> -30c asteen pakkasten käyntiajat

[oh2pt]

Tässä on männä vuorokautena on ollut kohtuu kylmää etelässäkin  . Meillä V13 näillä -30 keleillä käy noin 75..80% ajastaan (~1,5h) ja huilaa 25..20% (~0,5h). Päättelen, että reserviä vielä siis olisi hienosti. Mites muilla nuo käyntiajat V-koneilla näillä kolmenkympin pakkasilla? (Talo on rapiat 220m2 ja kuutioita paljon. Patteria 2/3 ja lattiaa 1/3. 1993 valmistunut siporex-runkoinen talo.)

[sailor]

Hyvä jos 45% tulee käyntiajaksi 30 asteen pakkasessa.  Joskus mittasin (vähän epätieteellisellä menetelmällä) 60% käyntiajaksi -35 asteen pakkasilla. Silloin oli tosin yölle 2 asteen lämpötilakorotus.

Katso tuota trendiseurantaa sigussani. 6h ulkolämpötilan hidastus.

[oh2pt]

Hyvä jos 45% tulee käyntiajaksi 30 asteen pakkasessa.  Joskus mittasin (vähän epätieteellisellä menetelmällä) 60% käyntiajaksi -35 asteen pakkasilla. Silloin oli tosin yölle 2 asteen lämpötilakorotus.

Katsos vaan, aika vähän käy sinulla sitten. Minkälainen mitoitus tuossa on eli minkälainen kohde? Näemmä ainakaan ei patterilämmitystä noista lämpötiloista päätellen. Pitäisiköhän minun olla huolissani kuin käy noinkin paljon sitten.. Toisaalta, aika lämmintä vettä pyydän patterikiertoon jo noilla pakkasilla, muistaakseni yli 55 asteista jo.

Onkos muilla antaa V-sarjalaisista kommentteja, eritoten patterikohteista?

[sailor]

Tämä on wanha V-malli. 20/16kW tehoa. Talon tiedot näet suuresta tiedonkeruuketjusta. Sinuna en olisi huolissani. Minulla on ylitehomitoitus, sinulla lähempänä oikeaa. Sulla on reilun syvyinen kaivo...se lienee se kaikista tärkein "vakuutus" näillä pakkasilla. Onko vielä kolmella keruuputkella?

Onko sulla trendiseurantaa? Jos ei niin laitappa toimimaan. Olisi kiva nähdä muiden syvien kaivojen lämpötilakäyttäytymistä.

[oh2pt]

Ok, pitää ko ketjusta tsekata. Kaivo tosiaan on syvä ja lisäksi tulvii yli koko ajan. Tosin kahdella putkella se vaan on.

Trendiä tuskin rakennan, mutta varmaankin tuon TaloLoggerin joskus värkkään kiinni tuohon omaan portaaliservooni, joka tällä hetkellä OneWiren kautta tekee kaikenlaista, eritoten lämpöä mittailee siellä sun täällä. Tästä laittelinkin pari ihan muuta kuvaa tänne:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3441.msg38567#msg38567

Pitäisi vaan innostua tuota systeemiä viimeistelemään.. Ensitilassa pitää tohon primääripiiriin laittaa mittaus jotta näkee minkälaisia lämpötiloja siinä viinassa on.

[Marqu]

Minulla myös V13 ja talo + kaivo alla olevan sigun mukainen. Viime tammikuussa oli pitkä ja kova pakkasjakso, jolloin yhden vuorokauden aikana (7.1.2010) oli lähes kokoajan alle -30 astetta pakkasta. Hyvin riitti myös silloin pumpussa potku: käyntiaika n.75% (18h) ja lepoa n.25% (6h) huippukylmän vuorokauden aikana. 

Käppyrät näkyy täällä toisessa ketjussa:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3441.msg38567#msg38567

[oh2pt]

Kiitos Marqu referenssistä. Sinullakin ilmeisesti lattialämmitys kun kuvaajaa katson. Minulla taas sekä-että, enemmistä patteria, ja tämän johdosta joudun tuota yläosaa pitämään lämpöisempänä. Ihan havaintona, että minulla kone käy hiukan pidempiä jaksoja ja huilaa abt saman ajan. No, jossainhan sen patterjärjestelmän huonon hyötysuhteen pitääkin näkyä. Hitsi kun en ole kerennyt primääripiirin lämpöantureita laittamaan jotta ois nähny viinan lämpötilan. Mulla oletettavasti tuo tulviva ja syvähkö kaivo toimii kohtuu hyvin.

[Marqu]

Joo 2007 vuoden lopulla valmistunut lattialämmitystalo on kyseessä. Tuossa kuvaajassa ei ollut vielä maapiirin mittauksia mukana, mutta nyt nekin mittaukset on trendissä mukana. Kaivosta saadaan tällähetkellä n. +1 asteista nestettä ja paluu n. -3 astetta. Minulla myös kesäisin kaivo tulvii hieman, mutta talvisin kun pohjavesi on matalemmalla sitä ongelmaa ei ole. Aktiivi syvyyttä kuitenkin aikalailla tuo 200m, mutta ei mielestäni kuitenkaan kovin hyvä kaivo, koska nyt jo kaivosta tulee lähellä nollaa olevaa nestettä. Lopputalvesta menee varmastikin jo pakkasen puolelle kaivosta tulevan nesteen lämpötila.

EDIT: Niin ja tuo 56m2 (152m3) on talousrakennus, jossa myös lattialämmitys kanaalin kautta. Eristys on kylläkin huonompi kuin talossa ja lisäksi huonosti eristävä lamelli nosto-ovi, jota käytetään päivittäin auki (auto sisään ulos). Olisi joskun mukava jotenkin testata että paljonko tuo talousrakennus haukkaa lämmitykseen menevistä kilowattitunneista.

[parantala]

Pahalta tuntuu lukea näitä, itsellä ei tuollasiin käyntiaikoihin ole toivettakaaan. Voitais porukalla katsoo mikä mättää jos mättää.

Talo 2008 valmistunut täys 2krs, huoneistoala 245m2, kuutioita joku 770m3, pumpun perässä myös talli, 25m kanaali, 89m2, 250m3.

Pumppuna V15, kaivo 200m, kahdella putkella.

Nyt näyttäisi siltä, että -25 pakkanen on rajapyykki, että pumppu alkaa käymään sammummatta.
Huonelämmöt alakerrassa n.23-24, yläkerta 21-22. talli 11-12.

Tallissa on kyllä vielä vuotopaikkoja lämmölle ja ne pitäisi laittaa kuntoon ensimmäisenä.

Asetusarvot on;

ylämin 50
ero 5

alamin 35
ero 6

käyrä:
-20 32´C
0 28'C
+20 23'C

L1 kvp asennossa 2
L2 kvp asennossa 1

Mitä mieltä, pitäisikö pumpun suoriutua paremmin?

[seppaant]

Mitä mieltä, pitäisikö pumpun suoriutua paremmin?

Minulla puolta pienempi ja kymmenen kertaa vanhempi talo ja pumppu puolta pienempi (V 7.0) kuin sinulla, hyytyy -26C pakkasessa.
Suuruusluokkana sinulla OK.

Onko pumpulla omaa kWh-mittaria?

ATS

[parantala]

Seppaant: sinulle soittelinkin varmaan n. vuosi sitten ja hyviä neuvoja sain... homma on toiminut ok.

Ei ole omaa kWh mittaria, asentaisin heti jos löytyisi joku alle 100eur mittari jostain.. DIN kiskoon, mielellään vain 3 modulia leveä.

Muutama kysymys mitä olen miettinyt.

1. kumpi on parempi talossa, nopea lv:n kierto vai hidas lv:n kierto?
2. entä tallissa?
3. mikä on optimipaine lv piirissä, ollut aika tasantarkkaan 1bar kokoajan.
4. Onko väliä vaikka alavaraajan lämpöä pitäisi esim 45 asteessa, siis alamin, koska eikös veden lämmittäminen per aste ota aina yhtä paljon energiaa? (vai perustuuko se varaajan eristyksen huonouteen, eli olisi parempi "varastoida" mahd kylmää vettä)?

Miten muuten helpoiten on toteutettavissa kaivon meno/paluu lämpötilamittaukset? Suokaa anteeks, näitä on varmasti kysytty foorumilla aikaisemminkin, mutta en millään jaksa käyttää hakuun kovasti aikaa.

[oh2pt]

Pumppuna V15, kaivo 200m, kahdella putkella.

Minulla talo hiukka pienempi kuin sinulla mutta ei tallia. Ja pumppu pykälää pienempi. Pumpusi koko lienee aivan ok, mutta tuo kaivo on mielestäni ehkä hiukan nafti (ainakin kahdella putkella). Näin perstuntumalta.

[Matias]

Ei ole omaa kWh mittaria, asentaisin heti jos löytyisi joku alle 100eur mittari jostain.. DIN kiskoon, mielellään vain 3 modulia leveä

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=44215
ja 2kpl noita
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=10180&back=44215

Sähkönjakeluyhtiöiltä saa käytettyjä kwh mittareita,esim Kymenlaakson Sähkö 15ekpl.Niissä on myös digitaalisia pulssilähdöillä varustettuja mittareita.Din kiskoon niitä ei saa mutta normaaliin mittaristikkoon jos on vapaana tai ruuvikiinnityksellä.

[Marqu]

Asetusarvot on;

ylämin 50
ero 5

alamin 35
ero 6

käyrä:
-20 32´C
0 28'C
+20 23'C

L1 kvp asennossa 2
L2 kvp asennossa 1

Mitä mieltä, pitäisikö pumpun suoriutua paremmin?

Minulla vataavat asetusarvot ovat:

Ylämin 46
yläero 4

alamin 30
alaero 10

LJ1 käyrä
-20   30'C
0      27'C
+20  22'C


LJ1 käyrä
-20   30'C
0      29'C
+20  25'C

LJ1 kv-pumppu asennossa 3
LJ2 kv-pumppu asennossa 3

Uskoisin että voisit tiputtaa lämpökäyriä alaspäin, jos väännät kiertovesipumput täysille. Samoin parempaan hyötysyhteeseen pääset, jos pudotat varaajan lämpöjä alaspäin. Ainakin tuota alminimiä voi pudottaa tuonne 30 asteeseen. Samoin kokeilisin pudottaa tuota yläminimiä ainakin 48 asteeseen. Jos alkaa lämmin käyttövesi käymään vähiin, niin sitten nostaa vaikka takaisin sinne 50 asteeseen.

Olisiko sinulla mahdollista saada tänne trendikäppyrää näkösälle?

Laitteen säätämisestä (mm. tulistuksen virtauksen säätö) on jäsen seeppant kertonut hyvin esim. tässä ketjussa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2225.msg23755#msg23755

[EK]

-61 rakennettu rintamamiestalo. Kokonaisneliöitä n. 140m. Kerroksia kolme. 1. ja 2. kerroksissa lattialämmitys vedellä. 3. kerroksessa 1kW ja 2 kW patterit pitämässä peruslämpöä. Kuistilla sähköinen lattialämmitys.

Ikkunat uusittu n. -00 ja yläkerta eristetty uretaanilla vissiin samoja aikoja. Kuisti eristetty viime kesänä. Muuten seinissä vanha purueriste. Lattian alle lisätty ekovillaa lattioiden uusinnan ja lämmityksen asennusvaiheessa.

Ilmanvaihto painovoimainen. Keittiössä puuhella ja oh:ssa varaava takka (n.1500kg). Sauna puilla.

Käyntiajat pakkasilla n. 75%. 1h20min käynti ja 30 min lepo. Nämä hieman arvioita, kun noista kuvista vain katselin ja kokoajan erinäköisiä säätöjä kokeillut. Ohessa pari trendin kuvaa. Laitan lisää sepostuksia tonne "V9 säätöä" -otsikon alle.

[parantala]

Näihin kaipailen edelleen hyviä vastauksia:

1. kumpi on parempi talossa, nopea lv:n kierto vai hidas lv:n kierto?
2. entä tallissa?
3. mikä on optimipaine lv piirissä, ollut aika tasantarkkaan 1bar kokoajan.
4. Onko väliä vaikka alavaraajan lämpöä pitäisi esim 45 asteessa, siis alamin, koska eikös veden lämmittäminen per aste ota aina yhtä paljon energiaa? (vai perustuuko se varaajan eristyksen huonouteen, eli olisi parempi "varastoida" mahd kylmää vettä)?

5. Miten on helpoiten toteutettavissa kaivon meno/paluu lämpötilamittaukset?

Yksi ongelma minkä kohtasin kovilla pakkasilla on se että jos tallin kierron pitää pienellä, että tallin lämpö ei nouse liikaa, tulee paluuvesi niin kylmänä että se jäähdyttää varaajaa ihan huolella. Onko tähän mitään ratkasua porukalla?
Jos kierron avaa seljälleen, tallin lämpö nousee turhan ylös.

[EK]

1. kumpi on parempi talossa, nopea lv:n kierto vai hidas lv:n kierto?

 - nopea, tällöin lämmönjako on tasaisempi ja ja paluulämpö korkea

2. entä tallissa?

 - sama pätee kuin edellä, varsinkin kun vielä kanaalin päässä

3. mikä on optimipaine lv piirissä, ollut aika tasantarkkaan 1bar kokoajan

 - en tiedä, mutta täällä kans tasan 1bar ja siinä hyvin pysyny ilman ongelmia

4. Onko väliä vaikka alavaraajan lämpöä pitäisi esim 45 asteessa, siis alamin, koska eikös veden lämmittäminen per aste ota aina yhtä paljon energiaa? (vai perustuuko se varaajan eristyksen huonouteen, eli olisi parempi "varastoida" mahd kylmää vettä)?
 
- On väliä!!! Tällä kysymyksellä nimenomaan ratkaistaan pumpun hyötysuhde! Mitä viileämpänä saadaan lauhtumislämpö, eli alavaraajalle tuleva lämpö pysymään, sitä paremmalla hyötysuhteella pumppu toimii!

5. Miten on helpoiten toteutettavissa kaivon meno/paluu lämpötilamittaukset?
 - TMS-anturilla http://www.ouman.fi/fi/tms_pinta-anturit/
 - ja helpot asentaa

Mitenkäs tuo tallin kierto oli toteutettu? Onko se asennettu pumppuun L2 piiriksi vai? Tuolloinhan asetuksista vaan säädät pienemmälle sitä lämpötilaa.

Ja ihan hyvältähän tuo pumppusi mitoitus näyttää. Suotta se liian suurikaan tarvitsee olla ja potkua varmasti riittää pidemmälle, jos alakerran huonelämpöjä raaskit pari astetta tiputtaa 20-22c:n tienoille! Kovin monella nykyään tuntuu olevan roimasti ylimitoitettu pumppu, jolloin vaikuttaisi ilmenevän turhaa pätkäkäyntiä. Energiankulutushan ei pumppua isontamalla/pienentämällä muutu!

[parantala]

http://www.aijaa.com/v.php?i=7218839.jpg

Tossa trendi eiliseltä.

Asetukset tällä hetkellä

ylämin 45, ero 4
alamin 30, ero 10

LJ1 kvp 3
LJ2 kvp 3
Latauspumppu 1
Tulistusventtiili ~1/3 auki

LJ1 käyrä
-20 = 32'C
0 = 28'C
+20 = 23'C

LJ2 käyrä
en muista, täytyy tarkistaa

Tallin jakotukki ~1/2 auki.
Tallin kierto on LJ1 perässä, LJ2 on märkätiloille eli käyrällä ei voi tehdä mitään tallin suhteen.

Tuo talli on ongelmakohta tässä minun järjestelmässä, pitäisi pitää tukki 1/1 auki, mutta sitten lämpötila nousee turhan korkealle. Pitää etsiä joku keskitie siihen.

Mitä mieltä alavaraajan lämpötilan laskunopeudesta kun pumppu sammuu? Laskeeko teillä "sama tahtia"?

[Marqu]

Mitä mieltä alavaraajan lämpötilan laskunopeudesta kun pumppu sammuu? Laskeeko teillä "sama tahtia"?

Minusta tuo näyttää nyt aikas hyvältä. Alavaraajan lämpötilan laskunopeus on minusta ihan ok tuolla ulkolämpötilalla. Ylävävaraajan lämmöt pysyy yli 50 asteen, jos käyttövettä ei käytetä -> eli hyvin menee tulistustehoa ylävaraajaan. Tuossa klo 23 - 24 välisenä aikana on tuollaiset kolme lyhyttä käyntijaksoa, mistä nämä johtuu? Epäilen että sinun pitäisi aukaista tulistusventtiiliä ihan pikkasen. Ainakin minulla oli vastaavanlainen ilmiö omassa pumpussani, silloin kun hain tuota tulistusventtiilin oikeaa asentoa ja olin vääntänyt sitä liikaa kiinni.

Tuo talli on ongelmakohta tässä minun järjestelmässä, pitäisi pitää tukki 1/1 auki, mutta sitten lämpötila nousee turhan korkealle. Pitää etsiä joku keskitie siihen.

Mitä se haittaa jos tallissa on lämmintä? Syötät sinne kuitenkin LJ1:n käyrän mukaista vettä, joten jos kuristat kiertoa saat kyllä tallin hieman viileämmäksi, mutta vastaavasti varaajalle palaava vesi on sitten viileämpää. Itse pähkäilin aikoinaan samaa asiaa, mutta tulin siihen lopputulokseen, että saman energian se kuitenkin vie, vaikka kiertoa hieman kuristaisikin. Joku viisaampi voisi tämän teorian vahvistaa/tyrmätä. Oumanissa/Lä:ssä pitäisi olla vielä kolmas lämmönjakopiiri, jolla voitaisiin ohjata omalla käyrällä talliin menevän veden lämpötilaa.

[parantala]

Tuossa klo 23 - 24 välisenä aikana on tuollaiset kolme lyhyttä käyntijaksoa, mistä nämä johtuu?

öh, joo, unohdin siittä kirjottaa. Eli siinä oli alaero vielä 6 astetta.

Juu, joku oli laittanut lämmönvaihtimen kanaalin ja tallin tukin väliin. Tällä sai aikaan sen että paluuvesi ei jäähtynyt muutakuin kanaalin aiheuttaman hukkalämmön verran, eli paluuvesi periaatteessa lähelle sitä mitä talonkin LJ1 paluuvesi. Mitähän tuo maksasis toteuttaa ja mistä nikaleet siihen.

[EK]

Jos tallissa säilytetään autoa, ei saisi lämpötilakaan olla liian suuri. Auto ei tykkää  :-/ Googlesta varmaan löytyy lisätietoa tästä.

Mistä tota autotallin paluulämpöä mittaat? Tippuuko pumpulle palaava L1:n kierto paljon, jos/kun autotallin jakotukkia kuristaa?

Minun mielestäni taas kaikkia "turhia" tiloja on turha lämmittää liikaa. Ja en oikein usko tuohon että saman energian se veisi, oli sitten tallissa lämpöä eli ei. Johonkinhan sen pumpulla tuotetun energian on aina siirryttävä tai sitten "estää" siirtyminen.

Saa taas joku fiksumpi tosiaan vääntää jotain käppyrää näillekin asioille taas todisteeksi  8-) Paljos muuten parantala tallisi lämpenee sitten kun se on täysillä? Ja minkälainen ilmanvaihto siellä muuten on?

[EK]

Juu, joku oli laittanut lämmönvaihtimen kanaalin ja tallin tukin väliin. Tällä sai aikaan sen että paluuvesi ei jäähtynyt muutakuin kanaalin aiheuttaman hukkalämmön verran, eli paluuvesi periaatteessa lähelle sitä mitä talonkin LJ1 paluuvesi. Mitähän tuo maksasis toteuttaa ja mistä nikaleet siihen.

Tällainen linkki löyty googlettamalla. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3602.0

[Matias]

Taloudellinen vaihtoehto olisi alijäähdyttimen käyttö autotallin lämmitykseen.Asiasta v2006
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1992.0

[sailor]

Juu, joku oli laittanut lämmönvaihtimen kanaalin ja tallin tukin väliin. Tällä sai aikaan sen että paluuvesi ei jäähtynyt muutakuin kanaalin aiheuttaman hukkalämmön verran, eli paluuvesi periaatteessa lähelle sitä mitä talonkin LJ1 paluuvesi. Mitähän tuo maksasis toteuttaa ja mistä nikaleet siihen.

Tällainen linkki löyty googlettamalla. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3602.0

Pohdin tuota levylämmönsiirtimen koon tarvetta tuolla aurinkolämpöosiossa ( http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.0 ). Itse vaihtimien hinnathan alkavat muutamasta kympistä, mutta kun ei ole havainnon palaa onko max. 22kW iso vai pieni. Tietääkö kukaan millä lämpötilaeroilla nuo MAX- tehot on mitattu?

Jos levari on 0,5m2 lämmönsiirtopinta-alaltaan, niin paljonko se siirtää lämpöä jos nesteiden lämpötilaero on vaikka 10 astetta ja virtaus 10 litraa/minuutti? Materiaali 304 ruostumatonta terästä, lämmönsiirto vissiin kuparia?

Sorry osittainen off topic.

Jani

[sam68]

Samaten offia, mutta täältä näitä saa edullisesti:

http://www.nn-energy.fi/catalog/index.php/cPath/32?osCsid=5mfild8eqt4jgk3fjt6kai5in3