Stiebelin mitoitus

[WPF]

Hain Clas Olssonilta langattoman kulutusmittarin hintaan 59,95€. Virranmittausklämpit pumpun syöttövaiheisiin ja näyttö keittiöön. Hyvin kantaa vaikka lähetin on kellarissa. Mittarista näkee suoran kulutuksen ja muistiin jää päivittäiset, viikottaiset ja kuukauden kulutukset.

Mihin tarvitset erillistä kun koneessa jo on ? Vai haluatko fiilistellä kinkkua paistaessa

[DC025]

Mubutulle: minkä kokoista tupaa lämmittelet 16,8kW pumpulla? Käyttääkö vastuksia yli 20 pakkasilla?

Mulla WPF13E 400E KVvaraaja ja 200 puskuri.Yht. reilut 300m2 patteriverkolla (100m2 rintamamiestalo ja 200m2 -70 oktalo, jossa 80m2 kellari lattialämmöllä.)

Bivalenssit -20 jonka jälkeen käyttää vastuksia.

[WPF]

Sami Harjulle. Sinun pumppumallisi WPC-13 ei ilmeisesti sisälläkään integroitua lämpömäärä- ja sähkömittaria. Itselläni WPF 16 E, jossa kyseinen ominaisuus on.

Esitteiden mukaan kaikissa malleissa on integroidut otto- ja antoenergia mittarit.
Olisiko kyse eri automatiikan ohjelmasta? :-?

[WPF]

DCO25: Laita automatiikasta dynamiikka täysille.
Minulla 30.
Kun oli -22, niin otti tunnin käynnin jälkeen avuksi ensimmäisen vastuksen (2,8kW).  

[DC025]

Hain Clas Olssonilta langattoman kulutusmittarin hintaan 59,95€. Virranmittausklämpit pumpun syöttövaiheisiin ja näyttö keittiöön. Hyvin kantaa vaikka lähetin on kellarissa. Mittarista näkee suoran kulutuksen ja muistiin jää päivittäiset, viikottaiset ja kuukauden kulutukset.

Mihin tarvitset erillistä kun koneessa jo on ? Vai haluatko fiilistellä kinkkua paistaessa

Tällä näkee kokonaiskulutuksen vastuksineen kätevämmin ja jää muistiin kulutus päivittäin. Tietysti jos haluaa rampata kellarissa joka yö lukemia ottamassa (päiväkulutukset nollautuu klo 00). Eihän niitä lukemia joka päivä tarvetta ole ottaa, mutta tässä vaiheessa kun järjestelmä on suht uusi, sitä on mielenkiintoa seurata onko se säädöissä ja koska se käyttää vastuksia. Kyllä mä lisäksi kuukausittain otan lukemia exeliin. Eli fiilistelyä kai sitten kyllä...

On tossa koneessa yksi ongelmakin jota tulee seurattua. Käyttövettä tehdessä pakkasen ollessa yli 20 (LV bivalenssi -20), menee vastukset vuorollaan päälle ja menovesi nousee yli 63 asteen. Tällöin kompuran paineet nousee yli 42 barin ja tulee HD anturi max-viesti. Kompura sammuu ja huilaa asetetun ajan (15min). Vikalogiin tosta tulee merkintä vasta jos se tekee ton 5 kertaa 2 tunnin aikana kuulemma. LV on eko-tilassa, jolloin vastuksia ei siihen pitäisi muutenkaan olla lupa käyttää.

Toinen ihmetyksen aihe on se kun tehdään LV:tä, se pieni kolmiosymboli näytön vasemmassa alareunassa on silloin molemmissa sekä  lämmitys- että LV-kohdassa yhtäaikaa. Olisi loogisempaa että se olisi vain toisessa kerrallaan kolmitieventtiilin ohjauksen mukaan.

No näitä on käyty viikolla tutkimassa ja nyt odotellaan vastauksia.

[DC025]

DCO25: Laita automatiikasta dynamiikka täysille.
Minulla 30.
Kun oli -22, niin otti tunnin käynnin jälkeen avuksi ensimmäisen vastuksen (2,8kW).  

Dynamiikka on 30:ssä. Käyrä 0,7 ja lämpötila-asetus 21.

[mubutu]

Mubutulle: minkä kokoista tupaa lämmittelet 16,8kW pumpulla? Käyttääkö vastuksia yli 20 pakkasilla?

Mulla WPF13E 400E KVvaraaja ja 200 puskuri.Yht. reilut 300m2 patteriverkolla (100m2 rintamamiestalo ja 200m2 -70 oktalo, jossa 80m2 kellari lattialämmöllä.)

Bivalenssit -20 jonka jälkeen käyttää vastuksia.

Vuonna -51 rakennettu omakotitalo. 2.5 kerrosta. 280 neliöta, purueristys. Patterilämmitys, 23 patteria, 1-3 lehtisiä. Keväällä asennettu WPF 16 E, 400 litraa käyttövesivaraaja, 400 litraa puskurivaraaja. Kaivot 2*180 metriä. Allen ja Thermian  mies päätyivät Stiebelin miehen kanssa samankokoiseen pumppuun laskelmien jälkeen. Jätin vanhan järjestelmän, Arimax 35, 3100 litraa varaaja, rinnalle. voin käyttää joko maalämpöä tai polttaa puita. Jostain syystä puita on mukavampi laittaa uuniin kun ei ole pakko. Jos laiskottaa, niin sitten maalämpö. Yleensä puilla kun ulkolämpötila yli -15 astetta. Bivalens -20, joten vastukset ei vielä paljon mukana.  

[Sami Harju]

Hain Clas Olssonilta langattoman kulutusmittarin hintaan 59,95€. Virranmittausklämpit pumpun syöttövaiheisiin ja näyttö keittiöön. Hyvin kantaa vaikka lähetin on kellarissa. Mittarista näkee suoran kulutuksen ja muistiin jää päivittäiset, viikottaiset ja kuukauden kulutukset.

Pitänee hankkia tuollainen :-)

[Hape]

Kiitos tiedoista,

laitan nyt siten sen kWh-mittarin, jolla saa ainakin luettua kokonaisenergiakulutuksen luotettavasti.

Se Clas Ohlsonin mittari kuullosti myös hyvältä, olisiko kellään siitä linkkiä laitteen tilaussivulle? En nimittäin löytänyt sitä Ohlsonin sivuilta.

[DC025]

Kiitos tiedoista,

laitan nyt siten sen kWh-mittarin, jolla saa ainakin luettua kokonaisenergiakulutuksen luotettavasti.

Se Clas Ohlsonin mittari kuullosti myös hyvältä, olisiko kellään siitä linkkiä laitteen tilaussivulle? En nimittäin löytänyt sitä Ohlsonin sivuilta.

Tässä on laitevalmistajan linkko ko. mittarista http://www.efergy.com/Products/efergy-Shop-Energy-Monitors/EFERGY/Elite-Wireless-Monitor/pid-184321.aspx

Ainakin Seinäjoen Ohlssonilla näitä vielä muutama oli.

[Sami Harju]

Hain tuollaisen mittarin, mutta asentamatta on vielä, kun mistään en yhtäkkiä helposti saanut vaihejohtoja esille, kun en pumppua arvaa mennä aukomaan omin lupineni.

tän päivän on pakkanen pyörinyt -27-29 välimaastossa, tupa sopivan lämmin (lämpökäyrä 0.73, huone 21c). pumppu pitää vieläkin taukoja, vaikka taitaa enimmän aikaa jo touhuta. lisävastuksia silloin tällöin päällä. so far so good  

[DC025]

Hain tuollaisen mittarin, mutta asentamatta on vielä, kun mistään en yhtäkkiä helposti saanut vaihejohtoja esille, kun en pumppua arvaa mennä aukomaan omin lupineni.

tän päivän on pakkanen pyörinyt -27-29 välimaastossa, tupa sopivan lämmin (lämpökäyrä 0.73, huone 21c). pumppu pitää vieläkin taukoja, vaikka taitaa enimmän aikaa jo touhuta. lisävastuksia silloin tällöin päällä. so far so good  

Ei kait siinä ole muuta kuin nostaa etupaneeli pois ja kattoa mihin syöttö on kytketty. Mulla E-mallissa kaikki sähköt on liukukannen alla, tosin en saanut kantta takaisin kiinni kotkauksen jälkeen. Täytyy joskus parannella.

Eilen kokonaiskulutus oli 115kWh, pakkasta-28, menovesi 52 astetta, 1.vastus käy joskus päällä. Mulla on siis 2 vanhaa tupaa yht 300m2. Niin ja käytiin saunassakin.

[Sami Harju]

kyllä täällä on kolmosvastuskin päällä..

[Hape]

Nyt on tasan viikko käyttöä takana. Kutakuinkin puolet ajasta on ollut kovempia pakkasia ja puolet normaaleja pakkasia (12-15 astetta).

Sähköä on kulunut 460 kWh. Laite kertoo käytön olleen 435 hWh. Tämä sisältää 10 kWh:a pattereiden kiertovesipumppua (60 W ei siis 80 ) ja loppujen täytyy olla liuos- ja primäärikierron pumppujen kulutuksia (yhteensä 15kWh). Näistä ainakin primääripumppu on pyörinyt koko ajan. Liuospumppu pyörii ilmeisesi vain kompessorin käydessä , käytännössä 2/3 osaa ajasta kovemmilla pakkasilla.

Lämpöä laite on oman ilmoituksensa mukaan tehnyt (mittausmetodia en tiedä):
-kompressori lämmityskäytössä 1374
-kompressori lämpimän veden lämmityksessä 237
-vastus lämmityskäytössä 17,5
-vastus lämpimän veden lämmityksessä 12,2

Yht 1641 kWh

COP näillä arvoilla tällä viikolla on 3,56 (sis. myös patterikiertopumpun).

Loppuviikon (80 h) kulutukseksi tulee näin ollen 460-274 = 186 kWh ja tuotoksi 1641-811 = 830 kWh. Tästä seuraa COP 4,64 loppuviikolle.

Tämä herättää epäilyksiä koko tuottomittauksen paikkansa pitävyydestä: patteritalo, jossa pattereiden menoveden lämpötila on ollut 40-45 astetta, voiko COP todella olla noin paljon? Voisiko olla että kyseessä on liian lyhyt ajanjakso mitattavaksi heti kovan lämmityksen jälkeen, jolloin lämpöä olisi ollut säästössä loppuvikon alkujaksolle. Asiaa täytyy seurata.


Edit COP yo. arvoilla on 4,46 (epäilyttävän paljon) eikä 4,64

[Sami Harju]

kuluneet 2 viikkoa, maalämmöllä tehtyä lämpöenergiaa n 2800kwh, lisäsähköllä tehtyä 80kwh. Ja olihan tässä pakkasia reilusti.. 3:n COP:lla laskettuna (saattaa olla parempikin) ja 11c/kwh hinnalla päästään karvan päälle 110eur / 2vko sisältäen kaiken lämmityksen.

olis kiva tietää todellinen COP, kun jäin myyntitykin puheiden perusteella siihen mielikuvaan, että koneesta näkisi moisen tiedon, mutta WPC13 -mallissa kyseistä ominaisuutta ei kai ole (ainakaan en moista löydä), kuin myös ei ole kulutusmittaria jonka myös luulin siinä olevan, enkä ole tuota Clas Ohlsonin mittaria kiinni saanut, kun en avaa koneen sähkökaappia ominpäin. Lähdelämpötilaksi näyttää +3,6c, olisi hauska tietää kuinka kylmää on kaivoille menevä viina eli paljonko se lämpiää kaivoissa käydessään :-)

pumppu on toiminut loistavasti, lämpö on tasaista ja helppoa :-) ainut jännityksen aihe siis on todellinen sähkönkulutus, kun laskuakaan ei vielä Vattenfall ole lähettänyt Marraskuun jälkeen ensimmäistäkään :-)

[Sami Harju]

No niin, löytyihän sieltä pumpusta lisää informaatiota.. Kiitos myyjäfirman asentajan joka äsken soitteli :-)

Eli huoltovalikon takaa löytyi mm. seuraavat tiedot:
-käyntiajat tunteina vastus 1 / vastus 2 / vastus 1+2
-Maalämpöpumpun käyntiaika tunteina
-Maalämpöpumpun ottama sähköteho per päivä ja pumpun käynnistämisestä asti, molemmat erikseen käyttövedelle ja lämmitykselle

Laskurissa on mukana kiertovesipumppujen ottama energiamäärä joka toki hitusen huonontaa laskettua COP arvoa. Noista arvoista laskien COP on 2,83 kun ei oteta lisävastuksia huomioon, jos nekin lasketaan COP:hen niin COP on noin 2,6

mutta pitää ottaa huomioon, että asetukset olivat ensialkuun pielessä joten kone käytti vastuksia reilusti apuna ekat pari viikkoa.. eli COP on menossa parempaan suuntaan koko ajan! Tästedes on nyt helpompi seurailla COP kerrointa parin viikon välein.

Kaivoilta tuleva liemi on muuten +7,6 asteista nyt, lämpötilaeroa tuosta ei näe, mutta jos siihen laittaisi pienet anturit putken ja eristeen väliin niin voisi seurailla..

--

Verrataan stokerilla poltettavaan puupellettiin, 125e maksanu säkki kesti tälläisellä ilmalla max. viikon, joskus vain 5 päivää, eli 18-25e/vrk plus stokerin ja kv-pumppujen kuluttama sähkö.. kolmasosan halvemmaksi tulee käyttää suunnilleen tämä maalämpö, tästä voisi johtaa lausekkeen jopa ilman pythagorasta, että jos ennemmin meni 4000e/v lämmitykseen, nyt menis 1333e/v. Siitä voi jokainen laskea kauanko parinkymmenen tuhannen investointi kestää maksaa itsensä takaisin, ja vaivattomuus, se on priceless...  

EDIT: joku nyt jo laskee että jos 70vrk kuluu 615e rahaa millä vuosi voi mennä 1300e.. väitän että meidän ekat 2 viikkoa vei yhtä paljon sähköä kun seuraavat 2kk... lisää infoa tulossa loppukuusta.. :-)

[Swivels]

Kuinka se COP lasketaan? Mistä lukemista?
Sählömiehen sain viimein siirtämään Fek oikeaan paikkaan.
Käyrän säädön kun sais kohdilleen vielä.
Tuntuu pumpun käynti määrä pienentyneen aika lailla.
Säästöä ollut kyllä taitaa olla kolmasosa jos sitäkään mitä meni ennen
Öljyn kanssa läträtessä.
Kone kun käy niin pakkasen puolella on liemi.Mut sammuksissa
aika paljon plussalla.-9 joku ylin arvo sie valikossa.

[Sami Harju]

COP on se kerron millä kone antaa lämpötehoa vrt. otettu sähköteho, yksinkertaisesti tuotettu lämpöenergia (kwh) / otettu sähköenergia (kwh) = COP-kerroin. korjatkaa jos en huomioinut jotain :-) Stiebelin laskureissa on mukana kv-pumput ja kaikki muu paitsi lisävastukset, joiden tehon näkee erikseen.

Kipaisin Prismasta 2kpl 5,90e maksavia sisä/ulkolämpömittareita, ja ujutin ulkoantureiden päät tiukasti maalämmön liuosputkien ja eristeiden väliin. Kaivolle menevä liuos about +5 asteista, kaivoilta tuleva about +10.. Viis astetta siis lämpenee maassa käydessään liuos.

[tomppeli]

Kipaisin Prismasta 2kpl 5,90e maksavia sisä/ulkolämpömittareita, ja ujutin ulkoantureiden päät tiukasti maalämmön liuosputkien ja eristeiden väliin. Kaivolle menevä liuos about +5 asteista, kaivoilta tuleva about +10.. Viis astetta siis lämpenee maassa käydessään liuos.

Ovat liian korkeita arvoja kaivokierron lämpötiloiksi.
Koeta parantaa anturin lämpökosketusta putkeen vaikkapa jollain lämpöä johtavalla tahnalla ja laita lisää lämpöeristystä anturien ympärille.
Lukemat laskevat siitä.

[Hape]

22.1.2011

Nyt on yksi kuukausi lämmitystä takana.

Laite on toiminut hyvin ja käyrät alkavat pikkuhiljaa löytyä. Ainoa tähän mennessä löytynyt moitteen sija oli pieni vuoto liuospiirissä joka käytiin seuraavana päivänä korjaamassa. Suorittamatta on vielä liuoskaivojen virtausten tasapainotus: toinen reikä on 10-15 metrin päässä ja toinen parin metrin päässä pumpulta.

Asennuskin meni siis suunnitellusti eikä siinä ole valittamisen sijaa.

Jossain aiemmin olin virheellisti todennut, että sisäiset kiertopumput eivät ole laitteen ilmoittamassa luvussa mukana mutta sillä ne kuitenkin ovat. Sinänsä se ei vaikuta laskelmiini, koska minulla on kWh- mittari koko pumpun takana, jolloin myös patterikierto tulee laskuihin (turhaan) mukaan.

Liuoslämpötila, joka menee maahan on alimmilaan ollut 0,5 ast. C. Valitettavasti paluulämpöjä ei näe kuin pintamittarilla ja sellaisia ei vielä ole tullut hankittua.

Dynamiikkapisteen olen laittanut 30:een.

Bivalenssilämpötilan sekä lämmityksellä, että käyttövedelle -20 ast C. Tätä lämpimämmässä pumppu ei ota vastuksia käyttöön. Tämä on myös säädön alaraja tälle asetukselle. Miksiköhän ko. raja ei ole 30 ti 35. Saksassa ei varmaan voida kuvitella kovempia pakkasia. Siinä siis yksi korjusehdous laitteen uuteen ohjelmistoon. Vastuksia on käytetty tämän kuukauden aikana vähän turhaan. No oppia ikä on kaikki.

Laitten ilmoitama lämmöntuottomenetelmä kompressorilla on edelleen mysteeri. Olisiko todella laitteeseen laitettu mittarit. joilla saadaan mittattua tuotto. Silloinhan siinä pitäisi olla lämpötilamittauksen lisäksi myös oikea virtausmittari.

Huonelämötila-arvo 20,5 ja lämmityskäyrä 0,57 tuntuvat olevan ok meille. Vielä kun muutaman kerran lämpötila käy kunnon pakkasilla saan viimeiset hienosäädöt tehtyä.

Kulutukset ja tuotot ensimmäisen kuukauden ja yhden päivän ajalta:

Kok.kulutus erilliseltä seinämittarilta mitattuna 1542 kWh, josta
- kompura 1447
- lämminvesi 46
- patterikiertopumppu 49

Energiatuoto yhteensä 5342 kWh, josta
- kompura lämmitykseen 5154
- kompura lämminvesi 110
- vastus lämmitykselle 30
- vastus lämminvesi 48

Näistä laskettuna cop on 3,46 ja ilman patterivesikiertopumppua 3,58.

[seppaant]

Kok.kulutus erilliseltä seinämittarilta mitattuna 1542 kWh, josta

Tämähän näyttää hyvältä.
Laskeskelin näiden tietojen pohjalta talosi ominaisenerkiankulutuksen (OEK) = kWh/lämmitystarveluku/m2 = 1542/877/270 = 0,0065.
Öljyajalta vastaava luku on n. 0,020 eli kolme kertaa suurempi kuin nykyään.

Keräämieni kulutuslukujen mukaan OEK on uusissa lattialämmitystaloissa n. 0,005 ja alle sekä vanhoissa patteritaloissa n. 0,010
Tämänkin perusteella kulutuksesi on varsin pieni, mutta yksi kuukausi ei vielä kerro koko totuutta.

ATS

[Hape]

Kiitos luvuista,

tämä olikin seuraava asia, jota ajattelin alkaa selivitellä.

Kuten sanoit ,aika näyttää ja vuoden päästä olen varmemmalla pohjalla.

Kiitos!

[Hape]

Kok.kulutus erilliseltä seinämittarilta mitattuna 1542 kWh, josta

Tämähän näyttää hyvältä.
Laskeskelin näiden tietojen pohjalta talosi ominaisenerkiankulutuksen (OEK) = kWh/lämmitystarveluku/m2 = 1542/877/270 = 0,0065.

Kysymys vielä:

kuinka päädyit lukuun 877?

Täältä http://www.degreedays.net/# sain vastaavaksi luvuksi 971 kun laitoin  täpän heatingiin, celciukseen, basetemperature 17ast monthly ja last 1 month periodiin?

Kysyvä ei tieltä eksy  

edit: ja paikkakunta JYV

[Sami Harju]

eka sähkölasku maalämpöajalta tuli tänään.

lasku 1.11.-31.12.2010 väliltä kaikkineen 670eur, sisältää siis kaiken sähkön siirtomaksuineen. 11.11. kytkettiin MLP päälle. Odotin liki tonnin laskua, että positiivistahan tuo oli.. ollu kuitenki kunnon pakkasia.

[Hape]

Nyt on ensimmäinen kalenterikuukausi takana. Aion kerätä kulutukset ja tuotot kalenterikuukausittain tästä eteenpäin, ainakin jonkin aikaa, ylös. Tämä kirjaaminen on hyödyllistä ei ainoastaan kustannusseurannan takia, vaan myös laitteen mahdollista vikantumista ajatellen.

Tammikuun aikana energiaa kului 1303 kWh lämmitykseen. Kahdentoista kuukauden astepäivälukujen mukaan takautuvasti laskettuna energiaa olisi kulunut 9,1MWh jos maalämpö olisi asennettu vuosi sitten. Tavoitteeni on 10 MWh/vuosi. Hyvällä käyrällä olemme ainakin vielä.

Tällä hetkellä (vuoden -12 kevääseen) sähkö maksaa siirtoinen karvan alle 11 c/kWh, joten vuotuinen lämmityslaskumme tulisi olemaan hieman alle tonnin.

Seisämän vuoden keskimääräinen öljykulutuksemme on ollut 3400 litraa. Tämän hetken öljyhinnalla se maksaisi 3400 € ja viimeksi tankatessani noin puolitoista vuotta sitten hinta olisi ollu noin tonnin halvempi.

COP-luku ilman patterikierron pumppua on noin 3,7, jos tulkitsen koneen ilmoittamia tuottoarvoja oikein.

-kompura lämmitys 4652
-kompura lämmiv 126
-vastus lämmitys 21
-vastus lv 37
Yht 4836 kWh


Laite näyttää edelleen käyttäneen vastuksia. Periaatteessa vastusten käyttö ei haittaa, mutta olisi hauska saada vahvistus käsitykselleni, että ko. pumpun tehon pitäisi käytännössä riittää ilman vastuksiakin pitämään talo lämpimänä. Asia varmistuu kuukauden päästä, kun nykyisiä parannettuja ajoarvoja on käytetty kokonainen kalenteriuukausi.

Lisää rapsakoita pakkasia!!

[Roori]

Kahdentoista kuukauden astepäivälukujen mukaan takautuvasti laskettuna energiaa olisi kulunut 9,1MWh jos maalämpö olisi asennettu vuosi sitten.

Seisämän vuoden keskimääräinen öljykulutuksemme on ollut 3400 litraa.

COP-luku ilman patterikierron pumppua on noin 3,7, jos tulkitsen koneen ilmoittamia tuottoarvoja oikein.

Täällä 2400L Öljyä (20v ka) vaihtui 7900kwh/2010 (MLP+ILP) ja kun tuon sun 9100kwh arvion normitin omaani astepäiväluku huomioiden, päädyin lukuun 3410L öljyä ... joten aika tarkkaan sama...
Aika samalla langalla (käyrällä) mennään siis...
Samalla tuli katsottua säästö tähän mennessä euroissa öljyyn nähden, se näytti 3980e/2,6v eli vajaa 3 tommosta rykiä vielä niin keikahtaa "vaakakuppi", aika tarkaan ollaan "aikataulussa". Toisaalta uskon että taitaa olla saneeraus säästetty jo 5-6v kuluttua kun ö taitaapi kallistua suhteessa kovempaa tahtia kuin sähkö.

[Hape]

Kaksi kalenterikuukautta on takana ja helmikuun luvut ovat seuraavat:

- kulutus lämmitykseen 1493 kWh (ei sisällä 17 kWh kiertovesipumppua)
- laitteen ilmoittama tuotto 5106 kWh
vastaa COPia 3,4

Astepäiväluvuista laskettuna helmikuu oli Jyväskylässä 12 % kylmempi ja kulutus oli 15 % korkeampi samana aikana. Oletettavasti astepäiväluvuista voi laskea vertaillukuja näin ?

Kahden kuukauden perusteella vuotuinen kulutus tulisi olemaan 9300 kWh, joten tavoitteissa on pysytty.

Aika on mennyt käyriä etsiessä ja olin jo luullut läytäneeni hyvän kunnes lämpötila nousi nollan tienoille ja lämmitysveden lämpö ei tippunut tarpeeksi.

Täytynee kaivaa ohjekirja vielä esille ja perhetyä käppyröihin:)

[Sami Harju]

täällä COP vain tasaiset 2.8 :-/ <- tuossa ei ole siis mukana lisävastuksia, jos ne laskee mukaan, ollaan jossain 2.55 tienoilla..

verkostopaine heittelee melko rajusti lämpötilan mukaan, paisuntasäiliö on paljon pienempi kuin edellisessä järjestelmässä oli, vika lienee siinä.

[Sami Harju]

11.11.2010-5.4.2011 välisenä aikana maalämpöpumppumme on haukannut kaikkiaan 11000kwh sähköä. tämä tarkoittaa karvan alle 75kwh/vrk. ja kun lasketaan noin 11c/kwh hinnalla, saadaan vuorokausikuluiksi noin 8,2eur. Koko aikana rahaa lämmitykseen on siis mennyt noin 1200eur. Ja noissa summissa on siis mukana kaikki lämmityskulut, eli MLP:n ottama sähkö, kiertovesipumppujen sähkö ja lisävastusten ottama sähkö. Viisi kylmää kuukautta takana, kesä edessä päin :-) Kauas silti menee kauppiaan puhuma "800-1000e, ihan äärimmäisessä tapauksessa 1200e vuosi nykyisillä sähkön hinnoilla", mutta kaikkiaan olen tyytyväinen (omat kulutusarviot sentään pitävät vielä kutinsa)  8-)

COP-kerroin on ollut koko ajan luvattua heikompi, eli tasan 2.8 ilman lisävastusten osuutta vaikka itkis parkuis ja näkis kuoleman unta :-/ jos sen saisi nousemaan kolmeen tai karvan ylikin, voisi teoriassa olla mahdollisuuksia päästä hiukan pienempiin kulutuslukemiin.

[seppaant]

COP-kerroin on ollut koko ajan luvattua heikompi, eli tasan 2.8 ilman lisävastusten osuutta vaikka itkis parkuis ja näkis kuoleman unta Epävarma jos sen saisi nousemaan kolmeen tai karvan ylikin, voisi teoriassa olla mahdollisuuksia päästä hiukan pienempiin kulutuslukemiin.

Patteritalo --- paljonko on menoveden lämpötila ollut kovilla pakkasilla entä nyt?

verkostopaine heittelee melko rajusti lämpötilan mukaan, paisuntasäiliö on paljon pienempi kuin edellisessä järjestelmässä oli, vika lienee siinä.

Oletko katsonut mikä on paisunta-astian esipaine?

ATS

[seppaant]

Vielä tuosta paineen heittelehtimisestä.
Katso mitä allaolevassa linkissä sanotaan.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2186.msg22849#msg22849

ATS

[Hape]

Kalenterikuukausia on jo neljä takana ja maalämpö tuntuu olevan jo normaali lämmitystapa talossamme. Mitään erityisen mainittavaa ei ole tapahtunut: lumet ovat sulaneet ja maassa näkyvät maalämpöputkien ojat ja muut kaivuujäljet.

Lämpötilaero kaivossa on vähitellen alkanut nousta helmikuisesta alle kahdesta asteesta pikkuhiljaa. Pudotin hieman liuospumpun tehoja ja lämpötilaero taisi nousta. Tarkoitus on vielä tällä viikolla kierrättää hullukierrolla liuosta, jotta saisin selville ovatko kaivot jo elpyneet ja lämpötilat palanneet alkuperäisiin.

Lämmityskäyrien löytyminen on edelleen hankalaa ja tulee vaatimaan veivaamista viimeistään kun päästään kunnon pakkasiin. Käyrät ovat mielestäni vaikeammin hallittavissa kuin poltinta ohjanneen Oumanin vastaat: niitä en muista muutelleeni käytännössä ollenkaan ensimmäisen talven jälkeen.

Alla olevista kulutusluvuista näkyy, että vuosiennuste on edelleen tippunut. Lukuhan on laskettu astepäiväluvuista toteutuneiden kuukausien mukaisesti. Seuranta alkoi kovimmilla pakkasilla ja nyt kun ulkolämpötila on noussut myös COP on paratunut ja sen takia myös vuosiennuste.

COP-luku patterikierron pumppuineen maaliskuulta 4,00 ja huhtikuulta 4,36. Nämä luvut on laskettu koneen ilmoittamista arvoista, eivätkä ole välttämättä luotettavia. Ainut luotettava arvo on erillisellä sähkömittarilla luettu kulutus, jota voi verrata aiempaan öljynkulutukseen 3400lpv.

Maaliskuu:
-kompura lämmitys 3640
-kompura lämmitys 163
-vastus lämmitys 20
-vastus lv 17
Tuotto yht 3839 kWh
Sähkönkulutus on ollut 959kWh

Huhtikuu:
-kompura lämmitys 2390
-kompura lämmitys 150
-vastus lämmitys 12
-vastus lv 14
Tuotto yht 2566 kWh
Sähkönkulutus on ollut yhteensä 588kWh

Vuosikulutusennuste on 8900 kWh laskettuna toteutuneen 4 kuukauden kulutuksen perusteella.
Sähkövastuksia ei ole käytetty sitten helmikuun jälkeen.

Nyt kun valoisaa voi mennä korjaamaan myös huonosti asennettuja lämpöanturin johtoja yms. Sähköasennuksen jälki on epäsiistiä ja ei ole missään suhteessa hyvin suoritettuun pumpun mekaaniseen asennukseen ja käyttöönottoon.

[Sami Harju]

Tilannepäivitystä.

1.11.2010-28.5.2011 (208vrk) tuotettu kokonaisenergiamäärä (MLP+vastukset) 34MWh, josta vastuksilla tehtyä energiaa noin 1MWh.

MLP:n ottama sähkö tuona aikana 12MWH josta siis vastuksien osuus 1MWh. Siis 33MWh / 11MWH = COP kerroin 3.0. Mikäli vastuksien osuuskin huomioidaan, saadaan COP 2,83.

Keskiarvo lämpöenergian tarve on ollut 163KWh/vrk, keskiarvo käytetty sähkö 57,3KWh/vrk eli rahassa noin 6,34€/vrk

Talviaikaan ilman lisävastuksia laskettu COP oli vain 2,6, kun se 5.4.-28.5. on 4,89 eli päästään alle 2€/vrk nyt.

Rahaa koko MLP aikana lämmitykseen on palanut noin 1300eur. Sillä olisi saanut 5,2 tonnia puupellettiä, ja sitä meillä paloi talven aikana noin 12tn... Lisäksi stokerikin vei sähköä.

[Sami Harju]

On niin heleppua tämä lämmittäminen ettei oo oikeen mitää kommentoitavaa :-)

[Hape]

1.1.2012

Nyt on koko vuosi takana lämmitystä maalämmöllä. Mitään ongelmia ei ole lämmitysjärjestelmässä ollut.

Alla puuttuvien kuukausien kulutukset ja COP:t

Toukokuu 342 kWh 4,55
Kesäkuu 194 / 4,24
Heinäkuu 117 / 3,82
Elokuu 171 / 4,10
Syyskuu 280 / 4,64
Lokakuu 502 / 4,55
Marraskuu 665 / 4,36
Joulukuu 757 / 4,25


Vuotuinen kulutus on ollut 7418 KWh mittarin ilmoittama tuotto 29579 kWh joka vastaa 3,98 COP.

Kaikki siis on toiminut odotusten mukaisesti. Arvioitu lämmitysenergian tarve oli 30MWh (3400lpv / 7 vuoden keskiarvo).

Tavoittena ollut 10 MWh alittui ainakin tänä vuonna reippaasti noin neljänneksellä. Kulutuksessa on kuitenkin muistettava että yläkerran eristystä on parannettu tässä yhteydessä.

Veronopalautusten jälkeen koko remontti tuli maksamaan noin 15.000 eur. Nykyisillä hinnoilla takaisinmaksuaika on 6 vuotta.

Vastukset eivät ole olleet tuntimittauksen mukaan olleet päällä sitten alkuvuoden paukkupakkasten. Silti energiatuotto "lämpötilat" -välilehden alla kerryttää kuukausittain lämmityksen ja lämpimän veden energiatuottoja, vaikka vastus ei pitäisi olla ollut olenkaan päällä. Nämä tuotot ovat olleet yhteensä noin 400 kWh. En ymmärrä mistä nämä tuotot kertyvät.

[mubutu]

Vastukset eivät ole olleet tuntimittauksen mukaan olleet päällä sitten alkuvuoden paukkupakkasten. Silti energiatuotto "lämpötilat" -välilehden alla kerryttää kuukausittain lämmityksen ja lämpimän veden energiatuottoja, vaikka vastus ei pitäisi olla ollut olenkaan päällä. Nämä tuotot ovat olleet yhteensä noin 400 kWh. En ymmärrä mistä nämä tuotot kertyvät.
[/color]
Stiebeliltä asiaa kysyttyäni vastasivat, että kyseiset tuottotiedot ovatkin kiertovesipumppujen kulutustietoja. [/color]

[justus01]

Vastukset eivät ole olleet tuntimittauksen mukaan olleet päällä sitten alkuvuoden paukkupakkasten. Silti energiatuotto "lämpötilat" -välilehden alla kerryttää kuukausittain lämmityksen ja lämpimän veden energiatuottoja, vaikka vastus ei pitäisi olla ollut olenkaan päällä. Nämä tuotot ovat olleet yhteensä noin 400 kWh. En ymmärrä mistä nämä tuotot kertyvät.
[/color]
Stiebeliltä asiaa kysyttyäni vastasivat, että kyseiset tuottotiedot ovatkin kiertovesipumppujen kulutustietoja. [/color]

Eli lämmönjaon kiertovesipumput ottavat sähkönsä saman mittarin kautta kuin vastuksetkin. Tämä on ihan oikein mielestäni.
Kiertovesipumputkin lämmittävät taloa/vettä noin COP1:llä eli niiden ottoteho = lämmitysteho.

[Hape]

Siis ko energia menee suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen ( pl. automatiikan kulutus).

Jos olisin todella tarkka tulisi tuo n 450 kWh lisätä sekä kulutus- että tuottotietoihin.

Blogisivullani joku oli kertonut tehotuottotarkuuden olevan +/- 3 % joten tämä kiertopumppujen ja automatiikan kulutus (1,5 % ) menee mittaustarkkuuden sisälle.

Liiallinen tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä ;-)

[Sami Harju]

WPC13 ollut kytkettyä 1.11.2010 alkaen. COP tasainen 3.0. systeemi toimii hyvin ja lämpöä riittää :-)

[juhis1982]

Terve. Minulla olisi päätösten aika. Olemme muuttamassa minun kotitalooni syksyllä ja sitä ennen olisi tarkoitus tehdä iso remontti, ja samalla myös lämmitysjärjestelmä menee uusiksi. .
Talo on alunperin v. 37 rakennettu hirsirunkoinen maalaistalo. Kellarikerros saunoineen ja takkauhuoneineen maanpinnan alapuolella, keskikerros sekä yläkerta. Lämmitettävää alaa reilut 280m2. Täydellinen saaneeraus tehty viimeksi 82, jolloin nykyinen öljy/puu kaksoispesäkattila laitettu, myös patterit samalta vuodelta.
Öljyä kulunut (jos pelkällä öljyllä lämmittänyt) n.4500litraa vuodessa.
Itseäni kiinnostaa eniten pyytämistäni tarjouksista Stiebel Eltronin kone WPF 16E+ 300litran käyttövesivaraajalla ja 200litran puskurivaraajalla. Lisäksi kaivot 2x163m. Tämän merkin edustajilta olen myös saanut huippupalvelua, ja ovat olleet aktiivisia asian suhteen. Ainut firma mikä tuli mittaamaan patterit paikan päälle ym.
Kertokaa minulle Stiebelin jo ottaneet, tai asiasta tietävät, onko hyvä pumppu ja oletteko olleet tyytyväisiä merkkiin.
Pitäisi kohta päättää, että ehtii hakea avustusta