Ilmanvaihtokone vesipatterilla ja sen asennus

[eksile]

Kannattaa myös muistaa että nämä 1/2 kertaiset ilmanvaihtonopeudet ovat varsinkin talvella aivan huuhaata. Meillä paahtaa molemmissa makuuhuoneissa ilmankostuttimet kosteuskytkimen perässä säädettynä 40%:iin. Taaskin oli 3 litraa vettä haihdutettu a´0,8kW huoneilmaan.

Tässä on myös yksi iso ero kuutiolla ja pyörivällä, kuutio "kuivattaa" huoneilmaa etenkin talvella. Pyörivä palauttaa kosteuden takaisin huoneilmaan, meillä kosteusprosentti pysyy talvellakin 36-42 %:n välillä ilman erillisiä kostuttimia.

Riippumatta ilmavirroista.

Tuota noin...pysyy vain mikäli teillä on 8 akvaariota ja 4 perunakattilaa kiehumassa kokoajan. Pysytään nyt kuitenkin asiassa  

Btw, selailin mittauksia ja enkka on 7.2.2007

Ulkoilma -22,9
Poisto +21,5
Jäte -12,6
Tuloilma pelkällä kennolla +12,6
 " vesipatterilla avitettuna +18,5
Vesipatterilta otettu 5,9 astetta --> 0,79 kW

Ilmavirrat edelleen samat.

Tuo säästää 100 l/s vauhdilla 33-40 euroa kuussa silkkaa rahaa verrattuna kuutiokoneeseen...mutta sitten pitää pakkastakin olla 23 astetta koko kuukausi. En taitaisi saada näillä suodattimen hinnoilla (ja virtausnopeuksilla 50 l/s) pyöriväkennoista kannattavaksi  

Jani

Mikä osuus ei ollut asiaa??

5 kpl kosteusmittareita lukee 5 eri tilan kosteusprosentteja (tekninen tila kellarissa, 1 alakerran mh, olohuone ja 2 yläkerran mh) ja lukemat just nyt välillä 37-41.

Ei akvaarioita eikä perunoita kiehumassa.

[eksile]

Tosta ketjusta lisää..

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3888.msg42392#msg42392

[sailor]

Kannattaa myös muistaa että nämä 1/2 kertaiset ilmanvaihtonopeudet ovat varsinkin talvella aivan huuhaata. Meillä paahtaa molemmissa makuuhuoneissa ilmankostuttimet kosteuskytkimen perässä säädettynä 40%:iin. Taaskin oli 3 litraa vettä haihdutettu a´0,8kW huoneilmaan.

Tässä on myös yksi iso ero kuutiolla ja pyörivällä, kuutio "kuivattaa" huoneilmaa etenkin talvella. Pyörivä palauttaa kosteuden takaisin huoneilmaan, meillä kosteusprosentti pysyy talvellakin 36-42 %:n välillä ilman erillisiä kostuttimia.

Riippumatta ilmavirroista.

Tuota noin...pysyy vain mikäli teillä on 8 akvaariota ja 4 perunakattilaa kiehumassa kokoajan. Pysytään nyt kuitenkin asiassa  

Btw, selailin mittauksia ja enkka on 7.2.2007

Ulkoilma -22,9
Poisto +21,5
Jäte -12,6
Tuloilma pelkällä kennolla +12,6
 " vesipatterilla avitettuna +18,5
Vesipatterilta otettu 5,9 astetta --> 0,79 kW

Ilmavirrat edelleen samat.

Tuo säästää 100 l/s vauhdilla 33-40 euroa kuussa silkkaa rahaa verrattuna kuutiokoneeseen...mutta sitten pitää pakkastakin olla 23 astetta koko kuukausi. En taitaisi saada näillä suodattimen hinnoilla (ja virtausnopeuksilla 50 l/s) pyöriväkennoista kannattavaksi  

Jani

Mikä osuus ei ollut asiaa??

5 kpl kosteusmittareita lukee 5 eri tilan kosteusprosentteja (tekninen tila kellarissa, 1 alakerran mh, olohuone ja 2 yläkerran mh) ja lukemat just nyt välillä 37-41.

Ei akvaarioita eikä perunoita kiehumassa.

No onhan tuo mahdollista, esim.
- asut lämpimämmällä vyöhykkeellä, jossa ulkoilma sisältää enemmän kosteutta
- teillä käydään suihkussa pesuhuoneessa, jossa koko lattia kastuu useita kertoja päivässä
- teillä saunotaan usein
jne.

Pointti on siinä että kosteutta ei synny tyhjästä ja pyöriväkennoinen ei palauta lukemani perusteella merkittävää määrää kosteutta huoneilmaan. Mutta oliko niin että luovutus lisääntyi kun lämpötila laskee.

Halvemmaksi tulisi tietysti kosteuden palautus siten että kastelisi lattiat illalla ja höyrystäisi veden höyryksi COP 3:lla. Mutta kaipa se kosteus siellä kennossakin taas tiivistyy ja luovuttaa ainakin osan energiasta takaisin huoneilmaan.

En kiistä lukemiasi, jos mittarit ovat luotettavat, itselläni makuuhuoneen pistorasioissa nuo elektroniset kosteuskytkimet joiden perusteella ilmankostuttimia ohjataan. Pitäisi ottaa Vaisalan mittari lainaan niin näkisi missä oikeasti mennään. Hiuskosteusmittari olohuoneessa näyttää 36%, kalibroitu pyyhkeellä 2 vuotta sitten.

Täällä kun on viikon yli 10 astetta pakkasta niin kuivaa olisi ilman kostuttimia, testattu on sekin.

Jani

[-Oboy]

Olisimpa saunomisen vaikutuksesta vähän erimieltä.Siis jos saunan poistoilma menee LTO:n läpi.
Kun sauna lämmitetään ja kylvetään niin onhan siellä lämmintä vähintään +60C ja usein enempikin ja saman lämpöisenä poistoilma menee LTO:lle,ei pitäisi noilla lämpötiloilla kennon jäätymistä tapahtua vaikka kosteutta on enempikin.
Mä olen meillä mitannut (kuutio LTO) että saunomisen aikaan  huoneisiin puhallettavan tuloilman lämpö nousee +6 astetta ja jopa Ouman reagoi ja alkaa pienentää patteriverkon kiertoveden lämpöä kun huonelämpö nousee.
Tuosta kuutio LTO:n huonosta hyötysuhteesta sellaista että onkohan sillä vaikutusta kun nykyisissä kuutio LTO:ssa tulo ja poistoilma menee kuution sisällä "ristiin",ristivirtaus tms.Meillä on vanha (-88) Fläktin kuutioLTO ja siinä tulo ja poistoilma menee kuution läpi samaan suuntaan.
Olen koettanut järkeillä mitä nuo ilman virtaussuunnat kuution sisällä oikein vaikuttaa mutta enpä saa oikein hahmotettua onko sillä merkitystä ja jos on niin miten?
Tuntuu vaan LTO:n tuloilman lämpötiloja katsellessa kovin alhaisilta noi nykyiset ristivirtauskennojen antamat lämpötilat tähän samaan suuntaan puhaltavan kuutiokennon lämpötiloihin verrattuna.
Myöskään puhaltimien pyörimisnopeus ei juuri vaikuta meillä LTO:n lämpötiloihin 

No joo, korjataan sen verran että ei se juuri pätki ennen kuin pakkasta on sen 10 tai yli.
Meillä tosin ei saunan lämmitys näy juuri missään. Mitähän poistoilman lämpötilaksi tulee jos on 8litraa sitä 60 asteista (meillä ei ole saunoessa edes tätä kun poisto on silloin lattianrajasta), ja 62litraa 20asteista ilmaa.

Myös tuolla on merkitystä miten ilmavirrat kennon läpi menee. Yleisin on tuo ristivirta, jota on tehty jo ammoisista ajoista. Paras hyötysuhde ("kuutioista") saadaan vastavirtaisella siirtimellä, jollaisia nykyään jo onkin monella valmistajalla kaupan. Tosin näissäkin suurin hyöty suhteessa ristisiirtimiin tulee varmaankin siitä että niiden lämmönsiirtopinta-ala on paljon suurempi kuin ristivirtasiirtimien.
Luulen että nykyiset perusristivirtakennot tehdään ajatellen parasta kustannustehokkuutta, eikä niinkään parasta hyötysuhdetta.

[mnk]

Pyörivän kesätoiminto ottaa sisäilmasta viileää talteen automaattisesti niin kauan kun sisällä on viileämpää kuin ulkoilman tulolämpötila.

Yöviilennys toimii siten, että lämmöntalteenotto pysäytetään määritellyn rajalämmön yläpuolella ja silloin viileämpi ulkoilma pääsee sisälle ja sisältä poistettavaa lämpöä ei oteta talteen rajalämmön yläpuolella.

Pyörivä ei pätki.

Pelicanin normiputki on 200mm.

Rännikoossa tinkiminen on huonointa mahdollista (mukavuuden) säästöä. Putkitus kannattaa mitoittaa (reilun) väljäksi, niin virtausvastukset pienenee (kone vie vähemmän sähköä) ja melu pysyy alhaalla (+ riittävästi vaimentimia).

Kerron melufiilikset, kun olen saanut iv-saneerauksen valmiiksi (kestää).

[jare]

Itsellä on Sunairin 510 tasavirtamoottoreilla, sähkösuodatin ja vesipatteri. Siinä on sellainen "fiksu" ominaisuus, mikä estää pätkimisen = portaattomasti ohjattu 1 kW etuvastus. Tietysti, jos sähkönkulutus on kirosana niin ei ehkä sitten =) Mutta ei pätki.

[mualämmittäjä]

hellou ilmanvaihtokone kytketty suoraan lämmitysverkosta koneena ilto 440 econom valokennolla .ihan hyvin on toiminut tosin välillä vähän nopeuksia säätelee itsekseen koska pakkanen on -20 mutta ei ole mielestäni pysähtynyt kertaakaan kone saa minimissään 28 asteista vettä ja on pärjäillyt sillä toistaiseksi koska uunia lämmittelen jonkin verran niin tuo menovesi on monestikin tuo minimi 28c jonka olen säätänyt.

[Roori]

Pyörivän kesätoiminto ottaa sisäilmasta viileää talteen automaattisesti niin kauan kun sisällä on viileämpää kuin ulkoilman tulolämpötila.

Yöviilennys toimii siten, että lämmöntalteenotto pysäytetään määritellyn rajalämmön yläpuolella ja silloin viileämpi ulkoilma pääsee sisälle ja sisältä poistettavaa lämpöä ei oteta talteen rajalämmön yläpuolella.

Pyörivä ei pätki.

Pelicanin normiputki on 200mm.

Rännikoossa tinkiminen on huonointa mahdollista (mukavuuden) säästöä. Putkitus kannattaa mitoittaa (reilun) väljäksi, niin virtausvastukset pienenee (kone vie vähemmän sähköä) ja melu pysyy alhaalla (+ riittävästi vaimentimia).

Kerron melufiilikset, kun olen saanut iv-saneerauksen valmiiksi (kestää).

Eli pelicannin/pyörivän talteenotto pysäytetään tarkoittaa samaa kuin että se kennon pyöritys pysähtyy. olenko ollut ymmärtäväninä oikein? Vaikeeta tua suomenkiäli
Mutta eihän se niin ole että pelican jostain ihmeen syystä vaatisi isommat röörit?

[sailor]

"Mutta eihän se niin ole että pelican jostain ihmeen syystä vaatisi isommat röörit? "

Selvennetään nyt asiaa...pelicanin lähdöt ovat 200mm putkia ja niiden kuristaminen 160mm ei tuntunut mielekkäältä. Ja koska halusin muoviputkiston ja tiesin jo rakennusvaiheessa että jäähdytyksen hoitaa ILP, niin usean tonnin lisäsijoitus pelicaaniin (+100% tehostusvaraan) ja putkiston kuristaminen 160mm ei tuntunut järkevältä, eikä se siltä tunnu vieläkään. En tiedä onko muoviputkistoa nykyään 200mm, mutta tuolloin (v.2004) ei ollut. Nythän on se panademia malli, vai mikä se nyt oli...jossa on 160mm lähdöt.

"Eli pelicannin/pyörivän talteenotto pysäytetään tarkoittaa samaa kuin että se kennon pyöritys pysähtyy"

juurikin noin

Jani

[pizzapohja]

hellou ilmanvaihtokone kytketty suoraan lämmitysverkosta koneena ilto 440 econom valokennolla .ihan hyvin on toiminut tosin välillä vähän nopeuksia säätelee itsekseen koska pakkanen on -20 mutta ei ole mielestäni pysähtynyt kertaakaan kone saa minimissään 28 asteista vettä ja on pärjäillyt sillä toistaiseksi koska uunia lämmittelen jonkin verran niin tuo menovesi on monestikin tuo minimi 28c jonka olen säätänyt.

Me harkitaan tuota mallia saneerauskohteeseen jossa vesipatterit. Mielenkiinnolla lueskelen näitä jutuja, en tiedä näistä ilmanvaihtoasioista juuri mitään mutta enpä tiennyt ennen juur mitään maalämpöpumpuistakaan    

Maksoitko paljon tuosta laitteesta?

[Super-Mario]

Minä pohdin aikoinani tuota samaa. Että pitääkö IV-kone varustaa lämpöpatterilla.

Asunto on Lapissa, joten täällä on välillä vähän kylmääkin.

Päätin ottaa strategiaksi satsata vähän parempaan koneeseen eli pyöriväkennoiseen noiden kuutiokoneiden sijasta.

Jätin vesipatterin pois, vaikka energia sinänsä on halpa. Se vesipatteri kuitenkin maksaa jonkinverta ja siinä on jäätymisvaara seisokeissa.

Päätin katsoa, miten homma hoituu IV-koneen omalla 2000W sähkövastuksella.

Nyt on kolmevuotta pyöritelty ja vielä ei ole tuloilmaa tarvinnut sähköllä lämmittää!

IV on säädetty normien mukaan lievästi alipaineiseksi, joten poistoilmavirta on hieman suurempi kuin tulo. Lisäksi tuloputki on edelleenkin eristämättä, jolloin ulkoilma ehtii lämmitä teknisen tilan lämpimässä ilmassa noin 3-4 astetta.

Näillä tempuilla tuloilma on pysynty aina vähintään +16 asteessa. Se on meille ainakin riittänyt, itseasiassa ihan mukavaa että tulee vähän viileämpää.

Enkä ole lämpöpatteria enää ostamassa. Käyttöpäiviä tulisi niin harvoin, ettei se investointi maksaisi ikinä takaisin. Kun ei ole vielä nytkään sähkö mennyt kertaakaan päälle.

Ulkoilmatputkeen olen muuten harkinnut nakertaa reiän. Teknisessä tilassa on liian lämmintä nykyään. Ulkoilmatuloon voisi talvella kiskoa hieman teknisen tilan ilmaa, jolloin ulkoa ventiilistä tuleva korvausilma vähän jäähdyttäisi tilaa ja pitäisi sen elektroniikalle ystävällisempänä.

Samalla tuloilman lämpötila kasvaisi entisestään ja lisälämmitystarve poistuisi varmaan jopa -35C pakkasellakin...

[JariA]

Lisäksi tuloputki on edelleenkin eristämättä, jolloin ulkoilma ehtii lämmitä teknisen tilan lämpimässä ilmassa noin 3-4 astetta.

Vetääkö pakkasella tuloilman putkea huurteeseen ja tiivistyykö kondensoitumisen vuoksi vettä putken pintaan?

Meillä oli kuvatun kaltainen tilanne ensimmäisen talven aikana, kun asentajalle sattuneen erehdyksen vuoksi pätkä putkea oli eristämättömänä. Katselin muutaman viikon pakkasten tulon jälkeen sitä sisäilman kosteuden tiivistymistä putken ulkopintaan ja aika sukkelaan sain aikaiseksi laittaa koko putken huolellisesti eristeiden sisälle. Lähinnä vaivaksi koin sen, että putkesta pakkasi tiputtelemaan vettä lattialle ja lisäksi arvelin peltisen tuloputken ennemmin tai myöhemmin vetävän ruosteeseen.

[Super-Mario]

JariA kirjoitti [timestamp=1246301578]

Vetääkö pakkasella tuloilman putkea huurteeseen ja tiivistyykö kondensoitumisen vuoksi vettä putken pintaan?

Tarkennetaan tässä vielä terminologiaa. Varmaan ymmärsit oikein, tarkoitin siis ulkoilman tuloa. Puhutaan IV-koneen ja RakMK:n terminologiaalla niin ei tule väärinkäsityksiä: Ulko, Tulo, Poisto ja Jäte.

Ulkoputki on siis eristämättä. Ulkoputki on muovia.

Kondenssia kertyy vain kaikkein kylmimmillä keleillä ja silloinkin hyvin hillitysti.

Tarkoitus on nyt kesällä laittaa siihen ulkoputkeen pieni venttiili, jolla saa säädettyä "ryöstöottoa" teknisestä tilasta.

Alunperin ulkoputki oli kyllä eristetty, mutta koska teknisessä tilassa oli liian kuuma niin otin eristyksen pahisttani pois jäähdytystä lisätäkseni. Samalla huomasin ulkoilman lämpiävän yllättävän paljon.

Jatkossa modaan siis ulkoputkeen pienen venttiilin, joka on lämmityskaudella hieman auki ja kiskoo siten teknisen tilan lämmintä ilmaa mukaan raakaan ulkoilmaan esilämmittäen samalla sitä.

Laitan myös toisen venttiilin poistoputkeen. Se on lämmityskauden ulkopuolella auki (siis jompi kumpi näistä kahdesta on raollaan, ei molemmat samanaikaisesti). Tällöin myös kesäkaudella teknisestä tilasta imetään lämmintä ilmaa ja työnnetään se koneellisesti suoraan pihalle.