Ilmanvaihtokone vesipatterilla ja sen asennus

[Marwall]

Moi!

Meille olisi tulossa tuo vesipatterimalli ilmanvaihtokoneesta ja olisin vaan kysellyt, että kuinka hankalaa sen kytkeminen on itse... Eli löytyykö jostain selkeitä ohjeita miten tuo kytketään maalämmön (lattialämmön) kanssa, vai onko parempi ottaa joku asentaja...

Kiitoksia etukäteen!

[Roori]

Samanlainen olisi kanssa harkinnassa kun kuutio-Vallox sähköpatterilla alkaa olemaan yli 20v, puhaltimet pittee kumminski jossain kohtaa laittaa joten mietinnässä joku uusi verme vesipatterilla!
Pystyisin liittämään lattialämpöpiiriin aika pienellä vaivalla.
Lattiapaluu on 3m päässä, jos sen laittais käymään LTO:lla. Paluuvesi lämpötila talvella jotain 30C, riittääköhän? Torppa 160m2 joten ilmamäärät ei mitkään hirvittävät.

Mielenkiinnolla odotellaan kaverille vinkkejä ja siinä sivussa tännekin.

Kenenköhän mallivalikoima mahtais nykyisin olla TOP?

[SamiR]

Itsellani on Ilto 440 vesipatterilla.
Kytketty yhtenä piirinä suoraan lattialämmön jakotukkiin.

[Roori]

Itsellani on Ilto 440 vesipatterilla.
Kytketty yhtenä piirinä suoraan lattialämmön jakotukkiin.

Kuinka hoituu säätö?
Hoitaako ILTO kierron virtauksen ja säätää tuloilman halutuksi?
Termostaatti vai 3-tie vai mikä?

Löytyis varmaan ILTO dokuista...mutta laiskottaa

[Timppa-80]

Meillä kanssa ilto440 econo ja itse kytkin vesikierron koneelle haarottamalla lattialämmön syöttöputkista, toisen putken t-haaran oksassa on linjasäätöventtiili jolla voi kuristaa iv-koneelle menevän lämmitysvesikierron ettei lattialämmityksen kierto mee pienelle.

Se asennusliike joka teki lämpöpumpun ja varaajan kytkennän lämmitysjärjestelmään laittoi ne haarat, linjasäätöventtiilin ja sulkuhanat, kun pyysin valmiuden iv-koneen vesikierron kytkentään.

Se putkari sano että ois voinu haarottaa suoraan lattialämmön jakotukeilta mutta kun ne on kerta jo asennettu
(eri firma oli jo kerenny käydä laittamassa) ja ei oo tyhjiä paikkoja yhtään niin jakotukkia ennen haarotetaan ja laitetaan linjasäätöventtiili millä säädetään virtausta.

Eka talvi menossa ja tuntuupi pelittävän vaikka säädöt on vielä hakusessa

[Roori]

Oikeastaan kun tota omaa vähän miettii niin mun pitäis laittaa 3-tie annostelemaan LTO:lle vettä jotta lattiapiirin virtaus pysyisi entisellään.
Eli nappaisin lattian paluusta 3-tie sisään ja toisesta haarassta paluu varaajalle ja toisesta LTO:lle silloin taitais virtaus lattiassa pysyä vakiona.
Ja tietysti siihen 3-tie :n päälle joku shuntti ja sitä ohjaa joku, ehkä se LTO olis oikea siihen jos semmoinen ominaisuus niissä on tai sitten oma ohjaus (kello+ulkolämpö+tuloilma....jne).

[Marwall]

No joo, justiinsa juttelin IVT:n lattialämmitysputkien asentajan kanssa ja se sanoi, että putkien veto onnistuu jakotukilta iv-koneelle helposti.

Eli mitä siihen väliin oikeastaan vielä tarvitsee?
-Vai meneekö nuo putket vaan iv-koneelle ja sen säätimistä  hoidetaan kaikki tarvittava...?

Eli vaikuttaako tuo kytkentä jotenkin lattialämmityksen virtauksiin vai tarviiko jotain kikkailuja?

Paljon kysymyksiä...  

[Roori]

Sulla kuulostais olevan uudesta kysysmys eli varmaankin samantyylinen tapaus kuin SamiR:llä eli omalla piirillä lattiatukkeihin...
Onko sulla IV-koneen ohje käytettävissäsi?

Mulla taitaa enemmän mennä kikkailuksi...

[Timppa-80]

No joo, justiinsa juttelin IVT:n lattialämmitysputkien asentajan kanssa ja se sanoi, että putkien veto onnistuu jakotukilta iv-koneelle helposti.

Eli mitä siihen väliin oikeastaan vielä tarvitsee?
-Vai meneekö nuo putket vaan iv-koneelle ja sen säätimistä  hoidetaan kaikki tarvittava...?

Eli vaikuttaako tuo kytkentä jotenkin lattialämmityksen virtauksiin vai tarviiko jotain kikkailuja?

Paljon kysymyksiä...  

Eli jakotukin menopuolelta iv-koneen vesipatteriin esim 15mm lattialämmitysputkella vesi ja iv-koneen patterin paluupäästä jakotukin paluupuolelle. Ainakin ilton iv-koneissa on normaali patteritermostaatti joka säätää veden kiertoa kennossa.

se ivt:n asentaja meinas varmaan laittaa semmosen jakotukin jossa on yksi ylimääräinen piiri johon se iv-kone liitetään ja vedenkierron tasapainotuksen voi tehdä siitä jakotukista ihan kuin se ois yksi lattiassa oleva putkilenkki.

Tätä systeemiä mullekkin putkari ehdotti,mutku oli jo jakotukit asennettu niin tekivät haarotuksen ennen jakotukkeja ja sentakia mulla on toi linjasäätöventtiili paluulinjassa että saa sillä säätää niin ettei suurin osa vedestä mee iv-koneelle.

Eli ei siihen ainakaan meillä tullu kummankaan iv-koneen ILTO-270 econo ja ILTO-440econo)kytkennässä mitään muuta erillistä säätöosaa.

Vois kuva kertoa enempi ku tuhat sanaa muttaku ei osaa liittää sitä tänne :-/

[mvaatain]

Meillä toinen ilmanvaihtolaite (Ilto 270 Econo) on liitetty patteriverkkoon. Iltossa on normaalin näköinen patteritermostaatti. Menovesi patteriverkkoon on nyt pakkasilla ollut noin 50 astetta.

Päteekö ilmanvaihtolaitteeseen sama sääntö kuten normaaleihin pattereihin maalämmön kanssa että termari vaan täysin auki ja lämmön säätö maalämpöpumpulta? Vai onko jotain syytä miksi käyttää termostaattia?

[Malibra]

Päteekö ilmanvaihtolaitteeseen sama sääntö kuten normaaleihin pattereihin maalämmön kanssa että termari vaan täysin auki ja lämmön säätö maalämpöpumpulta? Vai onko jotain syytä miksi käyttää termostaattia?

Ei päde, koska ilmaa on aivan turha lämmittää liikaa eli siis 2 astetta yli huonelämmön. On muuten aika iso lämmönkuluttaja tuo vesipatteri kuutiokoneissa  :-/

-Janne-

[Roori]

Ei päde, koska ilmaa on aivan turha lämmittää liikaa eli siis 2 astetta yli huonelämmön. On muuten aika iso lämmönkuluttaja tuo vesipatteri kuutiokoneissa  :-/

-Janne-

Miten niin kuluttaja? Eikös se kaikki mene huoneiden lämmitykseen eikä harakoille....

Sehän on hyvä jos siitä tehoa irtoaa alhaisella vedenlämmöllä, patteritalossa varsinkin!

[Malibra]

Miten niin kuluttaja? Eikös se kaikki mene huoneiden lämmitykseen eikä harakoille....

Sehän on hyvä jos siitä tehoa irtoaa alhaisella vedenlämmöllä, patteritalossa varsinkin!

Ilmanvaihtokoneisto toimii huonosti lämmönlevittäjänä, kun se on tarkoitettu vain ilmanvaihtoa varten. Varsinkin jos puhallat huoneen yläosaan korkeampaa lämpöä mitä huoneessa on ==> se jää sinne ylös josta se sitten imaistaa ilmanvaihtokoneella ulos !

1 - 2 kW tehoa ilman lämmitykseen on kaikki turhaa, kun se lämpö pitäisi saada siitä pois puhalllettavasta ilmasta. (Olen pettynyt kuutiokoneen omistaja, joka haikailee pyöriväkennoiseen ilmanvaihtokoneeseen. )

-Janne-

[Roori]

Jos palataan juurille:
Kai se on aika pieni se ero kuutiolla/pyörivällä... jos oikeasti haluaa impata poistoilmasta tehoa niin pitää olla kompuraIV tai PILP, mutta silloin taitaa hinta karata hyppysistä. Tietysti kannattaa valita se parempi kuutio/pyörivä, siinä hintaero ei voi olla iso (en ole vielä hinnoitellut).

Ja vielä jos tuloilmaa ei lämmitetä yhtään, ei sähöllä ei vedellä, huoneisiin puhalletaan kylmää ilmaa joka pitää korvata korkeammilla lattia/patterilämmöillä ainakin kylmemmillä keleillä. Ja toiseksi tuntuu viileältä puhallukselta ilman lämmityksiä, ainakin meillä...joka todistaa että kyllä se ilma liikkuu.

Eli kyllä se sinne huoneen lämmitykseen menee sekin teho, minun mielestäni. Eihän sinne tietysti kovin korkeita lämpötiloja missään tuupata varmaankin, 15-30C mututuntumalla.
Ja mainostavathan nuo PILP:kin lämmitävänsä huoneita...

[eksile]

Pyöriväkennoisella lähtee seuraavasti, esimerkki mittailuista talvelta 2007, Enervent Pelican:

Ulkoilma -18,8, poistoilma 21,2, kennon jälkeen jäteilma -9,4 astetta.
Ilman vesipatteria tuloilma kennon jälkeen 12,8, vesipatterilla 17 astetta, ilmavirta 110 L/s ulos 100 sisään.

Vesipatterin tehontarve edellisessä 0,56 kW joka otetaan pumpulta vuosikäyttökertoimella 2,6 tekee n. 0,215 kW. Talvella kun lisälämmitystä tarvitaan/käytetään toi käyttökerroin on lähellä kolmea mutta otetaan varman päälle tolla vuosikertoimella.

Patteriin menevän veden lämpötila 26,9 astetta.

Tämä pätee siis vain pyöriväkennoisiin, kuutiolla systeemi mättää jo siitäkin syystä että jäteilmassa ei päästä pakkasen puolelle jäätymisen/sulattelun takia.

Mekaaninen hyötysuhde 10,76 (kennontalteenottoteho/puhaltimet)

Tätä lämpimämmällä säällä lämmitystarve pienenee, vaikkei tämäkään  mun mielestä pahalta näytä.

[Roori]

Kiitos "eksile" tuo on mallikas esimerkki... nyt tarvittais vastaava jonkun uudesta vesikuutiovehkeestä.
En ole tosiaan vielä katsastanut kuutio/pyörivä eroja, mutta mainitsit tuon sulattelun...kuulostaa aika merkitsevältä.
Tällä hetkellä mulla on kuutio sähöllä, mutta sitä EN kuvitellut päivittäväni vedelle...kai sekin olisi mahdollista. Joo tosiaan nykyisellä kuutiolla pysähtyillään aina silloin tällöin jäätymisen takia.
Tarkistin muuten vielä putkeni uudelleen ja kappas huomasin että siellähän töröttää molemmat putket, lattiapiirin tulo/meno joten homma helpottui entisestään. Siitä rinnaikkaishaara pyöriväkennoiseen (sillä enemmän + :ia tällä hetkellä).
Onko niissä pyörivissä kanssa "patteritermari" kennon lämpötilan säätöön?

[mnk]

Pyöriväkennoisella lähtee seuraavasti, esimerkki mittailuista talvelta 2007, Enervent Pelican:

Ulkoilma -18,8
poistoilma 21,2
kennon jälkeen jäteilma -9,4 astetta.

Ilman vesipatteria tuloilma kennon jälkeen 12,8
vesipatterilla 17 astetta

ilmavirta 110 L/s ulos 100 sisään.

Vesipatterin tehontarve edellisessä 0,56 kW joka otetaan pumpulta vuosikäyttökertoimella 2,6 tekee n. 0,215 kW. Talvella kun lisälämmitystä tarvitaan/käytetään toi käyttökerroin on lähellä kolmea mutta otetaan varman päälle tolla vuosikertoimella.

Patteriin menevän veden lämpötila 26,9 astetta.

Tämä pätee siis vain pyöriväkennoisiin, kuutiolla systeemi mättää jo siitäkin syystä että jäteilmassa ei päästä pakkasen puolelle jäätymisen/sulattelun takia.

Mekaaninen hyötysuhde 10,76 (kennontalteenottoteho/puhaltimet)

Tätä lämpimämmällä säällä lämmitystarve pienenee, vaikkei tämäkään  mun mielestä pahalta näytä.

Eksilellä erittäin hyvä iv-koneen reality test, joilla arvoilla yritin laskea samaa asiaa Enerventin energy optimizerilla.

Optimizer:

http://www.enervent.fi/fan_info_page.asp?menuid=20106&countryid=100&countryid=100&langid=1&modelid=1&fanid=8&controlid=1&heatingid=3&coolingid=1&supply_airflow=70&supply_pressure=100&supply_filterid=2&exhaust_airflow=80&exhaust_pressure=100&exhaust_filterid=1&heating_coil_id=0&wtl=-10&dot=-26&dc=1&active=1

Optimizerin tulos tässä:

Mitoituspakkanen -19 C
Jäteilmarajoitus -10 C
Tuloilmatavoite 21 C

Simulaattori ilmoittaa 13,8 C LTO:n jälkeen
Lämmitystarve mitoituslämpötilassa 0,88 kW
Mitoituslämpötilassa -9 lämmitystarve olisi 0,66 kW




Täällä vanha kuutiokone, joka menee vaihtoon. Jouduin odottamaan melko kauan, että sain EDA-automatiikan, ECO-puhaltimet, mutta taisi olla odottamisen arvoista.

Uusi jälkilämmitystarve eriste- ja putkimuutoksilla on karkeasti noin 1/5 osa nykyisestä lämmitystarpeesta, joka tapahtuu esilämmityksellä  ja jälkilämmityksellä. Talon sähkömittari kertoo hetkellisen kokonaissähkötehon ja sen perusteella nykyisen IV-koneen sähkölämmitys on syöppö ja systeemi muutenkin ala-arvoisesti toteutettu.

Lyhyen IV  vesi/sähkö laskelman perusteella:
kylmyyden kokonaiskesto jatkuvana 2kk vuodessa (ei todennäköistä)
-9C pakkasta
24h vuorokaudessa lämmitystarve iv-koneelle
simulaattorin kertoma tehotarve 0,66kW tarkastelupisteessä

Talvijaksolla  IV-koneen jälkilämmitystarve
Kulutus per 2kk olisi noin 950 kwh
kWh:n hinta noin 0,1 eur per kWh  
--> 95 eur per vuosi

Vesipatterin lisähinta noin 600 eur + asennus

Mitä mieltä raati on analyysistä

[Roori]

Mittasin juuri:

Ulkoilma sisään -2.5C.
Jäteilma ulos +9C
Poistoilma huoneista +22C.
Tuloilma huoneisiin +14C.
Jälkilämmitys pois päältä
Ilmat noin 70L/s käyrästöstä.
Vehe oli siis Vallox MUH ilmava 100 OK

Kai tuo tosiaan pyörivällä menisi paremmaksi...
Voisi sisään tuupata vaikka +20C (samoilla arvoilla), se taitaisi pyörivällä onnistua suorilta ilman jälkilämpöä, mitäs mieltä?

[sailor]

Kuutiokoneen (sunair 500) tuloksia:
- ulkoilma -8,4
- jäteilma +3.3

Itse olisin aikoinaan ottanut pyöriväkennoisen, mutta Pingviini oli liian pieni, Pelican taasen turhan suuri. Maalämpötalossa ei saa pyöriväkennoisen kalliimpaa hintaa kovin helposti kuolletettua.

Tähän koneeseen suodatinkustannukset vuodessa ovat alle 5 euroa, koska laitteessa on pestävä sähkösuodatin. Siitä en luopuisi ja sille sai v.2004 hinnoilla (<300 euroa) ihan järkevän takaisinmaksuajan, nythän tuo maksaa 500 euroa.

Kannattaa myös muistaa että nämä 1/2 kertaiset ilmanvaihtonopeudet ovat varsinkin talvella aivan huuhaata. Meillä paahtaa molemmissa makuuhuoneissa ilmankostuttimet kosteuskytkimen perässä säädettynä 40%:iin. Taaskin oli 3 litraa vettä haihdutettu a´0,8kW huoneilmaan. Ja tämä siis vain toisessa makuuhuoneessa  :-/
Toki tästä energiasta palautuu IV-koneen kennossa osa takaisin.Ilmanvaihto on pakkasilla kakkosella (40-50l/s).

Aikaisemmin esilletullut 600 euroa jälkilämmityspatterista on varmaan vitsi, kun pidän myös parmairin lootia kalliina (http://www.airwise.fi/php/pdf/hinnasto_suppea.pdf). Jos haluaa hifistellä niin jälkilämmityksen patteri erillisenä pömpelinä ja siihen ohitusputki kesäkäyttöä varten. Varsinkin koneen sisällelaitettava kenno näyttää kyllä melkoiselta ilmajarrulta.

Tähän asti viisaimmalta viritykseltä tuntuisi esilämmityskenno, jossa virtaa maaneste. Sehän joutaisi olla päällä aina kun on pakkasta.

Jani

[sam68]

Tämä jälkilämmitys ei ole mikään vähäpätöinen juttu kaikenkaikkiaan.
Minulla on kuutiokone ja en saa sitä pysymään päällä kuin satunnaisesti kun pakkasta on yli 10 astetta. Suurin syy on onneton jälkilämmityspatteri, joka ei toimi lattialämmitysvedellä. Jos olisi mahdollista laittaisin Enerventin 30 asteiselle vedelle tehdyn kanavapatterin ulkoilmakanavaan, mutta tilaa tuolle ei ole ollenkaan. Kone päätyseinässä ja koneen päältä käyrällä suoraan ulos.
Enerventin hinnastossa 0 verohinnat on niitä millä tuotteen saa ostettua ja tuo patteri tais olla alta 300€. Koneen sisälle ei taida kohtuudella onnistua vaihtaa patteria, mutta jos pituus käy niin kyllähän se sinne asettuisi.
Yks iso ongelma tässä on vielä eli kun sytytät tulisijaa ja tulopuhallin sammuu on seuraus usein savujen saaminen kämppään ja se ei ole mitään tuoreen pullan tuoksua kokemuksena

[sailor]

Tämä jälkilämmitys ei ole mikään vähäpätöinen juttu kaikenkaikkiaan.
Minulla on kuutiokone ja en saa sitä pysymään päällä kuin satunnaisesti kun pakkasta on yli 10 astetta. Suurin syy on onneton jälkilämmityspatteri, joka ei toimi lattialämmitysvedellä.

Sammuttaako kone itsensä koska "pelkää" että vesijälkilämmityspatteri jäätyy. Tuo suojausaste taitaa olla Sunair:ssa +10 astetta. Sen saa napsahtamaan päälle kun käyttää takkakytkintä kovalla nopeudella ja pakkasella. Itse sammutan koko ilmanvaihdon takan polton ajaksi talvella (se kaikki 2 kertaa talvessa). Takkahan vaihtaa mainiosti ilmaa talossa ja tuloilma tulee edelleen tuloventtiileistä.

Kerrotko koneesi merkin ja mallin ja millaisella nopeudella se EI toimi?

Jani

[Roori]

Oliko Sailorilla jälkilämmitys päällä noissa lukemissa?
Entä SamiR haaveilemalla kanavalämmitin eikös se kerää partikeleita (vasemmalle alaviistoon: PASK...!)  ja pitäisi usein putsia ja taitaa olla hankala homma.

[kkuukkeli]

Sammuttaako kone itsensä koska "pelkää" että vesijälkilämmityspatteri jäätyy. Tuo suojausaste taitaa olla Sunair:ssa +10 astetta. --

Kerrotko koneesi merkin ja mallin ja millaisella nopeudella se EI toimi?

Jani

Täällä aivan vastaavat ongelmat Ilto 440 Econon kanssa. Noin -10 asteessa se rupeaa tuloilmaa pätkyttelemään jo kakkosnopeudella. Muistaakseni Iltossakin on tuo +10 astetta rajana.

[Roori]

Joo pari asiaa näistä nyt on selvinnyt:
-IV pätkäkäynnistä pitää päästä eroon (nykyinen MUH tekee myös tätä), eli kuutiokoneista tai sitten pitää laittaa jotai etulämmittimiä sun muita vermeitä...Ei onnistu
-Pyörivä ainoa vaihtoehto ja varteenotettavia valmistajia taitaa olla vähän. Onko muita kuin enervent?

Meneekä noissa pyörivissä (pelican) se kesäasento niin että se kenno vain pysähtyy?

[RAKSARI]

Kuutiokoneen pätkäkäynti on siis ominaisuus ei vika.Ainakaan meillä ei siitä ole mitään ongelmaa,ainoana haittana voisi pitää ulko-ovea avattaessa havaitun kylmän ilman lievän "pöllähdyksen" kun talossa on alipainetta.

Kovilla pakkasilla, kun tulee takkaakin lämmitettyä, jätän takan yläpuolella olevan korvausilmaventtiilin(siis suora putki ulkoa) hieman rakoselleen lämmityksen jälkeen.Sieltä tulee mukavasti korvausilmaa jonka takan tuoma lämpö lämmittää niin ettei tule vedon tunnetta.

Takkakytkin ilmanvaihtokoneen varusteena on kyllä lievästi sanoen huuhaata,koska sehän ei talvella tietenkään toimi koska jäätymisen esto pysäyttää tuloilman.

Rakennusaikana myös laskeskelin jälkilämmitysvesipatterin kannattavuutta tämän foorumin asiantuntijoiden vinkkien perusteella ja tulin myös siihen tulokseen ettei kannataa investoida,koska sähköjälkilämmityksen tarve on niin vähäinen.(nyt voisin olla eri mieltä,ei pitäis aina laskea)

No nuukana miehenä nyt kolmatta talvea asuessa en jälkilämmityspatteria ole pitänyt päällä ollenkaan.Tuloilma on siis viileää näin pakkasilla.Sen tosin huomaa vain mittarista.

Sitä olen tässä miettinyt että kuinkahan keskivertojannu muistaa vaihdella suodattimia ynnämuuta.Mitä olen sillontällön jutellut niin aikapaljon löytyy kavereita jotka parikin vuotta talossa asuneena ei ole kurkannut ilmanvaihtokoneeseensa ollenkaan.

Olipas siinä pitkä vuodatus.

[sam68]

Raksari:
Tuossa on se merkittävä asia että kun järjestelmää suunnitellaan niin sen TÄYTYY pysyä päällä isommallakin nopeudella kuin ykkösellä kun on esim se 10 pakkasta. Jos on vaikka vieraita tms niin kyllä se uudessa talossa alkaa ärsyttämään jos on tunkkaista. Tietysti ikkunaa voi avata mut eihän siitä uudessa talossa ikkunoihin kosketa vieraiden nähden
Mielestäni tässä on oltava systeemi, joka tarvittaessa pelaa myös kovemmalla pakkasella. On eri asia kannattaako pakkasilla paljoa ilmaa vaihtaa.
Minulla jäteilma menee kylmäksi eli 5:een asteeseen todella herkästi. Pudotin kyllä aamulla tuloilmanlpt asetuksen 22=>20 mut liekkö tuolla juuri merkitystä mihinkään.
Raksari, miten riittää tuo 6:nen teidän talossa? Käyntitunnit kiinnostais kovasti..

[RAKSARI]

Niin tuota jos vielä talon teen niin otan kyllä pyöriväkennoisen.
Vaikkakin se on enempi tunnetila.

Mutta kyllähän se ilma kai vaihtuu kun poistopuhallin kuitenkin pyörii.
Meillä ilmanvaihdon teho ei vaikuta pätkimiseen, jos pätkii vitosella niin pätkii myöskin ykkösellä(yleensä päivisin kolmosella,kovilla pakkasilla kakkosella yöt kakkosella tai ykkösellä) Taloudessa 6 henkeä.

Ekana talvena kennon jäätyminen oli vähän niinkuin ongelma ja kyselin valmistajalta neuvoja (kone siis PARMAIR).
Olivat sitä mieltä että ilmanvaihdon tasapaino on pielessä.
Tietenkin olin eri mieltä koska olinhan itse paikalla seuraamassa kun säätö suoritettiin.Talotoimittajan puolesta ilmanvaihto kuitenkin säädettiin uudestaan ja ongelma poistui.

Käyttötunteja kertyi viime vuonna 2940 josta käyttöveden lämmitykseeen 1260h.

EDIT: vastustunnit 9 huippukuumennus 30pv välein  

[sailor]

Oliko Sailorilla jälkilämmitys päällä noissa lukemissa?
Entä SamiR haaveilemalla kanavalämmitin eikös se kerää partikeleita (vasemmalle alaviistoon: PASK...!)  ja pitäisi usein putsia ja taitaa olla hankala homma.

NYT pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan:

Tuloilmapuhallin pysähtelee, mutta poistopuhallin toimii.
- tämä on kennon jäätymisenestotoiminta ja se on usein tehtaalla säädetty +4 asteeseen. Toiminta: kun jäteilman (se joka menee katolle) lämpötila laskee säädetyn rajan alle niin tulopuhallin pysähtyy (ja kehittyneimmissä malleissa hidastuu) kunnes jäteilman lämpötila nousee muutaman asteen. TÄMÄ ON OMINAISUUS, ei siis vika. Tätä pystyy säätämään sunair:ssa ja se onkin minulla minimissään, eli nollassa asteessa. Kenno ei ole sen jälkeen jäätynyt vaan tiputtelee kiltisti huurteensa vetenä pois kun pyöräytin talteenottokennon APK:ssa ja ruokalusikallisessa SUN konetiskiainetta.

Aikaisemmin kenno näytti kovemmalla pakkasella pakastimelta, jota ei ole aikoihin sulatettu.

Tulo+poistopuhallin pysähtyvät
- vesipatterikoneessa on anturi suojaamassa vesipatteria mahdolliselta jäätymiseltä tilanteessa kun esim. kiertovesipumppu on rikkoutunut ja vesi "makaa" vaihtumatta patterissa. Tai termostaatti on jumittunut ja vesi ei kierrä jne. Tämä raja on ainakin sunair:n koneessa +10 asteessa ja sitä ei voi säätää.

MUUTA:

Jälkilämmitys ei vaikuta noihin lukemiin millään tavalla. Tilanne nyt:
- ulkoa tulevan ilman lämpö: -3.9
- jäteilma katolle +5.9

Sunairissa on varsin suuri vesipatteri ja olen putsaillut sitä imuroimalla ja yhden kerran suihkutellut siitä läpi liuotinpesuainetta. *askaa ei lähtenyt juuri ollenkaan. Koneessa on sähkösuodatin ja vesipatteri "väärinpäin" eli vesipatterin läpi menevä ilma on vain raakasuodatettu eu5/vast. tason suodatinmatolla ja viimeisenä vasta sähkösuodatin  

Tässä koneessa ei ole muuta vikaa kuin tuo pätkimisominaisuus, jota kai ei voi edes viaksi sanoa. Se kun on ominaisuutena ihan ohjekirjaan painettu.

Jani

[sam68]

Käyttötunteja kertyi viime vuonna 2940 josta käyttöveden lämmitykseeen 1260h.

Miten vastustunnit ja kuinka tiheä huippukuumennus? Onko kiertoa käyttövedelle? Ihan mielenkiinnosta kysyn kun noissa 6:ssa on ollut vähän "herkemmin" vastus apuna vaikka aiempi öljynkulutus antaisi kuvan että sen pitäisi riittää hyvin -20 asti.

[Roori]

Pätkäkäynti: vika/ominaisuus, ihan sama, ei toivottavaa kuitenkin eli jos voi valinnoilla vaikuttaa niin sitten valitaan se joka ei pätki. Joku tossa mainitse sen takan sytytyksen, ja täällä on todettu se sama että savut sisällä jos pätkii.

Jos tota pätkimistä ei ole PYÖRIVÄSSÄ niin asia aika pihvi, pitää tulla joku muu uusi HYVÄ syy miksi laittais "KUUTION".
Oliko jollakin kommentia siihen pyörivän kesätoimintoon kuinka se menee?

Sailor: Eipäs se tosiaankaan ei vaikuta jäteilmaan, se lisälämpö, pitäis ajatella vähän kun lukee (itse itseänimoittien). Muuten nuo sailorin lukemat näytti paljon paremmilta kuin minun MUH:lta.
Tuo APK pesu on ihan hyvä idea.

Täälläkään ei ole sähköjälkilämpöä pidetty päällä oikeastaan ollenkaan ja sen huomaa joskus viileänä tulopuhalluksina jos sattuu venttiilin alueella olemaan. Siksi masiina on vienyt vain 800kwh/vuosi (mittari on ollut kiinni 10/2007 lähtien). Uutta laittaessa haluan eroon em. viileyden ja laitan jälkilämmöt lattialämmitysvedellä.

Kuutioita: Vallox-Parmair-Sun-Ilto-Kair......mitä muita?
Pyöriviä: Enervent.........mitä muita?

[kkuukkeli]

Tässä koneessa ei ole muuta vikaa kuin tuo pätkimisominaisuus, jota kai ei voi edes viaksi sanoa. Se kun on ominaisuutena ihan ohjekirjaan painettu.

Jani

Jos kone on 2-asennolla 10-asteen pakkasella merkittävän osan pysähdyksissä, on kyseessä vähintäänkin surkea ominaisuus. Laitteet on kuitenkin Suomen käyttöön tehtyjä, eikä yli kymmenen asteen pakkaset ole täällä vielä harvinaisuuksia. Kovat pakkaset on sitten erikseen ja niissä hyväksyisin tuon "ominaisuuden".

[sailor]

Tässä koneessa ei ole muuta vikaa kuin tuo pätkimisominaisuus, jota kai ei voi edes viaksi sanoa. Se kun on ominaisuutena ihan ohjekirjaan painettu.

Jani

Jos kone on 2-asennolla 10-asteen pakkasella merkittävän osan pysähdyksissä, on kyseessä vähintäänkin surkea ominaisuus. Laitteet on kuitenkin Suomen käyttöön tehtyjä, eikä yli kymmenen asteen pakkaset ole täällä vielä harvinaisuuksia. Kovat pakkaset on sitten erikseen ja niissä hyväksyisin tuon "ominaisuuden".

Taitaa olla joku 12-13 astetta pakkasta kun alkaa tulopuhallin pätkimään. Aikaisemmin se otti päähän, mutta viime talvena ei kovin kovia pakkasia ollutkaan. Minusta tämä pätkiminen ei ole ongelma, jos kanavisto on hyvin vaimennettu. Rakentaessani olisi Enerventin pelican tullut isompine putkistoineen (+ eristyksineen) useita tonneja kalliimmaksi. Suodatinkulut ml. mennään tällä. Tämä nyt kuitenkin toimii lattiaveden vesipatterilla.

Nyt laittaisin sen esilämmityksen maanesteellä. Tai pyöriväkennoisen + sähkösuodattimen.

Jani

[Roori]

Miksi pelican olisi tarvinnut isommat putket?
Eikös ne ilmamäärät huoneistossa nyt kumminkin ole lähtökohtaisesti samat riippumatta koneesta.

[-Oboy]

Kuutioita: Vallox-Parmair-Sun-Ilto-Kair......mitä muita?
Pyöriviä: Enervent.........mitä muita?

Tuossa jo luettelit aika hyvän listan kuutiokoneiden valmistajia. sitten on vielä ainakin Iloxair, joka itselläni on. Kuutiokoneilla taitaa olla aika paljon eri valmistajia, luulisin.  Eikös muuten Karhu-maalämpöpumputkin tee(tä?) jotain konetta.

Onninenhan tuo joitain kuutiokoneita maahan omalla onnline tuotenimellään. Kuin myös pyörivällä LTO:lla olevaa Rotor-360 konetta.
Sitten löytyy ainakin semmoinen Pyörivällä LTO:lla oleva kuin Flexit. Se olisi ehkä oma valintani jos uuden talon tekisin.
Mainos:
http://www.onnshop.fi/attachments/13380/528538/1//S4-S7%20Esite%20Suomi%20.pdf

Tuo Iloxair on BTW ihan kiva kuutiokoneeksi, sillä se ei pätki "turhaan". Se mittaa eri lämpötiloja ja laskee koko ajan hyötysuhdetta. Se pätkäisee vasta kun LTO-hyötysuhde tippuu tarpeeksi alas (säädettävä). Eli kun kenno on mennyt oikeasti jäähän. Käytännössä tämä tapahtuu aina kun menet pakkasella saunaan.. =) Huonoja puolia on, että se kuitenkin pätkii, sitä ei ollut saatavana tasavirtapuhaltimilla ja että LTO:n hyötysuhde ei ole kovin kummoinen koska kenno on niin pieni/kennon rakenteen vuoksi (n. 45-52%).

BTW en usko, että jos ilmastointikanavat ja eristeet muutetaan 160--> 200mm niin hinta ero olisi "useita" tonneja. Max 1000€ ja sekin on mielestäni yläkanttiin. Ja tämähän oli sanottu ihan mutu-tuntumalla.

[eksile]

Pyöriväkennoisen kesätoiminnoista jonkin verran, eli:

Mulla EI ole mitään automatiikkaa itse Pelicanissa, se on peruskone johon olen kennon pyörityskatkaisimen tilalle ympännyt kellokytkimen joka sammuttelee ja käynnistelee kennoa aseteltujen aikojen mukaan. Kesällä se on käytännössä yöllä seis ja päivisin 13-17 päällä koska se myös viilentää sisääntulevaa ilmaa jos poistuva on viileämpää kuin ulkoilma.

Olen rakentelemassa logiikkaa joka huomioisi kellonajat, lämpötilat, puhallinnopeudet yms. eli olisi hiukka fiksumpi kuin tehtaan automaatti.

Automaattikoneissa kennon pyörimistä säädellään tavoitelämpötilan mukaan, eli kun ulkolämpö on alle sisääntulotoiveen kenno pyörii, lämpötilojen ollessa sama se on parkissa ja kun ulkoilma on selkeästi lämpimämpää niin kennoa pyöritetään jolloin se jäähdyttäää sisääntulevaa ilmaa.

Onninen käsittääkseni lopetti ton Rotor 360:n myynnin järkyttävien takuukustannusten vuoksi, en tiedä kuka sitä tuo maahan nyt vai tuoko enää kukaan.

[sailor]

Tuommoisen värkin laittaisin IV-koneen eteen jos nyt rakentaisin. Ja tämä siis estämään jälkilämmitystarpeen: http://www.vallox.com/tp_maalampo__viilennyspatteri

Jani

[eksile]

Btw, selailin mittauksia ja enkka on 7.2.2007

Ulkoilma -22,9
Poisto +21,5
Jäte -12,6
Tuloilma pelkällä kennolla +12,6
 " vesipatterilla avitettuna +18,5
Vesipatterilta otettu 5,9 astetta --> 0,79 kW

Ilmavirrat edelleen samat.

[Matias]

Se pätkäisee vasta kun LTO-hyötysuhde tippuu tarpeeksi alas (säädettävä). Eli kun kenno on mennyt oikeasti jäähän. Käytännössä tämä tapahtuu aina kun menet pakkasella saunaan

Olisimpa saunomisen vaikutuksesta vähän erimieltä.Siis jos saunan poistoilma menee LTO:n läpi.
Kun sauna lämmitetään ja kylvetään niin onhan siellä lämmintä vähintään +60C ja usein enempikin ja saman lämpöisenä poistoilma menee LTO:lle,ei pitäisi noilla lämpötiloilla kennon jäätymistä tapahtua vaikka kosteutta on enempikin.
Mä olen meillä mitannut (kuutio LTO) että saunomisen aikaan  huoneisiin puhallettavan tuloilman lämpö nousee +6 astetta ja jopa Ouman reagoi ja alkaa pienentää patteriverkon kiertoveden lämpöä kun huonelämpö nousee.
Tuosta kuutio LTO:n huonosta hyötysuhteesta sellaista että onkohan sillä vaikutusta kun nykyisissä kuutio LTO:ssa tulo ja poistoilma menee kuution sisällä "ristiin",ristivirtaus tms.Meillä on vanha (-88) Fläktin kuutioLTO ja siinä tulo ja poistoilma menee kuution läpi samaan suuntaan.
Olen koettanut järkeillä mitä nuo ilman virtaussuunnat kuution sisällä oikein vaikuttaa mutta enpä saa oikein hahmotettua onko sillä merkitystä ja jos on niin miten?
Tuntuu vaan LTO:n tuloilman lämpötiloja katsellessa kovin alhaisilta noi nykyiset ristivirtauskennojen antamat lämpötilat tähän samaan suuntaan puhaltavan kuutiokennon lämpötiloihin verrattuna.
Myöskään puhaltimien pyörimisnopeus ei juuri vaikuta meillä LTO:n lämpötiloihin 

[eksile]

Kannattaa myös muistaa että nämä 1/2 kertaiset ilmanvaihtonopeudet ovat varsinkin talvella aivan huuhaata. Meillä paahtaa molemmissa makuuhuoneissa ilmankostuttimet kosteuskytkimen perässä säädettynä 40%:iin. Taaskin oli 3 litraa vettä haihdutettu a´0,8kW huoneilmaan.

Tässä on myös yksi iso ero kuutiolla ja pyörivällä, kuutio "kuivattaa" huoneilmaa etenkin talvella. Pyörivä palauttaa kosteuden takaisin huoneilmaan, meillä kosteusprosentti pysyy talvellakin 36-42 %:n välillä ilman erillisiä kostuttimia.

Riippumatta ilmavirroista.

[sailor]

Kannattaa myös muistaa että nämä 1/2 kertaiset ilmanvaihtonopeudet ovat varsinkin talvella aivan huuhaata. Meillä paahtaa molemmissa makuuhuoneissa ilmankostuttimet kosteuskytkimen perässä säädettynä 40%:iin. Taaskin oli 3 litraa vettä haihdutettu a´0,8kW huoneilmaan.

Tässä on myös yksi iso ero kuutiolla ja pyörivällä, kuutio "kuivattaa" huoneilmaa etenkin talvella. Pyörivä palauttaa kosteuden takaisin huoneilmaan, meillä kosteusprosentti pysyy talvellakin 36-42 %:n välillä ilman erillisiä kostuttimia.

Riippumatta ilmavirroista.

Tuota noin...pysyy vain mikäli teillä on 8 akvaariota ja 4 perunakattilaa kiehumassa kokoajan. Pysytään nyt kuitenkin asiassa  

Btw, selailin mittauksia ja enkka on 7.2.2007

Ulkoilma -22,9
Poisto +21,5
Jäte -12,6
Tuloilma pelkällä kennolla +12,6
 " vesipatterilla avitettuna +18,5
Vesipatterilta otettu 5,9 astetta --> 0,79 kW

Ilmavirrat edelleen samat.

Tuo säästää 100 l/s vauhdilla 33-40 euroa kuussa silkkaa rahaa verrattuna kuutiokoneeseen...mutta sitten pitää pakkastakin olla 23 astetta koko kuukausi. En taitaisi saada näillä suodattimen hinnoilla (ja virtausnopeuksilla 50 l/s) pyöriväkennoista kannattavaksi  

Jani