Vanha V-malli toimiiko osatehoisena

[allis]

Kyselin tossa toisessa topicissa lisävaraajalla saatavasta varauskyvyn lisäyksestä ja se ei onnistu. Sitten tuli idea käyttää pumppua osatehoisena kovimpien pakkasten aikaan jos lämmitysteho ei muuten riitä. Uudemman V-mallin ohjeessa mainitaan osatehoinen käyttö, mutta onko tietoa/kokemusta vanhan V-mallin käyttämisestä osatehoisena. Oumanista saa kyllä muutettua osatehoiseksi, mutta tuleeko toimintaan jotain ongelmia? Oma pumppu on vuosi 2005 V10.

[Matias]

Oumanista saa kyllä muutettua osatehoiseksi, mutta tuleeko toimintaan jotain ongelmia?

Lämpöpumpun sulakekoko kannattaa tarkistaa ja valita lisävastuksien teho sen mukaan mitä sulakkeet kohtuudella kestää.

Täystehomoodissa kompressori ja vastus ei oli yhtäaikaa päällä.

Osatehomoodissa kompressori ja vastus voi olla yhtäaikaa päällä.

Kannattaa tosiaan kokeilla käytännössä miten V10:n kompressorin teho riittää yksinään,on sellainen käsitys että noiden kompressorit on aika reilusti ylimitoitettuja joten lämpötehoakin riittää ehkä enemmän kuin tuotetiedoissa kerrotaan.

Jos lämpöässä on tuollaista violetin väristä mallia niin tuon manuaalin sivulla 25 (PDF) on ohjeet täys- ja osateho valinnasta.

http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=38&saitti=lampoassa

[sailor]

Kannattaa huomioida että wanhassa V10 on tehoa muistaakseni jotain 13kW , eli ihan heti ei lopu potku pelkällä kompurallakaan.

Paljonko sitä lämmitysalaa nyt sitten yhteensä on?

[allis]

Tuleva kokonaisneliömäärä 360 m2 ja kuutioina 1100 m3. Tällä hetkellä toiminut hyvin, kun luvut on 260 m2 ja 760 m3.

[W10]

Kun pumpun teho on noin 4,5kw ja vastusten 6kw niin sulakkeet/johto pinta-alat ei oikein riitä.
Laita vastukselle oma syöttö (5x2,5) ryhmäkeskukselta, ja lisäksi tarvitset yhden kontaktorin ohjaukseen.

[justus01]

Kun pumpun teho on noin 4,5kw ja vastusten 6kw niin sulakkeet/johto pinta-alat ei oikein riitä.
Laita vastukselle oma syöttö (5x2,5) ryhmäkeskukselta, ja lisäksi tarvitset yhden kontaktorin ohjaukseen.

Riippuu varmasti minkä kokoiset sulakkeet ja johdot ennestään löytyy.
Jos on pumpulle jo valmiiksi esim. 5x6mm2 ja 20A sulakkeet, niin ei tarvitse mitään uusia syöttöjä alkaa rakentamaan...

[allis]

Taitaapi osatehokäyttö jäädä laskuista. Ryhmäkeskus on täynnä eli sieltä ei saa uusia syöttöjä. 3x16A ryhmää pitäisi pystyä kuormittamaan noin 11 kW, mutta ilmeisesti kompressorin käynnistysvirran takia sulakkeet ei kestä.

[Päiväkummun mies]

Taitaapi osatehokäyttö jäädä laskuista. Ryhmäkeskus on täynnä eli sieltä ei saa uusia syöttöjä. 3x16A ryhmää pitäisi pystyä kuormittamaan noin 11 kW, mutta ilmeisesti kompressorin käynnistysvirran takia sulakkeet ei kestä.

Tuota noin, ei ne vastukset ole kokoajan päällä. Ensin käynnistyy se kompressori ja kun Oumanni huomaa, että kompressorin tuotto ei riitä, niin silloin vasta otetaan ne vastukset päälle. Joten käynnistysvirralla ei ole väliä...??

[sailor]

Taitaapi osatehokäyttö jäädä laskuista. Ryhmäkeskus on täynnä eli sieltä ei saa uusia syöttöjä. 3x16A ryhmää pitäisi pystyä kuormittamaan noin 11 kW, mutta ilmeisesti kompressorin käynnistysvirran takia sulakkeet ei kestä.

Jos on hitaat sulakkeet niin tuskinpa tulee ongelmia. V10 ottoteho lienee jotain 4kW:n luokkaa. Itse kokeilisin ekana talvena ihan kompuralla ja sitten jos potku ei riitä niin sinne varastoon yksi sähköpuhallin termostaatin taakse. Ei tuosta kannata mitään ongelmaa ottaa.

Jonkun Wattson tai muun vastaavan energiakulutusmittarin lisääminen LÄ:n virtaottojen ympärille toisi mahdollisuuden seurata wattien kulutusta käyntijakson aikana. Tuskin LÄ polttaa vastuksia silloin kun kompura ei ole päällä, eli vastukset tulevat vasta mukaan kun kompura on päällä ja lämpötilarajat eivät täyty.

[Matias]

Jonkun Wattson tai muun vastaavan energiakulutusmittarin lisääminen LÄ:n virtaottojen ympärille toisi mahdollisuuden seurata wattien kulutusta käyntijakson aikana.

Jos etäluettava kwh-mittari on jo vaihdettu niin siitäkin näkee reaaliaikaisen (kw) tehonkulutuksen.
Tosin jakeluyhtiön kwh-mittari näyttää koko kiinteistön kulutuksen mutta aikahelposti saa esille lämpöpumpun ottotehon.
Joko laskemalla tai erottamalla muu kulutus mittauksen ajaksi.

[allis]

Sailor kirjoitti: Tuskin LÄ polttaa vastuksia silloin kun kompura ei ole päällä, eli vastukset tulevat vasta mukaan kun kompura on päällä ja lämpötilarajat eivät täyty.

Jos järjestys on aina ensin kompura ja sitten vastus, niin tuon mukaan käynnistysvirta ei olekaan mikään ongelma. Kompuran käydessä 4 kW + sähkövastus päälle 6 kW= 10 kW. 3x16A pitäis kestää.  Tosiaan huipputehokas tuntuu toi V10 olevan täysitehoisena, mutta tulevaa talvea varten täytyy miettiä nämä varasuunnitelmat. Onko vanhan V-mallin pumpuissa muuta eroa kun kompuran koko?

[sailor]

Onko vanhan V-mallin pumpuissa muuta eroa kun kompuran koko?

V15 mallissa menee välivesitilassa enemmän putkea kuin V10 mallissa.

Nimimerkki W10, vaihtoi wanhaan V10 malliinsa uuden kompuran, joka oli hieman tehokkaampi kuin alkuperäinen:

MTZ65 on alkuperäinen, siinä käynnistys virta 64A ja max virta 14A
MTZ64 on yleisesti saatava siinä käynnistys virta on 67A ja max virta 15A

Eli noin kilowatin saa extraa lämmitystehoon tuolla alemmalla ja varaa jää vielä tuohon 6kW:n sähkövastukseen.

Jos saat pidettyä menoveden 35 asteessa, niin tuosta nykyisestäkin irtoaa 15kW outputtia, eli et tule tarvimaan kyllä niitä vastuksia koskaan: http://web.archive.org/web/20041114092040/http://www.lampoassa.fi/kuvat/L%e4mp%f6%e4ss%e4_Vmalli.pdf

[Matias]

Nimimerkki W10, vaihtoi wanhaan V10 malliinsa uuden kompuran, joka oli hieman tehokkaampi kuin alkuperäinen:

MTZ65 on alkuperäinen, siinä käynnistys virta 64A ja max virta 14A
MTZ64 on yleisesti saatava siinä käynnistys virta on 67A ja max virta 15A

Jos MTZ65/64 virrat on pelkästään kompressorin niin max ottoteho on 8,5kw.
Jos COP lukemat on 3:n paikkeilla niin kompressori pystyisi tuottamaan 25,5kw:n antotehon.

Meillä 9kw:n Ekowellin kompressorin max virta on 7A jolla max ottoteho olisi 4,7kw.
Tästä on normaalisti käytössä n 3kw lämmityskaudella(antoteho n 9kw).
Kesäaikaan kun keruuliuoksen lämpötila nousee +15 asteeseen niin kompressorin ottoteho nousee hieman yli 4kw:n ja antoteho vastaavasti yli 12kw

[allis]

Kyselin noista eroavaisuuksista taas tulevaisuutta varten jos joutuu kompuran uusimaan. Eli laittaisin V15 kokoisen kompuran tilalle. Nyt kompressorina on Copeland scroll ZR61KCE-TFD-522. Onko tämä eri kompura kuin MTZ65?

[W10]

MTZ on Danfossin mäntä kompura.

[allis]

Matias

Millä kaavalla olet laskenut noi tehot, kun en saa omia laskutoimituksia täsmäämään??

Sailor

Mikä kompura sulla on?

Lisäys: löysin Ahlsellin luettelosta ton mun kompuran. Miksiköhän on laitettu ZR-malli, kun ZH-mallit on tarkoitettu vartavasten lämpöpumpulle?

[Matias]

Matias

Millä kaavalla olet laskenut noi tehot, kun en saa omia laskutoimituksia täsmäämään??

1,73 X 400 X virta X cosfii (0,9 arvio)

Eli neliönjuuri3(1,73) X jännite(400V) X virta (A) X cosfii.

On huomioitava että kompressorin moottori on oikosulkumoottori ja se ottaa vain sen verran tehoa verkosta mitä akselia kuormitetaan.

Esim tuo MTZ65 kompressorin maksimi jatkuva kuormitettavuus on 8,5kw mutta jos sitä kuormitetaan 4kw:n teholla niin se ottaa verkosta vain 4kw sähkötehoa.

Jos kulutusta verrataan kompressoriin jonka moottorin leimattu teho on 4kw ja sitä ajetaan 4kw:n kuormalla niin kumpikin kompressori ottaa saman verran sähkötehoa verkosta,,,,,teoriassa.Käytännössä noista  pienempi moottori kuluttaa hieman enemmän kuin iso samalla kuormalla.

[difluoridikloorimetaani]

http://www.elektronika-sa.com.pl/tcmodel.php?line=HCPSM-MTZ-2008&model=MTZ65&RID=4&Tab=2

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaihevirta

esim. 0 / 35 astetta
3 vaihetta
230 V pääjännite = 1,73 x 400 V
7,05 A
0,73 cosfii

3 x 7,05 x 230 x 0,73 = 3551 W

Taulukossa 3563 W

[Matias]

Matias

Millä kaavalla olet laskenut noi tehot, kun en saa omia laskutoimituksia täsmäämään??

Hieman selvennöstä

Matematiikan ja laskukaavojen kanssa tulee näköjään helposti sekaannuksia.

Ekopentin laskelma ja kaava on mun mielestä aivan oikein jos/kun moottori kytketään Y=400V / D=230V
(1.73 X 230 X virta X cosfii)

Tuossa 90 luvulla alkoi tulla pieniä oikosulkumoottoreita korkeammille jännitteille.
Niissä vastaava kytkentä on Y=690V / D= 400V
(1.73 X 400 X virta X cosfii)

Oletin että kyseessä oleva MTZ kompressori olisi uudemman standartin mukainen.

edit:
3X400V tähteen kytketyn moottorin teholaskuissa käytetään jännitteenä 230V

3X400V kolmioon kytketyn moottorin teholaskuissa käytetään jännitteenä 400V

Olisko tietoa kumman standartin mukaiset kompressorit on suomessa käytössä?

[allis]

Kytkentärasiasta katsottuna näyttäis toi scroll olevan kytketty tähteen. Varmuutta ei ole, kun ei löydy tarpeeksi dataa netistä. Sen mukaisella laskukaavalla olisi ottoteho max 5,5 kW.

Ihmettelen edelleen, että miksi Lämpöässä on laittanut ZR-mallin (air-conditioning) kompuran, kun ZH-malli on tarkoitettu lämpöpumpuille. Askarruttaa niin paljon, että joutuu varmaan soittaamaan ytimeen.

[juippi]

Niin, komivaihetehon laskennassahan on sama käyttääkö 3x vaihejännite vai neliöjuuri3x pääjännite. Eli 3x230=1.73x400. Usein tuo eka tapa on helpompi syöttää laskimeen tai laskea päässä. Eiköhän nuo moottorit ole kolmioon kytkettyjä eli käämiin vaikuttava jännite on 400v (pääjännite).

[Matias]

Eiköhän nuo moottorit ole kolmioon kytkettyjä eli käämiin vaikuttava jännite on 400v (pääjännite).

Periaatteessa noin

[juippi]

http://www.emersonclimate.com/europe/ProductDocuments/CopelandLiterature/C070901_0303_0104_E_ScrollMotors_2.pdf

Tuolla on jotain kytkentäkuvia Copelandin kompuramoottoreista. Aivan kuin kuvassa olisi tähtikytkentä?

Ja vielä Matiakselle tuosta moottorin tehon laskukaavasta: Mun mielestäni kaava on sama oli kytkentä kolmio tai tähti. 1.73xUxIxcosfii

[Tipi]

Ostin V10 mallin vuonna 2005. Siinä on scroll kompura tyyppimerkinnällä ZH38K4E-TFD-524. Ostohetkellä mainostettiin, että laitteeseen tulee uudempi versio scroll kompressorista (eli jossain vaiheessa vuonna 2005 kompura tyyppi vaihtui). Olisikohan tuo Alliksen kompressori sitä edellistä mallia?

[Matias]

Jos tyyppikilvessä on TFD tai TWD kirjaimet niin silloin 400V/Y

Nyt kompressorina on Copeland scroll ZR61KCE-TFD-522.

[Maalampo]

Jos tuo vanhempi LÄ antaa 13 kw lämmitystehon ja talosi on kohtuuhyvin eristetty niin ei tule ongelmia pelkällä kompuralla. Meillä 330m2 ja 1075m3 (tosin uusi kivitalo) ja Gebwellin T12 piti vielä lepoaikojakin viime talven -35 pakkasilla.

[zta]

Ja vielä Matiakselle tuosta moottorin tehon laskukaavasta: Mun mielestäni kaava on sama oli kytkentä kolmio tai tähti. 1.73xUxIxcosfii

Näinhän se on. Tehon laskemiseksi ei tarvitse tietää onko moottori kytketty tähteen vai kolmioon. Riittää, että tiedetään vaihejännite, virta ja cosfii. Tyyppikilven virta on siis verkosta otettava vaihevirta, eikä moottorin käämin virta.
Yhden vaiheen ottama teho on UxIxcosfii, jossa U on vaihejännite. Kolmen vaiheen teho on kolminkertainen eli 3x230xIxcosfii. (tai vaihtoehtoisesti 1.73x400xIxcosfii)
Kuluttajillehan jaetaan kolmivaiheista sähköä, jonka vaihejännite on 230V ja vaiheitten välinen jännite 400V.

[Matias]

Tehon laskemiseksi ei tarvitse tietää onko moottori kytketty tähteen vai kolmioon.

Kolmen vaiheen teho on kolminkertainen eli 3x230xIxcosfii.

400V:n verkossa tähteen kytketyn moottorin teho tällä kaavalla

tai vaihtoehtoisesti 1.73x400xIxcosfii

400V:n verkossa kolmioon kytketyn moottorin teho tällä kaavalla

Tähdessä käämit on tavallaan sarjassa ja elementtijännite on 230V

Kolmiossa elementtijännite on 400V

Molemmissa pääjännite on 400V


Jos ajatellaan käytännössä tilannetta että halutaan moottorille tietty teho mutta pääsulakkeiden pienuuden takia on parempi jos moottorin ottama virta on pienempi niin valitaan kolmioon kytkettävä moottori.

Esim 5kw:n moottori tähdessä 400V:n verkossa ( 1.73 X 230 X 14A X0.9) ottaa n 14A virtaa täydellä teholla

Jos samantehoinen 5kw:n moottori on kolmioon kytketty ja 400V:n verkossa (1.73 X 400 X 8A X0.9) ottaa virtaa 8A täydellä teholla.



Onko lasku oikein ?

[juippi]

Tehon laskemiseksi ei tarvitse tietää onko moottori kytketty tähteen vai kolmioon.

Kolmen vaiheen teho on kolminkertainen eli 3x230xIxcosfii.

400V:n verkossa tähteen kytketyn moottorin teho tällä kaavalla

tai vaihtoehtoisesti 1.73x400xIxcosfii

400V:n verkossa kolmioon kytketyn moottorin teho tällä kaavalla

Tähdessä käämit on tavallaan sarjassa ja elementtijännite on 230V

Kolmiossa elementtijännite on 400V

Molemmissa pääjännite on 400V


Jos ajatellaan käytännössä tilannetta että halutaan moottorille tietty teho mutta pääsulakkeiden pienuuden takia on parempi jos moottorin ottama virta on pienempi niin valitaan kolmioon kytkettävä moottori.

Esim 5kw:n moottori tähdessä 400V:n verkossa ( 1.73 X 230 X 14A X0.9) ottaa n 14A virtaa täydellä teholla

Jos samantehoinen 5kw:n moottori on kolmioon kytketty ja 400V:n verkossa (1.73 X 400 X 8A X0.9) ottaa virtaa 8A täydellä teholla.



Onko lasku oikein ?

Ei se kyllä taida olla. Sama moottori ottaa tähdessä vain kolmasosan virtaa ja tehoa verkosta kuin kolmiossa. Tähänhän perustuu tähti/kolmio käynnistin. En pääsi äkkiseltään sisään tuohon esimerkkiisi, mutta ei se voi mennä noin.

Tuo alkuperäinen tapaus perustui siihen että tiedettiin moottorin verkosta ottama virta sekä verkon jännite. Tuolloin kaava on sama - jos tehoa lasketaan - sekä kolmiossa että tähdessä.

Kolmiokytkennässä käämissä kulkeva virta on vaihevirta/1.73 ja käämijännite on pääjännite (400V).
Tähtikytkennässä taasen käämivirta on sama kuin vaihevirta ja käämijännite on 400V/1.73 eli 230V.
Tästä voidaan johtaa UxI on molemmissa tapauksissa sama.

[allis]

Eikös kolmioon kytketty sähkömoottori ota käynnistyessään rajusti virtaa ja sen takia on olemassa tähti-kolmio käynnistimiä? Mielestäni olet oikeassa, että kolmiossa moottori käy vähemmällä virralla. Käynnistys on vaan ongelmallinen.

Juippi ehti...  lisäyksenä omaan kommenttiin olen mielestäni lukenut jostain, että kolmiossa moottori käy taloudellisemmin.

[juippi]

Eikös kolmioon kytketty sähkömoottori ota käynnistyessään rajusti virtaa ja sen takia on olemassa tähti-kolmio käynnistimiä? Mielestäni olet oikeassa, että kolmiossa moottori käy vähemmällä virralla. Käynnistys on vaan ongelmallinen.

Juippi ehti...  lisäyksenä omaan kommenttiin olen mielestäni lukenut jostain, että kolmiossa moottori käy taloudellisemmin.

Ei se vaikuta pelkästään käynnistysvirtoihin vaan myös käyntivirtaan. Eli jos normaali kolmioon tarkoitettu moottori kytketään tähteen tapahtuu seuraavaa: käämiin vaikuttava jännite putoaa, josta seuraa että myös virta laskee (ohmin laki).

[difluoridikloorimetaani]

Lovalin sivulla on simppeli laskelma vastuksille tästä tähti/kolmio kytkennästä. Kylmähommissa aialla ei yleensä ole merkitystä, isoissa kompuroissa on osakäämikäynnistys ja hermeettisissä on mikä on, toimii kuitennii. Käynnistysvirta on suunnilleen 6 kertaa käyntivirta ja sillä ei ole sanottavaa vaikutusta sulakkeisiin eikä muihin vermeisiin. Jos sähvöä on heikosti niin valot himmenee käynnistyksessä, jolloin hankitaan pehmokäynnistys.

[Matias]

Oikosulkumoottoreita on eri jännitteille.

Perinteinen versio on Y/D 400/230

Uudempi versio on Y/D 690/400

Y= tähtikytkentä
D= kolmiokytkentä

Moottoreita on siis erilaisia

Samaa moottoria ei normaalisti voi kytkeä kuin yhdellä tavalla.
Jos tyyppikilpeen on leimattu Y/D 400/230 niin moottori on kytkettävä 400V:n verkossa tähteen ja 230V:n verkossa kolmioon

Jos tyyppikilpeen on leimattu Y/D 690/400 niin moottori kytketään tähteen 690V:n verkossa ja kolmioon 400V:n verkossa

Ainoat mun tiedossa  olevat poikkeukset on Y/D käynnistin ja SEW Movimot invertterikäyttö jossa Y/D 400/230 moottori kytketään 400V:n verkossa kolmioon.

Jos valitaan moottoria niin silloin molemmat(690/400  tai 400/230) vaihtoehdot on käytettävissä.

Yleisperiaatehan on suunnilleen niin että samalla teholla korkeampi jännite tarvitsee pienemmän virran

Ei se vaikuta pelkästään käynnistysvirtoihin vaan myös käyntivirtaan. Eli jos normaali kolmioon tarkoitettu moottori kytketään tähteen tapahtuu seuraavaa: käämiin vaikuttava jännite putoaa, josta seuraa että myös virta laskee (ohmin laki).

Ei kolmioon kytkettyä moottoria voi vaihtaa tähteen kuin ehkä Y/D käynnistyksen ajaksi.
Jos kuitenkin näin tehdään niin kuormitettaessa virta kylläkin kasvaa kun vajaalla teholla pyörimisnopeus laskee ja jättämä suurenee

Muutama esimerkki taulukosta.

Virranvoikkuuden ja tehon välinen suhde
Kolmivaihevaihtovirta 10A/vaihe ja cosfii 0,8
Jännite         Teho
220V            3,05kw
380V            5,27kw
500V            6,93kw
3000V          41,6kw
10000V        139kw
20000V        277kw

Eli kaikissa noissa esimerkeissä virta on 10A mutta kun jännite nousee niin tehokin nousee.

Oikosulkumoottoreissa siis tuolla tavalla
http://aijaa.com/0002810286437

[juippi]

Oikosulkumoottoreita on eri jännitteille.

Perinteinen versio on Y/D 400/230

Uudempi versio on Y/D 690/400

Moottoreita on siis erilaisia

Samaa moottoria ei normaalisti voi kytkeä kuin yhdellä tavalla.
Jos tyyppikilpeen on leimattu Y/D 400/230 niin moottori on kytkettävä 400V:n verkossa tähteen ja 230V:n verkossa kolmioon

Jos tyyppikilpeen on leimattu Y/D 690/400 niin moottori kytketään tähteen 690V:n verkossa ja kolmioon 400V:n verkossa

Ainoat mun tiedossa  olevat poikkeukset on Y/D käynnistin ja SEW Movimot invertterikäyttö jossa Y/D 400/230 moottori kytketään 400V:n verkossa kolmioon.

Jos valitaan moottoria niin silloin molemmat(690/400  tai 400/230) vaihtoehdot on käytettävissä.

Yleisperiaatehan on suunnilleen niin että samalla teholla korkeampi jännite tarvitsee pienemmän virran

Ei se vaikuta pelkästään käynnistysvirtoihin vaan myös käyntivirtaan. Eli jos normaali kolmioon tarkoitettu moottori kytketään tähteen tapahtuu seuraavaa: käämiin vaikuttava jännite putoaa, josta seuraa että myös virta laskee (ohmin laki).

Ei kolmioon kytkettyä moottoria voi vaihtaa tähteen kuin ehkä Y/D käynnistyksen ajaksi.
Jos kuitenkin näin tehdään niin kuormitettaessa virta kylläkin kasvaa kun vajaalla teholla pyörimisnopeus laskee ja jättämä suurenee

Muutama esimerkki taulukosta.

Virranvoikkuuden ja tehon välinen suhde
Kolmivaihevaihtovirta 10A/vaihe ja cosfii 0,8
Jännite         Teho
220V            3,05kw
380V            5,27kw
500V            6,93kw
3000V          41,6kw
10000V        139kw
20000V        277kw

Eli kaikissa noissa esimerkeissä virta on 10A mutta kun jännite nousee niin tehokin nousee.

Tuossa on tietty paradoksi jota olen itsekin joskus miettinyt. Miten voidaan käynnistää moottori tähti/kolmio käynnistimellä, kun akselilla on täysi kuorma. Luulisi että kun moottori pyrkii ottamaan vaaditun tehon niin virtahan siinä kasvaa vajaalla jännitteellä. Kuitenkaan näin ei ilmeisesti käytännössä käy ja tähän on kait tyydyttävä.

[juippi]

Huomaa nyt että onko kyse käämissä kulkevasta virrasta vai verkosta otetusta virrasta. Noissa kuvien esimerkeissä ensimmäisessä kuvassa I=käämissä kulkeva virta eli ei tarkoita samaa kuin toisen kuvan virta joka on verkosta otettu virta.

Rautalangasta: kolmiokytkennän verkosta otettu virta haarautuu kahdelle eri käämille, kun taasen tähtikytkennän verkosta otettu virta= käämissä kulkeva virta.

[Matias]

Tuossa on tietty paradoksi jota olen itsekin joskus miettinyt. Miten voidaan käynnistää moottori tähti/kolmio käynnistimellä, kun akselilla on täysi kuorma

Se pitää vaan sovittaa käynnistysmomenttiin ja kuorman tyyppiin.
Esim entisaikaan puimakoneen käynnistys tapahtui siten että aluksi remmi oli löysällä ja käynnistyksessä luisti hihnapyörällä.
Kun moottori sai täydet kierrokset niin isäntä kampesi rautakangella moottoria kauemmas jolloin hihna kiristyi ja puimakone lähti pyörimään

On useita kuormituksia jotka käynnistyy kevyesti mutta kierrosten noustessa kuorma vastus kasvaa,esim puhaltimet ja pumput.

Ensisijaisesti pyritään käynnistämään suoraan.

Jos tämä ei ole mahdollista niin käynnistysprosessi on tehtävä vaiheittain eli käynnistetään kuormittamattomana tai pienellä kuormalla.
Kun moottori on saavuttanut nimellisen pyörimisnopeuden niin kuorma kytketään vasta senjälkeen.
Tuohon moottorin ja kuorman mekaaniseen kytkemiseen on lukematon määrä erilaisia mekaanisia menetelmiä.

Esim paineilmakompressoreissa on ns "keventäjä" joka säädetyn ajan kuluttua käynnistyksestä esim magneettiventtiilin avulla kytkee paineilman tuoton päälle.

Historiaanhan tuo Y/D käynnistyskin on vaipumassa vaikka sopisi erittäin hyvin isojen lämpöpumppujen (Robust tms) käynnistykseen.

Invertterihän eliminoi kaikki tuollaiset käynnistysongelmat,niissä on mahdollista säätää kaynnistysmomentti (ramppi) portaattomasti tarpeen mukaan.

Eräs fiksu sovellus on SEW Eurodriven Movimot invertterikäyttö,siinä heittää "kuperkeikkaa" perinteiset oikosulkumoottorin Y/D kytkennät.

Kun nämä vanhat kytkentäversiot ei ole erityisen ekologisia.
Tuolla SEWin systeemillä voidaan esim 4kw:n kuormalle käyttää 3kw:n moottoria josta otetaan 4kw tehoa ulos ylittämättä moottorin kuormitusarvoja.(infoa SEW Eurodriven sivuilla)
 

[Matias]

Huomaa nyt että onko kyse käämissä kulkevasta virrasta vai verkosta otetusta virrasta. Noissa kuvien esimerkeissä ensimmäisessä kuvassa I=käämissä kulkeva virta eli ei tarkoita samaa kuin toisen kuvan virta joka on verkosta otettu virta.

Rautalangasta: kolmiokytkennän verkosta otettu virta haarautuu kahdelle eri käämille, kun taasen tähtikytkennän verkosta otettu virta= käämissä kulkeva virta.

Tämä esittämäsi teoria sopisi tasavirtaverkkoon.
Kolmivaihe vaihtovirralla jännite ei koskaan ole yhtäaikaa sama kaikissa vaiheissa.Vaihejännitteiden välillä on ajallisesti eroa,sanotaan vaihesiirtokulmaksi ja se on 120astetta,eli kun ympyrä on 360 astetta niin kolmen vaiheen ajallinen ero on 120astetta.

Elikkä vaiheet L1-L2-L3 on jännitteen huippuarvossa tavallaan vuorotellen.
Laskukaavoissa esiintyvä 1.73 tarkoittaa tätä ajallista eroa vaiheiden välillä.
Kolmivaihejännitteen (ja virran) huippuarvot siis kiertää vuorotellen käämeissä siten että kiertonopeus on 50kertaa sekunnissa (50Hz)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaihevirta

[juippi]

Mitenkä tuo liittyy aiheeseen. Uskon kyllä että olet opiskellut tst:kkaa(ainakin wikipediasta). Mutta kertomani virran jakautuminen pätee yhtälailla kolmivaiheiseen vaihtosähköön kuin tasasähköönkin.

[allis]

Mulla v-mallin kompura on ZR, koska ZH-malli on tullut markkinoille vasta myöhemmin. Tipi oli siis oikeassa. Näillä tiedoilla voin vaihtaa isomman ZH-kompuran tilalle, jos nykyisen teho ei riitä tai kyllästyn maksamaan sähkölaskua vastuksen käytön vuoksi. Tosin uuden kompuran hinnalla käyttää sähkövastusta aika kauan. Toisaalta en yleensä mieti kertainvestointia vaan pieniä kuluja jatkossa.

[difluoridikloorimetaani]

Pelkän kompuran vaihdolla ei tehoa isommin kannata kasvattaa. Kylmäsysteemin muutkin osat vaikuttavat olennaisesti lämpötehoon. Jos höyrystimestä imetään enemmän kaasua ja lauhduttimeen tungetaan lisää kuumakaasua molempien suorituskyky huononee ja paine-ero kasvaa.
Jos kompura ja vaihtotyö joudutaan ostamaan saati jos nykyinen kompura pyörii niin TMA lähestyy ääretöntä.

ps. paisarin suuttimenkin vaihtoa pitää harkita.

pss. kovilla pakkasilla kannatta käyttää vaikka ostettuja polttopuita sähkön sijaan.