Öljystä eroon lopullisesti ?

[Raimo47]

Kulutus n.4500 ltr/v 5000 eur !! Vanhat öljyvehkeet vuodelta 1977 ja alkavat olemaan tiensä päässä.
Nyt on meillekin Stiebelit tilattu, pumppu WPC13, siis 13 kw pumppu,  puskurivaraaja 100 l ja lämpökaivon kokonais-syvyydeksi tulee  240m. Valinnan ratkaisi oikeastaan lopullisesti tarvittava pumpun teho,  muut tarjotut olivat 10 - 12 kw, ja isommat erillislaitteet eivät mitenkään  mahtuneet  asennuspaikkaan vanhaan pannuhuoneeseen 1,2 x 1,2m.
Toimitus sovittiin seuraavasti:  Poraus viikolla 43 ja asennus seuraavalla viikolla.
Kokonaisurakan suorittaa Hämeen Maalämpö , Hämeenlinnasta.
Päivittelen jatkossa miten sovittu toimitus onnistui ja muita kokemuksia projektista ja Stiebelin toiminnasta.

[Raimo47]

Nyt on lämpökaivot porattu.
Piti tulla 1 kpl 240 m  mutta hirmuinen vedentulo esti porauksen 171 m  syvemmälle. Tehtiin siis kaksi kaivoa 171m + 100m ja niihin putkitus niin että väliin tulisi säätöventtiili kierron tasaamiseksi. Voisiko foorumin mielestä kytkeä kaivot  myös niin että neste kiertäisi aina kummankin kaivon kautta, kaivot olisi siis sarjakytkennässä?
Kumpi mahtaisi olla parempi tapa. Nyt putket tulee kummastakin kaivosta tekniseen tilaan asti ?
Tänään pitäisi tulla laiteasentajat Hämeen Maalämmöstä Hämeenlinnasta.

[tomppeli]

Ei voi laittaa kaivoja sarjakytkentään.
Ainakin kaksi syytä puhuu sitä vastaan.:

- Jos kaikki neste kiertää tuon matkan läpi tulee maaputken pituudeksi 2x171 metriä + 2x100 metriä = yhteensä 542 metriä + vielä siihen lisää liitäntäputket pumpulta kaivoille.
Tulee liian pitkä keruupiiri ja Stiebelin maanestepumppu tuskin jaksaa kierrättää keruupiirin nestettä tarpeeksi hyvin.

- Jos neste kiertää molempien kaivojen läpi, menee ensimmäiseen kaivoon hyvin kylmää nestettä ja lähes kaikki kerättävä lämpö otetaan ensimmäisestä kaivosta. Se kaivo voi jopa jäätyäkin. Sen sijaan toista kaivoa ei kuormiteta juuri ollenkaan, joten siitä tulee lähes turha kaivo.

[Kuumaa_kalliosta]

Tehtiin siis kaksi kaivoa 171m + 100m ja niihin putkitus niin että väliin tulisi säätöventtiili kierron tasaamiseksi. Voisiko foorumin mielestä kytkeä kaivot  myös niin että neste kiertäisi aina kummankin kaivon kautta, kaivot olisi siis sarjakytkennässä?
Kumpi mahtaisi olla parempi tapa. Nyt putket tulee kummastakin kaivosta tekniseen tilaan asti ?

Kuten jo Tomppeli vastasi oikein, ei missään tapauksessa sarjaan.

Kaivojen välinen lämpötasapaino pelaa osin jo fysiikan lakien mukaan itsestään: jos toinen kaivo on kylmempi, siellä virtaava neste on hivenen jähmeämpää. Silloin tuon kaivon virtaus hieman hidastuu, jolloin kaivo ehtii vähän elpyä ja piirien välinen ero tasaantuu.

[Raimo47]

Asentajat tuli paikalle ja laittoivat säätöventtiilin millä kaivojen virtaukset saadaan tasapainoitettua. Tänään tai huomenna saadaan maalämpöä taloon sisälle.
Yksi yllätys tuli vielä asennusvaiheessa kun tarvitaankin kaksi syöttökaapelia toinen 3x16 amp pumpulle ja toinen 3x16 amp vastuksille. Yksi 3x16 syöttö oli teknisessä tilassa valmiina ja myyjän mukaan sen piti riittää kaikkeen.  Nyt joudutaan vetään ulkokautta 30 metriä   uutta kaapelia pääkeskukseen.

[Raid]

Asentajat tuli paikalle ja laittoivat säätöventtiilin millä kaivojen virtaukset saadaan tasapainoitettua. Tänään tai huomenna saadaan maalämpöä taloon sisälle.
Yksi yllätys tuli vielä asennusvaiheessa kun tarvitaankin kaksi syöttökaapelia toinen 3x16 amp pumpulle ja toinen 3x16 amp vastuksille. Yksi 3x16 syöttö oli teknisessä tilassa valmiina ja myyjän mukaan sen piti riittää kaikkeen.  Nyt joudutaan vetään ulkokautta 30 metriä   uutta kaapelia pääkeskukseen.

no jopas haukkaa stebeli virtaa..

[Matias]

Asentajat tuli paikalle ja laittoivat säätöventtiilin millä kaivojen virtaukset saadaan tasapainoitettua. Tänään tai huomenna saadaan maalämpöä taloon sisälle.
Yksi yllätys tuli vielä asennusvaiheessa kun tarvitaankin kaksi syöttökaapelia toinen 3x16 amp pumpulle ja toinen 3x16 amp vastuksille. Yksi 3x16 syöttö oli teknisessä tilassa valmiina ja myyjän mukaan sen piti riittää kaikkeen.  Nyt joudutaan vetään ulkokautta 30 metriä   uutta kaapelia pääkeskukseen.

no jopas haukkaa stebeli virtaa..

Taitaa johtua osatehomitoituksesta.

Eli on varauduttu käyntitilanteeseen jossa kompressori ja vastukset on yhtäaikaa päällä.

[peki]

13KW kone ja 9kw vastusta yhtä aikaa päällä???
Mahtaa siinä 100 litran puskurivaraaja keittää aika äkkiä.

[justus01]

13KW kone ja 9kw vastusta yhtä aikaa päällä???
Mahtaa siinä 100 litran puskurivaraaja keittää aika äkkiä.

Eiköhän Stibel(kin) käytä vastustehoa sen verran kuin tarvitsee (joillakin tehoportailla). Pitää olla aika pahasti alimitoitettu, jos 9 kW tarvitaan kompuran lisäksi.

[Matias]

Stiebel WPC13 piirikaavion mukaan siinä on 3kpl 3kw:n vastusta 3:lla vaiheella ja jotka voi kytkeytyä yksitellen päälle tai pois lisälämmöntarpeen mukaan.Pienin vastusteho on siis 3kw.

Kun yksi 3kw:n vastus on päällä niin se ottaa virtaa n 13A yhdeltä vaiheelta.

Silloin ei 16A:n sulake kestä jos kompressorikin kuormittaa samaa vaihetta.

Jos Stiebelissä olisi "täysteho" ominaisuus mahdollista eli vastus ja kompressori ei voi mennä yhtäaikaa päälle niin sitten tuossa kestäisi yksi 16A:n kolmivaihesyöttö.

Kyllähän Stiebel WPC13 saa toimimaan yhdelläkin syöttökaapelilla  osatehomoodissa mutta sen pitäisi olla 5X6mm2 ja edessä 3X25A sulakkeet.

edit:Mitähän nuo kompressorin päävirtapiirisssä olevat Z3 ja R1-R2-R3 tunnuksilla olevat komponentit on?
Tuo Z3 kun ohittaa molemmat kontaktorit ?

[Hans Byxor]

Eiköhän Stibel(kin) käytä vastustehoa sen verran kuin tarvitsee (joillakin tehoportailla). Pitää olla aika pahasti alimitoitettu, jos 9 kW tarvitaan kompuran lisäksi.

Juuri näin. Kytkee ensin päälle n. 3kW ja jos ei riitä niin sitten seuraava vaihe on n. 6 kW ja lopulta 9 kW. Kompura + 9kW ei varmaankaan tule oikeassa elämässä vastaan. Jos kompuraan tule keskitalvella vikaa, voi tuo 9 kW kyllä tulla tarpeeseen. Viime talvena sain asetuksien kanssa kikkaillessa kyllä hetkeksi aikaan tilanteen, jossa Stiebelin (WPF10) ottoteho oli reilut 12 kW. Ei ollut ihan optimisäädöt, koska samoissa oloissa homma toimi hyvin ilman vastuksiakin...  

Meillä on sähköt vedetty 3 x 25 A sulakkeista yhdellä kaapelilla pannuhuoneeseen ja siellä on oma alakeskus Stiebelille. Muistaakseni alakeskukselta lähtee 3x16A kompuralle, 3x16A vastuksille ja 1x16A ohjaukselle. Lisäksi kaapissa on sähkömittari.

[juippi]

Stiebel WPC13 piirikaavion mukaan siinä on 3kpl 3kw:n vastusta 3:lla vaiheella ja jotka voi kytkeytyä yksitellen päälle tai pois lisälämmöntarpeen mukaan.Pienin vastusteho on siis 3kw.

Kun yksi 3kw:n vastus on päällä niin se ottaa virtaa n 13A yhdeltä vaiheelta.

Silloin ei 16A:n sulake kestä jos kompressorikin kuormittaa samaa vaihetta.

Jos Stiebelissä olisi "täysteho" ominaisuus mahdollista eli vastus ja kompressori ei voi mennä yhtäaikaa päälle niin sitten tuossa kestäisi yksi 16A:n kolmivaihesyöttö.

Kyllähän Stiebel WPC13 saa toimimaan yhdelläkin syöttökaapelilla  osatehomoodissa mutta sen pitäisi olla 5X6mm2 ja edessä 3X25A sulakkeet.

edit:Mitähän nuo kompressorin päävirtapiirisssä olevat Z3 ja R1-R2-R3 tunnuksilla olevat komponentit on?
Tuo Z3 kun ohittaa molemmat kontaktorit ?

Kylläpäs onkin tosiaan omaperäinen vastuskytkentä. Siinähän on tarkkaanottaen 2.6, 3 ja 3.2 kW vastukset eri vaiheilla ja näitä yhdistämällä saadaan 7 eritehoista lämmitysvaihtoehtoa (ed. liäksi 5.6, 5.8, 6.2 ja 8.8 kW). Tämän kytkentätavan vuoksi 16 tapit eivät riitä kompuran kanssa, kuten Matias kertoi.

Ihmettelen kanssa noita Z1 ja R komponentteja. Voisiko olla jonkinlainen yksinkertaistettu pehmokäynnistin, jossa aluksi kytkeytyy K2 ja heti perään K1. Silloin käynnistyksessä virta kulkisi vastus/kondensaattorihässäkän kautta.

[Raid]

Asentajat tuli paikalle ja laittoivat säätöventtiilin millä kaivojen virtaukset saadaan tasapainoitettua. Tänään tai huomenna saadaan maalämpöä taloon sisälle.
Yksi yllätys tuli vielä asennusvaiheessa kun tarvitaankin kaksi syöttökaapelia toinen 3x16 amp pumpulle ja toinen 3x16 amp vastuksille. Yksi 3x16 syöttö oli teknisessä tilassa valmiina ja myyjän mukaan sen piti riittää kaikkeen.  Nyt joudutaan vetään ulkokautta 30 metriä   uutta kaapelia pääkeskukseen.

no jopas haukkaa stebeli virtaa..

Taitaa johtua osatehomitoituksesta.

Eli on varauduttu käyntitilanteeseen jossa kompressori ja vastukset on yhtäaikaa päällä.

 Jo näyttäs olevanki tehomylly
  

[Kimmo_L]

Ihmettelen kanssa noita Z1 ja R komponentteja. Voisiko olla jonkinlainen yksinkertaistettu pehmokäynnistin, jossa aluksi kytkeytyy K2 ja heti perään K1. Silloin käynnistyksessä virta kulkisi vastus/kondensaattorihässäkän kautta.

Minä olen päätellyt tuon olevan eräänlainen pehmokäynnistin.

Kompressorin ja vastusten erillisille syötöille mahdollisesti yksi lisäsyy on, että jos kompressori vikaantuu sopivasti, se saattaisi laukaista oman syöttönsä johdonsuoja-automaatit ("sulakkeet"). Tällöin laite (ja talo) menisi kokonaan kylmäksi. Kun syötöt on erikseen 3x16 + 3x16 + 1x16 (eikä esimerkiksi 3x25 kaikille yhteensä), niin vastuksille ja ohjauslogiikalle tulee edelleen virtaa, vaikka kompressori hajoaisi ja laukaisi oman syöttönsä.

[Matias]

Ihmettelen kanssa noita Z1 ja R komponentteja. Voisiko olla jonkinlainen yksinkertaistettu pehmokäynnistin, jossa aluksi kytkeytyy K2 ja heti perään K1. Silloin käynnistyksessä virta kulkisi vastus/kondensaattorihässäkän kautta.

Joskus -80 luvulla kun ensimmäisiä elektronisia pehmoja alkoi tulla markkinoille niin ne oli aika hintavia ja silloin käytettiin yhtä pehmoa useamman moottorin käynnistämiseen siten sähkö meni pehmon kautta käynnistyksen ajan ja kun moottori oli käynnistynyt niin kontaktorilla ohitettiin pehmo jolla hetken päästä käynnistettiin seuraava moottori

Tuo Stiebelin kytkentä sopisi osittain tähän vanhaan tyyliin koska siinä ilmeisesti käynnistyksen jälkeen kontaktori ohittaa pehmon ja kaikki sähkö siis menee ajon aikana tuon ohituskontaktorin koskettimien kautta.

On tuo silti omituinen kytkentäkuva

[Raimo47]

Stiebelin sähkö-kytkennästä vielä. Sovittiin että vedetään pääkeskukselta uusi 1kpl 5 x 6m/2 kaapeli teknisen tilaan, jolloin siitä saadaan molemmat kytkennät siis lämpöpumpulle ja sähkövastuksille tehtyä stiebelin sulake/kytkinrasialle.
Nyt kytkettiin väliaikaisesti siihen vanhaan 5x16 amp kaapeliin niin saatiin laitteet heti toimimaan ja vastukset eivät vielä ole kytkettynä,  tämä vanha kaapeli jää ylimääräiseksi lopullisessa kytkennässä ja saan sen muuhun käyttöön
Ymmärän kyllä maalikkona että toimintavarmuuden takia esim vikatilanteessa on hyvä olla erilliset  kytkennät pumpulle ja vastuksille.
Hämeen Maalämmön pojat hoitivat asennuksen siististi ja rutiinilla vaikka asennustila oli todella ahdas n 1,1x1,2m. Samoin Talman Energiaporauksen, hommat hoitui rivakasti.
Kaikki työt tehtiin aikataulussa ja sovitun mukaisesti.

[Raimo47]

Ensimmäinen vuorokausi maalämmöllä  
sähköteho  ml   41,3,  lv  4,6  =  45,9 kw
lämpöteho  ml  174,2, lv 15,7 = 189,9 kw
Cop yhteensä 4,14
Käyntiaikasuhde n.50%  = 12h
Pumpun käyntijaksot: käy 24min ja seisoo 26min.
Dyn asetukset 30 lämpökäyrä 0,67
Käynti/seisontajaksot voisi olla pidemmätkin mutta
ei taida onnistua 100L puskurilla ja patterilämmityksellä?
Ulkolämpötila ollut  n. +-1 astetta

[MikkoV]

Hyvältä näyttää! Omassa WPC7 sama sähköjohtojumppa menossa ja pumpun kytkentä käyttöön vielä tällä viikolla. Toivottavasti kaikki menee kuten Strömssössä.

[sailor]

Ensimmäinen vuorokausi maalämmöllä  
sähköteho  ml   41,3,  lv  4,6  =  45,9 kw
lämpöteho  ml  174,2, lv 15,7 = 189,9 kw
Cop yhteensä 4,14
Käyntiaikasuhde n.50%  = 12h
Pumpun käyntijaksot: käy 24min ja seisoo 26min.
Dyn asetukset 30 lämpökäyrä 0,67
Käynti/seisontajaksot voisi olla pidemmätkin mutta
ei taida onnistua 100L puskurilla ja patterilämmityksellä?
Ulkolämpötila ollut  n. +-1 astetta

Minkäslainen mitoitus tuossa on jos nollakeleillä käy jo 50%, vai oliko kämppä päässyt kylmäksi?

[Raimo47]

Käyntisuhdetta vähän itsekin olen ihmetellyt samoin "pätkäkäyntiä".
Tilat tosiaan pääsi vähän viilentyyn apulämmitimillä laitteiden käyttöön ottovaiheessa. Nyt käyntisuhde on vakiintunut n. 40,7%:n,  22/32min
Minkälaisia käyntijaksoja ja vuorokautisia käyntitunti aikoja muilla "patterilämmittäjillä" tällä hetkellä?

[AAA]

Käyntisuhdetta vähän itsekin olen ihmetellyt samoin "pätkäkäyntiä".
Tilat tosiaan pääsi vähän viilentyyn apulämmitimillä laitteiden käyttöön ottovaiheessa. Nyt käyntisuhde on vakiintunut n. 40,7%:n,  22/32min
Minkälaisia käyntijaksoja ja vuorokautisia käyntitunti aikoja muilla "patterilämmittäjillä" tällä hetkellä?

1,2m * 1,0 teknisellä tilalla ei paljon ihmeellisempään pääse. Jos 100 litranen puskuri on isoin mitä tilaan mahtuu. käyntijaksot määräytyy fysiikan (thermodynaamikan) lakien mukaan.

Tuollainen 13kW tarvitsisi normitilateessa 300-400L puskurin, mutta minkäs teet... tilaa ei ole.

Anna tilanteen vakiintua ajan kanssa ja nauti säästöstä

Ps. lisään: kyseessä ei tosiaankaan ole pätkäkäynti. Siitäkin on foorumilla kokemusta.

[justus01]

Käyntisuhdetta vähän itsekin olen ihmetellyt samoin "pätkäkäyntiä".

Pätkäkäynnistä voinee alkaa puhumaan, jos lämmitysjakson pituus on alle 10 minuutti ja/tai kone alkaa käynnistyä monta (yli 2) kertaa tunnissa. Tämä siis oma mielipiteen, mitään yleistä standartia tuohon ei taida ollakaan. Ensimmäisen vuorokauden COP vaikuttaa oikein hyvältä, ilmeisesti patterit pärjää vielä aika viileällä vedellä.

Käyhän raportoimassa myöhemminkin, että miten laitteet toimii ja paljonko menee sähköä. Ihan mielenkiintoista kuulla miten 13kW kone pärjää "5000L"-talossa.

[sailor]

Käyntisuhdetta vähän itsekin olen ihmetellyt samoin "pätkäkäyntiä".
Tilat tosiaan pääsi vähän viilentyyn apulämmitimillä laitteiden käyttöön ottovaiheessa. Nyt käyntisuhde on vakiintunut n. 40,7%:n,  22/32min
Minkälaisia käyntijaksoja ja vuorokautisia käyntitunti aikoja muilla "patterilämmittäjillä" tällä hetkellä?

Eikö siihen voi laittaa vähän lisää hystereesiä. Vakionahan se on yleensä aika pieni. Samoin kiertovesipuppu täysille ja ne patytereiden termostaatit täysin auki. Siinä kai se mitä on tehtävissä?

[Matias]

Samoin kiertovesipuppu täysille ja ne pattereiden termostaatit täysin auki.

Kokeiles kaikista pattereista että patterin ylä- ja alaosa ovat suht samanlämpöiset.

Jos patterin yläosa on lämmin ja alaosa kylmä niin siinä ei silloin vesi kierrä kunnolla.

[WPF]

Jos Stiebelissä olisi "täysteho" ominaisuus mahdollista eli vastus ja kompressori ei voi mennä yhtäaikaa päälle niin sitten tuossa kestäisi yksi 16A:n kolmivaihesyöttö.

"Täysteho" ominaisuus on koneessa.
Sähkövastuksen päällemenon voi säätää aina -40C asteeseen saakka. Tämän voi itse säätää mitoituksen mukaan.


Tyytyväinen hän näyttää olevan Säästöä syntyy Stiebel tyyliin.

Kommentoi Raimo47 mihin säästöön pääset. Minuakin kiinnostaa.

Kun lämmitystarvetta syntyy enemmän käyntijaksot pitenevät. Automatiikka laskee itse lämmitys hystereesin lämmityksen paluuveden lämpötilan kulmakertoimesta ja ajasta.

[Hans Byxor]

"Täysteho" ominaisuus on koneessa.
Sähkövastuksen päällemenon voi säätää aina -40C asteeseen saakka. Tämän voi itse säätää mitoituksen mukaan.

Uusissa koneissa voi vastusten käytön estää -40C saakka. Vielä keväällä 2011 toimitetuissa laitteissa (eli esim. meillä) raja on -20C.    Softaa ei voi kuulemma suoraan päivittää "vanhaan laitteeseen" vaan pitäisi uusia koko ohjausyksikkö.  :-/

[WPF]

Sama täällä.. -20C.

Olen laittanut hystereesin arvoon 30, jolloin ei ne ihan herkällä mene päälle vaikka alle -20C ulkona. Varsinkin kun laitan takkaa päälle ja isoin lattialämmityspiiri sulkeutuu.

[Raimo47]

Ensimmäinen viikko laitteiden opettelua takana. Foorumista on ollut suuri apu tutustuessa yksikön toimintaan.
Sain myös vedettyä uuden 5*6m/2 kaapelin "pannuhuoneeseen" niin voin turvallisin mielin odotella pakkasia.
Dataa ekalta viikolta:
lämm.   946,1 + vesi  60,5 =  1006,6 ja  Sähkönkulutus: 225,2 + 21,3 = 246,5kW
COP. arvot 4,20,  2,84,  4,08. käyntitunnit 63 + 3
Keskimääräiset arvot yht. / vrk    Tehot 143,8    s. kulutus/ kw 35,2 ja  Cop 4,09
Asensin lämpömittarin kaivolta tulevaan nesteeseen niin voin seurata toimintaa paremmin 
Lämpökaivosta tuleva neste pumpun käydessä on nyt ollut +4,5 ast n. 11min ja 20 min kuluttua +3,5 ast.
Maalämpöpumppuun tulevan jä lähtevän liuoksen lämpötila ero n. 4,4 ast.
Tuntuisi siltä että noin 11min kuluttua neste olisi tehnyt lämpökaivoissa täyden kierroksen, päätellen siitä
että nesteen tuleva lämpötila aluksi sama koko ajan (11min.) ja sen jälkeen alkaa vähitellen laskea ollen n.20min kuluttua +3,5ast,
ottaa siis laitteelta palavaa nestettä mukaan kiertoon.
Mielenkiintoinen vekotin tuo Stiebeli. Edelleenkin askarruttaa tuo yli 40% käyntiaste tällä hetkellä ?!
Pitänee tutkia joko näillä tiedoilla voisi ruveta arvioimaan vuosikulutusta ja sitä astelukua millon sähkövastukset on otettava käyttöön.

[seppaant]

Mielenkiintoinen vekotin tuo Stiebeli. Edelleenkin askarruttaa tuo yli 40% käyntiaste tällä hetkellä ?!
Pitänee tutkia joko näillä tiedoilla voisi ruveta arvioimaan vuosikulutusta ja sitä astelukua millon sähkövastukset on otettava käyttöön.

Piirrä koordinaatistoon vaaka-akselille ulkolämpötilan vrk keskiarvo ja pystyakselille vuorokautinen käyntiaika-%.
Kun olet saanut sopivan määrän pisteitä, piirrä niiden kautta suora.
Siihen ulkolämpötilaan, missä suora kohtaa 100% käyntiajan selvitään pelkällä kompressorilla ja sen jälkeen tarvitaan avuksi vastuksia.
Oheisessa Exell-taulukossa oman pumpun arvoja tältä syksyltä.
Näyttäisi, että melko samoissa lukemissa mennään. Nollassa asteessa käyntiaika on n. 40%.
Kokemuksesta tiedän, että oma pumppu käy jatkuvasti n. -29C lämpötilassa.

ATS

[Raimo47]

Näyttäisi, että melko samoissa lukemissa mennään. Nollassa asteessa käyntiaika on n. 40%.
Kokemuksesta tiedän, että oma pumppu käy jatkuvasti n. -29C lämpötilassa.
ATS

Laskelmieni mukaan meikäläisen pumpulla pärjätään näköjään ilman vastuksia n. -25 ast. saakka.
Lämpökaivoihin asensin lämpömittarit kumpaankin tulevaan putkeen ja n. 5 min kuluttua pumpun käydessä lukemat ovat 2,8 ja 3,9 ast. ja
pidemmän käyntijakson lopussa ero vielä suurenee ja asteet ovat 1.2 ja 2,8 , pitää kai  kuristaa pienemmän kaivon virtausta jatkossa ettei jäädy pakkasilla ??
Toinen ongelma on veden lämmityksen loppuvaiheessa kun varoventtiili alkaa hetken aikaa tiputtaan vettä, n, 1 ltr parissa päivässä. Laskin varaajan lämpötilaakin  pari astetta mutta se ei juurikaan tilannetta korjannut. Pitää huollon mukaan asentaa paineentasausventtiili heti vesimittarin perään, taitaa ollakin vakiovaruste uudemmissa rakennuksissa.
Kohta kolme viikkoa lämpöä piisannut ja kokonais- cop on tällä hetkellä 4.03. Säästöä öljyyn verrattuna tulee marraskuussa 400 eur joten hyvin  tyytyväinen täytyy olla hankintaan.

[Kimmo_L]

Toinen ongelma on veden lämmityksen loppuvaiheessa kun varoventtiili alkaa hetken aikaa tiputtaan vettä, n, 1 ltr parissa päivässä.

Tuo ei ole varsinaisesti ongelma, vaan normaali ominaisuus. Se ilmenee lähes missä tahansa järjestelmässä, jossa
suljetussa tilassa (tilavuus vakio) olevaa vettä lämmitetään. Kun vesi lämmitessään laajenee, sen paine nousee ja
se pääsee sitten laajenemaan varoventtiilin kautta.

Tuosta ei tarvitse muuten olla huolissaan, mutta pitää varmistaa, että varoventtiilin purkuputki on laitettu sopivasti niin että tämä vesi
menee siististi viemäriin eikä esim. roisku seinille.

[Raimo47]

Ensimmäinen kuukausi maalämmöllä, marraskuun dataa:
Tuotettu energia lämmitykseen     4251 kw Cop 4,18
Tuotettu energia käyttöveteen        249 kw Cop 2,88
Yhteensä                                     4500 kw Cop 4,08

Lämpöpumpun sähkö sis. pumput  1016 kw
Käyttöveteen                                   87 kw
Yhteensä                                     1103 kw

Marraskuun käyntitunnit  296 h   41%  ja kuukauden lämmitystarveluku oli 428
Nyt joulukuun alussa kun on ollut pakkasta parisenkymmentä kahtena päivänä niin pattereihin meno/paluu  47/40C ja käyntiaika n. 22h/vrk. Vastuksia ei vielä kytketty toimimaan. Lämm.tarveluku ollut observatorion mittausasemalla 34-37.
Lisäenergian tarve tarve taitaa tulla aika pian vastaan ehkä jo vähän ennen -25C:ssa. Maalämmöt juuri ja juuri plussan puolella.  Jokohan näillä tiedoilla pystyy arvioimaan vuositason lukemia? 

[Raimo47]

Toinen kuukausi maalämmöllä, joulukuun dataa:
Tuotettu energia lämmitykseen     6709 kw Cop 3,41
Tuotettu energia käyttöveteen        324 kw Cop 2,75
Yhteensä                                    7033 kw  Cop 3,38

Lämpöpumpun sähköt sis. pumput  1965 kw
Käyttöveteen                                  118 kw
Yhteensä                                      2083 kw

Joulukuun käyntitunnit  534 h   71,8% , sähkövastuksia ei käytössä ja kuukauden lämmitystarveluku oli 755.
Joulukuu taisi olla keskimääräistä selvästi kylmempi lämmitystarveluvun perusteella?
Käyntiajat tuli aika korkeaksi mutta patterilämmitystaloon cop on mielestäni hyvä.
Mittailin "autotalli rakennuksen" lämmönkulutuksia ja sain tulokseksi useilla mittauksilla että sinne kuluisi noin 25% koko lämmitystehosta.
Talli on erillinen rakennus noin 10m kanaalin päässä ja vajaa 100m/2, mutta 4,2m korkeaa tilaa, isot ovet ja lämpöeristys seinillä 125mm ja katossa  200mm, -80 luvun tasoa. Lämpöpatterina siellä on 60 x 4000mm  kaksinkertainen levypatteri eikä muuta. Tällä on lämpötila pysynyt +10 asteen molemmin puolin. Kovilla pakkasilla lämpö laskee 0 vaiheille. Olisi mukava tietää tallin todellinen tehontarve n. 10 ast. sisälämmöllä ?
Voiko tosiaan olla mahdollista että neljännes kulutuksesta on mennyt sinne ? Jos näin on rakentelen talliin  n. 20m/2 matalamman tilan  lämmitettäväksi, ja muu osa saa jäädä kylmäksi, sitä lämmitän vain tarvittaessä.
Näin saan käyntiajat pienemmiksi ja pumpun teho riittää paremmin kovilla pakkasilla, saataa olla jopa täystehoinen .
Kokeilin muuten poreammetta pari kertaa Joulun alla ja lämmin vesi riitti juuri ja juuri altaan täyttöön, mutta 10 min kuluttua riitti taas useamman henkilön suihkutteluun.
Hyvin tyytyväinen olen edelleen hankintaan ja säästöä tulee mukavasti joka kuukausi.

[tomppeli]

Jokohan näillä tiedoilla pystyy arvioimaan vuositason lukemia? 

Toinen kuukausi maalämmöllä, joulukuun dataa:
Tuotettu energia lämmitykseen     6709 kw Cop 3,41
Tuotettu energia käyttöveteen        324 kw Cop 2,75
Yhteensä                                    7033 kw  Cop 3,38

Lämpöpumpun sähköt sis. pumput  1965 kw
Käyttöveteen                                  118 kw
Yhteensä                                      2083 kw

Joulukuun käyntitunnit  534 h   71,8% , sähkövastuksia ei käytössä ja kuukauden lämmitystarveluku oli 755.

Jos laskee pelkästään vain lämmitystarvelukujen ja joulukuun kulutuksen mukaan,
tulisi keskimääräisen vuosikulutuksen määräksi 12.448 kWh + pieni kesäajan kulutus ajalta, jolla lämmitysarvot ovat nolla. Se on yleensä 1-2 kuukautta.
Keskimäärin siis noin 12.500 kWh/keskimääräinen vuosi. Kovin on keskimääräistä !

Jäisi vähän alle aikaisemman laskelmani kulutusarviosta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4190.msg46297#msg46297

[WPF]

290m2 + 100m2 talli saneeraus pattereilla 12500kWh 

Kyllä kelpaa.

Paljoko meni rahaa öljyyn vuodessa?

Edit: Vastaan itse. Ekassa viestissä lukee selvästi 5000€. Silmä käteen...

[Sötkö]

Ensimmäinen kuukausi maalämmöllä, marraskuun dataa:
Tuotettu energia lämmitykseen     4251 kw Cop 4,18
Tuotettu energia käyttöveteen        249 kw Cop 2,88
Yhteensä                                     4500 kw Cop 4,08

Lämpöpumpun sähkö sis. pumput  1016 kw
Käyttöveteen                                   87 kw
Yhteensä                                     1103 kw

Marraskuun käyntitunnit  296 h   41%  ja kuukauden lämmitystarveluku oli 428
Nyt joulukuun alussa kun on ollut pakkasta parisenkymmentä kahtena päivänä niin pattereihin meno/paluu  47/40C ja käyntiaika n. 22h/vrk. Vastuksia ei vielä kytketty toimimaan. Lämm.tarveluku ollut observatorion mittausasemalla 34-37.
Lisäenergian tarve tarve taitaa tulla aika pian vastaan ehkä jo vähän ennen -25C:ssa. Maalämmöt juuri ja juuri plussan puolella.  Jokohan näillä tiedoilla pystyy arvioimaan vuositason lukemia? 

Oletko vaihtanut pattereita useampilevyisiin vai oliko jo valmiiksi ylimitoitetut, kun noin alhaisilla lämpötiloilla pärjäät? Mulla on 1-levyiset patterit ja -20C:ssa menovesi öljykattilalta on noin 60C. Paluusta ei tietoa, kun ei ole mittaria.

[Raimo47]

[/quote]

Oletko vaihtanut pattereita useampilevyisiin vai oliko jo valmiiksi ylimitoitetut, kun noin alhaisilla lämpötiloilla pärjäät? Mulla on 1-levyiset patterit ja -20C:ssa menovesi öljykattilalta on noin 60C. Paluusta ei tietoa, kun ei ole mittaria.
[/quote]

Talo on kahdessa kerroksessa alakerrassa on v.-76 sekä yksi että kaksi levyisiä pattereita ja pari radiaattori mallista.
Yläkerran patterit on nykyaikaisia -90 luvun lopussa asennettuja purmon 1 ja 2- levyisiä asuinrakennuksessa yhteensä 25 kpl, eli aika paljon. Termostaati ovat täysin auki paitsi makuuhuoneessa on kiertoa vähän kuristettu. Sisälämpötilana pyrin pitään n.21 astetta.
Luulen että 52-53 astetta  on korkein menovesilämpö  mitä lämpöpumppu pystyy patteriverkkoon tuottamaan, koska kovalla pakkasella pumpun teho on pienempi.
Saa nähdä sitten kun on pidempi pakkasjakso, nyt kun ulkolämpötila on ollut nollan vaiheilla niin kaivo on palautunut takaisin  +3-4 asteeseen kun kävi jo alle yhden asteen joulukuussa.

[Sötkö]

Tietää sitä, että omalla kohdalla vastuksia tarvitaan jo -20C pienemmillä pakkasilla (WPC7 asennetaan ensi viikolla). Patteripinta-alaa pitäisi kasvattaa, muttei sekään ilmaista ole. Periaatteessahan patteri-investoinnillekin (2- tai 3-levyiset) pystyisi laskemaan takaisinmaksuajan...

[WPF]

56-58C lienee max. lämpöpumpuille patterikiertoon, jos teho riittää.

Tärkeintä pattereiden suhteen mielestäni on se, että lämmönsiirtopinta-ala takaa riittävän lauhtumisen, jotta kompura pysyy päällä.

[Sötkö]

56-58C lienee max. lämpöpumpuille patterikiertoon, jos teho riittää.

Tärkeintä pattereiden suhteen mielestäni on se, että lämmönsiirtopinta-ala takaa riittävän lauhtumisen, jotta kompura pysyy päällä.

Pumppukauppias laski, ettei tästä pitäisi tulla ongelmaa, vaikka varmaan olisi mielellään myynyt 2-levyiset patterit.