siinä vaiheessa lakannut kierrättämästä vettä, mutta olisikohan mahdollista että pienikin ilmamäärä hidastaa?

[Remppareiska]

51 ^oC kiertovesi kuulostaa puulattialle vähän liian kuumalle. Muistaakseni se pitäisi olla max 40 ^oC. Uponorin ohjeessa taidettiin neuvoa laittamaan lämmönluovutuslevyjä niin paljon kuin saa menemään. Onkohan tuo Kesselen asennusopas ihan pohjolan olosuhteisiin soveltuva...

[peki]

Capsu, onko sulla hullun kiertoa siinä pumpussasi? Tuo lämmitysputki ei tosiaankaan kestä liian kuumaa vettä. Tulipahan itsellekin yksi syy lisää olla hankkimatta sulkua tuohon kiertoon.

[Matias]

Capsu

Esim. menoveden ollessa 51,2C, paluu oli 46,3C ja muissakin mittauksissa tuo lämpötilaero pyöri n. 5C:n korvilla, lattian pintalämpötila pyöri +16 - +20C:n lämpötiloissa, joten johonkin hukkaantuu pahimillaan yli 30C. Ulkona oli tuohon aikaan n -13Co Huonelämpötila n. + 16 - +17C

Peki

Capsu, onko sulla hullun kiertoa siinä pumpussasi?

Väärin toimiva hullunkierto voisi tosiaan tehdä sellaista että suurinosa  menovedestä oikaisee hullunkiertoputken kautta paluukiertoon.

Onko järjestelmässä 1 vai 2 kiertovesipumppua.
Lämpöpumpus sisällä toinen ja ulkopuolella toinen.?

[Capsu]

Käsittääkseni pumpun sisällä on yksi ja toinen on pumpun ulkopuolella, joka kierrättää 120 l:n puskurivaraajassa olevaa vettä lämmityskiertoon, lattialämmitykseen ja pattereihin.

Ilmasin lattialämmitysputkiston eilen ja ilmeisesti yhdessä piirissä taisi olla hiukan ilmaa, koska lattanpintalämpö ko. piirin kohdalla kohosi asteella toimenpiteen jälkeen. Muuten ei havaittavaa muutosta tapahtunut. Ehkä pitäsi kokeilla säätää noita esisäätöarvoja pikkaisen ylöspäin, alkaen kylmimmän huoneen piireistä.

[Matias]

No sitten ei varsinaista hullunkiertoa varmaankaan ole kun on puskurivaraaja lämpöjohtoverkossa.

Esim. menoveden ollessa 51,2C, paluu oli 46,3C ja muissakin mittauksissa tuo lämpötilaero pyöri n. 5C:n korvilla, lattian pintalämpötila pyöri +16 - +20C:n lämpötiloissa

Jostain syystä nyt ei vaan lattiapiirissä vesi kierrä kunnolla.Jos siellä kiertäisi 50 asteinen vesi niin kyllä se lattia olisi kyllä kuuma ainakin noiden lämmönluovutuslevyjen kohdalla.

Jako yläkerran pattereille ja ensimmäisen kerroksen lattialämmitykseen tapahtuu kellarissa pumpun läheisyydessä.

Teitkö nuo ylläolevat meno-paluu lämpötilamittaukset tuosta kohtaa?
Jos lattian jakotukki siten esillä että yksittäisiä lattiassa kiertäviä  meno- ja paluuputkia pystyt vaikka kädellä kokeilemaan niin pitäisi erottua onko niissä kiertävä vesi jotain +50 asteista,putken pitäisi tuntua todella kuumalta,myös paluuputkien (+46C) jos lattiassa todella kiertää noin kuuma vesi.
Jos lattian pintalämpötila on alle +20 astetta niin luulempa että putkissä kiertävä vesi on enintään haaleata.