LTO-laitteen jälkilämmitys tapa????

[Valpo]

Asiallisesti ottaen, mitä tulee IV-koneen kuluttamaan sähköön, oleellinen asia on koneen hyötysuhde, i.e., valitseeko kuutiokoneen vai pyöriväkennoisen ei niinkään jälkilämmitystapa.

Ohessa vaihtoehtdot:

1. kuutiokone+vesipatteri
2. kuutiokone+sähköpatteri
3. pyöriväkennoinen+vesipatteri
4. pyöriväkennoinen+sähköpatteri

Todennäköisesti minimi sähkön kulutus saavutetaan vaihtoehdolla #3.
Hyvänä kakkosena tulee #4.

Kuutiokoneen tapauksessa kulutusero vesipatterin eduksi on suurempi (tämä toiminallisuuden kustannuksella).

[KimmoK]

Tuolla on lisää käytännön kokemuksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000023635047

Eli koska pelkkä LTO aikuisten oikeasti nostaa sisäänpuhallettavan ilman +15 asteeseen -25 asteen pakkasessa, ei vesipatteri maksa roottorikoneessa itseään koskaan takaisin.

eli itse itseäni lainaten:

((muistelen että  vesikiertoinen jälkilämmityspatteri olisi halvimmillaan tullut 500€ kalliimmaksi  
 
Esim1: Sailorin? laskurilla: jos 90L sekunnissa kulkeva ilmavirta  lämmitetään kovimmalla pakkasella +15 asteesta +17 asteeseen, se kuluttaa suorasähkötehoa rapiat 200W
eli 42 senttiä vuorokaudessa ja siis vain kovimpina pakkaspäivinä. Maalämmöllä ja vesipatterilla se maksaisi siis 14 senttiä, eli 500€ vesipatterin takaisinmaksuaika olisi silloin 1785 kovaa pakkasvuorokautta
 
Esim2: 90Lsec, 15'c->20'C -> 544W eli 1€/vrk, eli vesipatterin takaisinmaksuaika olisi 500 kovaa pakkaspäivää  ...  eli 50 vuotta Oulussa Huh
 
 
UPDATE: HUPSIS,  yksinkertaistin hieman liikaa. Eihän kova pakkanen ole ON/OFF juttu. Eli joskus voisi että ilmaa pitää anyway jälkilämmittää kuitenkin yhden asteen jos ei sitä kahta (esim1) eli  laskemiani kulutuksia pienempiä kulutuksia tulisi tuohon lisäksi.  Mutta se ei muuttane sitä että vesipatterin takaisinmaksuaika on tolkuttoman pitkä vaikka sen saisikin asennettua ilman lisälaitteita kuten kiertovesipumppua yms. eli esim 10-100 vuotta.
 
 
Mielestäni vesipatteri ei mitenkään ole (ROOTTORIKONEESSA) taloudellisesti järkevä hankinta. Se ois vaan meilläkin luultavimmin hauskaa perfektionismia, ei säästöä.))

[sailor]

Tuolla on lisää käytännön kokemuksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000023635047

Eli koska pelkkä LTO aikuisten oikeasti nostaa sisäänpuhallettavan ilman +15 asteeseen -25 asteen pakkasessa, ei vesipatteri maksa roottorikoneessa itseään koskaan takaisin.

eli itse itseäni lainaten:

No nythän mää uskon kun ihan Suomi24 keksustelupalstalla niin sanotaan  

Jani

[Kuumaa_kalliosta]

No nythän mää uskon kun ihan Suomi24 keksustelupalstalla niin sanotaan  

Meinasin sanoa samaa... Ehdit ensin  

[KimmoK]

No samaahan sitä on sanottu täälläkin.

http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1137655568;start=30#30

Mutta kyllä se suomi24 ketju poikkeuksellisesti sisältää asiaakin jonkin verran.

[sailor]

No samaahan sitä on sanottu täälläkin.

http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1137655568;start=30#30

Mutta kyllä se suomi24 ketju poikkeuksellisesti sisältää asiaakin jonkin verran.

Tuo Teron lukema (+19) koko vuoden miniminä ei kuulosta uskottavalta, koska jo tässä ketjussa hänellä olikin lämpötila +17 astetta (kun Keski-Suomessa oli n. -15).

Voisiko +19 olla poistoilman minimilämpötila?

Jani

P.S Joku voi uskoa että laite ei tarvitse jälkilämmitystäi -30 asteen pakkasella, mutta tässä lienee yksilökohtaisia eroja  

"Dejanews:stä" kopioitu:

LTR6 ei kaipaa jälkilämmittimiä. Ei sähköä tai vettä.


Esim 2.1.2003:
Ulkotulo: -19.5C
Sisäpoisto: +18.3C (tuloputket voisi olla paremminkin eristetty...
sisälämpötila on 21,8C)
Sisätulo: +7.1C (kuten kesäyönä ilman lämmöntalteenottoa)
Jätepoisto: -13.5C !!!
Käyntinopeus: 1 (1-4)
Tuloilman lämpötilahyötysuhde: 70%
Poistoilman lämpötilahyötysuhde: 84%
LTO kokonaishyötysuhde: 77% (likaisin suodattimin, pesu paransi-> 80%)

[KimmoK]

Joo.... Terolla ehkä on poisto turhan suurella.

Mutta +15 asteen tuloilmaa on moni sanonut laitteen tuottavan yli parin kymmenen asteen pakkasessa.

Mielestäni se on jo sangen realistista, etenkin kun poisto pitää olla sen 10% tuloa suuremmalla.

-> siitä kun lämmittää pari astetta vesipatterilla niin ei se vesipatteri itseään maksa.

(yli 17 asteinen tuloilma kait ilmanvaihdollisesti alkaisi olla jo liian lämmintä ... ainaki joittenki mielestä)

[Tero]

En tod. jaksa kaivaa mitä on tullut tänne pisteltyä vuosien mittaan.

Minimi on ollut +15C, jossain noin 30 C pakkasella.
KERTAAKAAN ei ole ollut jälkilämmitysvastus päällä.

Vesikiertoinen patteri ei vaan maksa itseään takaisin.

Jos Sailor haluat laskelmia ym. perusteluja...... Perustele ensin miksi se patteriverkoston menovesi Wanhassa V-mallissa lähtee alhaalta ja miksi vastuksen ainoa oikea paikka on alhaalla. Samalla voit miettiä miksi uudessa v-mallissa ei ole mitään jäljellä vanhasta.

[sailor]

Jaahas, Tero laittoi taas kädet korville ja vaihtoi "asialinjalle", eli fakta loppui - jos sitä nyt koskaan on ollutkaan.

Odotan Kimmo innolla että saat ilmanvaihdon pelittämään, sinulta voi kuitenkin odottaa ihan oikeaa tietoa...josko onnistuisi ennen kesän tuloa?

Jani

[Valpo]

Tero puhuu aivan asiaa. Ainoa asia, joka ei meidän taloudessa passaa on, että tuloilman lämpötila ei saa laskea 15 asteeseen.

Meidän tapauksessa tuloilman lämpötila on asetettu +19 asteeseen ja IV-konetta ajellaan asennolla tulo 4 / poisto 4 (maksimi kahdeksan). Vastus alkaa tulla avuksi noin -22:n kohdalla (riippuen toki vähän sisälämpötilasta),

[sailor]

Pistäkää nyt ihan mitatut lukemat:

- Ulkolämpötila (tämän saanee helposti, kaikilla lienee ulkona mittari)
- Jäteilman lämpö (anturi jäteilmakanavaan)
- Sisälämpötila
- Tulokanavan (vaikka lähin MH) lämpötila lautaselta

Jani

P.S Aika suurta on vaihtelu, jos toisella tulee +19 asteista ilmaa ja toisella +7 asteista ilmaa noin 20 asteen pakkasella  

[IPA]

Minimi on ollut +15C, jossain noin 30 C pakkasella.
KERTAAKAAN ei ole ollut jälkilämmitysvastus päällä.

Olisikohan niin että tuota tuloputkea (ulkoilmaa koneelle) luikertelee välikatossa tai jossain sisätiloissa niin, että ilma lämpenee jo siellä. Eli ulkona ehkä -30 mutta mitä sun koneen sisääntulevan ilman lämpötila-anturi näyttää?

Sisälämpötila täytynee muuten olla luokkaa 40 astetta tai sauna päällä koko ajan.  

[KimmoK]

@sailor

Näyttää siltä että realistinen tavoite laittaa LTR6 pelittämään on aikaisintaan kesällä.

Mutta ensitalvenapa sitten pääsee analysoimaan.

@IPA

Herkimmin virhettä tulee nähdäkseni ilmavirtojen määrästä.

[Tero]

Tero puhuu aivan asiaa. Ainoa asia, joka ei meidän taloudessa passaa on, että tuloilman lämpötila ei saa laskea 15 asteeseen.

Meidän tapauksessa tuloilman lämpötila on asetettu +19 asteeseen ja IV-konetta ajellaan asennolla tulo 4 / poisto 4 (maksimi kahdeksan). Vastus alkaa tulla avuksi noin -22:n kohdalla (riippuen toki vähän sisälämpötilasta),

No mulla tuloilman asetus on 18C, mutta kun jälkilämmitys on pois päältä niin normi ( about-15)pakkaskelillä tulo on luokkaa +17. Nyt parasta aikaa tulo on 20C kun ulkona -3 (jäte näkyy olevan 6C).

Noista lukemista ei saa mitään irti, kun pitäs tietää ilmavirrat ja kosteudet yms. Enkä jaksa ruveta laskeen.

Ei haittaa jos tulo on tod. kovilla pakkasilla esim 16C, koska silloin lattialämmitykset on päällä, niin ei tule vedontunnetta. Muutoinkin katon rajassa lienee +25-26 tai jotain

[sailor]

No mulla tuloilman asetus on 18C, mutta kun jälkilämmitys on pois päältä niin normi ( about-15)pakkaskelillä tulo on luokkaa +17. Nyt parasta aikaa tulo on 20C kun ulkona -3 (jäte näkyy olevan 6C).

Noista lukemista ei saa mitään irti, kun pitäs tietää ilmavirrat ja kosteudet yms. Enkä jaksa ruveta laskeen.

Täällä ulkoilma -4.8 ja jäteilma +5.1.

Terolla 9 astetta eroa ulkoilman ja jäteilman välillä. Ja täällä 9,9 astetta.

Tuossa joku taannoin kirjoitti että ainoa asia mitä tarvitsee mitata on ulkoilman ja jäteilman välinen lämpötilaero. Kaikki mitä näiden lämpötilojen eroksi tulee pitää jollakin tavalla lämmittää (ja maksaa).

Eli jos yksi putki tuo sisään -20 asteista ulkoilmaa, niin toinen putki vie lämpimämpää ilmaa ulos. Mikäli ulos ja sisääntulevan ilman erotus on nolla niin talteenotto tapahtuu 100% tehokkuudella.

Kuulostaa(ko) uskottavalta?

Eli maksan paraikaa tuosta 9.9 asteen lämpötilaerosta maalämmöllä (n.40l/s) = 479W / 3 = 159W eli  32 senttiä/vrk.

Kuutiokoneen ja pyöriväkennoisen ero tulee selkeästi esille kovilla pakkasilla ( yli 13-15) sitten siinä että kuutiokoneella ei päästä miinusmerkkisiin jäteilmalämpötiloihin, jolloin jälkilämmitystarve kasvaa verrattuna roottorikoneeseen.

Esimerkki (kuvitteellinen)

Ulkolämpö -20
Kuutio jäteilma +3 (0-3 astetta pätkii)
Pyörivä jäteilma -6
Ilmavirta 50l/s

Kuutio 1391W/3=464W
Pyörivä 847W/3=282W

Erotus pyöriväkennoisen hyväksi: 182W = 37 senttiä/vrk

Jos maalämpötalossa on poisto paljon suuremmalla kuin tulo niin raoista ja nurkista revittävä korvausilma lämmitetään tietysti maalämmöllä, samoin tapahtuu tulopuhaltimen sammutustilanteessa (osa ilmasta tulee tietysti kennon kautta tuloventtiileistä).

Tuo tarkoittaa tietysti "pihi-faktorilla" että pyöriväkennoiseen ei kannata laittaa minkään valtakunnan sähkövastusta, jos vain vetoa ja viimaa kestää. Jälkilämmitys kannattaa hoitaa lattialämmityksellä (niinkuin Tero kertookin). Niin tai näin, mutta suoraa sähkölämmitystä (vastusta) kannattaa käyttää mahd. vähän.

Jani

[mnk]

Eli maksan paraikaa tuosta 9.9 asteen lämpötilaerosta maalämmöllä (n.40l/s) = 479W / 3 = 159W eli  32 senttiä/vrk.

Esimerkki (kuvitteellinen)

Ulkolämpö -20
Kuutio jäteilma +3 (0-3 astetta pätkii)
Pyörivä jäteilma -6
Ilmavirta 50l/s

Kuutio 1391W/3=464W
Pyörivä 847W/3=282W

Erotus pyöriväkennoisen hyväksi: 182W = 37 senttiä/vrk
Jani

Silmään pisti tuo 40L/s joka on aika pienen talon ilmanvaihdon määrä.    Laskelmissa se on toki vain 1 kerroin.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin täältä löytyy kappaleesta 4.3 kaavoja laskentaan
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60659&lan=sv

[sailor]

Silmään pisti tuo 40L/s joka on aika pienen talon ilmanvaihdon määrä.    Laskelmissa se on toki vain 1 kerroin.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin täältä löytyy kappaleesta 4.3 kaavoja laskentaan
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60659&lan=sv

Ei 20 asteen pakkasessa kukaan pidä ilmanvaihtoa kovemmalla? Jos ilmamäärää haluaa muutella niin tuolla laskurilla on helppo laskea muuttunut energian kulutus. http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=news;action=display;num=1170834148

Jani

[mnk]

Havainto tuli vain siitä kun kaverilla on pienessä talossa LTR-3  ACE ja määrät suunnilleen 60-70 L/s  4-nopeudella ja oli pakkasta mitä vain.   Olo  on kuulemma paljon energisempi kun ilmakiertoa on enemmän. Subjektiivisiä kommentteja, mutta kumminkin.

[eksile]

Mitattua tietoa..

2/17/2007  2.3   6.7 0.4 18.0 18.4 21.6 22.4  0.05
1/15/2007  -1.4  4.5 0.8 17.3 18.1 21.6    0.11
2/11/2007  -5.2  2.0 2.1 16.4 18.5 21.6 24.7  0.28
2/14/2007  -7.6 -0.3 2.9 15.5 18.4 21.4 25.1  0.39
2/24/2007  -10.0 -2.4 3.0 14.7 17.7 21.8 25.2 0.40
2/8/2007   -14.5  -6.0 3.3 14.1 17.4 21.6 26.4 0.44
2/20/2007 -18.4 -8.8 4.3 12.7 17.6 20.8 27.3 0.58
2/8/2007  -20.5 -10.5  4.9 13.0 17.9 21.6 28.4 0.66
2/7/2007  -22.9  -12.6 5.9 12.6 18.5 21.5 28.9 0.79

eli yllä olevassa vasemmalta oikealle:

pvm, imuilman lämpötila, jäteilman ltila, vesipatterin osuus jälkilämmityksessä, kennon osuus jälkilämmityksestä, tuloilman lämpötila, poistoilman lämpötila, vesipatterin lämmitysveden lämpötila ja jälkilämmitykseen pumpulta otettu teho. Yksiköt astetta celsiusta paitsi äärimmäisenä oikella kW.

LTO Pelican 60/40 vesipatterilla, ohjaus Ekowell 1002 toisiopiiri omalla säätökäyrällä. Tavoitteena mahdollisimman tasainen tuloilman lämpötila ulkolämpötila huomioiden. Ilmamäärät poisto 110L/s, tulo 100 L/s (kytkin 2/4)

Kun huomioidaan Ekowellin (mitattu) COP lämmityskaudella  >= 2,8 menee vaatimus 1 kW jälkilämmityksestä suorasähköpatterilla rikki ulkolämpötilassa n. -6 astetta.

Näin kaikkina niinä päivinä kuin ulkona on pakkasta 6 astetta tai yli tekee vesipatteri pumppuun kytkettynä rahaa vähintään ((2,8*0,32kW)-0,32kW)*0,07 c*24h ~ 1,00 euroa verrattuna sähköpatteriin jälkilämmityksessä.
15 asteen pakkasessa päiväkohtainen hyöty on ((2,8*0,45kW)-0,45kW)*0,07 c*24 h ~ 1,40 euroa, 20 asteen pakkasessa ((2,8*0,79kW)-0,79kW)*0,07 c*24h ~ 2.40 euroa

Jos lasketaan "varman päälle" eli että talvessa on tasan -6 asteen pakkaspäiviä keskimäärin 3 kk eikä huomioida edes bonuksena niitä pariakymmentä yli 15 asteen pakkaspäivää, säästöä suorasähköpatteriin tulee n. 90 euroa/ talvi. Tekee viidessä vuodessa 5*90=450 egee, jolla jo hankkii ja asentaa vesipatterin kun vertailukohtana on sähköpatterin hinta LTO:ssa.

Laitteen loppuelinkaari onkin sitten nettoa.

Em. toteutuu tietenkin vain sillä että haluaa tuloilman olevan välillä 17-18,5 astetta ja pitää ilmavirrat niillä tasoilla kuin määräykset edellyttää. Jos vertailukohtana on heilauttaa ilmavirrat pakkasella minimiin tai on valmis hyväksymään 13 asteisen tuloilman, niin vesipatteri ei todennäköisesti maksa itseään takaisin, eikä taida maksaa sähköversiokaan.

Itse olen valinnut tuloilman lämmityksen tuolle astevälille jo LTO:n yhteydessä koska lämmitettävä se on joka tapauksessa.

Eikä muuten pätki...

[sailor]

Nyt on Enerventin Pingviinille löytynyt paha kilpailija. Hinta 1400 euroa sis. ALV Hanakat liikkeestä (ei vissiin sisältänyt sähkövastusta).

Laitoin esitteen: http://user.personal.fi/private/maalampo/ONNLINE_ROTOR_360.pdf

Pingviini maksaa siis tonnin enemmän....

Jani

[KimmoK]

Kilpailu on hyvästä.

[ToR]

Nyt on Enerventin Pingviinille löytynyt paha kilpailija. Hinta 1400 euroa sis. ALV Hanakat liikkeestä (ei vissiin sisältänyt sähkövastusta).

Laitoin esitteen: http://user.personal.fi/private/maalampo/ONNLINE_ROTOR_360.pdf

Pingviini maksaa siis tonnin enemmän....

Jani

Laitetaan nyt tännekkin, jos joltain meni ohi tuossa toisessa ketjussa kommenttini: Ei kannata ostaa tuota Onnlineä, edelleen on ongelmia laitteenkanssa vaikka ohjelmisto on päivitetty!

[piedro]

Hei.

Yritin löytää apua tästä ketjusta, mutta vähän heikosti. Kokeillaanpas näin.

Eli meillä on maalämmössä vaihtoventtiilikone ja ilmanvaihtokoneessakoneessa taas vesikiertoinen patteri, joka yhdistetty lattialämmityspiiriin. Tuohon iv-koneen viereen asennettiin ensiksi ns. hullun kierto, mutta jäätymisvaara-ilmoitus tuli siitä huolimatta, kun ulkolämpötila meni jonkun verran pakkaselle. Sen jälkeen koneen viereen lisättiin vielä kiertovesipumppu. Nyt kuitenkin jäätymisvaara ilmoitus tulee jo noin 0-kelillä ja tilanne tuntuu käytännössä huonontuneen vaan tuosta kiertovesipumpun asennuksesta. Sisäilmakin viilenee nopeasti, jos koneen laittaa kotona-tilaan.

Eli nyt siinä on molemmat, ensin kiertovesipumppu, josta lähtee haara ylös koneen sisään ja suora putki, joka jatkaa paluupuolelle, eli siis "hullun kierto".

Voiko asennuksessa olla joku katala virhe vai onko ongelman korjaamiseksi tehtävissä enää muuta, kuin vaihtaa vesipatteri sähköpatteriksi? Minkälaisia lisäkuluja toisi sähkölaskuun vuosittain? IV-kanavat levittäytyvät noin 180m2 alalle.

Kovin kiitollisena ohjeistanne!

[toivotoivoton]

En tuohon lto-hommaan lähe arvailemaan mitään, mut noita kustannuksia tivasin raksamessuilla enerventin pisteellä.

Ja laskeskelujen jälkee n ezustaja kerto lahden korkeudella sähköpatterin vievän vuodessa kokonaisen 70€ edestä sähköä.

[fraatti]

iv kone ei taida kyllä toimia ollenkaan ainakaa lämmöntalteenoton osalta...

[Matias]

Voiko asennuksessa olla joku katala virhe

Onkohan kennon ilmaus tehty?

[Maalampo]

IV koneella ei pidä olla mitään hullun kiertoa eikä se normaalisti tarvitse eri kiertovesipumppua. Alun perin putkistossa varmaan ilmaa jos ne ovat katonrajassa kuten yleensä, eli putkiston ylimmässä kohtaa pitää olla venttiili josta saa ilmattua linjat. Minulla kokemusta sekä Ilto 400 Econo koneesta vesipatterilla että Enervent Pelican koneesta vesipatterilla ja kummassakaan ei ole ollut koskaan mitään ongelmia. Muuten olethan säätänyt patterin termostaatin riittävän isolle ( 18-22 astetta).

[piedro]

Kiitos vastauksista. Koneen päällä on kyllä ilmausventtiilit ja molemmista on turhat ilmat laskettu ulos ilman apua. IV-koneen valmistaja suosittelee kiertovesipumppua, mutta "hullun kierrosta" ei ole maininnut. Epäilyttää, että tuleeko tuon "hullun kierronkin" olla auki kun on kiertovesipumppu. Nimittäin, kun hullun kierron sulkee tulopuolen venttiilistä, lämpenee paluuputken pinta melkein välittömästi..

iv kone ei taida kyllä toimia ollenkaan ainakaa lämmöntalteenoton osalta...

Meinaatko, että siis IV-koneessa olisi suoranainen vika? Voisikohan tuon selvittää 440 econon huoltovalikosta?

[Maalampo]

Jos tuo hullun kierto on siinä IV koneen menon ja paluun välillä ja siinä on käsiventtiili niin sulje ihmeessä se. Yleensä IV koneelle otetaan lattialämmityksen jakotukilta oma piiri jossa ei tarvita mitään hullunkiertoa ja vaikka IV koneen patterin venttiili sulkisi kierron ei se häiritse muuta lämmitystä.

[Matias]

Oletko tuollaista kesäpelti-ilmiötä huomannut?

Näetkö mistään LTO kennolta jälkilämmityspatterille menevän ilman lämpötilaa?

Talomme ilmanvaihtokone on ILTO 440 econo. Talven aikana olen huomannut, että ohituspelti pyrkii siirtymään kesäasentoon, jolloin huoneisiin tuleva tuloilma on kylmäntuntuista. Laitteen ohjekirjassa sanottiin, että ohituslaitteen termostaatti on tehtaalla asennettu + 19 C° ja oranssin peltimoottorin keskellä on pyöritettävä kytkin, jolla säätöpellin voi asettaa toiseen asentoon. Kytkimen nuolen pitää osoittaa R, jos peltimottoori on koneen oikeassa alakulmassa.

http://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/taysin_koneellinen_ilmanvaihto/ilto_440_econon_ohituspelti_43146.htm

[Maalampo]

ILTO 400 Econossa oli tulopuolen yhteessä piijousella toimiva läppä joka tahtoi talviaikaan mennä lähes kiinni asentoon jolloin sisäkierto voimistui mutta tuo läppä oli niin "horo" että raitista ilmaa tuli sen sivuista vaikka se ois ollut kokonaan kiinni. Tuli mieleeni että ainakin Ilto 400 Econossa vesipatteri oli niin heikkotehoinen ettei tuo n.35 asteinen lattiavesi tahtonut riittää lämmitämään tuloilmaa tehtaan antamilla virtauksilla (siis patterin veden virtaama) mutta kun laitoin linjasäätöventtiilin täysin auki niin silloin teho riitti.

[piedro]

Kiitos taasen!

Kesäpelti näyttäisi ainakin ohjeen mukaan olevan oikeassa asennossa. R-merkkiä en taskulampullakaan löytänyt, mutta kiinni se on. Useiden sensoreiden lämpötilat näen, mutta onko vinkkiä mikä se voisi olla?

Tässä vielä kytkennästä kuvia:

http://aijaa.com/DM7FvZ
http://aijaa.com/nYyEx8
http://aijaa.com/EcZRXS

Pääsen palaamaan asialle huomenna, kiitos kovasti vinkeistä, yllättävän kivasti yritätte auttaa!