Outo vika LÄ V13:ssa (kaksi vikaa tällähetkellä)

[Matias]

Onkohan Lämpöässän vastukset jonkinsortin virtauslämmittimiä kun jäähtyy niin nopeasti.
Siis vastukset ei olekaan varaajan vesitilassa vaan  varaajalta lähtevässä "putkessa" jonka läpi varaajan vesi virtaa?
Ja lämpötila-anturi mittaa tuossa putkessa olevan veden lämpöä.

[seppaant]

Onkohan Lämpöässän vastukset jonkinsortin virtauslämmittimiä kun jäähtyy niin nopeasti.
Siis vastukset ei olekaan varaajan vesitilassa vaan  varaajalta lähtevässä "putkessa" jonka läpi varaajan vesi virtaa?
Ja lämpötila-anturi mittaa tuossa putkessa olevan veden lämpöä.

Vastus on pystyasennossa varaajan katosta alaspäin.
330 mm syvyydellä olevaan ohjaukseen menevään anturiin M9 vastus vaikuttaa selvästi mutta 440 mm syvyydellä olevaan anturiin enää vain hyvin vähän.
Vastuksen vaikutusaluella on vettä n. 90 litraa.
Vastuksen ottama teho oli kokeen aikana 6,1 kW.
Vastus oli päällä 32% kokonaisajasta mikä tekee keskimääräiseksi tehoksi 1,9 kW. Näillä ulkoilman lämpötiloilla talon ottama lämmitysteho on n. 1,7 kW, joten vastuksen ottama teho ja talon kuluttama teho vastaavat varsin hyvin toisiaan.

ATS

[Marqu]

Pudotin kompressorin pois pelistä klo 23,

Millä tavalla pudotit kompressorin pois pelistä?

Voisin tehdä vastaavanlaisen kokeen vaikkakin minulla on pienempi V-7 ja siinä vain yksi lämmönjakopiiri , LJ1.

Tarkistaisitko vielä pumppusi asetusarvot

Täystehoisessa maalämmityksessä
-VaraajaYläMin
-VaraajaYäEro
-SähkövYläEro
-VaraajaAlaMin
-VaraajaAlaEro

Osatehoisessa maalämmityksessä
-VaraajaYläMin
-VaraajaYäEro
-SähkövYläEro
-VaraajaAlaMin
-VaraajaAlaEro
-VarYläKomp

Ja kumpi käyttötapa "Täysteho" vai "Osateho" käytössä?

ATS

Kompressorin kytkin pois siinä etupaneelissa olevasta kompressorin suojakytkimestä (QMI).

Täysitehoinen maalämmitys käytössä ja asetusarvot ovat seuraavat:
-VaraajaYläMin 46
-VaraajaYäEro  4
-SähkövYläEro  10
-VaraajaAlaMin 30
-VaraajaAlaEro 10

[Marqu]

Kokeilin vastuksella ajoa ja sain alla olevan näköiset tulokset.

[kuva]

Asetusarvot ja lasketut vastuksen päälle- ja poismenolämpötilat näkyvät ylemmässä kuvassa.
Alemmassa kuvassa lämpötilojen käyttäytyminen.

Mielestäni vastus toimii niin kuin pitääkin.

Kommentteja ja kysymyksiä??

ATS

Kiitokset Seeppant vaivannäöstä ja havainnollisesta kuvasta. Sinullahan tuo tosiaan näyttää toimivan niinkuin pitääkin. Jos taas katsoo tuota minun pumpun toimintaa, niin näin sen pitäisi toimia:

Sähkövastus kytkeytyy päälle, jos 1 ja 2 täyttyvät
Ehto 1. Kompressoriohjaus on ollut tunnin...
Ehto 2. Varaajan yläosan lämpötila on alle ["VaraajaYlämin" (46) -("VaraajaYläEro"/2) (4/2=2) - "SähkövYläEro" (10)] (=46-2-10=34) tai varaajan yläosan lämpötila (mittaus 9) on alle [säätimen määräämän menoveden L1 lämpötila (26) - "SähkövYläEro" (10)] (=26-10=16)

Sähkövastus kytkeytyy pois päältä, kun
 - varaajan yläosan lämpötila ylittää ["VaraajaYläMin" (46) - ("VaraajaYläEro"/2) (4/2=2)] (=46-2=44)  ja
- varaajan yläosan lämpötila on yli [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila] (26)

Eli varaaja yläosan lämpötilojen pitäisi liikkua välillä 34-44 astetta. Nyt kuitenkin yläosan lämpötila seilaa välillä 30-36, eli ei lähelläkään sitä mitä pitäisi. Vastuksen tilatiedon mukaan vastus on kokoajan päällä, mutta tehot ei jostain syytä riitä lämmittämään yläosaa tuon lämpimämmäksi. Lisäksi joku termostaatti katkoo välillä lämmitystä, koska vastuksen ohjaus on päällä, mutta yläosan lämpötila laskee tasaisin väliajoin.

Lämpöässällä näytti olevan asiaa käsittelevä henkilö tämän viikon matkoilla, joten lämpöässän vastausta pitänee odotella ensi viikkoon.

[seppaant]

Analysoin vähän trendejäsi

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=6991456.jpg][IMG]http://i3.aijaa.com/b/00212/6991456.jpg[/IMG][/url]

Kuvaanhan kirjoittelin jo aika paljon tekstiä, mutta vielä vähän lisää.

Aluksi vastus näyttää toimivan oikein.
Klo 3:00 jälkeen kun vastus näyttäisi olevan koko ajan päällä, alkaa päälle ja pois lämpötilat laskea.
Tähän voisi olla syynä seuraava
Nelitieventtiilin ottaessa vettä ylävaraajan yläosasta, nousee ylävaraajaan alavaraajasta kylmää (23C) vettä. Tämä vesi on LJ1:n ja LJ2:n sekoittunutta paluuvettä. Nyt riippuen mittauksen M9 ja vastuksen alapään korkeusasemista, ei vastus jaksa lämmittää tällä korkeudella olevaa vettä riittävästi. Kuten vastuskokeeni osoitti oli minulla V7.0 pumpussa mittauksen M9 ja varaajan yläosan välinen lämpötilaero 25 –30 C.

Nyt sopivissa virtausoloissa alaosasta nouseva kylmä vesi jäähdyttää mittauksen M9 tasolla olevaa vettä ja vastus lämmittää ylävaraajan yläosan lämpötilan vastuksen termostaatin katkaisulämpötilaan, eli vastuksen termostaatti ohjaa toimintaa ja mittaukselta M9 on vastukselle koko ajan päälle pyynti.

Vastushan on vain varolaite, mikä maalämmön vikatilanteissa estää täyden ”katastrofin”.
Riippuen lämpöpumpun mitoituslämpötilasta riittää 6 kW vastusteho vain n. –5 -- -10C pakkasille.
Esim jos mitoituslämpötila on –25C ja pakkasta on samat –25C pitää 6 kW vastus talon tuskin plussan puolella. (Nämä numeroarvot ovat vain suuruusluokka-arvoja).

Esim sinulla LJ1:n lämpötila (26 C) ei muutu siirryttäessä vastuskäyttöön mutta LJ2:n lämpötila laskee 4C (28->24C).
Tämä LJ2:n lämpötilan lasku johtuu siitä, että se ottaa vetensä alavaraajan yläosasta, missä on LJ1:n ja LJ2:n sekoittunutta paluuvettä (23 C)

Kompressorin käyntiaika päivän aikana oli ollut 26% mikä V13:lla vastaa n. 3,6 kW keskitehoa.
Vastus oli päällä keskimäärin 30% mikä vastaa n. 1,8 kW keskitehoa.
Vastuskäytöllä taloa lämmitettiin pääosin LJ1:llä, LJ2 pyöritti ”tyhjää”. Tästä johtui vastuskäytöllä pienempi teho ja talon jäähtyminen.

Mitä LJ1 ja LJ2 lämmittää?

ATS

[Marqu]

Analysoin vähän trendejäsi
...
Mitä LJ1 ja LJ2 lämmittää?

Kuulostaa kyllä järkevältä ja johdonmukaiselta. Itse olen kyllä mieltänyt tuon vastuskäytön varapuoleksi, joka kompressorivian sattuessa pitää talon ja käyttöveden lämpimänä, mutta sitähän se ei näköjään kykene tekemään.

Mitä LJ1 ja LJ2 lämmittää?

Meillä LJ1 lämmittää kaikki parketti-/laminaattipinnat (112,7m2) + kanaalin kautta autotalli/varasto/työhuone (56m2). LJ2 lämmittää kaikki laattapinnat = keittiö/eteinen/wc/kh/ph/sauna/tekninen tila (59,3m2). Tuota laattapintaa on aika paljon, joten menoveden romahtaminen sähkövastuskäytöllä näkyy kyllä aika nopeasti talon lämpötilassa.

[LPfreak]

Tuossa trendissa näkee meidän pumppu SV:lla toiminassa.




kuva oli hukassa meinäsin jo aikoja sitten tuoda esille

[Marqu]

Tuossa trendissa näkee meidän pumppu SV:lla toiminassa.

[kuva]

kuva oli hukassa meinäsin jo aikoja sitten tuoda esille

Hyvin näkyy LPfreak:lla toimivan sähkölämmitys, vaikka yläosan pyynti on huomattavasti korkeammalla kuin minulla (34-44 vs 42-52). Lisäksi ulkoilman lämpötilan on ollut tässä n. -3 astetta, kun se minun testijakson aikana pysyi kuitenkin plussan puolella. Eikä näyttäisi L2 menoveden lämpötilaankaan vaikuttavan tuo sähkölämmitysmoodi.

Eipä ole vielä Lämpöässältä tullut mitään ideoita asian suhteen. Vastasivat kyllä, että asiaa tutkitaan, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista.  :-?

[Marqu]

Tänään tuli Lämpöässältä viestiä tähän ongelmaan liittyen. Olivat pohtineet asiaa Oumanin asiantuntijan kanssa. Epäilykset kohdistuvat nyt paisuntasäiliöön. Se voi olla kuulemma viallinen tai alimitoitettu. Lisäksi käskivät kokeilla vastuksen toimintaa korkeammilla varaajan lämpötiloilla.

Voiko paisuntasäiliön toimintaan vaikuttaa se, että mihin se on sijoitettu? Asentaja kytki paisuntasäiliön mlp:n viereen lattialle. Pitäisikö paisarin olla mlp:n yläpuolella, kuten yleensä itse olen niitä nähnyt asennettavan?

[seppaant]

Tänään tuli Lämpöässältä viestiä tähän ongelmaan liittyen. Olivat pohtineet asiaa Oumanin asiantuntijan kanssa. Epäilykset kohdistuvat nyt paisuntasäiliöön. Se voi olla kuulemma viallinen tai alimitoitettu. Lisäksi käskivät kokeilla vastuksen toimintaa korkeammilla varaajan lämpötiloilla.
Voiko paisuntasäiliön toimintaan vaikuttaa se, että mihin se on sijoitettu? Asentaja kytki paisuntasäiliön mlp:n viereen lattialle. Pitäisikö paisarin olla mlp:n yläpuolella, kuten yleensä itse olen niitä nähnyt asennettavan?

En ihan äkkiä keksi syy-yhteyttä miksi paisuntasäiliön mitoitus, toimimattomuus tai sijoitus aiheuttaisivat esiintyneitä ongelmia.

Muuan mahdollinen syy juolahti mieleen.
Jos varaajan yläosassa on ilmaa, on tällöin osa sähkövastuksesta kuivillaan. Tässä tilanteessa ylikuumenemissuoja ei taatusti toimi normaalisti.

Varmista, että allaolevassa kuvassa keltaisella merkityssä putkessa on korkeimmassa kohtaa ilmaus.
Jos se on automaatti-ilmaus varmista, että se toimii
Jos se on ilmausproppu, niin ilmaa käsin.

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7133828.jpg][IMG]http://i9.aijaa.com/b/00459/7133828.jpg[/IMG][/url]

ATS

[Matias]

Eli varaaja yläosan lämpötilojen pitäisi liikkua välillä 34-44 astetta. Nyt kuitenkin yläosan lämpötila seilaa välillä 30-36, eli ei lähelläkään sitä mitä pitäisi.

Kannattaisi tarkistaa lämmitysvastuksen kytkentäkotelossa olevan kaksitoiminen ylikuumenemissuoja/termostaatin asetus.
Säätöruuvin perässä on termostaatti joka rajoittaa vastuksella kehitettävän lämpötilaa ja ylikuumenemissuoja on kiinteällä laukaisulämpötilalla
Tämä kuva on toisesta ketjusta jäsen ´seppaantin´Lämpöässästä.
Asetusarvo näkyy olevan 5 ja sillä vaikuttaisi toimivan oikein.
Jos kokeilet muuttaa tuon asetusarvoa niin kannattaa kirjata alkuperäis asetusarvo muistiin jos jostain syystä joutuu säätämään taikaisin siihen.
Varsinainen tarkoitus tuolla termostaatilla on rajoittaa vastuskäytössä korkein mahdollinen lämpötia säädettyyn arvoon

[Marqu]

Tänään tuli Lämpöässältä viestiä tähän ongelmaan liittyen. Olivat pohtineet asiaa Oumanin asiantuntijan kanssa. Epäilykset kohdistuvat nyt paisuntasäiliöön. Se voi olla kuulemma viallinen tai alimitoitettu. Lisäksi käskivät kokeilla vastuksen toimintaa korkeammilla varaajan lämpötiloilla.
Voiko paisuntasäiliön toimintaan vaikuttaa se, että mihin se on sijoitettu? Asentaja kytki paisuntasäiliön mlp:n viereen lattialle. Pitäisikö paisarin olla mlp:n yläpuolella, kuten yleensä itse olen niitä nähnyt asennettavan?

Muuan mahdollinen syy juolahti mieleen.
Jos varaajan yläosassa on ilmaa, on tällöin osa sähkövastuksesta kuivillaan. Tässä tilanteessa ylikuumenemissuoja ei taatusti toimi normaalisti.

Juurikin tätä tilannetta epäilivät. Lainaus viestistä:

"Epäilen täten kohtaa 3. Kohteessa on alimitoitettu tai viallinen
paisuntasäiliö jolloin varaajan lämpötilan laskiessa yläosaan muodostuu
ilmatasku. Tämä on helpointa todeta painemittarista jos lämmitysverkostossa
sattuu sellainen olemaan.

Asian selvittämiseksi voit kokeilla myös seuraavaa: Todennäköisesti
sähkövastus toimii normaalisti jos varaajan lähtölämpötila on korkeampi
sähkövastuksen mennessä päälle. Eli jos asetusarvoja muuttaa siten että
vastus lähtee päälle aiemmin, olettaisin että sahaaminen lakkaa."

Paisuntasäiliönä näyttäisi olevan Reflex 50L. Ilmeisesti pitäisi olla tähän ihan oikean kokoinen paisari.

http://www.aijaa.com/v.php?i=7136837.jpg

Muutin myös Lämpöässän ehdotuksesta asetuksia testatakseni vastuksen toiminnan korkeammilla varaajan lämmöillä. Nyt asetuksena: alamin 40,  ylämin 50, alaero 6, yläero 4 (aiemmat asetukset 30, 46, 10 ja 4) ja kompressori pudotettu pois pelistä moottorisuojakytkimellä. Lisäksi tarkkailen lämmitysverkoston paineita, mutta niissä en ole kyllä huomannut mitään poikkeavaa.

Varmista, että allaolevassa kuvassa keltaisella merkityssä putkessa on korkeimmassa kohtaa ilmaus.
Jos se on automaatti-ilmaus varmista, että se toimii
Jos se on ilmausproppu, niin ilmaa käsin.

kuva

ATS

Joo on automaatti ilmaus tuossa paisuntasäiliölle menevässä putkessa. En tiedä että miten sen toiminnan voi testata itse (sellainen kierteillä oleva hattu siinä päässä on, jota voi kiristää tai löysätä. Nyt se on löysällä siinä), mutta ilmauksen toimivuuden kävivät laitteen asentaneet asentajat keväällä tarkistamassa, kun jo silloin epäiltiin ilmataskua varaajan yläosassa.

Tässä vielä kuva pumpun putkituksista:

http://www.aijaa.com/v.php?i=7136770.jpg

Laitan trendiä uudesta vastuslämmityskokeilusta, kunhan olen saanut tarpeeksi dataa talteen. Nyt jo kyllä näyttää huonolta, kun varaajan lämmöt laskee, vaikka vastus päällä  

[Marqu]

Eli varaaja yläosan lämpötilojen pitäisi liikkua välillä 34-44 astetta. Nyt kuitenkin yläosan lämpötila seilaa välillä 30-36, eli ei lähelläkään sitä mitä pitäisi.

Kannattaisi tarkistaa lämmitysvastuksen kytkentäkotelossa olevan kaksitoiminen ylikuumenemissuoja/termostaatin asetus.
Säätöruuvin perässä on termostaatti joka rajoittaa vastuksella kehitettävän lämpötilaa ja ylikuumenemissuoja on kiinteällä laukaisulämpötilalla
Tämä kuva on toisesta ketjusta jäsen ´seppaantin´Lämpöässästä.
Asetusarvo näkyy olevan 5 ja sillä vaikuttaisi toimivan oikein.
Jos kokeilet muuttaa tuon asetusarvoa niin kannattaa kirjata alkuperäis asetusarvo muistiin jos jostain syystä joutuu säätämään taikaisin siihen.
Varsinainen tarkoitus tuolla termostaatilla on rajoittaa vastuskäytössä korkein mahdollinen lämpötia säädettyyn arvoon

Tämä ylikuumenemissuojan asetus tarkistettiin keväällä heti ensimmäiseksi. Oli silloin maksimissa, eli arvossa 5. Lisäksi tuo termostaatti on nyt syksyllä vaihdettu varalta uuteen, mutta eipä siitä mitään apua ollut. Vastuksen ohjaushan on trendin mukaan kokoajan päällä, mutta yläosan lämmöistä näkee että joku sitä vastuslämmitystä katkoo.

[Matias]

Joo on automaatti ilmaus tuossa paisuntasäiliölle menevässä putkessa. En tiedä että miten sen toiminnan voi testata itse (sellainen kierteillä oleva hattu siinä päässä on, jota voi kiristää tai löysätä. Nyt se on löysällä siinä), mutta ilmauksen toimivuuden kävivät laitteen asentaneet asentajat keväällä tarkistamassa, kun jo silloin epäiltiin ilmataskua varaajan yläosassa.

Siinä on leveämmässä kohtaa koho jonka yläosasta tulee neulaventtiili ylimpänä olevaan korkilla suljettuun kapeaan putkeen.Toimii suunnilleen siten että kun kohokammioon tulee vettä niin nosteen vaikutuksesta koho nousee ylöspäin ja siinä oleva neulaventtiili sulkee ylösmenevän putken.Jos kohokammioon pääsee ilmaa niin kohon noste häviää ja se laskeutuu alemmas ja samalla neulaventtiili avautuu ja veden paine työntää ilman ulos ja vesi nousee kohokammioon ja neulaventtiili sulkeutuu.Neulaventtiilin päässä kierteillä oleva "hattu" pitäisi olla normaalisti kiinniasennosta 2-3 kierrosta kierretynä auki että ilma pääsee ulos.Tuon voi testata vaikka siten että avaa hatun kokonaan ja ohuella puikolla painaa hieman neulaventtiiliä alas.Kunnossa olevasta pitäisi tulla vettä.
Kannattaa avata korkkia varoen,viallinen venttiili voi sylkäistä kuuman veden naamalle.Tuli tässä asumisen alkuaikoina tutuksi kun kalvopaisunta-astian esipaineet oli pielessä ja tuosta pääsi ilmaa varaajaan kun se jäähtyessä taisi mennä alipaineen puolelle.

[seppaant]

Paisuntasäiliönä näyttäisi olevan Reflex 50L. Ilmeisesti pitäisi olla tähän ihan oikean kokoinen paisari.

Kokoahan tuossa on varmasti riittävästi.
Onko esipaine säädetty kohdalleen? Jos siellä on edelleen tehdasasetuksen 1,5 bar, niin paisunta-astia ei toimi lainkaan verkostopaineen ollessa alle 1,5 bar.

Paisunta-astiasta löytyy jostain auton renkaan venttiili, josta voi mitata kaasutilan paineen rengaspainemittarilla.

Säädä paisunta-astia seuraavasti:

1) Pysäytä lämpöpumppu ja kiertovesipumput
2) Pudota verkoston paine nollaan esim varoventtiilistä vettä pois laskemalla
3) Säädä paisunta-astian kaasutilan paine 0,2 bar:iin
4) Nosta verkoston paine 1,0 bar:iin
5) Käynnistä kiertovesipumput ja lämpöpumppu.

Nyt paisunta-astiassa on noin puolet vettä ja puolet ilmaa ja se joustaa maksimaalisesti painetta kumpaankin suuntaan.

ATS

[Marqu]

Joo on automaatti ilmaus tuossa paisuntasäiliölle menevässä putkessa. En tiedä että miten sen toiminnan voi testata itse (sellainen kierteillä oleva hattu siinä päässä on, jota voi kiristää tai löysätä. Nyt se on löysällä siinä), mutta ilmauksen toimivuuden kävivät laitteen asentaneet asentajat keväällä tarkistamassa, kun jo silloin epäiltiin ilmataskua varaajan yläosassa.

Siinä on leveämmässä kohtaa koho jonka yläosasta tulee neulaventtiili ylimpänä olevaan korkilla suljettuun kapeaan putkeen.Toimii suunnilleen siten että kun kohokammioon tulee vettä niin nosteen vaikutuksesta koho nousee ylöspäin ja siinä oleva neulaventtiili sulkee ylösmenevän putken.Jos kohokammioon pääsee ilmaa niin kohon noste häviää ja se laskeutuu alemmas ja samalla neulaventtiili avautuu ja veden paine työntää ilman ulos ja vesi nousee kohokammioon ja neulaventtiili sulkeutuu.Neulaventtiilin päässä kierteillä oleva "hattu" pitäisi olla normaalisti kiinniasennosta 2-3 kierrosta kierretynä auki että ilma pääsee ulos.Tuon voi testata vaikka siten että avaa hatun kokonaan ja ohuella puikolla painaa hieman neulaventtiiliä alas.Kunnossa olevasta pitäisi tulla vettä.
Kannattaa avata korkkia varoen,viallinen venttiili voi sylkäistä kuuman veden naamalle.Tuli tässä asumisen alkuaikoina tutuksi kun kalvopaisunta-astian esipaineet oli pielessä ja tuosta pääsi ilmaa varaajaan kun se jäähtyessä taisi mennä alipaineen puolelle.

No nyt ollaan pulassa! Kokeilin tuota automaattiilmarin toimintaa painamalla hieman sitä neulaa alaspäin, niin sieltähän tuli vettä ja vedentulo ei sitten millään katkea! Tässä vielä kuva:



Onko tuo ilmari rikki? Vai mitä tuolle pitäisi tehdä, jotta vedentulo lakkaisi? Voihan tuon mustan sulun laittaa kiinni, mutta ei sitä varmaan kiinni asentoon voi jättää.

Onko esipaine säädetty kohdalleen? Jos siellä on edelleen tehdasasetuksen 1,5 bar, niin paisunta-astia ei toimi lainkaan verkostopaineen ollessa alle 1,5 bar.

Mittasin auton rengaspainemittarilla paisarin päällä olevasta venttiilistä paineen ja se näytti 1,5 bar! Eli paisarin esipaine päin perää?  

[Marqu]

Soitin lämpöässän päivytykseen asiasta. On kuulemma aika yleistä että nuo ilmarit jumittaa, joten laitoin tuon mustan sulun kiinni. Pitää sitä sitten aina joskus käydä raottamassa, jotta mahdollinen ilma pääsee ulos.

Kysyin myös tuosta paisarin esipaineesta ja meinasi päivystyksen kaveri että ihan normaalipaine tuo 1,5bar    Mikähän sen sitten niinkuin oikeasti pitäisi olla? Varmaankin pienempi kuin lämmitysverkoston paine (1bar), jotta varaajan vesi pääsee laajenemaan lämmön noustessa.

Tässä vielä kuva viime yöltä, jossa pönttö ollut vastuksen varassa. Ei hyvältä näytä.

[Matias]

Laita sulku kiinni ja avaa kohokammion yläosa ja laita neulaventtiili paikoilleen

[sam68]

Soitin lämpöässän päivytykseen asiasta. On kuulemma aika yleistä että nuo ilmarit jumittaa, joten laitoin tuon mustan sulun kiinni. Pitää sitä sitten aina joskus käydä raottamassa, jotta mahdollinen ilma pääsee ulos.

Kysyin myös tuosta paisarin esipaineesta ja meinasi päivystyksen kaveri että ihan normaalipaine tuo 1,5bar    Mikähän sen sitten niinkuin oikeasti pitäisi olla? Varmaankin pienempi kuin lämmitysverkoston paine (1bar), jotta varaajan vesi pääsee laajenemaan lämmön noustessa.

Kyllä se vastapaine yleensä LVI-puolella laitetaan 0,5- 0,7 arvoon joka on varmasti toimiva 1-1,5bar paineessa. 0,2 on mielestäni liian pieni.
Vanhemmasta järjestelmästä joutaa nuo ilmakellot pois ja yleensä niistä tulee vain ongelmia. Itse en laita noita enää mihinkään vaan tuolla minipallolla voi kokeilla onko siellä ilmaa.

[seppaant]

Säädä paisunta-astia seuraavasti:

1) Pysäytä lämpöpumppu ja kiertovesipumput
2) Pudota verkoston paine nollaan esim varoventtiilistä vettä pois laskemalla
3) Säädä paisunta-astian kaasutilan paine 0,2 bar:iin
4) Nosta verkoston paine 1,0 bar:iin
5) Käynnistä kiertovesipumput ja lämpöpumppu.

Nyt paisunta-astiassa on noin puolet vettä ja puolet ilmaa ja se joustaa maksimaalisesti painetta kumpaankin suuntaan.

Silloin kun paisari toimii ovat verkoston ja paisarin paineet samat (mittarivirheiden puitteissa).

Kohtaan 2) vielä tarkennus:
Sinullahan on paisunta-astia lattialla ja ilmeisesti myös painemittari.
Jätä verkostoon sen verran painetta, että verkoston ylinkään kohta ei mene alipaineen puolelle.
0,1 bar jokaista painemittarin ja verkoston korkeimman kohdan korkeuseron metriä kohden
Ja paisunta-astiaan painetta 0,2 bar enemmän kuin verkostossa.
Tällä paine-erolla varmistetaan, että tässä lähtötilanteessa paisunta-astiassa ei ole yhtään vettä vaan pelkästään ilmaa.

ATS

[Matias]

Vastuksen käyttäytymisestä voi päätellä trendien perusteella että ensimmäisen lämmitys syklin vastus näyttäisi lämmittävän suht oikein mutta seuraavilla lämmitys sykleillä katkaisee liian alhaisessa veden lämpötilassa.Tämä seuraava teoria on aika kaukaa haettu mutta on käytännössä tullut pari tapausta vastaan.
Eli vastusnipun keskellä on termostaatti(ylikuumenemissuoja) ja sille on suojaputki vastuksien keskellä.Normaalisti noilla on välimatkaa toisiinsa 10-15mm.
Siis jos kaikki on suoria ja tukilevy vastusnipun loppupäässä toimii oikein.Kun kaikkia vastuksia lämmitetään yhtä aikaa niin lämpötilaeroja ei vastuksien välille juuri tule eikä isompia taipumisia.
Lämpöässän tapa säätää vastuksien tehoa siten että voi olla esim 1 tai 2 vastussauvaa päällä ja muut kylminä voi aiheuttaa vastusnipun taipumisen jos vastuksien tukilevy on jumittunut eikä kuumeneva vastus pääse liikkumaan kun sen pituus vaihtelee lämpölaajenemisen takia.Silloin se taipuu johonkin päin tukilevyn ja kierrelaipan väliltä.
Tämä ei toivottu taipuminen saattaa muuttaa vastuksien ja keskellä olevan termostaatin suojaputken keskinäistä sijaintia vaikka siten että joku vastuksista onkin kiinni termostaatin suojaputkessa ja silloin ensimmäistä lämmitys sykliä lukuunottamatta termostaatti toimii liian aikaisin kun se mittaa pääasiassa vastuksen eikä veden lämpötilaa.
Tätä ei varmaankaan pysty muuten toteamaan kuin irroittamalla vastus varaajasta ja silmämääräisesti tutkimalla.Tämä on tosiaan aika kaukaa haettu teoria ja siksi kannatanee tutkia vasta kun muut vaihtoehdot on poissuljettu.

[seppaant]

Matias kirjoitti

Vastuksen käyttäytymisestä voi päätellä trendien perusteella että ensimmäisen lämmitys syklin vastus näyttäisi lämmittävän suht oikein mutta seuraavilla lämmitys sykleillä katkaisee liian alhaisessa veden lämpötilassa.Tämä seuraava teoria on aika kaukaa haettu mutta on käytännössä tullut pari tapausta vastaan.

Ihan hyvä tuokin Matiaksen teoria on,
Mutta jatketaan ajatusleikkiä:
Jos sinne onkin mennyt vääräntyyppinen vastus (liian lyhyt), lämmittää hyvin ylävaraajan ylimmän osan mutta ei kunnolla kykene lämmittämään mittauksen korkeudella olevaa vettä.
Pumppuhan on joka tapauksessa alkupäässä valmistettuja uusia V-pumppuja.

Marqu, lue tarkkaan kaikki vastuksessa näkyvät tyyppi- ja valmistusnumerot.
Matias varmaankin löytää käden käänteessä luetteloista vastuksen mittapiirustuksen.

ATS

[Matias]

Vastukset on periaatteessa vakiotavaraa ,kiinnityslaippana on 2"putkikierre laippa termostaatin suojaputkella ja teho valitaan entisen mukaan.
Kotimaisia valmistajia on Loval Loviisassa ja Meyer Pukkilassa.
Vastuksia löytyy LVI-liikkeistä.Vastuksen vaihtoa varten kannattaa lainata sopiva kuusiokanta hylsyavain,ei kannata yrittää avata putkipihdeillä,kantaosa hajoaa helposti.Sellainen tuntuma että Lovalin vastukset on laadukkaampia ja Meyerin(Backer) halvempia.

Jos sinne onkin mennyt vääräntyyppinen vastus (liian lyhyt)

Lovali 6kw:n vastuksen pituus on 520mm ja Meyerin vastaava 390mm
http://www.loval.fi/images/stories/eitteet/Loval_nest_lamm_fo.pdf
http://www.meyervastus.fi/content/products/pdf/Meyer-Backer%20Nestel%E4mmittimet.pdf

[LPfreak]

Kun en muuta enä keksi..
Olen jo ollut kirjoitamassa SV ohjausreleista aiemmin. Vaikka Ouman pitää päällä käskyn, relet eivät vältämättä toimi ei ainakaan kaikki. Oletko niitä tarkistanut. Niitä on kolme kappaletta hidastusrelen alla, laita kuva säähkökaapista.. Jos on pumpulla erillinen mittairi tarkista ottotehon syklin aikana. Epäkunnossa oleva rele voisi itse lämmentäessä katkaista vaihen. Ainakin alkuperäisiä on ollut heikkoja tehovastuksen kytkettäväksi, kärjet palavat. LÄltä toimitettu uudet tehokampi.
Ylemmän viestin kuvassa relet merkattu k3.1, k3.2 ja k3.3, niiden kärjeet kykevät 3-vaiheteen sähköä SV:lle. Voisi mitata jänniteitä vastuksella mutta siinä on 380V sähkkö ja jos ei ole sähköasennuskokemusta kannata pyytää sähkärin paikalle.

Kun olet suljenut ilmausautomatin ventilin, kannatta vaihtaa uusiksi se ilmausmötikkä. Kerran feilanut ei sille luottamusta enää.

[Marqu]

Iltaa!

Kiitoksia sami68, seeppant ja Matias vaivannäöstä tämän ongelman suhteen.

Laita sulku kiinni ja avaa kohokammion yläosa ja laita neulaventtiili paikoilleen

Joo pitää laittaa neulaventtiili paikoilleen. Yritin käsin avata tuota kohokammiota, mutta ei auennut. Tarvii varmaan kahdet pihdit että saa sen auki, joten pitää hommata ensin ne.

Sitten vielä tuosta paisarista. Jätän nyt siihen sen 1,5bar paineen, koska lämpöässällä sanoivat sen olevan ok. Katsotaan sitten tiistaina, että mitä asiaa käsitellyt henkilö on asiasta mieltä.

Minulla on lämmönjakoverkossa kiinni painemittari ja sen mukaan verkoston paine on pysynyt 1-1,1 bar välillä. Jos sammutan päävirtakytkimestä mlp:n, näyttää painemittari verkoston paineeksi 1,4bar. Pitäisikö tuon paineen vaihdella enemmänkin, jos paisarin paine on poskellaan?

Marqu, lue tarkkaan kaikki vastuksessa näkyvät tyyppi- ja valmistusnumerot.
Matias varmaankin löytää käden käänteessä luetteloista vastuksen mittapiirustuksen.

Yritin kovasti tutkailla näitä vastuksen tietoja, mutta eihän näitä varmastikaan muuten näe kuin irroittamalla koko vastusnippu tuolta varaajasta:



En nyt kuitenkaan uskalla alkaa mitään vielä irroittamaan, koska tässä vehkeessähän on vielä takuu voimassa. Ehkä on parempi että kuulostelen mitä ehdotuksia LÄ:llä on toiminnan korjaamiseksi. Luulisi olevan ratkaisu niinkin yksinkertainen, että LÄ:n asentaja paikalle mittamaan/tarkistamaan komponenttien toiminta ja tarvittaessa vaikka koko vastusnipun vaihto.

[seppaant]

Koska paisunta-astian toimintafilosofiasta ei kaikilla ole oikeaa tietoa, niin väännetäänpä asia rautalangasta.


ATS

[Roori]

wautsi vau, on se hienoo kun joku jaksaa vääntää rautalankasta... ihan ope ainesta...

[Marqu]

Kun en muuta enä keksi..
Olen jo ollut kirjoitamassa SV ohjausreleista aiemmin. Vaikka Ouman pitää päällä käskyn, relet eivät vältämättä toimi ei ainakaan kaikki. Oletko niitä tarkistanut. Niitä on kolme kappaletta hidastusrelen alla, laita kuva säähkökaapista..

Kiitoksia vinkistä. Tästä kirjoitit tosiaan aiemminkin, mutta ei ole tullut releitä vielä tarkistettua. Ihmettelen kyllä, että jos näissä on ollut vikaa, niin miksei Lämpöässällä osata epäillä releitä? Yritän ottaa tänään illala kuvan, jos löydän oikein kohdan. Katsotaan olisiko siitä apua.

Jos on pumpulla erillinen mittairi tarkista ottotehon syklin aikana. Epäkunnossa oleva rele voisi itse lämmentäessä katkaista vaihen. Ainakin alkuperäisiä on ollut heikkoja tehovastuksen kytkettäväksi, kärjet palavat. LÄltä toimitettu uudet tehokampi.
Ylemmän viestin kuvassa relet merkattu k3.1, k3.2 ja k3.3, niiden kärjeet kykevät 3-vaiheteen sähköä SV:lle. Voisi mitata jänniteitä vastuksella mutta siinä on 380V sähkkö ja jos ei ole sähköasennuskokemusta kannata pyytää sähkärin paikalle.

Juu ei ole sähköalan koulutusta, joten parempi ettei itse mene tuonne mittailleen. Pitää tilata sähkäri paikalle, jos saan LÄ:ltä laskutusluvan (taakuu voimassa).

Koska paisunta-astian toimintafilosofiasta ei kaikilla ole oikeaa tietoa, niin väännetäänpä asia rautalangasta.

wautsi vau, on se hienoo kun joku jaksaa vääntää rautalankasta... ihan ope ainesta...

Samaa mieltä Roorin kanssa. Seeppantin rautalanka upposi ainakin osittain minun kaaleen.

Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine. Lämmitysverkoston painemittari on kytketty LJ2 piiriin. En nyt muista että oliko meno vai paluu puolella.

[Matias]

Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine.

Tässä ketjussa on parissa yhteydessä(seppaant/Lämpöässä) epäilty että varaajan yläosa voisi olla kuiviltaan ja siitä johtuisi vastuksen epänormaali lämmitys.
Voisikohan tuo oletettu ilmatasku toimia myös paisunta-astian tapaan.

[Marqu]

Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine.

Tässä ketjussa on parissa yhteydessä(seppaant/Lämpöässä) epäilty että varaajan yläosa voisi olla kuiviltaan ja siitä johtuisi vastuksen epänormaali lämmitys.
Voisikohan tuo oletettu ilmatasku toimia myös paisunta-astian tapaan.

Pumpun asentanut firma kävi keväällä tarkistamassa ettei ilmataskua ole varaajan yläosassa. Sitä en kyllä tiedä että miten he tarkastuksen tekivät, mutta soittivat minulle erikseen että ilmataskua ei ole ja että automaatti ilmaus toimii niinkuin pitääkin. Lämpöässällä sanoivat että ilmataskun olemassa olon voi tarkistaa varaajan aurinkoyhteistä, mutta niitä ei pumpun asentanut firma ollut tarkastuksessa tietääkseni avannut. Jos varaajan yläosassa on ilmaa, niin eikös sen pitäisi tulla silloin ulos tuosta automaatti-ilmarista, jota tuossa aiemmin testasin? Voisinkohan itse tarkistaa jotenkin noista aurinkoyhteistä että onko ilmaa varaajan yläosassa?

[seppaant]

Lämpöässällä sanoivat että ilmataskun olemassa olon voi tarkistaa varaajan aurinkoyhteistä, mutta niitä ei pumpun asentanut firma ollut tarkastuksessa tietääkseni avannut. Jos varaajan yläosassa on ilmaa, niin eikös sen pitäisi tulla silloin ulos tuosta automaatti-ilmarista, jota tuossa aiemmin testasin? Voisinkohan itse tarkistaa jotenkin noista aurinkoyhteistä että onko ilmaa varaajan yläosassa?

Kun ilmauksesta tuli vettä on se merkki siitä , että mitään toimintaa haittaavaa ilmataskua ei ole.
Aurinkoyhteestähän sen näkisi myös mutta ei maksa vaivaa lähteä niitä avaamaan.
Minulla muuten olivat aurinkoyhteet ristissä kuviin nähden.

Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine.

Tähän kommentti myöhemmin

ATS

[seppaant]

Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine.

Lasketaan paljonko vesi laajenee

Tässä pitää ottaa huomioon nettolämpölaajenemiskerroin, koska varaaja ja putkistot laajenevat myöskin lämpötilan noustessa.
Vieläpä niin, että muoviputket laajenevat enemmän kuin vesi.
Muoviputkien laajenemiseen vaikuttaa myös se, että kuinka tiukassa ne ovat betonivalussa, oliko putkissa paine valua tehtäessä yms.

Tilavuuden lämpölaajenemiskertoimet.
- Vesi 3,5E-4/C (pätee lämpötila-alueella 30 - 40C)
- Teräs 3,6E-5/C
- Putkimuovi 5,7E-4/C

Oletetaan seuraavat tilavuudet
- Terästä 520 l (lämpöpumpun varaaja)
- Putket   100 l ( 900m lämmitysputkea + jakotukit 30 m)

Teräs-vesi nettokerroin = 3,14E-4/C
Muovi-vesi nettokerroin = -2,2E-4/C

Netto tilavuudenmuutos =
520 l * 3,14E-4/C - 100 * 2,2E-4/C = 0.141 l/C

Jos vesi lämpenee keskimäärin 5C, laajenee vesi 0,70 l.
Tämän verran pullistelee jo suoraseinäinen varaajakin, joten paineeseen muutaman asteen lämpötilanmuutokset eivät paljon vaikuta.

Toivottavasti laskelmissa ei tullut pilkkuvirheitä

ATS

[Marqu]

Mutta, mutta. Miten sitten kun minulla on paisarissa väärä 1,5bar esipaine ja lämmitysverkostossa n. 1bar paine, niin miksei lämmitysverkoston paine sitten kasva varaajan lämpöjen noustessa? Johonkinhan sen veden täytyy tuolta laajentua lämmön noustessa ja olettaisin että ainut reitti mihin se voi laajeta on lämmitysverkosto, koska siellä on tällähetkellä pienempi paine.

Lasketaan paljonko vesi laajenee...

ATS

No huh! Nostan virtuaalista hattua seeppantille näinkin perusteellisesta vastauksesta.   Kiitos vaivannäöstä!
Tästä laskutomituksesta tulee mieleen että mihin sitä paisuntasäiliötä sitten tuossa minun systeemissä edes tarvitsee, kun laajeneminen on kuitenkin noin vähäistä...

LPfreak: Sain kyllä kuvan otettua sähkötaulusta ja kontaktoreista, mutta nyt en saa siirrettyä kuvia kamerasta koneelle. Ilmeisesti kameran usb-liitäntä on rikki, kun mikään kone ei tunnistanut sitä. Liitän kuvat tänne, jos saan ne jotenkin koneelle.

ps. On näistä vioista jotain hyötyäkin, koska väkisten tulee laitteen toimintaa opiskeltua.  

[Marqu]

Niitä on kolme kappaletta hidastusrelen alla, laita kuva säähkökaapista..

Vihdoin sain kuvat siirrettyä koneelle digivideokameran avulla. Näytti olevan samanlainen kortti molemmissa kameroissa.

Tässä kuva sähkökaapista ja kontaktoreista:





LPfreak, osaatko sanoa onko nämä kuvan kontaktorit sellaisia, jotka sinulla vaihdettiin?

[Matias]

Releestä tietoa
http://www.utupowel.fi/files/utupowel.fi/attachments/PDF/hager/tekniset_tiedot/22_kontaktorit_t.pdf

[LPfreak]

Näyttäisi oikealta, eli uudempi versio, samanlaisia on tullut vaihdoksi meille.
Se on sitten pois epäilylistalta. Sitten mittailemaan esim. virtapihdilla vaihetain kuormaa, kun ovat päällä. Virtaa pitäisi olla luokka 5,25 A per vaihe.

[Marqu]

Paisuntasäiliönä näyttäisi olevan Reflex 50L. Ilmeisesti pitäisi olla tähän ihan oikean kokoinen paisari.

Säädä paisunta-astia seuraavasti:

1) Pysäytä lämpöpumppu ja kiertovesipumput
2) Pudota verkoston paine nollaan esim varoventtiilistä vettä pois laskemalla
3) Säädä paisunta-astian kaasutilan paine 0,2 bar:iin
4) Nosta verkoston paine 1,0 bar:iin
5) Käynnistä kiertovesipumput ja lämpöpumppu.

ATS

Lämpöässältä/Oumanilta tuli myös viestiä että paisuntasäiliön paine pitää säätää oikeaksi. Tein äsken kuten seeppant tuossa aiemmin neuvoi, mutta jätin verkoston paineeksi 0,1bar. Sitten mittasin paisarin paineen niin se oli n. 0,4bar!? Eli ei tarvinnut sitten pudottaakaan paineita tuosta pöntöstä. Miksi?

Nostin lämmitysverkoston paineet takaisin n. 1,1bar:iin ja mittasin myös paisarin paineen. Paisarin paine näytti olevan hieman korkeampi, eli n. 1,3bar. Sitten pumppu taas käyntiin: verkoston paine näyttää nyt pudonneen n. 0,6bar:iin. Pitäisikö se nyt kuitenkin nostaa 1bar:iin? Jos nostan sen sinne, niin varmaan sitten ollaan taas alkuperäisessä tilanteessa että verkostossa 1bar ja paisarissa 1,5bar!? Mikä tässä mättää??

[seppaant]

Lämpöässältä/Oumanilta tuli myös viestiä että paisuntasäiliön paine pitää säätää oikeaksi. Tein äsken kuten seeppant tuossa aiemmin neuvoi, mutta jätin verkoston paineeksi 0,1bar. Sitten mittasin paisarin paineen niin se oli n. 0,4bar!? Eli ei tarvinnut sitten pudottaakaan paineita tuosta pöntöstä. Miksi?

Nostin lämmitysverkoston paineet takaisin n. 1,1bar:iin ja mittasin myös paisarin paineen. Paisarin paine näytti olevan hieman korkeampi, eli n. 1,3bar. Sitten pumppu taas käyntiin: verkoston paine näyttää nyt pudonneen n. 0,6bar:iin. Pitäisikö se nyt kuitenkin nostaa 1bar:iin? Jos nostan sen sinne, niin varmaan sitten ollaan taas alkuperäisessä tilanteessa että verkostossa 1bar ja paisarissa 1,5bar!? Mikä tässä mättää??

Tämäntapaisissa painemittareiden näyttämissä on helposti 0,1 - 0,2 bar virhe.

Yksi syy voisi olla mittareiden korkeusasemasta johtuva hydrostaattinen paine.
Paisunta-astiahan on lattialla. Kuinka paljon korkeammalla on
- Verkoston painemittari
- Verkoston korkein kohta.
Mihin kohtaan verkoston painemittari ja paisunta-astia ovat kytketty?
- Kiertovesipumpun imu- vai painepuolelle?

Mikä on kiertovesipumpun merkki ja tyyppi?

ATS

[Marqu]

Lämpöässältä/Oumanilta tuli myös viestiä että paisuntasäiliön paine pitää säätää oikeaksi. Tein äsken kuten seeppant tuossa aiemmin neuvoi, mutta jätin verkoston paineeksi 0,1bar. Sitten mittasin paisarin paineen niin se oli n. 0,4bar!? Eli ei tarvinnut sitten pudottaakaan paineita tuosta pöntöstä. Miksi?

Nostin lämmitysverkoston paineet takaisin n. 1,1bar:iin ja mittasin myös paisarin paineen. Paisarin paine näytti olevan hieman korkeampi, eli n. 1,3bar. Sitten pumppu taas käyntiin: verkoston paine näyttää nyt pudonneen n. 0,6bar:iin. Pitäisikö se nyt kuitenkin nostaa 1bar:iin? Jos nostan sen sinne, niin varmaan sitten ollaan taas alkuperäisessä tilanteessa että verkostossa 1bar ja paisarissa 1,5bar!? Mikä tässä mättää??

Tämäntapaisissa painemittareiden näyttämissä on helposti 0,1 - 0,2 bar virhe.

Yksi syy voisi olla mittareiden korkeusasemasta johtuva hydrostaattinen paine.
Paisunta-astiahan on lattialla. Kuinka paljon korkeammalla on
- Verkoston painemittari
- Verkoston korkein kohta.
Mihin kohtaan verkoston painemittari ja paisunta-astia ovat kytketty?
- Kiertovesipumpun imu- vai painepuolelle?

Mikä on kiertovesipumpun merkki ja tyyppi?

ATS

Korkeuksia:
- Paisunta asitia tosiaan lattialla
- Verkoton painemittari 138cm lattiasta
- Verkoston korkein kohta 280cm (arvio yläkerran jakotukin korkeusasemasta)

Paisuntasäiliö kytketty pumpun/varaajan päällä olevaan yhteeseen (kuva alla). Verkoston painemittari kytketty LJ2 lämmityspiirin paluupuolelle (LJ2 sisään). Kiertovesipumput ovat molemmat mallia Wilo RS25/6-3 (kuva alla).

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7192090.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00806/7192090.jpg[/IMG][/url]

Nostin lämmitysverkoston paineet takaisin n. 1,1bar:iin ja mittasin myös paisarin paineen. Paisarin paine näytti olevan hieman korkeampi, eli n. 1,3bar. Sitten pumppu taas käyntiin: verkoston paine näyttää nyt pudonneen n. 0,6bar:iin. Pitäisikö se nyt kuitenkin nostaa 1bar:iin? Jos nostan sen sinne, niin varmaan sitten ollaan taas alkuperäisessä tilanteessa että verkostossa 1bar ja paisarissa 1,5bar!? Mikä tässä mättää??

Ei siinä mikään mättää, se vain toimii niin kuin se on rakennettu. Paitsi että sinun rengaspainemittari näyttää todennäköisesti n. 0,1- 0,2 bar liikaa.

Verkoston painemittari on väärässä paikassa.
Koska se on pumpun imupuolella putoaa painemittarin kohdalla paine pumpun käydessä pumpun nostokorkeuden verran, pumppukäyrän mukaan juuri n. 0,5 bar.

Painemittarin pitäisi olla varaajalta paisuntasäiliöön menevässä linjassa, koska sen pitää näyttää varaajan ja varaajaa ylipaineelta suojaavan varoventtiilin painetta.
Nykyisessä kohdassa se näyttää kiertovesipumpun käydessä 0,5 bar liian vähän.

Sopiva paine nykyisellään on 0,5-0,6 bar (kiertovesipumpun käydessä)
Paljonko on paisuntasäiliön paine tällä verkostopaineella.

ATS