Lämpöässä VS 8.0 mitä säätöjä kannattaa testailla?

[Renoo]

Voi olla että muistan väärin, mutta olikohan jäsen seppaant kytkenyt omassa v-mallissaan paluun tulemaan juuri lj2-yhteestä, seppaant varmaan itse kumoaa tai varmistaa.

[Matias]

lämpötila-anturit on ihan lämmityspiirin paluuputken (kylymää) vieressä.

Yleensä varaajasta lämmityspiiriin lähtevät putken kytketään siten että ylemmästä lähtee kuumempi vesi shuntille ja edelleen lämmityspiiriin ja varaajan lämpötila-anturi on sijoitettu tämän lähelle.

Lämmityspiiristä palaava putki haaroittuu varaajan lähellä siten että toisesta haarasta menee paluuvesi shuntille ja toisesta haarasta varaajan alaosan yhteeseen.

[Opation]

Kokeillaanpas laittaa kuvia...

Tässä näkyy tuon liitännät ylhäältäpain. Nelitieventtiiliin tulee vasemmalta ylävaraajasta, keskeltä alavaraajaasta ja paluu alavaraajaan oikealta. Näiden alapuolella kuvassa on antureiden putket, alavaraaja vasemmalla ja ylävaraaja oikealla. Neliskulmaiset mutterit vasemmalla takakulmassa olis ne ylimääräiset, oikea menee alavaraajan alapäähän johon voisi siis vaihtaa tuon nykyisen paluun.



Ja tässä viimeisin trendi:
Alaminimin jouduin nostamaan 31:n kun ei suihku ollutkaan tarpeeksi lämmin eilen saunoessa.



Ja zoomattuna tuo alavaraajan antiromahtaminen, siis ylöspäin: 



No ei ne näy isona... linkki on isompi kuiteski.

[Opation]

Onhan tuo juuri niinkuin Matias kertoi, mutta kun se palaava on ihan yhtä lähellä mittausanturia (noin 5-6 cm), ja siinä kulkee aika viileä vesi tullesaan lattioista takaisin. Meillä taitaa nyt olla noin 25-26 astetta. Hyvin varmaan saattaa vääristää varaajan oikeaa lämpötilaa.

Kumma kun itsellä on sellainen luonne että kaikki pitää kyseenalaistaa. Tai sitten mitään tuotetta ei tunnu saavan omasta mielestä valmiina...  Kyllä tää tästä.

Huomasitteko että varaajakin sai lisäeristeen päälleen, siellä ei ollut kuin 9mm eriste jos oikein katsoin. Jäi tuota 19mm armaflexiä niin laitoin sitä vielä lämmikkeeksi, vaikutus marginaalinen. Mutta mittasin ulkolämpömittarilla alkuperäisen ja armaflexin välistä noin 40 astetta joten voisi tuo paremminkin olla eristetty.

[seppaant]

Voi olla että muistan väärin, mutta olikohan jäsen seppaant kytkenyt omassa v-mallissaan paluun tulemaan juuri lj2-yhteestä, seppaant varmaan itse kumoaa tai varmistaa.

Näin tein. Pumppu on v.2007 uudempi V-7.0 malli.
LJ1:n paluu kulkee osan matkaa ylävaraajan vesitilassa jäähdyttäen sitä aika tehokkaasti.
LJ2:n paluu menee suoraan alavaraajaan
Koska minulla on käytössä ainoastaan LJ1, niin vaihdoin LJ1:n paluun LJ:2n paluuyhteeseen.

Vaikutus ylävaraajan lämpötilakäyttäytymiseen oli yllättävän suuri.

Toinen hölmöys siinä on se, että ylävaraajan yläosaan menevä tulistetun veden putki kulkee sekä ala että ylävaraajan vesitilan kautta.
Mitenkä Vs mallissa? Kuvien mukaan joissakin näissä vesitilassa menevissä putkissa saattaa olla lämpöeristys?

Itse vaihdoin tulistetun veden putken kulkemaan varaajan ulkopuolelta ja aurinkoyhteestä sisään ylävaraajaan.

Ennen näitä muutoksia alkoi pumppu käydä alavaraajan ohjaamana n. -10C alapuolella.
Muutosten jälkeen rajalämpötila on n. +7C.

ATS

[Opation]

Toinen hölmöys siinä on se, että ylävaraajan yläosaan menevä tulistetun veden putki kulkee sekä ala että ylävaraajan vesitilan kautta.
Mitenkä Vs mallissa? Kuvien mukaan joissakin näissä vesitilassa menevissä putkissa saattaa olla lämpöeristys?

No joo ainakin kuvan mukaan on eristetty tulistusputket, totuutta en tiedä. Vs:ssä kaikki liitännät varaajaan on päällä joten esimerkiksi käyttövesikierukan kylmä menee ylävaraajan kautta ja se on ainakin kylmää. Jos oikein jaksais kokeilla niin tulistimelle menevän putken voisi liittää lauhduttimen lähtöön niinkuin Geoprossa. Silloin tulistusvesi olisi varmasti kuumempaa. Siihen voisi sitten tuunata "aktiivitulistuksen" käyttövedensekoitustermostaatista, sellaisesta jossa ei ole suojausta jos kylmä katkeaa. Sais termariohjatun tulistuksen joka melkovarmaan on hieman parempi kuin tuo vakioversio. Menee jo turhan hankalaksi...

Tulistusta muuten säätelen nyt tuon trendin mukaan, en tiedä onko oikein, mutta yritän sen perusteella etsiä asetuksen jolla ylävaraajan lämpötila nousee aikaan nähden nopeimmin. Ruuvi 1 kierros auki, lämmöt alkaa nousta noin 3min kohdalla, 18 min kohdalla nousua 2,8 astetta. Ruuvi auki 1,5 kierrosta lämmönnousu alkaa vasta 7min kohdalla mutta 18min kohdalla nousua 3,8 astetta.

Ennen näitä muutoksia alkoi pumppu käydä alavaraajan ohjaamana n. -10C alapuolella.
Muutosten jälkeen rajalämpötila on n. +7C.

Aika huikea ero, eikö näitä sitten suunnitella kunnolla kaikkia vaihtoehtoja kokeilemalla jo ennen tuotantoa?? Pitää tutkia vähän kierteiden kokoja ja alkaa etsiä sopivia osia tuon LJ-paluuputken vaihtoon. Tuo on ihan kokeiltavissa.

[Renoo]

Ja tässä viimeisin trendi:
Alaminimin jouduin nostamaan 31:n kun ei suihku ollutkaan tarpeeksi lämmin eilen saunoessa.

Oletan, että menitte saunomaan hieman jälkeen klo 19. Trendin mukaan ylävaraajassa koko ajan yli 42 astetta, tuliko siitä huolimatta tunne, että vettä ei riitä. Meillä v-mallissa saa ylävaraaja mennä  alta 40 asteenkin, kunhan pumppu jauhaa samaan aikaan ja silti tulee suihkulämpöistä.

[Matias]

Lämpöässä vs malli 4-tie venttiili

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Opation]

Ja tässä viimeisin trendi:
Alaminimin jouduin nostamaan 31:n kun ei suihku ollutkaan tarpeeksi lämmin eilen saunoessa.

Oletan, että menitte saunomaan hieman jälkeen klo 19. Trendin mukaan ylävaraajassa koko ajan yli 42 astetta, tuliko siitä huolimatta tunne, että vettä ei riitä. Meillä v-mallissa saa ylävaraaja mennä  alta 40 asteenkin, kunhan pumppu jauhaa samaan aikaan ja silti tulee suihkulämpöistä.

Kyllä mentiin ja kyllä 42 astetta oli taulussa mutta ei riitä. Ja siis tarkoitan että siitä ei suihkulle saa millään 39 asteista, juuri saattaa riittää sen mitä termarihana 38-kohdalla antaa mutta kuumempaa ei saa. En minä itse tarvikkaan mutta joku muu voi tarvita. Ja joskus tarvis kuumaa vettä lasten ammeeseen että tarkenevat siellä läträtä.

Mutta tuo voip ihan hyvin johtua taas kierukan ominaisuuksista, ei ehkä riitä sen pituus. Sama ongelma on vaikka kuumemmallakin varaajalla että jos kahdesta suihkusta laskee vauhdilla molempiin ammeisiin vettä niin alkaa jäähtyä, toinen suihku kiinni ja taas lämpenee. Ja pumpun käynti lämmitti ihan vähän, sen että tuntee mutta ei yli 40 asteista hanaan tule.

Sovun säilymiseksi ja ystävällisenä eleenä nostin alamin 32 ja ylämin 46, erot samat. Nyt pitää jo riittää.

Kuvasta muuten näkee kumpi meistä kävi ensin ja kumpi voi mennä trendin mukaan lämpöiseen suihkuun... 

PS. Kiitos Matiakselle kuvasta ja selvennyksistä. Arvasin siis oikein tuon paluuputken, tulot varaajilta meni ristiin. Silti anturit lähellä paluuputkea.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Opation]

Minkä mallin latauspumppu on lauhduttimella V-sarjalaisessa ja minkälaiset speksit sillä on? Jossain maininta että Wilo 25/4-3 mutta en löytänyt speksejä sille. Sitä vaan että kuinka paljon poikkeaa Vs:n Grundfos UPSO 25-40-mallista?

Ja kun tuota Wiloa etsin, näin mm. tällaisen -> http://www.paw.eu/en/service/documents/PAW_RL_Hochhaltung_201103_en.pdf

Ja oli noita vastaavia muitakin, tuohan on valmis venttiili tulistuksen aktivoimiseksi. Kierrättää vettä tulistimella niin pitkään että saavuttaa 55 astetta ja sitten lähtee varaajalle. Voiko tuosta olla hyötyä ja ymmärsinkö toiminnan oikein?

[Renoo]

Minkä mallin latauspumppu on lauhduttimella V-sarjalaisessa ja minkälaiset speksit sillä on? Jossain maininta että Wilo 25/4-3 mutta en löytänyt speksejä sille. Sitä vaan että kuinka paljon poikkeaa Vs:n Grundfos UPSO 25-40-mallista?

Meidän V9-mallissa vuodelta 2010 on Grundfos, tarkempaa mallia en tähän hätään saa, koitan katsoa iltasella.

[seppaant]

Minkä mallin latauspumppu on lauhduttimella V-sarjalaisessa ja minkälaiset speksit sillä on? Jossain maininta että Wilo 25/4-3 mutta en löytänyt speksejä sille. Sitä vaan että kuinka paljon poikkeaa Vs:n Grundfos UPSO 25-40-mallista?

Minun V7:ssa vuodelta 2007 on latauspumppuna Wilo RS25/4-3 KUP
Oheisesta linkistä löytyy jotain tietoa.
Ilmeisesti Tämä Wilo ja sinun Grundfos ovat hyvin samanlaiset pumput ominaisuuksiltaan

http://productfinder.wilo.com/fi/FI/productrange/0000000a0000166700020023/fc_range_description/

ATS

[Opation]

25/4 on aika tasan sama ominaisuuksiltaan. Ajattelin vaan että meinaako tuo 4-3 jotain pienempää tehoa, joka olis selittänyt varaajan sekoittumisen tällä 25-40:llä.

Nyt olen tehnyt sellaisen huomion kun olen trimmannut tulistusta. Mitä kiinnemmäs säädön laittaa sitä loivempi on ylävaraajan "lämpöhuippu". Kun venttiiliä aukaisee sen huipun kärki alkaa mennä terävämmäksi, eli ylävaraajan lämpö nousee hieman nopeammin, mutta alkaa laskea heti kompuran sammuttua. Jotain tekemistä kai varaajaan jäävän veden liikkeillä latauspumppujen sammumisen jälkeen.

Trimmi auki 0,75 kierrosta (tehdasasetus)


Trimmi auki 1,25 kierrosta


Mielessä kävi myös epätoivon hetkellä että jos tulistustrimmi on liikaa auki, jäisi vesi kiertämään issesseen ja siirtäisi lämpöä alas. No ei sentään, testasin sen sulkemalla palloventtiilin käynnin jälkeen.

Eihän alaminimillä ole mitään vaikutusta nyt ylävaraajaan kun pyynti lattialle on noin 28 ja alamin 32? Ei tuo nelitieventtiili ainakaan ole paljoa liikkunut.

Olispa kiva kun sais jotenkin ratkaistua tämän paremmaksi... Pähkäily jatkuu, en halua myöntää vielä että varaaja on susi..

[Matias]

Nyt jätin yöksi:
Ylä 46 / 6
Ala 40 / 10

Peki vastaili tuolla toisaalla ja ymmärsin että viittasi varaajan pieneen kokoon. Vaan kun en ymmärrä että tätä myytäisiin tulistavana pumppuna jos ero on näin pieni tulistuksen ja lauhdutuksen välillä. Vaihtoventtiili ajais saman asian halvemmalla, tosin ei sovi allamainitun Uponorin kaveriksi (eihän?)

Pari pohdintaa:
1. Voiko tuohon Vs:n lisätä varaajan ja olisiko siitä hyötyä? Tulisiko se vain alavaraajan rinnalle ja lisäisi käyntiaikoja -> lisäisi tulistettavaa energiaa? Saunaan mahtuis.

Kun Opationilla näyttäisi olevan lattialämmitys ja jos lattialämmitysputket on betonilaatassa niin sehän muodostaa massan puolesta melkoisen varaajan.Esim vaihtoventtilikoneissa ei taideta varsinasta lämmitysverkon varaajaa juurikaan käyttää vaan kohtuuliset käynti/taukojaksot saadaan kun sopivasti käytetään betonilaatan lämmönvarausominaisuutta hyödyksi

Foorumilla ainakin jäsen Peki on tehnyt pitkäaikaista tutkimusta betonilaatan lämmitysveden  kiertopumpun/virtauksien  säädöistä ja säätöjen vaikutuksista lämpöpumpun käyntijaksoihin.

Tulistinpumpun lämmitysvaraajassa on yleensä shuntti joka pitää menoveden lämpötilan hyvinkin tarkasti asetetussa arvossa jolloin vakiolämpötilassa kiertävässä lattiapiirissa ei muodostu samanlaista lämmönvaraus/purku ominaisuutta kuin ilman shunttia toimivissä järjestelmissä joissa käyntijakson aikana veden lämpöä hiukan nostetaan ja taukojakson aikana käytetään laattaan varastoitunutta lämpötehoa siten että huonelämpötila ei juurikaan vaihtele

Olisko Pekillä kommenttia tähän?

[Opation]

Alakerta betonia ja yläkerrassa alumiinilevyt. Kun olisi oumanissa enemmän älyä... On siinä vissiin relekärkiä vapaana, jos sellainen kytkisi vastuksen menoveden anturin kanssa sarjaan silloin kun kompura käy. Pakottaisi silloin lämpimämpää vettä kayntijaksoille.

Auttaako tuo sitten ylävaraajan lämpeämiseen, en enää oikein usko kun se jäähtyy lepotauolla liian nopeasti. Käyntijakso pidentyisi ja kompressori varmasti tykkäisi tilanteesta. Nyt kone käy hieman yli 20 kertaa vuorokaudessa, eli ei kai ihan paha tilanne tämäkään.

[peki]

No mun mielipide kyllä on se että laatta hoitaa varaavuuden lämmityksessä, eikä siihen muita kilkkeitä tarvii kun ton hullunkierron. Itse ajelen nyt 4 C kytkenäerotuksella ja huonelämmöt huojuu puolen asteen sisällä.
Ton VS 8 ylävaraaja on kyllä mielestäni aivan liian pieni ainakin lapsiperheen tarpeisiin, puhumattakaan nuorisosta.
Käy varmaan johonki sinkulle tai eläkeläispariskunnalle.

Varaaja joo, mutta kyykkää se silläkin, ellei sitten priimaa pönttöö kuumaksi vastuksella, kuten esim jäsen Raid IVT tekee.
Huonetermarit mullakin on. On/off mallii ja aivan turhat. No onhan noita vihreitä ledejä kiva katella pimeellä. Tolla laatalla on ihmeellinen taipumus viiletä aika äkkiä ainakin talvella.
Paljonko tossa VS 8 on tulistimen teho?

[Opation]

Onko toi 4C kytkentäerotus lukema minkä verran kuumempaa se lataa lattiaan käydessään? Jos tuota vastaavan noston laittais tuohon VS:n niin eihän varaajasta ainakaan näillä keleillä tarvi paljoa ottaa kompuran levätessä -> varaaja pysyy paremmin lämpösenä -> toisaalta alkaa olla sama kuin vaihtoventtiilikone. Eli tulistuksen edut??

Nyt tänään jo vesi riitti, alamin 32 ylämin 46.

E: Meidän termareissa ei ole edes ledejä... 

[peki]

Esim. startti 28c ja paluuveden ollessa 32c pysäyttää.
Sun pumpussa on vaan niin pieni varaaja että ei millään riitä puskuriksi yhtäaikaiseen käyttöön.
Minä sinuna sulkisin kokonaan ylävaraajan käytön lämmitysajoon ja suurentaisin noita ylä ja ala minimejä että kv riittäisi.
Laatta ei sinällään kyykkää kokonaan 5 tunninkaan lämmittämättä olosta.

[Matias]

Itse ajelen nyt 4 C kytkenäerotuksella ja huonelämmöt huojuu puolen asteen sisällä.

Millaiset käynti/taukojaksot Pekillä tulee tuolla 4C:n hystereesillä?

Periaatteessa saman tilanteen saisi Lämpöässälläkin jos menoveden lämpötila nousisi vaikkapa tuon 4 astetta korkeammaksi kuin lämpökäyrän pyynti (L1 menovesi) niin lattialaatta varaisi itseensä ylimääräistä lämpötehoa ja kompressorin taukojakson aikana tämän varauksen voisi purkaa huoneiden lämmittämiseen.
Ainakin kompressorin käynti- ja taukojaksot pitenisivät molemmat.
Miten tuon sitten käytännössä saisi toimimaan noin,ala_ero asetushan sen hoitaa alavaraajassa mutta lämpökäyrälle mikä nyt säätää menoveden lämpöä,ei taida olla hystereesia laisinkaan?

Joku muistikuva kaihertaa että jonkun foorumin jäsenen Lämpöässässä olisi käytössä  tuontapainen (extra)ohjaus?
Siis että lattialämmitysken betonilaatan varaavuutta hyödynnetään alavaraajan lisäksi?

Nyt tänään jo vesi riitti, alamin 32 ylämin 46.

Säätömuutosten jälkeen menee päivä-pari ennenkuin systeemi asettuu uuteen tasapainotilaan ja muutoksen vaikutuksen näkee vasta sitten

[Matias]

Sun pumpussa on vaan niin pieni varaaja että ei millään riitä puskuriksi yhtäaikaiseen käyttöön.
Minä sinuna sulkisin kokonaan ylävaraajan käytön lämmitysajoon ja suurentaisin noita ylä ja ala minimejä että kv riittäisi.
Laatta ei sinällään kyykkää kokonaan 5 tunninkaan lämmittämättä olosta.

Meillä on 160l:n tulistinvaraaja kun sen lämpötila on +55 niin piisaa hyvin 5h:n taukojaksolla käyttövesi.
Tulistinvaihtimen teho meillä on n 1kw,luulen että LÄ:ssä on hiukan suurempi.

Näissä tulistinpumpuissa kun käyttöveden esilämmitys otetaan lämmitysverkon (ala)varaajasta niin sillä riittää paremmin

[peki]

Pumppu käy about 75 min. ja 12min. kv ajoo. Huilaa välissä noin 90 min. Tosin ulkona pakastuu lisää ja lämmittää enemmän kuin vakaalla ulkolämpötilalla. Yritin laittaa käppyrää mutta ei jostain syystä suostu tallentamaan pienennettyä kuvaa kun tuo uniikki ei mahdu.
Nämä nykyiset parketit ja paksut matot on aika hyviä eristämään nuo piikit lämmityksessä puoleen jos toiseen.

[Matias]

Pumppu käy about 75 min. ja 12min. kv ajoo. Huilaa välissä noin 90 min.

Onko Pekillä puskurivaraajaa lattialämmityspiirissä?
Jos on niin minkä kokoinen?

Jos ei ole niinkuin muistelen niin pysyykö tosiaan huonelämpötila 0,5 asteen sisällä kun käynnitys/pysäytys ero on 4 astetta ja käyntijaksot noin harvat?

[peki]

Joo, oikeestaan lämpötila ei heitä tuota puoltakaan astetta. Mitään ulkoista varaajaa ei oo ja kv pönikkäkin on 168l.
Ekat 7 vuotta ajelin 5 asteen kytkenäerotuksella ja kukaan ei valittanut silloinkaan
Voisin mittailla huomenissa pintalämmöt laatasta, parketista ja lamista tolla kytkentäerotuksella.

[peki]

Sun pumpussa on vaan niin pieni varaaja että ei millään riitä puskuriksi yhtäaikaiseen käyttöön.
Minä sinuna sulkisin kokonaan ylävaraajan käytön lämmitysajoon ja suurentaisin noita ylä ja ala minimejä että kv riittäisi.
Laatta ei sinällään kyykkää kokonaan 5 tunninkaan lämmittämättä olosta.

Meillä on 160l:n tulistinvaraaja kun sen lämpötila on +55 niin piisaa hyvin 5h:n taukojaksolla käyttövesi.
Tulistinvaihtimen teho meillä on n 1kw,luulen että LÄ:ssä on hiukan suurempi.

Näissä tulistinpumpuissa kun käyttöveden esilämmitys otetaan lämmitysverkon (ala)varaajasta niin sillä riittää paremmin

Eikö sulla ollu se jättivaraaja apuna joskus?

[allis]

Matias:
Tulistinpumpun lämmitysvaraajassa on yleensä shuntti joka pitää menoveden lämpötilan hyvinkin tarkasti asetetussa arvossa jolloin vakiolämpötilassa kiertävässä lattiapiirissa ei muodostu samanlaista lämmönvaraus/purku ominaisuutta kuin ilman shunttia toimivissä järjestelmissä joissa käyntijakson aikana veden lämpöä hiukan nostetaan ja taukojakson aikana käytetään laattaan varastoitunutta lämpötehoa siten että huonelämpötila ei juurikaan vaihtele

Mulla toimii tulistinpumppu ton jälkimmäisen mallin mukaisesti. Sähkönkulutuksesta ei ole tietoa ennenkuin saan mittarin paikalleen ja pääsen vertaamaan lyhyemmän ja pitemmän käyntijakson eroja.

[Opation]

Allis: Kai tossakin shuntti on vai millä sen veden lämpö nostetaan käynnin ajaksi? En minä sellaista säätöä/asetusta ainakaan Oumanin valikoista löytynyt. Tähän on minulla toinen idea jota juuri testailen ennen kuin enemmän mainostan. Laitan illalla trendiä jos toimii.

[Renoo]

Joku muistikuva kaihertaa että jonkun foorumin jäsenen Lämpöässässä olisi käytössä  tuontapainen (extra)ohjaus?
Siis että lattialämmitysken betonilaatan varaavuutta hyödynnetään alavaraajan lisäksi?

Sailor varmaan itse kertoo, mutta sailorin Wanha V-malli käyttäytyy vähän tähän tapaan. En tiedä onko tässä nyt muuta takana kuin tosi pieni ala_min jonka saa pieneksi Wanhassa.

http://www.elisanet.fi/sailor/trend.jpg

Tuostahan näkee selvästi, että kun käyntijakso alkaa niin menovesi on 24 astetta ja kun päättyy niin 32 astetta. Tällähän sailor on saanut tuohon W-malliin järkevät käyntiajat, eikös nämä W-mallit yleensä paukuta menemään paljon lyhyemmällä käyntijaksolla.

Omassakin V-mallissakin huomattavissa pientä samanlaista käytöstä kun ala_min on vastuksella säädetty alemmaksi.

Punainen lattia menovesi ja sininen paluuvesi. Startissa menovesi nousee ja lepojaksen lopussa laskee.

Vihreä on muuten autotallin/varaston piirin paluulämpö. Sinne pusketaan samanlämpöistä kuin muuallekin, kun on vain LJ1. Ensin on sen 20m sellaista paksumpaa muoviputkea josta tallissa jaetaa normaalia lattiaputkea varastoon ja autotalliin, virtaama on kuristettu  minimiin, tämä on niin pitkä piiri että ei paljon tuo lämpötilan vaihtelu vaikuta mikä tuossa sinisessä ja punaisessa näkyy.

[Opation]

No sitten en ole tainnut keksiä pyörää uudelleen. Pidetään hulluja jännityksessä vielä vähän aikaa. Modaukseen tarvitaan Vs-mallissa 25cm kytkentäjohtoa ja Oumanin konffausta, ei muuta. Käynti ja lepoajat nyt alun mukaan noin 2-3kertaiset vakioon verrattuna. Ylävaraajakin aika lämmin jo. 

[Renoo]

No sitten en ole tainnut keksiä pyörää uudelleen. Pidetään hulluja jännityksessä vielä vähän aikaa. Modaukseen tarvitaan Vs-mallissa 25cm kytkentäjohtoa ja Oumanin konffausta, ei muuta. Käynti ja lepoajat nyt alun mukaan noin 2-3kertaiset vakioon verrattuna. Ylävaraajakin aika lämmin jo. 

No paljasta jo!

[Matias]

Peki : Eikö sulla ollu se jättivaraaja apuna joskus?

on 1250l entinen yösähkövaraaja patteriverkossa.

Allis:  Mulla toimii tulistinpumppu ton jälkimmäisen mallin mukaisesti. Sähkönkulutuksesta ei ole tietoa ennenkuin saan mittarin paikalleen ja pääsen vertaamaan lyhyemmän ja pitemmän käyntijakson eroja.

Alliksella on varmaan reilun kokoinen varaaja lämmityspiirissä,ei taida ihan noin harvoja käyntijaksoja saada betonilaattaan varaamalla?


 

Matias :  Joku muistikuva kaihertaa että jonkun foorumin jäsenen Lämpöässässä olisi käytössä  tuontapainen (extra)ohjaus?
    Siis että lattialämmitysken betonilaatan varaavuutta hyödynnetään alavaraajan lisäksi?

Renoo : Sailor varmaan itse kertoo, mutta sailorin Wanha V-malli käyttäytyy vähän tähän tapaan. En tiedä onko tässä nyt muuta takana kuin tosi pieni ala_min jonka saa pieneksi Wanhassa.

http://www.elisanet.fi/sailor/trend.jpg

Tuostahan näkee selvästi, että kun käyntijakso alkaa niin menovesi on 24 astetta ja kun päättyy niin 32 astetta. Tällähän sailor on saanut tuohon W-malliin järkevät käyntiajat, eikös nämä W-mallit yleensä paukuta menemään paljon lyhyemmällä käyntijaksolla.

Joo,niihän se olikin,mitenhän sailor on tuon junaillut ettei 4-tieventtiili jäähdytä ylävaraajaa kun alavaraajan lämpö menee noin paljon lämpökäyrän alle?

Opation :No sitten en ole tainnut keksiä pyörää uudelleen.
 Modaukseen tarvitaan Vs-mallissa 25cm kytkentäjohtoa ja Oumanin konffausta, ei muuta. Käynti ja lepoajat nyt alun mukaan noin 2-3kertaiset vakioon verrattuna.

Mielenkiinnolla odotellaan miten ratkaisit ........

[seppaant]

Renoo

Omassakin V-mallissakin huomattavissa pientä samanlaista käytöstä kun ala_min on vastuksella säädetty alemmaksi.

Johtuisikohan tuo lämpötilakäyttäytyminen kuitenkin säätäjän viritysarvoista?

ATS

[Renoo]

Renoo

Omassakin V-mallissakin huomattavissa pientä samanlaista käytöstä kun ala_min on vastuksella säädetty alemmaksi.

Johtuisikohan tuo lämpötilakäyttäytyminen kuitenkin säätäjän viritysarvoista?

ATS

Mitä tarkoitat tällä? Ilmiö katoaa jos laitan ala_min arvoa ylemmäksi. Nyt se on 28 ja lattiaan menee 0=27, -20=31 käyrällä lämpöä. Alavaraajan pohjallahan on vielä viilempää kuin tuo 28 startin hetkellä, lauhduttimelle menee tässä vaiheessa noin 26 asteista kun kompura starttaa.

[peki]

No niin tässäpä näitä eri kylmenemislämpöjä eri lattiamateriaaleilla.
Ulkona tasanen -6.5c
klo 10.24
pumppu pysähty.
Keittiön lami 24,3c, klo 11.24 24,3c, klo 12.10 24,3  Ei siis mitään laskuu

olohuone parketti 22,5c klo 11.24 22,2c, klo 12.10 22,1c  tippu 0,4 c

khh kaakeli 26,6c, klo 11.24 26,6c,klo 12.10 25,9c tippu 0,7c

peltilami yläk.23,5c klo 11.24 23,5c, klo 12.10 22,8c tippu 0,7c.
Pistoolimittarilla mitaten keittiön seinästä tasanen 22,1c, heittoa noin 0,1c puoleen jos toiseen.

[AkSy]

Mielenkiintoista keskustelua ja innolla odotellaan ratkaisuja. VS10 (203gt) pyörinyt 2/2012 saakka ja käyttövettä kulutettu Juhannuksesta saakka. Käyttötunnit aika kohtuulliset mutta sähköähän menee aina liikaa. Alitajunnassa painaa vähän korkea alavaraajan lämpötila ja lämpimän veden tuotto. Kauppoja tehtäessä oli vähän toinen mielikuva pumpun mahdollisuuksista. Perheessä kaksi aikuista ja alle kouluikäinen tyttö.

Meillä mennään tällä hetkellä asetuksilla

- ala min. 34
- alaero 10
- ylämin 46
- yläero 4
Lj1 +22  +28  +34 (kosteat tilat, alakerta ja "kuristettu" autotalli)
LJ2 +23  +29  +35 (yläkerta)

Vesi riittää normikäytössä ja pumppu käy alasäiliön ohjaamana juuri ja juuri. Pumpulle ei muuta ole tehty kuin säädetty huollon ohjeiden mukaisesti trimmiventtiili 1,5 kierrosta auki (oli 0,75). Koetin myös tuota lauhdutin kuristusta, mutta palasin toistaiseksi lähtötilanteeseen.

Jatkakaa

[Opation]

Jatketaan, en tiedä onko tästä vielä kuinka paljon apua, ja tämä on jo vähän enemmän tuunausta kuin pelkät perussäädöt. Aamun logitukset hävis kun sain läppärin jumiin mutta nyt on pieni pätkä näyttää, verratkaa aiempiin postauksiin. Huomatkaa siis L1-menoveden käyttäytyminen ja käynti/lepojakson pituus.



Tässä on yksi mahdollinen ratkaisu jolla korjata Vs-mallin ja miksei muidenkin Lämpöässien pienen varaajan haitat. Omassani alavaraajan massa on nyt noin 25000kg ja materiaali betonia. Ottaa lämmön vastaan hitaammin kuin vesi varaajassa mutta tuo selvän hyödyn ainakin kompressorin käyttöikää ajatellen. Oletettavasti tästä ei ole mitään apua patterilämmitystaloon enkä vielä vakuutu käyttöveden riittävyydestä.

Eli otin Oumanilta Huippuimurin puolitehon käyttöön. Sillä saa laskettua menoveden lämpötilaa 0-10 astetta käyrään verrattuna ja ohjaus otetaan digitaalitulosta X1.

Nämä ohjeet on pätee siis varmasti VAIN 2010-mallin VS 8.0 malliin jossa Ouman 201GT-säädin. Muihin varmaan sovellettavissa helposti. Rele kytkee vain 8 voltin jännitettä arviolta 4kohm vastuksen kautta maihin joten oikein tehdessä tämä on turvallista. Lämpöpumpusta tietenkin virrat pois sähkötaululta asti ennen kuin kansia aukaisee.

EN OTA MITÄÄN VASTUUTA OHJEESTA.

Eli asetukset Oumaniin:

-Mene huoltotilaan
-Valitse Erikoishuolto
-Valitse Dig 1 valinta
-Aseta *H-imuri 1/2 teh

Säädä sopiva käyrän asetus, HUOM! ei liian isoa arvoa!!

-Huoltotila
-Asetusarvot
-HI 1/2 vaik -3C (oma varovainen asetukseni)

Sitten itse kytkentä

Se noin 25cm johto tarvitaan ohjaamaan X1 tuloon kompressorin käyntitieto. Harmi kun sille oli sopivat kärjet valmiina Eli johdin releeltä K1.1, liitännästä 22 Oumaniin X1 tuloon riviliittemen liitäntä 21. 22 on maa ja jää vapaaksi. Rele saa maan riviliittimen maaterminaalista 3 ja 4 liitäntöjen välistä.

Asennus on valmis.

Sitten lämmön säätö. Tarkoitus on nostaa menovesi korkeammalle kun kompressori käy joten säätökäyrällä asetetaan haluttu menoveden lämpötila käyntijakson aikana. Kompressorin levätessä menovesi on Käyrän asetus - Huippuimurin asetus.

Eli käyrää joutuu nostamaan noin 1-2 astetta jos alennus on 3 astetta. Ja mitä enemmän on pakkasta ulkona sitä enemmän kompura käy, tästä johtuen oletan että käyrää nostetaan enemmän 0-kohdasta ja vähemmän -20-kohdasta. Tuo on vaan kokeiltava.

Itse ajelen nyt asetuksilla:

Ylämin 45
Yläero 4
Alamin 32
Alaero 8 (kokeilun alussa oli 10 astetta ja taitaa olla turhaa lämmittää alavaraajaa niin kuumaksi.)

Alamin 30 on vielä kokeilematta, käydään nyt ensin suihkussa ym.

Käyrä oli ennen modausta:
-20=31
   0=27
 20=24

Ja nyt nostin:
-20=33
   0=29
 20=24

Alavaraajan palloventtiilin avasin auki mutta se vaan tiputtaa selvästi ylävaraajan lämmöt. Suljin sitä vain sen verran ettei näytä sekoittuvan, isommalla kuristuksella ylävaraajan saa kuumemmaksi, mutta jos nyt pitää ottaa rajusti tehoa lattiaan niin hyötysuhteen takia lienee parasta avata niin paljon kun vaan kärsii. Dt käynnin loppuvaiheilla 6,6 ja varaajaan menee lopussa noin 41 asteinen vesi lauhduttimelta.

Tulistusventtiili auki 0,8 kierrosta näin aluksi, en kokeillut vielä muuta.

Vielä jää nähtäväksi että riittääkö silti lämmin vesi koska silloin kun kompura alkaa lämmittää lisää vettä, ei alavaraaja nousekkaan nopesti. V1.0 ratkasu tuohon voisi olla putken pintaan asennettava säädettävä termostaatti, kun vettä otetaan hanasta tuo käyttövesiputkessa kiinni oleva termari naksahtaa ja katkaisee tuon "huipparin" ohjauksen ja lattiaan ei silloin oteta vettä varaajasta juuri lainkaan.

Mitäs sanotte vai onko ihan susi-idea? Helppo ainakin ja mitään ei tarvi "huijata".
       

[peki]

En noista virityksistä osaa sanoa, mutta taisi tulla palstalle uusi ropelikorva.

[Opation]

Tässä vielä samanlevyisessä aikaikkunassa ennen:



Ja jälkeen:



Ulkolämpötilassa ja alaerossa 10 -> 8 tosin eroa.


Ja kuvat kytkentäpisteistä:

Musta johdin X1,21



Saman johdon pää K1.1 releen kannassa vasemmalla alhaalla merkinnän 22 alla. Samassa releessä myös verkkosähköä (kampikammion lämmitys)

[sailor]

Samaan betoniin varaamiseen sitä on tässä itsekkin tehty. Pumppuna tosin wanha V-malli, jossa hyvä puoli on että tämä varastoi vettä (ei kierukkaa). Käyttövesi voi siis olla trendin mukaan 35 asteista ja vielä tulee hanasta ihan normi suihkuvettä vähän aikaa.

Itselläni Ouman taipuu alle 30 asteen lämpötiloille, joten ajan nytkin 22 asteen alaminimillä, joka sitten nousee itsekseen Oumanin suojauksen ansiosta käyrän mukana. Tämän näkee helposti siitä että alaminimi nousee kun lämpötila laskee.

VS-mallin lattianvarauksen tekisin yksinkertaisesti siten että laittaisin suntin lämpötilaanturin mittaamaan lattiapiirin paluuputkea, jolloin suntti pysyisi auki pitkääään käynnistyksen jälkeen - kunnes lämmin vesi saavuttaisi anturin ja suntti menisi kiinni. Jos tuntuu liian radikaalilta niin toinen vaihtoehto olisi hieman huonontaa anturin kosketusta, jolloin anturiin+sunttiin syntyy viivettä ja käyntijakso pitenee.

Itse en tuota modia kokeile, koska tässä ylitehopumpussa on 20kW plus tehoa lattialämmitykseen. Pelkästään siirtämällä suntin anturia kauemmas pumpusta saadaan lisää toivottua hitautta.

ÄLÄ kokeile ellet tiedä mitä teet. Tämä sanailu oli lähinnä tarkoitettu Opationille. Tuon suntin anturin siirtämistä paluuputkeen en kyllä yhtään epäilisi patterikohteessa. Tietty lämpökäyrän joutunee rukkaamaan uudelleen.

EDIT: olethan huomannut että kello-ohjelmaankin saa laitettua muistaakseni rajattoman määrän pudotus-/nosto-ohjelmia?

[Opation]

Joo älkää kokeilko jos ei tunnu selvältä. Kohta on Lämpöässän huollon numero tukossa...

Kuinka paljon lämpimämpää vettä voi yhtäkkiä alkaa työntämään lattiaan? Onko jotain riskiä rakenteiden (putket, betonit, laatat esim.) kestävyyden kanssa??

[Opation]

EDIT: olethan huomannut että kello-ohjelmaankin saa laitettua muistaakseni rajattoman määrän pudotus-/nosto-ohjelmia?

Huomasin, mutta halusin just silloin siirtää lämpöä muualle kun kompura käy.