Lämpimän veden kerrostuminen

[Matti]

Miul on tulistinpumppu ja siihen yhdistetty 500 l varaaja. Ilmeni, että kuuma käyttövesi on "väärin"(vanha tapa) kytketty. Se ottaa nyt veden varaajan (lähes) huipulta ja viilentää sitä hiukan alempaa.
Pitäis olla asennusohjeen mukaan siten, että ottaa veden siitä alempaa  ja sekoittaa (priimaa) tarvittaessa sieltä lähes varaajan huipulta.
Kytkennän vaihto vähentää varmaankin kompuran käyntikertoja, mutta minkälaisesta "säästöstä" lopulta on kysymys? Varaajasta otetun energian (lämpimän veden) määrähän on kait sama?? Eikös sen saman energiamäärän tuottamiseen tarvita tasan saman verran tehoa, otettiin se lämpö siitä ylemmästä tai alemmasta lähdöstä???

[--Make--]

Yritin kanssa putkareille selittää tuota, mutta höröttivät että ei käy, kun tulee kuulemma liian kuumaa sillon ja kun ei ole sita lämpimän veden kiertoakaan niin ei missään nimessä voi tehdä...  nyt on Esbe kytketty ylempään kierukkaan jonka kylkeen syötetään kylmää josta tulee hanoille... tiedä sitten kumpi olis todellisuudessa fiksumpi?

[Matias]

Jos lämpimän veden kerrostumista haluaa hyödyntää niin kyllä kylmä vesi sisään alemmasta kierukasta ,kierukat "sarjaan" ja käyttöön tuleva vesi ulos ylemmästä kierukasta.Silloin varaajan koko kapasiteetin saa hyötykäyttöön.Pidä vaan pintasi ja käske vaihtamaan niin että kulutukseen lämmin käyttövesi lähtee ylemmästä kierukasta

[Roori]

Noista on nyt paha ottaa selvää ja kommentoida kummastakin kommentista minkälaisesta kytkystä kysymys, olisko valokuvaa tai kaaviota tai viittausta johonkin ohjeeseen tms.

[tomppeli]

Kyllä se oikeaoppinen menetelmä on niin, että kylmä vesi menee sisään alempaan kierukkaan ja jatkaa siitä vielä ylemmän kierukankin läpi, jossa vesi priimataan jonnekin yli 60 asteeseen.
Esbe sekoittajatermostaatti liitetään niin, että se ottaa sisään priimattua vettä yläkierukasta ja viilentää sitä tarvittaessa sillä vedellä, jota saadaan alemman ja ylemmän kierukan välisestä yhdysputkesta.

Vanhat putkarit ovat tottuneet ottamaan viilennyksen suoraan kylmästä vedestä. Se tapa on pumppuasennusoppaiden ohjeen vastainen.

Hyötysuhde huononee siksi, että viilentävä vesi otetaan suoraan kylmästä vedestä, joka ei viilennä silloin lainkaan tankin alaosaa.

[--Make--]

Kyllä se oikeaoppinen menetelmä on niin, että kylmä vesi menee sisään alempaan kierukkaan ja jatkaa siitä vielä ylemmän kierukankin läpi, jossa vesi priimataan jonnekin yli 60 asteeseen.
Esbe sekoittajatermostaatti liitetään niin, että se ottaa sisään priimattua vettä yläkierukasta ja viilentää sitä tarvittaessa sillä vedellä, jota saadaan alemman ja ylemmän kierukan välisestä yhdysputkesta.

Vanhat putkarit ovat tottuneet ottamaan viilennyksen suoraan kylmästä vedestä. Se tapa on pumppuasennusoppaiden ohjeen vastainen.

Hyötysuhde huononee siksi, että viilentävä vesi otetaan suoraan kylmästä vedestä, joka ei viilennä silloin lainkaan tankin alaosaa.

Juuri tuota Esbe kytkentää yritin selittää kahdelle putkarille, mutta en valitettavasti voittanut sitä kädenvääntöä
Samassa rytäkässä jäi käyttövesipuolelta takaisku ja varoventtiilikin asentamatta.
Ainahan noita voi itsekkin muutella.

[Roori]

Juuri tuota Esbe kytkentää yritin selittää kahdelle putkarille, mutta en valitettavasti voittanut sitä kädenvääntöä
Samassa rytäkässä jäi käyttövesipuolelta takaisku ja varoventtiilikin asentamatta.
Ainahan noita voi itsekkin muutella.

No jos varoventtiili ja takaisku jäi putkareilta laittamatta, niin poijaat on sitten vissiin tehneet laittomasti....eikun korjaamaan ja samalla se esbe sillälailla kuin pumpun valmistaja vaatii.
Mitäs sitten jos varaajavettä lipsahtaa käyttöveteen, kun ei oo niitä varoja laitettuna?
Oliko sulla minkälainen urakka?...jos avaimet handuun niin ei muuta kuin luuria kouraan.

[Matti]

Kyllä minulla (aloittaja) ne kierukat on oikein kytketty, mutta kun se Esbe ottaa nyt ensisijaisesti sitä kuuminta (yli 72 asteista) vettä ja sekoittaa siihen kylmää.
Pitäisi ottaa ensisijaisesti varaajasta alempaa, eli ylä- ja alakierukan väliltä lämmintä vettä ja sitten sekoittaa siihen tarvittaessa sieltä ylhäältä sitä 72 asteista!
Ilmeisesti sillä ohjeen mukaisella kytkennällä lämmintä vettä olisi enemmän käytettävissä ja kompura kävisi harvemmin.
Vesi on kyllä riittänyt eli ei siinnä mitään ongelmia ja korjauskin on jo sovittu.
MUTTA, onko kyse vain marginaalisesta optimoinnista, vai onko kyseessä aivan oleellinen ja merkittävä juttu?
Nykyisellä kytkennällä kompura käy lämmittämään vettä ensimmäisen suihkuttelijan jälkeen ja käy noin 15 min (jos ei muita suihkuttelijoita).

[Roori]

Sulla on se vissiin sitten niin kuin tuo kuvassa oleva sv1 kun unohdetaan kokonaan tuo sv2.
Jos näin niin sehän on oikein, tai jos se on kytketty väärin niin sitten se ei tietysti pelaa niinkuin on tarkoitettu.
Sehän on termostaattinen venttiili...jos se on sulla asetettu korkeaan arvoon niin silloin se tietysti ottaa paljon vettä ylhäältä jotta saa sen halutun lämpötilan pidettyä yllä.
Ja toisaalta jos asetettu pienempään arvoon niin silloin yläputkea rajoitetaan ja alaputkea avataan jolloin enemmistö tulee alakierukalta.
-Make-lla taitaa se sekoitus olla kuten kuvan pelkkä sv2, jolloin alakierukka "ohitetaan" ja cop on hiukan epäedullisempi verrattuna sv1 vaihtoehtoon.
Tuolla venttiilillä on vain yksi oikea tapa kytkeä se tällaiseen käyttöön, kuumempi-kuumaan ja viileämpi-viileään.
Toisella tavalla sanottuna: Jos kuumahaarassa on oikein kuumaa tyrkyllä niin vesi otetaan enimmäkseen alakierukalta ja hyvin vähän ylhäältä...tämä lienee se tavoite näissä mlp hommissa.

[Matti]

Eka viesti oli vähän huolimattomasti kirjoitettu. Kyllä miullakin on siis tuo kakkos vaihtoehto käytössä. Siis ottaa mukaan ihan kylmää vettä.
Tuo veden taikka lämmön kerrostumisesta saatava hyöty on vähän vaikee ymmärtää.
Nyt kun sitten kytkentä korjataan ja Esbe ottaa vettä ylä- ja alakierukan väliltä (eli ottaa siis käytännössä alakierukan lämpöistä vettä) ja priimaa sen yläkierukalta, niin laitetaanko se alakierukalta tuleva vesi siis siihen Esben punaisella symbolilla merkattuun kohtaan ja se kuuma priimausvesi sitten sinisellä merkattuun?
Tuon toki tietää ne putkihemmot sitten, mutta ihan mielenkiinnosta..

[Matias]

Kyllä minulla (aloittaja) ne kierukat on oikein kytketty, mutta kun se Esbe ottaa nyt ensisijaisesti sitä kuuminta (yli 72 asteista) vettä ja sekoittaa siihen kylmää.

Jos ajattelet litramääräisesti käyttäväsi vaikka 100 litraa +36 asteista vettä niin siihen otetaan  50l käyttövesivaraajasta ja 50l suoraan kylmävesiverkosta,noin periaatteessa.
Veden kerrostuminen meinaa suunnilleen sitä että jos varaajan yläosassa on vaikkapa tuo + 72 asteista vettä ja varaajan alaosa olisi 0 astetta niin varaajan puolivälissä veden lämpö olisi + 36 astetta.Tällöin pystyt ottamaan ehkä neljäosan varaajan kapasiteetista +50 asteista vettä.
Jos tuon alkutilanteen vesi sekoitetaan varaajassa niin sitten ei saa kuin + 36 asteista vettä varaajasta.Ei siinä kaiketi energiamäärät muutu miksikään kerrostuuko vai sekoittuuko varaajan vesi mutta sellainen etu tuossa kerrostumisessa tulee että pumpun käyntijaksot harvenee .

[--Make--]

Kyllä oli avaimet käteen periaatteella, mutta niitä samoja putkareita en enää tähän taloon ota, kun jouduin viheltämään asennuksen poikki KOLMESTI ja sain olla tarkkana ihan loppuun saakka. Räpeltäjät mm. kytkivät ekalla kertaa Karhu K8 ja 500L varaajaan putket vääriin kohtiin! ja sähkömiäs mm. 3kw tulistusvastuksen suoraan ja jätti termostaatin+ylilämpösuojan kytkemättä jolloin iltavuorosta tullessani porisi pata iloisesti 1,5bar varosta yli. Että sellasta
Korjattavia kohteita oli:
Termostaatti ylilämpösuoja on väärässä paikassa.

Lämmitys lähtö oli tulistusosan alaosasta, eli oli väärin.

Tulistuspiirin putki 2 väärässä kohdassa.

Mutasihdit kuuluisi olla virtaussuunnan mukaisesti.

Tulistuspiiri ei toimi kun putket kiertää katon kautta, eli ei ole nousussa varaajalle päin.

Tulistuspiirin putket, pumpulta lähtevät 1 ja 2 kuuluu olla nousussa varaajalle päin.

Käyttöveden sekoitusventtiili on väärä (Oras). Kuuluisi käyttää ns kolmitieventtiiliä (Esbe) joka ottaa sekoitusveden ala ja yläkierukan välistä. TÄTÄ EN SAANUT TAPPELEMALLAKAAN NOIN ASENNUTETTUA!

Itse täytyis kaikki tehdä jotta saa parasta, kun ei enää rahallakaan saa :-?

[Roori]

No johan oli hemmoja, oliko ne oikeen Karhun edustajia?
Vois tietysti Karhua informoida jos "virallisia" edustajia olivat.
Noiltahan pitäis ottaa kortti "kuivimaan". Valitettavasti kun nämä rakennusmarkkinat tässä taas pääsivät vähän ylikuumentumaan niin näitä laittajia tuli taas markkinnoille vähän joka lovesta...mutta nyt taitaa taas pieni karsinta käydä ja jyvät erottuvat jne.
Kai laitoit perunat tulille kun oli HETI valmis vesi
Tuosta taas selvisi se että sen lopullisen vastuun kantaa kumminkin sen laitteiston loppukäyttäjä eli hyvä olis tietää näistä jutuista jotta voi valvoa/vaatia ja jättää tarvittaessa laskut maksamatta jos homma ns tulee kintuille.

[Roori]

Eka viesti oli vähän huolimattomasti kirjoitettu. Kyllä miullakin on siis tuo kakkos vaihtoehto käytössä. Siis ottaa mukaan ihan kylmää vettä.
Tuo veden taikka lämmön kerrostumisesta saatava hyöty on vähän vaikee ymmärtää.
Nyt kun sitten kytkentä korjataan ja Esbe ottaa vettä ylä- ja alakierukan väliltä (eli ottaa siis käytännössä alakierukan lämpöistä vettä) ja priimaa sen yläkierukalta, niin laitetaanko se alakierukalta tuleva vesi siis siihen Esben punaisella symbolilla merkattuun kohtaan ja se kuuma priimausvesi sitten sinisellä merkattuun?
Tuon toki tietää ne putkihemmot sitten, mutta ihan mielenkiinnosta..

No punainen=kuuma ja sinininen=kylmä eli se kuumempi vesi tulee siihen punaiseen ja kierukoitten välistä siihen siniseen.

[--Make--]

No johan oli hemmoja, oliko ne oikeen Karhun edustajia?
Vois tietysti Karhua informoida jos "virallisia" edustajia olivat.
Noiltahan pitäis ottaa kortti "kuivimaan". Valitettavasti kun nämä rakennusmarkkinat tässä taas pääsivät vähän ylikuumentumaan niin näitä laittajia tuli taas markkinnoille vähän joka lovesta...mutta nyt taitaa taas pieni karsinta käydä ja jyvät erottuvat jne.
Kai laitoit perunat tulille kun oli HETI valmis vesi
Tuosta taas selvisi se että sen lopullisen vastuun kantaa kumminkin sen laitteiston loppukäyttäjä eli hyvä olis tietää näistä jutuista jotta voi valvoa/vaatia ja jättää tarvittaessa laskut maksamatta jos homma ns tulee kintuille.

Pohjolan maalämmön jälleenmyyjiä ja asentajia olivat ja reklamoin myös suoraan Pohjolan maalämpö Oy:n toimitusjohtajalle

Mieltäni askarruttaa, että minkälainen on riski kun varoventtiili ja takaisku puuttu käyttövesipuolelta?
Onkohan varaajan paisunta-astian paikalla merkitystä, kun on asennettu ennen kiertovesipumppua paluulinjaan??

[Roori]

Tuosta varmaan voi tulla "Nokiat" tuosta varovehkeitten puuttumisesta...sehän on tietääkseni jo sanottuna määräyksissäkin että semmonen pitää olla. En itse ottaisi riskiä, en miettisi sekuntia enempää. Tuo on kyllä sen puljun vastuulla, mutta viimekädessä taitaa oma onkelma.
Pistä valokuva siitä paisunnasta!

[--Make--]

Tässä kuvat varaajasta ja paisunnasta:

[Matti]

Tuo maapiirin paisuntasäiliö ei taida kans olla ihan direktiivin mukaisesti?

[Roori]

Tuo maapiirin paisuntasäiliö ei taida kans olla ihan direktiivin mukaisesti?

Niin herää pari kysymystä:
Mistä ilmat otetaan pois maapiiristä?
Onko maapiirissä varoventtiili?
Jos ilmat pitäis saada pois tuon maapaisarin kautta niin ei se parhaimmalla mahdollisella tavalla ole laitettu vaikka ei siihen mitään
estettä näyttäis olevan, näyttäis yhtäkkiseltään että sen olisi saanut siihen oikeinkin helposti.
Tuossa toisessa paisarissa en nyt yhtäkkiseltään näe mitään vikaa...joku oikein "amattimies" vois kanssa kommentoida.
Mikä tuo muuten on tuo paisarin yläpuolella oleva menoputken "sarvi" vasemmalle?

[--Make--]

Tuo maapiirin paisuntasäiliö ei taida kans olla ihan direktiivin mukaisesti?

Niin herää pari kysymystä:
Mistä ilmat otetaan pois maapiiristä?
Onko maapiirissä varoventtiili?
Jos ilmat pitäis saada pois tuon maapaisarin kautta niin ei se parhaimmalla mahdollisella tavalla ole laitettu vaikka ei siihen mitään
estettä näyttäis olevan, näyttäis yhtäkkiseltään että sen olisi saanut siihen oikeinkin helposti.
Tuossa toisessa paisarissa en nyt yhtäkkiseltään näe mitään vikaa...joku oikein "amattimies" vois kanssa kommentoida.
Mikä tuo muuten on tuo paisarin yläpuolella oleva menoputken "sarvi" vasemmalle?

Vastauksia:
Tuossa imupuolella lähempänä kompuraa on ilmausventtiili, mutta en tiedä onko oikein/riittävä (ammattimies piti olla)
Varoventtiili löytyy paluupuolelta.
Meinaat ilmeisesti tuota pientä sivusiirtoa ennen paisaria (täälä keskusteltu ennenkin) ja taas piti ammattimiähen tietää mitä tekee.
Olenkin ihmetellyt onko normaalia, kun avaa tuosta paisarin päältä palloventtiilin niin joka kerta sihahtaa. Voisko tohon paisarin päälle laittaa automaattisen ilmanpoistimen vai mahtasko toimia siinä?

[Matias]

Onkohan varaajan paisunta-astian paikalla merkitystä, kun on asennettu ennen kiertovesipumppua paluulinjaan??

Ei kai sillä muute merkitystä kunhan paisunta-astialle on putkiyhteys varaajaan ja lämmönlähteen vesitilaan ja tuo yhteys pitää olla aina auki.Tuossa kuvassa näkyy olevan sulkuvettiili pumpun suuntaan,jos varaaja on samassa putkessa kuin pumppu ja sulut niin se on väärin.Luulen että jos käytät maalämpöpumppua siten että sulku kalvopaisunta-astialle on kiinni niin muutaman asteen lämpötilan nouseminen vesitilassa saa paineen nousemaan rajusti ja jotain pettää jos varoventtiilit puuttu,veikkaisin pumpun lämmönvaihdinta.Tosiaan kalvopaisunta-astia suoralla putkella varaajaan,samoin varoventtiilit.
Voi olla tietysti että tulkitsin kuvaa väärin ja varaaja onkin alemassa kuvassa  oikealla?

[--Make--]

Onkohan varaajan paisunta-astian paikalla merkitystä, kun on asennettu ennen kiertovesipumppua paluulinjaan??

Ei kai sillä muute merkitystä kunhan paisunta-astialle on putkiyhteys varaajaan ja lämmönlähteen vesitilaan ja tuo yhteys pitää olla aina auki.Tuossa kuvassa näkyy olevan sulkuvettiili pumpun suuntaan,jos varaaja on samassa putkessa kuin pumppu ja sulut niin se on väärin.Luulen että jos käytät maalämpöpumppua siten että sulku kalvopaisunta-astialle on kiinni niin muutaman asteen lämpötilan nouseminen vesitilassa saa paineen nousemaan rajusti ja jotain pettää jos varoventtiilit puuttu,veikkaisin pumpun lämmönvaihdinta.Tosiaan kalvopaisunta-astia suoralla putkella varaajaan,samoin varoventtiilit.
Voi olla tietysti että tulkitsin kuvaa väärin ja varaaja onkin alemassa kuvassa  oikealla?

Paisarilta on aina yhteys varaajaan, mutta sulut on kätevää laittaa jo senkin takia, että saadaan mahdollisesti rikkoutunut pois ja uusi tilalle.
Tietysti sama koskee kaikkia mittareita, autom. ilmaajia ym..

[Roori]

Matias taisi tarkoittaa että se yhteys pitää olla aina varaajasta paisariin/varoventtiiliin vaikka sulut olisivat jääneet vahingossa kiinni.
Paisarin venttiilin kahvan vois laittaa "hyllylle" ettei naapuri pääse laittamaan sitä kiinni
Pumpulla on tuo venttiili...entä toinen suunta onko siellä venttiili?
Matias:
"Tosiaan kalvopaisunta-astia suoralla putkella varaajaan,samoin varoventtiilit."
Tuo lausuma kertoo kaiken, sillä varmistetaan ettei "vahinkoja" tule

[Nörtti]

Kyllä se oikeaoppinen menetelmä on niin, että kylmä vesi menee sisään alempaan kierukkaan ja jatkaa siitä vielä ylemmän kierukankin läpi, jossa vesi priimataan jonnekin yli 60 asteeseen.
Esbe sekoittajatermostaatti liitetään niin, että se ottaa sisään priimattua vettä yläkierukasta ja viilentää sitä tarvittaessa sillä vedellä, jota saadaan alemman ja ylemmän kierukan välisestä yhdysputkesta.

Vanhat putkarit ovat tottuneet ottamaan viilennyksen suoraan kylmästä vedestä. Se tapa on pumppuasennusoppaiden ohjeen vastainen.

Hyötysuhde huononee siksi, että viilentävä vesi otetaan suoraan kylmästä vedestä, joka ei viilennä silloin lainkaan tankin alaosaa.

Minulla tuo kytkentä on tehty "oikeaoppisesti". Näiden keskusteluiden perusteella aloin miettimään asiaa ja päädyin seuraavaan päätelmään: Mitä jos säädän sekoittajatermostaatin hyvin "kylmälle", eli tällöin lämpö veteen tulee suurimmalta osaltaan säliön alaosasta. Näin ollen pumppu herää aikaisemmin tekemään lisää lämpöä (Karhussa ainakin ohjaus tapahtuu puhtaasti alaosan lämmön perusteella) ja yläosasta otetaan vain vähemmässä määrin lämpöä, jolloin hitaammin tulistuksella syntyvä korkea lämpö riittää pidempään. Itse asiassa suihkussahan ei loppujen lopuksi käytetä hirveän paljon tuon alasäiliön lämpötilaa lämpimämpää vettä.

No, eri asia on sitten, että täyttääkö tällä idealla lämpimään verkostoon menevä vesi kaikki lämpötilastandardit...

[tomppeli]

Tulistustekniikan kannalta on myöskin erittäin tärkeää, että lämpöverkon kiertopumpun teho sovitetaan tarpeeksi pieneksi.
Kiertopumppu ei saa kierrättää vettä liiaksi tankissa, niin, että kerrostuminen sekoittuu.

Asian voi todeta mittaamalla menoveden ja palaavan veden lämpötilaero.
Sopiva ero lienee siellä 5-7 asteen kieppeillä, vai mitä muut arvelevat?

[sam68]

Jep, 7 astetta on hyvä tavoite.

[Nörtti]

Anteeksi epätäsmällisyyteni... tarkoitin termillä "lämpimään verkostoon menevä vesi" nimenomaan lämpimää käyttövettä.

Mutta tästä päästiinkin itseasiassa ihan hyvään aiheeseen. Lämpöpumppuasentajani tuumasi tuosta lattialämmityksen kierrosta, että pidä vaan kiertopumppu lähinnä täysillä. Perustelu oli että silloin lämpö ei siirry jo lattialämpökiepin alkuosassa, jolloin loppuosaan jäisi jo viilennyttä vettä. Tällöin ei kyllä päästä tuohon 7 asteen eroon, mutta tuumasi että lattialämmitystapauksissa ei olisi pienellä lämpötilaerollakaan niin suurta väliä. Minulla saattaa olla vähän erikoistapaus, kun laittoi lattialämmitysasentaja yläkertaan vähän turhan pitkiä 12mm putkilenkkejä.

No sitten se kerrostuminen varaajassa. Oletteko sitä mieltä, että kerrostumiselle on haittaa, jos pumppu kierrättää täysillä alasäiliön vettä? Yläsäiliöhän on "eristetty" reiällisellä levyllä alaosasta. Tietty johtuuhan se lämpö sieltä ylhäältä alasäliöönkin päin jossain määrin. Ehkä kova kierrätys alasäliössä alentaa alasäliön yläosan lämpötilaa ja voi sitten lämpö voi tuotakin kautta siirtyä ylhäältä alaspäin nopeammin.

[tomppeli]

No sitten se kerrostuminen varaajassa. Oletteko sitä mieltä, että kerrostumiselle on haittaa, jos pumppu kierrättää täysillä alasäiliön vettä? Yläsäiliöhän on "eristetty" reiällisellä levyllä alaosasta. Tietty johtuuhan se lämpö sieltä ylhäältä alasäliöönkin päin jossain määrin. Ehkä kova kierrätys alasäliössä alentaa alasäliön yläosan lämpötilaa ja voi sitten lämpö voi tuotakin kautta siirtyä ylhäältä alaspäin nopeammin.

Kerrostuminen on tärkeää alasäiliössä.
On hyötysuhteen kannalta tärkeää, että alaosan pohjan lämpötila on  alhainen.
Silloin saadaan kuumakaasusta tarkkaan kaikki lämpö irti, kun jäähdytetään kaasun lämpötila mahdollisimman alas.
Siksi lämpöverkoston kiertopumpun teho pitää olla kohtuullinen, ettei kerrostuminen sekoitu alatankissakaan.

[Matti]

ELI, tankin lämpötilaa siis kannattaa laskea aina siihen asti, kunnes lämmin käyttövesi alkaa loppumaan.
Minun tapauksessa tosin ei varmaan paljoa kannata säädellä, kun pumpun käyntijakso tuntuis olevan melko ihanteellinen. Käy aina semmoisia puolen tunnin jaksoja ainakin -15 asteen pakkasille asti.
Jossain oli muistaakseni käsitelty tätä käyntijakson pituuttakin, eli puolen tunnin jälkeen saattaa jo hyötysuhde tippua (210m kaivo).
Nykyään lämmittää suihkuvettä vähemmän aikaa, mut kun se kytkentä saadaan korjatuksi, niin myös silloin varmaan päästään tohon puolen tunnin sykliin.

[Matti]

Nörtille vielä, et se miten ajattalit sitä Esbeä säätää, on ainakin Karhun asentajan mukaan nimenomaan se oikea tapa. Eli Esbe ottamaan vettä siitä alemmasta kohdasta mahdollisimman paljon ja ainoastaan hieman priimausta siitä ylempää.
Näin siitä tulistuksesta otetaan irti se hyöty, mitä on suuniteltukin.

[--Make--]

Perskule sentään... tätä mäkin yritin niille asentajille takoo, mutta väärin tekivät väkisin  
Täytyykin soittaa tutulle putkarille, että tekis muutokset ja lisäis takaiskun ja varoventtiilin.
Mitäs mieltä olette jos homman hoitaiskin kaksi esbeä niinkuin kuvassa?

[Nörtti]

Kerrostuminen on tärkeää alasäiliössä.
On hyötysuhteen kannalta tärkeää, että alaosan pohjan lämpötila on  alhainen.
Silloin saadaan kuumakaasusta tarkkaan kaikki lämpö irti, kun jäähdytetään kaasun lämpötila mahdollisimman alas.
Siksi lämpöverkoston kiertopumpun teho pitää olla kohtuullinen, ettei kerrostuminen sekoitu alatankissakaan.

No nyt alan päästä jyvälle. Pitää siis pyrkiä minimoimaan kierrätys siten, että talo pysyy vielä tasaisen lämpimänä. Siirrytäänkin sitten jo kokeellisen tieteen puolelle...

Vähän vastaava tilannehan on lämpöpumpulta "alalämpöä" varaajaan siirtävän kierron kanssa. Kierron pitäisi olla toisaalta pieni, että kerrostuminen säilyy, mutta toisaalta nopeampi kierrätys siirtää enemmän lämpöä. No, ovat varmaan tehtaalla tuon kiertopumpun viritelleet optimaaliselle teholle, toivottavasti ainakin.